VAELLUSKALASEMINAARI PELLOSSA

Transkriptio

1 VAELLUSKALASEMINAARI PELLOSSA Kalatalousyhteisöjen, virkistys- ja urheilukalastajien, matkailukalastusyrittäjien ja kalavesien omistajien kuuleminen kalastuslain kokonaisuudistuksen valmistelua varten Kuva Esko Tavia Kuulemistilaisuuden ja työseminaarin järjestäjät Lapin liitto Lapin TE-keskus

2 VAELLUSKALASEMINAARI SISÄLLYSLUETTELO Kuulemistilaisuuden ja työseminaarin avaus ylijohtaja Pentti Lähteenoja, MMM Seminaarin ohjelma Seminaarin Power Point- diaesityksiä; Katsaus kalastuslain uudistyön käynnistämiseen kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Lajikohtaiset katsaukset vaelluskalojen tilaan ja keskeisimmät kalastussääntöjen kehittämiskysymykset - Katsaus lohikantojen tilaan ja keskeisimpiin säätelykysymyksiin Atso Romakkaniemi, tutkija RKTL - Meritaimenkantojen tila ja keskeisimmät kalastussääntöjen kehittämiskysymykset Ari Saura, tutkija RKTL - Vaellussiikakantojen tila ja keskeisimmät kalastussääntöjen kehittämiskysymykset Ari Leskelä, tutkija RKTL - Nahkiainen Alpo Huhmarniemi, tutkija RKTL Merialueen näkemys vaelluskalakysymyksestä ja kalastuslainsäädännön uudistamisesta toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen, Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Jokialueiden näkemys vaelluskalakysymyksestä ja kalastuslainuudistamisesta - Tornionjoen näkökulmaa lohesta Kalervo Aska, Tornion-Muonionjoki - Simojoki Esko Tavia, Simojoki Elinkeinokalastus ja lupakalastus osana yritystoimintaa johtaja Eero Liekonen, Lapin kalatalouskeskus

3 Katsaus kansainvälisiin Suomen vaelluspolitiikkaa koskeviin sopimuksiin ja Tornionjoen kalastussääntöön, kalastusneuvos Markku Aro, MMM Katsaus Ruotsin vaelluspolitiikkaan Dan Blomkvist, Norrbottenin lääninhallitus Teemaryhmien tiivistelmät; Lohen kalastus ja kalastuslainsäädännön uudistaminen työryhmän puheenjohtaja Kalervo Aska työryhmän puheenjohtaja Jyrki Oikarinen Meritaimen ja siika sekä kalastuslainsäädännön uudistaminen työryhmän puheenjohtaja Seppo Frantti

4 Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Vaellusseminaari Pellossa KUULEMISTILAISUUDEN JA TYÖSEMINAARIN AVAUS Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan nykyinen, vuodelta 1982 oleva kalastuslaki uudistetaan ottaen huomioon erityisesti vaelluskaloihin liittyvä kokonaisuus sekä ammattikalastuksen toimintaedellytykset. Luontevaa on, että ensimmäinen alueseminaari keskittyy nimenomaan vaelluskalakokonaisuuteen. Parhaat kiitokset Lapin liitolle ja Lapin TE-keskukselle seminaarin järjestämisestä! Voimassa oleva kalastuslaki on valmisteltu laajapohjaisessa komiteassa, mikä oli tavanomainen menettely silloisessa lainvalmistelussa. Nykyään tehokkuusvaatimus on tullut myös lainvalmisteluun ja monivuotinen, laajapohjainen valmistelu on verraten harvinaista. Kalastuslain osalta tähän kuitenkin päädyttiin, koska kalastus koskettaa monia. Noin joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta ja vielä suurempi osa väestöstä kuluttaa kalatuotteita. Maailmanlaajuisesti ja myös EU:n vesillä moni kalakanta on nykyään ylikalastettu. Yhteisen kalastuspolitiikan keskeinen sisältö on rajoittaa kalastuslaivastoa ja pyyntiponnistusta kalakantojen säilyttämiseksi. EU:n harvimmin asutussa maassa tämäkin asia poikkeaa paljon keskimääräisestä tilanteesta. Suomessa on runsaat ja monipuoliset kalakannat. Useassa tapauksessa pyyntiponnistuksen lisääminen johtaisi positiivisiin muutoksiin kalastossa ja vesistössä. Toki poikkeuksiakin löytyy. Kalan kulutus on pitkään ollut kasvutrendissä. Kuluttajat mieltävät kalatuotteet kevyenä, terveellisenä vaihtoehtona. Kulutuksen kasvu on kuitenkin käytännössä kokonaan tyydytetty Suomen ulkopuolelta pyydetyllä kalalla. Maamme runsaista kalavaroista huolimatta hyvälaatuisen, kotimaisen kalan saatavuus ei ole enää itsestään selvä asia. Ammattikalastajien joukko on huvennut vähiin. Uudessa kalastuslaissa turvataan osaltaan ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä. Keskeinen kysymys on kalastajien vesille pääsyn järjestäminen. Kalastuksen harrastajan kannalta uudistusta tarvitaan kalastukseen liittyvissä maksujärjestelmissä, kalastuksen järjestämisessä sekä valvonnassa. Lupaavasti laajenevan kalastusmatkailun kehittämiseksi pitäisi päästä mahdollisimman yksinkertaiseen ja selkeään maksujärjestelmään. Perusajatus, jonka mukaan toiminnan harrastajat rahoittavat varsin kohtuullisella käyttäjämaksulla harrastusmahdollisuuden ylläpitoa ja kehittämistä, tuntuu nykyoloihin sopivalta. Maksuilla rahoitettavaan toimintaan tarvitaan lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kalastuksen valvontasäännöksissä on muutostarpeita jo voimassa olevan lain suhteen erityisesti perustuslaista johtuen. Kalastuslain valmisteluorganisaatioon kuuluu noin 70 henkilöä viidessä eri ryhmässä ja valmistelu kestää ensi vuoden loppuun. Jokaisesta ryhmästä on edustaja täällä paikalla. Otamme tarkoin talteen vaelluskalaseminaarin hyvät ideat ja käsittelemme niitä valmisteluryhmissä heti ensi viikolla. Alueseminaarit ovat olennainen osa kalastuslain valmistelua.

