18..1 Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa Jorma Piironen ja Pentti Valkeajärvi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Uhanalaisuus Taimenen sisävesimuodot on vuoden uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen ryhmään: napapiirin etelä ja pohjoispuoliset kannat. Napapiirin pohjoispuoliset kannat on arvioitu silmälläpidettäviksi (NT). Napapiirin eteläpuolella sisävesien vaeltavat ja paikalliset taimenkannat (järvi ja purotaimen) on arvioitu erittäin uhanalaisiksi (EN). Napapiirin eteläpuolella kaikki jäljellä olevat järvitaimenkannat (Koutajoen, Oulujoen, Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueella) ovat heikkoja ja suurin osa istutuksin tuettuja. Uhanalaisuus jatkoa Tutkittujen kantojen osalta poikasmäärät pieniä Vaeltavia taimenkantoja hävinnyt kymmenittäin 19 luvun aikana vesirakentamisen takia Kutukalojen määrä ja koko sekä lisääntyminen pienentyneet monissa vesistöissä vesirakentamisen, kalastuksen, päästöjen ja niitä seuranneen heikentyneen vedenlaadun takia Napapiirin eteläpuolisten taimenkantojen säilymiselle tärkein uhkatekijä on kalastus, joka kohdistuu liian pieniin yksilöihin Taimenkantojen arvellaan edelleen pienenevän, koska hoitotoimet ovat riittämättömiä Ilmastonmuutoksen takia purojen kuivuminen ja lämpeneminen on merkittävä tulevaisuuden uhkatekijä 1
18..1 Hoitotoimet Sisävesien taimenkantojen elvyttämiseksi on poistettava vaellusesteitä ja lisättävä purokunnostuksia Verkkokalastuksen ohjaus ja säätely on välttämätöntä erityisesti vaeltavien taimenkantojen säilymiselle. Myös vesistöjen kuormituksen (maa ja metsätalous, suo ojitukset, turvetuotanto) vähentäminen on edellytys taimenen poikastuotannon elvyttämiselle Luonnonvarainen poikastuotanto olisi saatava elpymään, jotta tukiistutuksista voidaan aikanaan jopa luopua. Tavoitteena elinvoimaiset, itse itseänsä ylläpitävät taimenkannat. Juhani Ahon kalastusperinneseura.3. Eero Jutila Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren meritaimenjoet/kannat 56 (5W+31Mix) 93 (83W+1Mix) 86 (W+86Mix)
18..1 Itämeren meritaimenjoet/ kannat maittain 3 5 58 Sekoittunut Villi 166 15 1 79 5 5 5 1Wild +8 mix 1 Ruotsi Tanska Viro Venäjä Latvia Puola Suomi Liettua Meritaimenen luonnonkantojen tila kriittinen Eri taimenkantojen välisiä geneettisiä etäisyyksiä (Kalatutkimuksia 175, 1) Saarasjävenoja 58 Vehkakoski Espoonjoki 8 6 Kymijoki Rautalammin r. vilj. 81 Isojoki vilj. Espoon Myllypuro Gumbölenjoki 39 Sipoonjoki Siuntionjoki 8 Ingarskilanjoki 7 Fiskarsinjoki 78 Daljoki vilj..1 Geneettinen etäisyys 3
18..1 Meritaimenjokien poikastiheyksiä seurataan sähkökalastuksella Kesänvanhojen poikasten tiheys a= Tornionjoen sivujoet, b= Isojoki, c= Ingarskilanjoki a) b) + parr/1 m ) c) 9 8 7 6 5 3 1 1 3 5 7 9 11 Carlinmerkinnöillä tietoa kalastuksesta, saaliista ja vaelluksista Tornionjoen, Lestijoen, Isojoen ja Ingarskilanjoen meritaimenkantoja tuetaan istutuksilla Viljelyssä lisäksi Iijoen ja Mustajoen meritaimen Velvoite ja tuki istutuksina istutetaan vuosittain noin miljoona vaelluspoikasta vuodessa Suomen meritaimensaalis lähes kokonaan istutuksista peräisin Ammattikalastuksen saalis noin 7 tonnia vuodessa, virkistyskalastuksen saalis on sitä selvästi suurempi
N Tornionjoki Iijoki Kemijoki Oulujoki 5 1 km N 18..1 Merkkipalautukset eräisiin Perämeren ja Selkämeren jokiin tehdyistä meritaimenmerkinnöistä 5 1 km 31 3 Kokemäenjoki Merkkipalautukset Ingarskilanjokeen tehdyistä meritaimenmerkinnöistä Taimenen kasvu 1. 3. merivuosi Suomenlahden merkinnät luvulla 8 7,,5, 6 5 3, 3,5 3,,5 Pituus cm 3 1, 1,5, 1,5 1, Paino kg 1,5, 1. v. v 3 v.. v Paino kg Pituus cm 5