5 SEMINAARIN OHJELMA Lapin liiton ja Lapin TE-keskus VAELLUSKALAKOKONAISUUS JA KALASTUSLAIN UUDISTAMINEN - KUULEMISTILAISUUS JA SEMINAARI PELLOSSA To klo Avaus Pentti L ä h t e e n o j a, ylijohtaja, MMM Katsaus kalastuslain uudistyön käynnistymiseen kalastusneuvos Eija K i r j a v a i n e n, MMM Lajikohtaiset katsaukset vaelluskalakantojen tilaan ja keskeisimmät kalastussääntöjen kehittämiskysymykset (a 20 min) - Lohi, Atso R o m a k k a n i e m i, tutkija RKTL - Meritaimen, Ari S a u r a, tutkija RKTL - Siika, Ari L e s k e l ä, tutkija RKTL - Nahkiainen, Alpo Huhmarniemi, tutkija RKTL L o u n a s (omakustanteinen Pellonhovin lounas 7 euroa) Merialueen näkemys vaelluskalakysymyksestä ja kalastuslainsäädännön uudistamisesta Jyrki O i k a r i n e n, toiminnanjohtaja Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Jokialueiden näkemys vaelluskalakysymyksestä ja kalastuslainuudistamisesta / Kalervo A s k a, Tornion- Muonionjoki ja Esko T a v i a, Simojoki Lapin Kalatalouskeskuksen puheenvuoro johtaja Eero Liekonen K a h v i t Kommenttipuheenvuorot päivän teemoista (a 10 min) - Ammattikalastajien edustaja - Matkailukalastusyrittäjien edustaja

6 K e s k u s t e l u - Vapaa-ajankalastajien edustaja Osanottajien jakaantuminen teemaryhmiin - Seminaarin osanottajat on tarkoitus jakaa teemaryhmiin. Jokaiseen ryhmään pyritään saamaan mukaan matkailuyrittäjien, ammattikalastajien ja vapaa-ajan kalastajien edustajia tasapuolisesti. T e e m a ry h m ä t A. Lohen kalastus ja kalastuslainsäädännön uudistaminen (kaksi ryhmää) B. Meritaimen ja siika sekä kalastuslainsäädännön uudistaminen C. Nahkiainen ja kalastuslainsäädännön uudistaminen Ryhmien työskentely käynnistyy siten kuin siitä paikan päällä sovitaan. Ryhmätyöt pyritään saamaan valmiiksi klo mennessä, jonka jälkeen saunamahdollisuus B u f f e t - I l t a p a l a, (Lapin liiton ja Pellon kunnan sponsoroima iltapala osanottajille) PE klo 8.00 Aamupala 9.00 Katsaus kansainvälisiin Suomen vaelluskalapolitiikkaa koskeviin sopimuksiin ja Tornionjoen kalastussääntöön neuvotteleva kalastusneuvos Markku Aro, MMM 9.30 Katsaus Ruotsin vaelluskalapolitiikkaan, Dan Blomkvist Ryhmillä mahdollisuus kokoontua jatkamaan työtään (sovitaan tarkemmin paikalla.) Ryhmätöiden purkaminen ja loppukeskustelu kalastuslain uudistamisehdotuksista Seminaarin päätössanat, seminaarin puheenjohtaja L o u n a s (omakustanteinen 7 euroa/hlö )

7 Vaelluskalaseminaari Pellossa Muistio ryhmätyöstä Muistion ovat laatineet Jyrki Oikarinen ja Pirkko-Liisa Luhta. Ryhmätyöhön osallistuivat Sorro Antti, Luhta Pirkko-Liisa, Jurvelin Pekka, Pieskä Juha, Paaso Ilkka, Kauppinen Heikki, Salokangas Heikki, Romakkaniemi Atso, Kaarretkoski Jorma ja Jyrki Oikarinen. Asiantuntijana paikalla oli tutkija Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Ryhmätyötila oli avoin kaikille, joten keskusteluun on voinut osallistua edellä mainittujen lisäksi muitakin seminaarissa läsnä olleita. Ryhmän keskustelussa oli esille huomattava määrä erilaisia asioita, mutta tähän muistioon on poimittu ne asiat, joihin koko ryhmä keskustelun perusteella oli valmis sitoutumaan. On kuitenkin huomattava, että ryhmätyöhön käytettävissä ollut aika oli varsin rajallinen ja siten kaikki asiat eivät välttämättä ole loppuun pureskeltuja Yhteenvetona ryhmän työstä todettakoon, että ryhmässä käytiin hyvähenkinen suorapuheinen keskustelu, jonka lopputuloksena saatiin nostettua esille seuraavana esitetyt yhdeksän toimenpide-esitystä. Ryhmän evästykset kalastuslain valmisteluun 1. Erillistä vaelluskalalakia ei tarvita vaan uuteen kalastuslakiin tulee kirjoittaa oma luku vaelluskaloista. Perustelut: Suomessa on totuttu siihen, että valtaosa kalastukseen liittyvästä lainsäädännöstä on kirjattu yhteen kalastuslakiin, eikä tästä hyvästä totutusta käytännöstä ole syytä luopua. Koska vaelluskalakysymykset ovat keskeinen osa kalastuksen säätelyä ja kalastukseen liittyvää julkista keskustelua, on kuitenkin paikallaan, että vaelluskalakysymykset käsitellään laissa omana kokonaisuutenaan. 2. Kutukannan koko lohenkalastuksen perusteeksi Perustelut: On itsestään selvää, että luonnonlohen kalastuksen tulee perustua joen tuotantopotentiaaliin. Kutukannan koko on paras indikaattori kalakannan tilasta. Nyt käyttöön otettu kaikuluotaustekniikka mahdollistaa luotettavan nousukalaseurannan rakentamattomissa joissa, joka antaa riittävän vertailutiedon, jonka perusteella kannan tilaan on mahdollisuus vuosittain tarkastella ja vetää johtopäätökset, joiden perusteella kalastuksen säätely on mahdollista. Muu tutkimustieto (smolttiseuranta, sähkökalastukset, lohen merisaalis) puolestaan täydentävät kokonaiskuvaa riittävästi, että on olemassa valmius siirtyä kokonaan biologisin perustein tapahtuvaan kalastuksen säätelyyn. 3. Kalastuslailla annetaan suuntaviivat lohenkalastukselle. Varsinainen säätely toteutetaan asetuksella Perustelut: Muutokset kalakannoissa ja kalastuksessa ovat niin nopeita, että lakitason säädös on liian jäykkä elementti säätelyn toteuttamiseen. Lakiin tulee kirjoittaa periaatteet, joiden mukaan vaelluskalojen säätely toteutetaan. Kalastuksen tarkka säätely puolestaan toteutetaan jatkossakin asetuksilla. Kalastuksen säätelyssä oikea menettelytapa on sellainen, jossa biologisten lähtökohtien pohjalta käydään avoin ja osallistuva prosessi, jonka pohjalta laaditaan vaelluskalojen

8 kalastusta säätelevä asetus. Koska kalastajien lukumäärä tulee seuraavan 10 vuoden aikana laskemaan jyrkästi, niin on mahdollista päästä tilanteeseen, että eri intressiryhmät pystyvät keskenään sopimaan sopivasta kalastuksen tasosta, jolloin virkamiesten ja poliittisen päätöksenteon rooli kalastuksen säätelyssä pienenee nykytilanteesta. 4. Kalaveden hoidossa pyritään mahdollisimman lähelle luonnonmukaista tasoa Perustelut: Nykyisessä kalastuslaissa on vähän kalavedenhoitoa ohjaavia säädöksiä. Suomalainen kalaveden hoito on ollut pitkään istutuskeskeistä ja valitettavasti suuri osa vesistöistä on edelleen sellaisessa tilassa, että suunnitelmallinen istutustoiminta on ainoa vesistöjen kalataloudellista arvoa yllä pitävä keino. On kuitenkin kiistaton tosiasia, että esimerkiksi kalastuksen säätelyllä, vesistökunnostuksilla ja vaellusesteiden poistamisella olisi mahdollista edesauttaa luontaisten kalakantojen kehittymistä lukuisissa vesistöissä. Kalastuslainuudistuksessa tulisikin olla ainakin tavoitetasolla kirjattuna pyrkimys mahdollisimman luonnontilaisen kalaston ylläpitoon. Asiassa täytyy kuitenkin olla tarkkana, koska luontaisen kalaston ylläpito ei kaikissa vesistöissä ole mahdollista ja osa vesistöistä on niin voimakkaasti ihmisen toiminnan seurauksena muutettuja, ettei niissä ole todellista potentiaalia luontaisen kalaston ylläpitoon. Tästä esimerkkinä mainittakoon pahoin rehevöityneet järvet, joissa useimmiten järvien alkuperäisen kalaston palauttaminen on mahdotonta. 5. Istutetun lohen ja taimenen merkitseminen eväleikkauksin Perustelut: Istutus- ja luonnon kalan erottaminen toisistaan helposti ja nopeasti olisi kalaveden hoidon ja kalantutkimuksen kannalta ensiarvoisen tärkeä asia. Nykytilanteessa erityisesti meritaimenen merkitseminen olisi erittäin tärkeää, jotta luonnon meritaimenta voitaisiin suojata kalastukselta. Eväleikkuisiin siirtyminen olisi helpointa toteuttaa säädösteitse, koska tällöin eväleikkauksen kustannus siirtyy suoraan poikasen hintaan ja sitä kautta istutuksen maksajan kustannukseksi. Jokiin istutetun mädin ja pienpoikasten merkitseminen ei ole mahdollista, mutta tässä ei tapahdu suurta vahinkoa, koska valtaosa pienpoikasistutuksista tehdään kunnostuskohteisiin tms luonnon kannan palauttamiseksi tai tukemiseksi. Näitä poikasia on siis täysin tarkoituksenmukaista käsitellä kalastuksessa luonnon kalana. 6. Kalan myynti kielletään ammattikalastajarekisteriin kuulumattomalta, kaupalliseen lohenkalastukseen erillinen pyyntilisenssi Perustelut: Nykyinen tilanne, jossa jokainen kalastaja voi halutessaan myydä saaliinsa on aiheuttanut, että julkisessa keskustelussa nostetaan jatkuvasti esille kalastukseen liittyvä harmaa talous. Ammattikalastajarekisterin ulkopuolella toimivien kalastajien saalis ei myöskään päädy mihinkään tilastoihin, mikä vaikeuttaa pyyntiponnistuksen arvioimista. Nykytilannetta selkeyttäisi huomattavasti, jos kalan myynti yksiselitteisesti kielletään muilta kuin ammattikalastajarekisteriin kuuluvilta henkilöiltä. Koska ammattikalastajarekisteriin pääse ilmoittautumalla jokainen halukas, ei muutoksella millään tavalla loukata esimerkiksi yksityisen omaisuuden suojaa. Lohen kalastuksen osalta on perusteltua siirtyä järjestelmään, jossa lohen kaupalliseen kalastukseen vaaditaan erillinen lisenssi. Näin rajallisen lohisaaliin hyödyntämismahdollisuus varataan niille ammattikalastajille, joille lohenkalastuksella on tuntuvaa merkitystä.