18..1 Meritaimenistutusten tuotto ja palautusprosentti eri merialueilla Merialueet: Bothnian Bay=Perämeri, Bothnian Sea= Selkämeri, Archipelago Sea=Saaristomeri, Gulf of Finland=Suomenlahti Bothnian Bay Bothnian Sea 1 1 3 1 1 5 18 16 kg/1 smolts 8 6 8 6 Recapture % kg/1 smolts 15 1 1 1 1 8 6 Recapture % 5 198 198 1983 Year class Year class Archipelago Sea Gulf of Finland 5 18 5 1 kg/1 smolts 5 35 3 5 15 1 5 16 1 1 1 8 6 Recapture % kg/1 smolts 35 3 5 15 1 5 1 1 8 6 Recapture % 198 1983 Year class Year class Eri ikäisten taimenten osuus merkkipalautuksissa (Ikäryhmät: SW=istutusvuosi, 1SW=1 talvi meressä (istutusvuotta seuraava vuosi, SW= talvea meressä jne.) Bothnian Bay Bothnian Sea 1 % 1 % 9 % 9 % 8 % 8 % 7 % 6 % 5 % 5 SW SW 7 % 6 % 5 % 5 SW SW % 3 SW % 3 SW 3 % % 1 % SW 1 SW 3 % % 1 % SW 1 SW % SW % SW Gulf of Finland 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 5 SW SW % 3 SW 3 % % 1 % SW 1 SW % SW Archipelago Sea 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 5 SW SW % 3 SW 3 % % 1 % SW 1 SW % SW Merkkipalautusten jakautuminen ikäryhmittäin meren (sea) ja joen (river) välillä 198-luvulta lähtien. (Istutusvuoden palautukset eivät mukana). Jokisaaliiden osuus: Suomenlahti (ICES 3) = %, Saaristomeri (ICES 9) = %, Selkämeri (ICES 3) = %, Perämeri (ICES 31) = 6 % Ikäryhmät: 1 SW = 1 talvi meressä, SW = talvea meressä jne. 5 5 Recoveries 35 3 5 1sw sw 3sw sw 5sw 15 1 5 Sea 3 River 3 Sea 9 River 9 Sea 3 River 3 Sea 31 River 31 6
18..1 Merkkipalautukset pyydyksittäin Pyydykset: bottom gillnet=pohjaverkko, surface gillnet=pintaverkko, fyke net=rysä, rod= vapapyydys, offshore=avomerikalastus, other= muu) Bothnian Bay Bothnian Sea 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % % 3 % % 1 % % 1 % 9 % 8 % other 7 % 6 % offshore 5 % rod % fyke net 3 % % surface gillnet 1 % bottom gillnet % other offshore rod fyke net surface gillnet bottom gillnet Gulf of Finland 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % % other offshore rod 3 % % 1 % % fyke net surface gillnet bottom gillnet 198 198 198 Archipelago Sea 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % % other offshore rod 3 % % 1 % % fyke net surface gillnet bottom gillnet 198 Ammattikalastuksen pyyntiponnistus eri harvuisilla verkoilla Saalistaimenen keskikoko eri harvuisissa verkoissa Taimenen keskipaino (kg) 3.5 3.5 1.5 1.5 cm cm 65 cm biol. 65 alamitta cm biol. alamitta 5 cm 5 cm Verkon solmuväli (mm) Saura/RKTL 7
18..1 Merkkipalautukset pituusryhmittäin Bothnian Bay 1 % 1 % 9 % 9 % 8 % >1 cm 8 % 7 % 7 % 6 % 8 9 cm 6 % 5 % 7 8 cm 5 % % % 3 % 6 7 cm 3 % % 5 6 cm % 1 % 1 % % 5 cm % < cm 198 Bothnian Sea >1 cm 9 1 cm 8 9 cm 7 8 cm 6 7 cm 5 6 cm 198 5 cm < cm Archipelago Sea 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % % 3 % % 1 % % 198 >1 cm 9 1 cm 8 9 cm 7 8 cm 6 7 cm 5 6 cm 5 cm < cm Gulf of Finland 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % % 3 % % 1 % % 198 >1 cm 9 1 cm 8 9 cm 7 8 cm 6 7 cm 5 6 cm 5 cm < cm KESTÄVÄ KALASTUS JA KANTOJEN TILA Kalavarojen käyttö ja kalastus on kestävää, jos se ei aiheuta pysyviä negatiivisia muutoksia kalakannoissa. Kestävä kalastus ei heikennä kalakantojen lisääntymistä eikä aiheuta muita pitkäaikaisia muutoksia. MERITAIMENEN KALASTUS EI OLE KESTÄVÄÄ Suomessa taimen luetaan talouskaloihin, joiden suojelu on luonnonsuojelulaissa määrätty kuuluvaksi kalastuslain piiriin ICESin suosituksia meritaimenkantojen hoidosta a)meritaimenen alamitaksi 65 cm Meritaimenen lisääntymiskoko (naaraat) b)verkoissa minimisolmuväli 5 mm Ns. välikoon silmäharvuuksien (solmuväli 31 () 9 mm) kieltäminen vähentäisi merkittävästi alamittaisten taimenten joutumista pyydyksiin. C) Verkkokalastus kiellettävä meritaimenjoissa ja jokisuilla 8
18..1 d) Alueelliset kalastusrajoitukset Esimerkkejä Heikkojen meritaimenkantojen suojelemiseksi v. Ruotsissa tuli voimaan verkkokalastuskielto Perämeren alueella alle 3 m syvyysvyöhykkeellä 1.. 1.6. ja 1.1. 31.1. Rauhoituskauden aikaistaminen syksyllä Rajoituksia ruokakuntaa kohden sallitulle verkkomäärälle ja verkkojadan pituudelle virkistyskalastuksessa Viehekalastuksessa päiväkohtaiset saaliskiintiöt vaelluskaloille Viikkorauhoitus jokikalastuksessa d) Alueelliset kalastusrajoitukset, jatkoa Meritaimenistukkaiden rasvaeväleikkaus (Ruotsissa pakollinen) Saaliiksi vain rasvaeväleikattuja taimenia, ehjäeväiset vapautettava Väkäsettömät ja vähemmän koukkuja, ei nostokoukkua Kahluukielto koskissa syksyllä ja keväällä. e) Kutu ja poikasalueiden kunnostus ja vaellusesteiden poisto joissa 9
18..1 Kiitos! 1