9 7. Rokastus kiellettävä kalastuslaissa Perustelut: Vaikka rokastamisella ei ole kalakannoille oleellisesta merkitystä todennäköisesti minkään kalalajin osalta, on kalastustapa niin moraaliton ja yleisen mielipiteen vastainen, että on täysin aiheellista kieltää kalastustapa kokonaan kaikkien kalalajien osalta. Helpoimmin tämä tapahtuu niin, että kalan tartuttaminen koukkuun kalan ulkopuolelta lisätään kiellettyjen kalastusmenetelmien listaan ja kohtaa tarkennetaan asetuksella. 8. Alamittaisen ja rauhoitetun kalan hallussapito kiellettävä ja rangaistavaksi teoksi Alamittaisten kalojen tarkoituksellista kalastusta harjoitetaan niin merialueella, kuin sisävesillä. Ainoa keino lopettaa tämä toiminta on kieltää alamittaisen kalan hallussapito kokonaan. Asia on hyvin ristiriitainen, koska selvästi vahingoittuneen kalan vapauttaminen on periaatteessa luonnonvarojen tuhlaamista. Valvonnallisista syistä tämä on kuitenkin ainoa keino, jolla alamittaisiin kaloihin kohdistuva kalastus saadaan kitkettyä pois. Tämän johdosta kalastuslakiin tulee kirjata, että saaliiksi saatu alamittainen kala on välittömästi vapautettava. Kaloille, erityisesti vaelluskaloille ja niille joilla on rauhoitusaika, on saatava ohjeelliset arvot luonnonsuojelulain 59 :n nojalla. Ts. kalat on lisättävä YMa:n listaan rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista. Nyt uhanalaisia vaelluskaloja kohdellaan lainsäädännössä ns. teuraseläiminä. 9. Kalastusrikkomusten sanktioiden koventaminen Nykyiset salakalastuksesta tai muista kalastusrikkomuksista määrätyt sanktiot eivät toimi minkäänlaisena pelotteena. Uudessa kalastuslaissa täytyy paitsi pyrkiä selkeästi nykyistä kovempiin sanktioihin, niin myös määrittää arvo laittomasti kalastetulle saalislajille. Kun lajilla on ohjeellinen arvo, kohottaa tämä suoraan kalastusrikkomuksesta koituvia seurauksia ja siten lisää valvonnan pelotetta.

10 Uusi kalastuslaki Vaelluskaloihin liittyvä kokonaisuus- seminaari Pellossa Lohityöryhmä II (klo ) Työryhmässä oli jäseniä molemmista intressiryhmistä, sekä rannikolta, että jokipyynnin intressitaustasta. Työryhmä keskusteli asioista hyvässä ja rakentavassa hengessä. Kolmen tunnin keskustelun jälkeen voitiin todeta yhteisymmärryksen vallitsevan mm. seuraavista asioista: 1. Biologinen pohja, eli jokiin on saatava vahvat lohikannat. Lohi on jokinen luonnonvara joka on kansallinen varanto. 2. Rannikon kalastuskulttuurin asema elinvoimaisena tunnustetaan ja vastaavasti tunnustetaan jokivarsien oikeudet hyödyntää jokeen nousevaa lohivarantoa. 3. Kaikki lohen pyynti pitää olla luvanvaraista toimintaa. 4. Lohen myynti pitää olla vastaavasti luvanvaraista toimintaa. 5. Saalisilmoitus tulee tehdä laissa pakolliseksi kaikkialla missä lohta pyydetään. 6. Terminaalikalastuksen ongelma tunnustetaan. Se saattaa muun rannikkokalastuksen epäoikeudenmukaiseen asemaan ja aiheuttaa luvatonta pyyntiä. Lisäksi ainakin Kemin terminaalissa pyynnin kohteeksi joutuu myös runsaasti luonnonlohta, mikä on vastoin kansainvälistä terminaalikalastusstrategiaa. 7. Hylkeiden määrää tulisi vähentää. 8. Valvontaa tulisi terävöittää kriittisillä alueilla. 9. Sanktiot tulee asettaa sellaiseen mittakaavaan, että kukaan ei voisi ajatella pieniä sakkoja vain etukäteen budjetoitavina pieninä kuluerinä. 10. Kalastuksen säätelystä esille nostettiin aikarajoitus johon voisi liittyä pyyntiponnistuksen määrä. Jos esimerkiksi pohjoisen kalastajille annettaisiin oikeus pyytää yhdellä tai kahdella rysällä Juhannuskalaa, niin vastaavasti rysämäärää rajoitettaisiin myöhemmin. Kalastajakohtainen kiintiö nähtiin myös mahdollisena, joskin haastavana toteuttaa. Siitä pitäisi hahmottaa erilaisia toteutusmalleja joihin voisi ottaa sitten kantaa. Pyynnin ei saisi keskittyä suurimpiin varhaisiin nousijoihin. Tällaiselle pyöreän pöydän prosessille toivottiin jatkoa, jotta saataisiin luotua yhteinen lohistrategia. Lisätietoja Kalervo Aska p Martti Suuriniemi p Kalevi Klapuri p Tornio-Muoniojokiseura Selkämeren Ammattikalastajat ry Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

11 Vaelluskalaseminaari taimen- ja siikatyöryhmä Hotelli Pellonhovi Pello Siika-ja taimentyöryhmän koottu esitys Työryhmä kokoontui ja yhteisen pohdinnan tuloksena seuraavat asiat tulivat esiin kalastuslainsäädännön ja vaelluskalojen kalastukseen ja kalastuksen säätelyyn liittyen. 1. Kalaväylätoimitus on tehtävä kaikkien jokien suulla kalan kulun turvaamiseksi. (KL5 24) Kalaväylätoimitusten kustannukset on trahoitettava julkisista varoista tai jaettava valtion (omistaa lohen ja taimenen) ja kalastusalueiden kesken. Erityisen tärkeää kalaväylätoimituksen tekeminen on kahden valtion rajalla kulkevan jokisuun kyseessä ollen. (vrt. Tornionjokisuu) Tällöin kalaväylätoimitus on tehtävä molempien valtioiden viranomaisten toimesta ja kustannuksella. 2. Taimenet tulee käsitellä lain puitteissa yhtenä lajina, ei erillisinä taimenmuotoina, ja taimenen valtakunnallinen alamitta tulee asettaa 60 cm: iin kertakutuperiaatteen mukaan. Kaikki taimenpoikasistukkaat on eväleikattava. 3. Uhanalaisten kalalajien ja -kantojen määrittely( erittäin uhanalainen, uhanalainen,jne. Esim. taimenen kauppaaminen kiellettävä.kun uhanalaisuuden aste on määritetty, tulee näille sekä kantoina että yksilöinä määrittää raha-arvo. Tällöin voidaan arvioida kalastuksen säätely-,rajoitus- ja rauhoitustoimien sekä eri kalastusmuotojen taloudelliset vaikutukset. Rangaistus- ja sanktiomenettelyn aste tulee arvioida näiden euromäärien ja siten uhanalaisuuden perusteella. Esim. uhanalainen meritaimennaaras joka painaa 3,5kg, tuottaa (arvio)5000 mätijyvää. Jos yksittäisen mätijyvän arvo 0,20, korvausarvoksi tulisi Uhanalaisten tai harvinaisten osakantojen ja monimuotoisuus tulee ottaa huomioon kalaston hoidossa ja viljelyssä. Tällöin kalatiet on rakennettava siellä missä luontaisen lisääntymisen edellytykset ja ekologia sallivat. 4. Ammattikalastajien toimintaedellytykset on turvattava. Ammattimaiset pyydykset tulee olla vain ammattikalastajien käytössä. Ammattikalastajan ja elinkeinonharjoittajan tulee saada toimia haittaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. Aikaa näiden monien esiin nousseiden asioiden esilletuomiseen olisi voinut olla enemmänkin, mutta pitkä päivä ja esim. tutkijakunnan muutkin työkiireet vaativat osansa. Koska viimeistely jäi hiomatta, ohessa myös muita kirjattuja ongelmia ja aiheita. Mm. keskustelu siian kalastuksen säätelystä, joka sekä alueellisesti että taloudellisesti on huomattavan laaja ja merkityksellinen asia, jäi em.syistä vähiin. Samoin paikallisesti ja taloudellisesti merkittävä nahkiainen jäi ilman työryhmää. Seuraavalla sivulla on listattu tähän liittyviä avoimia kysymyksiä, joita sivuttiin.

12 Kysymyksiä ja lisäpohdinnan aiheita Kutsuuko MMM kalastusalueet yhteiseen vaellussiikakantojen hoidon suunnitteluun? Siian koko ja arvo pienentynyt, pyynti kohdistuu yhä pienempään(hidaskasvuisempaan?) kantaan. Hyljeongelman perusteellinen selvittäminen. Miten kannan hallitsematon kasvu torjutaan? Miten paikalliset kalat ja niiden pyynti onnistuu suojelutoimien seurauksena? Saaliin tilastointi ja seuranta? Miten ns. harmaan kalastuksen ja kaupan osuus voidaan minimoida? Koska kalastusalueiden rajat ovat usein keinotekoisia, on yhteinen hallinnointi paitsi vaativaa myös välttämätöntä toimenpiteiden yhdenmukaistamiseksi. Onko EU:n dioksiinikielto ennakoitavissa ja siten myös otettavissa huomioon myös Suomen ja Ruotsin vaelluskalajärjestelyissä? Resurssien kohdentaminen ja jako kun kalastajakunta ja -tavat muuttuvat ja kalavedenhoitotoimet niiden mukana? Miten kalastusalueiden kalavesien hoito ja kalastuksen valvonta saadaan tehokkaasti ja asiamukaisesti hoidettua, kun väki on harvassa ja ikääntynyttä? Onko kalavedenhoito mittavilla kalastusalueilla tulevaisuudessakin vain harrastus ja luottamustoimi? (vrt. Metsähallitus) Työryhmään osallistuivat: Seppo Frantti, pj. Tornion-Muonionjokiseura ry Reijo Mannela Enontekiön Kalastusalue Mika Laakkonen Metsähallitus Eero Moilanen Metsähallitus Ilpo Kuronen Suomen Luonnonsuojeluliitto Ari Saura RKTL Ari Leskelä RKTL Erkki Jokikokko RKTL Alpo Huhmarniemi RKTL Mika Flöjt Arktinen Keskus Lena Talvitie Suomen Ammattikalastajien liitto ry Antti Stark Perämeren Kalastusyhteisöjen liitto Risto Tolonen Perämeren Kalastusyhteisöjen liitto Piia Karttunen Nouseva Rannikkoseutu ry, Perämeren rannikon kalatalousryhmä Kauko Vuorjoki Lapin Vapaa-ajankalastajat Jaakko Alapuranen Aktiivieläkeläinen Jaakko Ylitalo Lapin Liitto Pekka Oinonen, siht. Tornion-Muonionjokiseura

13 Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto

14 HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään kalastuslain kokonaisuudistus, jossa huomioidaan erityisesti vaelluskaloihin liittyvä kokonaisuus sekä ammattikalastuksen toimintaedellytykset Kokonaisuudistus on mukana hallituksen strategiaasiakirjassa osana lainsäädäntösuunnitelmaa

15 EU-lainsäädäntö (YKP, EKTR) Perustuslaki Kansainväliset sopimukset Eläintauti- ja eläinten hyvinvointi lainsäädäntö Rikoslainsäädäntö TEM-laki Kalastuslaki ja -asetus Kalastus Kalavesien hoito Kalakantojen suojelu Kalakauppa Kalojen maahantuonti Yhteisaluelaki Vesilaki ja -asetus Ympäristönsuojelulaki ja -asetus Luonnonsuojelulaki ja -asetus Säädökset RKTL:stä Valtionapulaki Valtioneuvoston ohjesääntö Rajajokisopimukset Kirjanpito- ja tilintarkastuslainsäädäntö Hallintolaki, julkisuuslaki Säädökset Metsähallituksesta Vuoden 1951 lain nojalla annetut asetukset Ahvenanmaan itsehallintolaki, saamelaislainsäädäntö Laki yleisestä kalastusoikeudesta

16 HANKKEEN TAVOITTEET selvittää kalastuslakiin (286/1982) liittyvät uudistustarpeet sekä tehdä ehdotus uudeksi kalastuslaiksi Työryhmän tulee työssään kiinnittää erityistä huomiota kalastuksen sääntelyjärjestelmän selkeyteen ja kustannusvaikutusten kohtuullisuuteen; yhteiskunnan ja perustuslain muutoksista aiheutuneeseen tarpeeseen tarkistaa kalastuslain säännöksiä; uusimpaan kansainväliseen kalatalous- ja ympäristöoikeuteen sekä Euroopan yhteisön lainsäädäntöön ja ohjausjärjestelmiin; kalataloutta sivuavaan kansalliseen lainsäädäntöön;

17 kalatalouselinkeinojen toimintaedellytysten turvaamiseen; kalastusharrastuksen toimintaedellytysten turvaamiseen; kalakantojen käytön kestävyyteen; vaelluskaloihin liittyvään kokonaisuuteen; kalavesien hoitotoiminnan järjestämiseen; eri toimijoiden tehtävien selkeyttämiseen ja heidän oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa määrittämiseen; kalatalouden rahoitusjärjestelmien selkeyttämiseen ja uudistamiseen alan toimintaedellytysten ja kehittämistoimien turvaamiseksi; päätöksenteon avoimuuteen ja riittävään tiedottamiseen; valvonnan järjestämiseen ja sen toimintaedellytysten turvaamiseen

18 TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: ylijohtaja Pentti Lähteenoja Varapuheenjohtaja: ylijohtaja Timo Kotkasaari Tehtävät: Työryhmä ohjaa alaisuudessaan toimivien jaostojen työskentelyä sekä laatii jaostojen työstämistä esityksistä hallituksen esityksen uudeksi kalastuslaiksi. Työryhmä huolehtii jaostojen välisestä tehtäväjaosta. Toimikausi alkaa ja päättyy Välimietintö KALASTUSOIKEUS- JAOSTO Puheenjohtaja: Ylijohtaja Pentti Lähteenoja kalastusoikeus, kalavesien hoito, kalastuksen säätely ja Tenojoen sivuvesistösäädökset ELINKEINOJAOSTO Puheenjohtaja: Kalastusneuvos Markku Aro kalatalouden elinkeinot (ammattikalastus, vesiviljely, kalanjalostus, kalatuotteiden kauppa, vesiviljely, kalastusmatkailu) RAHOITUSJAOSTO Puheenjohtaja: Kalastusneuvos Eija Kirjavainen kalatalouden maksujärjestelmät ja kalatalouden edistämisen kehittäminen VALVONTAJAOSTO Puheenjohtaja: Hallitusneuvos Tanja Viljanen kalastuksen valvontaa ja rangaistuksia koskevien säännösten uudistaminen Valvontasäännökset voimassa olevaan kalastuslakiin

19 Millaiseksi asetetaan kalastuslain tavoite? Millä tasolla, mistäkin asiasta tulisi päättää? Uuden perustuslain vaikutus? Kalastusaluetoiminta jatkossa (merkittävä julkisen vallan käyttö) Kalatalouden rahoittaminen, kalastuksenhoitomaksuvarat Kertymän väheneminen on vaikeuttanut kalataloutta suuresti viime vuosina Miksi rahaa kerätään, mikä on rahan käytön tavoite? Kalastuksen järjestäminen ja edistäminen sekä kalavesien hoito Kalavesien hoito, millaista on tulevaisuuden hoitopolitiikka? Luonnon monimuotoisuus kysymykset tärkeitä Ekosysteemilähestymistapa, tulisiko ottaa entistä enemmän huomioon?

20 Otettava myös muut tekijät kuin kalastus ja kalavesien hoito kalakantoihin vaikuttavina tekijöinä entistä paremmin huomioon esim. ympäristössä tapahtuvat muutokset Saimaannorppa Suhde luonnonsuojelulakiin selvitettävä tarkasti Suhteellisen suojelutason säilyttäminen Muutostyössä on myös osattava ennakoida. Jos lain uudistaminen kestää useita vuosia ja laki kirjoitetaan tämän päivän toimintaympäristöanalyysin pohjalle ilman ennakointia, on laki jo vanhentunut, ennen kuin se edes astuu voimaan Kansainväliset sopimukset ja trendit kalataloudessa otettava huomioon Lain tulee olla selkeä ja helposti ymmärrettävä

21 Tavoitteena avoin valmistelu, laajassa yhteistyössä Hanketta voi seurata osoitteessa: Sivuilta löytyvät asettamiskirje, asettamismuistio sekä hankkeen käynnistysseminaarin esitelmät ja laajan ennakkokyselyn perusteella annetut lausunnot. Sivustoa päivitetään hankkeen etenemisen mukaan. Kaikki pöytäkirjat laitetaan nähtäville internettiin. Hankkeen sivuilla on mahdollisuus laittaa viestejä ministeriöön. Tavoitteena on pitää myös alueellisia kuulemistilaisuuksia. Lapin seminaari on ensimmäinen. Tämän jälkeen pidetään ammattikalastusasioihin keskittyvä seminaari.

22 Kiitos mielenkiinnosta!!

23 Katsaus lohikantojen tilaan ja keskeisimpiin säätelykysymyksiin Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

24 Esitys pohjautuu Itämeren alueeseen RKTL:n kantaseurantoihin ja tutkimusprojekteihin Lohikantojen kansainväliseen arviointiin (ICES) RKTL:n lausuntoihin Ei viimeisimpiä seurantatuloksia yksityiskohdissaan (yleiskuva tärkeämpi, useimmat kesän tuloksista eivät vielä käytössäkään) RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

25 Kantojen tilan kehitys: Tornionjoen vaelluspoikasmäärät vs. potentiaalinen poikastuotanto (ICES) Poikasia, kpl Potentiaali RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

26 Kantojen tilan kehitys: Simojoen vaelluspoikasmäärät vs. potentiaalinen poikastuotanto (ICES) Poikasia, kpl Potentiaali RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

27 Kantojen tilan kehitys: luonnonkannat Tornionjoella kannan yleistila hieman parempi kuin Simojoella Nykyinen vaelluspoikastuotanto 70%-80% potentiaalisesta vaelluspoikastuotannosta, ollaan suurin piirtein tasolla jossa kannoista saadaan suurin mahdollinen pysyvä tuotto = kappaleina mahdollisimman runsas saalis (MSY) RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

28 Merivaelluksen alun eloonjää äänti, % poikasista Post-smolt survival hatchery-reared salmon (%) Luonnonkaloilla 1,5 RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Year Kantojen tilan kehitys: velvoiteistutusten tuotto Luonnonkaloilla 1,5-2,5 kertaa parempi Year eloonj 2,5 kertaa parempi eloonjäänti

29 Kantojen tilan kehitys: luonnontuotannon palauttaminen entisiin lohijokiin Tarve luonnontuotannon laajentamiseen, varsinkin laitoskantojen luontoon palautus Kymijoki: luonnontuotannon palautuminen ja elpyminen vahingossa, Nevan laitoskanta SAP-kotiutusjoet (Kuivajoki, Kiiminkijoki, Pyhäjoki): vain Kiiminkijoessa mahdollisuuksia kohtuullisella aikaperspektiivillä Iijoki, Kemijoki, (Oulujoki): paljon tahtotilaa lohen palauttamiseen Palauttamispyrkimykset otettava huomioon laissa??? kalatiestrategian valmistelu meneillään linjaukset yhdessä kalastuslain valmistelun kanssa RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

30 Kalastuksen kehitys avomeripyynnin väheneminen muiden maiden kalastuksen vaikutus Suomen omiin kantoihin vähentynyt säätelyn sekä hylje- ja kannattavuusongelmien takia myös rannikkokalastus vähentynyt vapakalastus lohijoilla kasvoi 1990-luvulla, sen jälkeen vaihdellut jokisaaliiden vaihteluita peilaten meriuistelu (yleistyy erityisesti eteläisellä Itämerellä) RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

31 Muuta huomioon otettavaa EU:n uusi lohikantojen säätelyohjelma Itämerelle raamit kotimaisille toimenpiteille Tarve sovittaa kahdenkeskisesti lohta koskevia säädöksiä naapurimaiden kanssa, erityisesti Suomen ja Ruotsin kesken Pohjanlahdella?? RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

32 Keskeiset kehittämiskysymykset: lähtökohdat Kantojen tilan ylläpidon/kohentamisen/kotiutuksen mahdollistaminen yhdessä hyödyntämisen kehittämisen kanssa Lohikannoille ominainen nopea vaihtelu mietittävä työkalut voimistaa/vähentää säätelyä tilanteen mukaan Miten suomalaiset haluavat hyödyntää lohiresurssia poliittisia linjauksia??? Mikä on haluttu kantojen tila??? Mikä on haluttu kantojen hyödyntämismalli??? MSY:kö paras tilanne=tavoite??? biologinen, MSY:ä laajempi näkökulma (monimuotoisuus, ekosysteemien säilyminen) talousnäkökulma (ammattikalastus- ja virkistyskalastusarvot) sosiaalinen ja kulttuurinen (yhteisöjen) näkökulma RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

33 Keskeiset kehittämiskysymykset: pohdittavia yksityiskohtia merikalastukseen liittyen sekakantakalastuksen ongelmat millä periaatteilla vahvoja kantoja ja istukkaita voidaan hyödyntää ja samanaikaisesti suojella elvytystarpeessa olevia kantoja??? säätelytyökalut: aika-/aluesäätelyä vai saaliin kiintiöintiä vai pyyntiponnistuksen säätelyä vai? lohen ammattimaisen kalastuksen (myynnin) luvanvaraistaminen? lohi muiden lajien rannikkokalastuksen sivusaaliina valvonnan ongelmat hyljeongelmat RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

34 Keskeiset kehittämiskysymykset: pohdittavia yksityiskohtia jokikalastukseen liittyen kantakohtaista kalastusta: voitaisiin (pitäisi) ottaa eri kantojen eri tilat huomioon kantakohtaista säätelyä tehdään vähän, mitkä työkalut? jokikalastuksen määrää ei kokonaisuutena kontrolloida virkistyskalastuksen saaliiden ilmoitus velvoitteeksi (kaikki kalastusmuodot tässä samalle viivalle)?? valvontaongelmat sivusaalisongelmat (meritaimen, lohi muiden lajien kalastuksessa) RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

35 Lopuksi Mitä paremmin (selkeämmin) lohiresurssin hyödyntämisen yleistavoitteet yleistavoitteisiin pääsemiseksi käytettävät keinot saadaan sovittua lakiin, sitä loogisempana seuraavat säädöstasolla tehtävät yksityiskohdat. KIITOKSET! RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

36 Meritaimenkantojen tila ja keskeisimmät kalastussääntöjen kehittämiskysymykset Luonnonkantojen tila Päivitetyt merkintätulokset tuotto ja palautusprosentti pyyntimuodot ikärakenne jokisaaliin osuus Yhteenveto kehittämiskysymyksistä Vaelluskalaseminaari, Pello , Ari Saura, RKTL

37 N Jäämeri 18. Tenojoki 19. Näätämöjoki Todennäköisesti alkuperäinen Todennäköisesti istutusperäinen tai sekoittunut 1 Luonnonkantojen tila 2 luonnonkantajoet vähentyneet Itämeri monet kannat sekoittuneita -> alkuperäisyys? lisääntyminen epäsäännöllistä paikallisten yksilöiden ylläpitämää pulaa merivaelluksen läpikäyneistä emoista 1. Tornionjoki 2. Kiiminkijoki 3. Lestijoki 4. Isojoki 5. Merikarvianjoki 6. Fiskarsinjoki 7. Ingarskilanjoki 8. Siuntionjoki 9. Mankinjoki 10. Espoonjoki 11. Vantaanjoki 12. Sipoonjoki 13. Kymijoki 14. Summanjoki 15. Vironjoki 16. Urpalanjoki 17. Mustajoki km

38 0+ Luonnonkantojen tila Tornionjoki Pakajoki Äkäsjoki Naamijoki Kangosjoki 2008 n smolttia 0+

39 Isojoki Luonnonkantojen tila Isojoki < smolttia/v Ingarskilanjoki < smolttia/v/ Suomenlahden muut joet < smolttia vuodess/v Suomenlahden jokien potentiaali > smolttia vuodessa Ingarskilanjoki

40 Juha Salonen Longinoja 180 Juha Salonen Kunnostusten vaikutus Vantaanjoen alin sivupuro Longinoja Poikasia/ 100 purometriä vanhemmat poikaset poikaset kunnostus Ari Saura/RKTL

41 Taimenen elinpiiri Sisävesikalastusalue lisääntyminen ja poikasalueet virtaavassa vedessä vaelluspoikasten mereen vaellus osa jää sisävesiin laaja syönnösalue kutuvaellus synnyinjokeen merestä nousseet ja paikalliset kutevat samoilla alueilla Merikalastusalue Syönnösalueet ITÄMERI

42 Taimenen kalastuksen ja hoidon hallinnointi Sisävesikalastusalue lisääntymis- ja poikasalueet sekä niiden kunnostus sisävesissä syönnöskalan kalastus merialueella Merikalastusalue Yleisvesialue Koko Itämeri nousukalan kalastus meressä, jokisuussa ja joessa Merikalastusalue Syönnösalueet merikalastusalueet sisävesikalastusalue ITÄMERI

43 vuosiluokka kg/1000 istutettua palautus % palautus % kg/1000 istutettua palautus % Vuosiluokka pal % Perämeri 1980 Tuotto (kg/1000 ist) Selkämeri kg/1000 istutettua Taimenmerkintöjen tuotto ja palautusprosentit

44 YEAR CLASS % Perämeri Selkämeri 1984 Ikärakenne 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% YEARCLASS 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Data 5 SW 4 SW 3 SW 2 SW 1 SW 0 SW 20 % 10 % 0%

45 Eri ikäisten kalojen osuus meri- ja jokisaaliissa sw 2sw 3sw 4sw 5sw Palautuksia Meri 32 Joki 32 Meri 29 Joki 29 Meri 30 Joki 30 Meri 31 Joki 31

46 Selkämeri Perämeri 20 % Pyydykset SEAFRE % 20 % Count of GEARTYPE rysä 80 % ajoverkko 60 % 40 % 80 % GEARTYPE Other Rod and line Fyke net Long line Surface gill net Bottom gill net pohjaverkko 0% CATCH YEAR 100 % rysä 60 % 40 % pohjaverkko 0%

47 Ammattikalastuksen taimensaalis tonnia 140 Saaristomeri Selkämeri Perämeri Suomenlahti

48 Alamittaisten osuus Eri mittaisten osuudet, Selkämeri 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% Eri pituisten kalojen osuudet, Perämeri 100 % 80 % >60 cm 60 % cm cm 40 % <40 cm 20 % 0%

49 cm biol. alamitta 50 cm > cm 30 Taimenen keskipaino (kg) Saalistaimenen keskikoko eriharvuisisssa verkoissa Verkon solmuväli (mm) Saura/RKTL

50 Mesh size 45 and 50 mm Sea trout 30 ind. Perch Pikeperch 20 Whitefish 10 Fish length mm

51 Saalistaimenen keskikoko eriharvuisisssa verkoissa Kalan pituus cm Verkon solmuväli mm > 75

52 cm:n taimen kg

53 Yhteenveto Ongelmat meritaimenkantojen kalastuksessa ja suojelussa Taimenen elinpiiri hallinnollisesti hajallaan Lisääntymisalueet huonossa kunnossa perattuja/padottuja/rehevöityneitä Pääsy lisääntymisalueille vaikeaa Sukukypsyyden saavuttaminen vaikeaa nousuesteet/kalastus verkkokalastus Ongelmia kalastuksessa sivusaalis (lohi/siika/kuha/ahven) vapaa-ajankalastajien saalis

54 KIITOS

55 Vaellussiikakantojen tila ja keskeisimmät kalastussääntöjen kehittämiskysymykset Vaelluskalakokonaisuus ja kalastuslain uudistaminen Pello, Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

56 Vaellussiikakannan tila Pohjanlahden ammattikalastuksen siikasaalis tonnia RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Saaristomeri Selkämeri Perämeri

57 Vaellussiikakannan tila Siikasaalis lohi- ja siikarysillä sekä ajo- ja pesäverkoilla tonnia saalis t vuosi RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

58 Vaellussiikakannan tila Kukkolankosken lipposaalis saalis (1000 kpl) keskipaino (g) RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

59 Syitä heikentyneisiin siikasaaliisiin Kalastuksen vaikeudet Verkkokalastuksen vaikeutuminen, erityisesti hyljeongelmat Kannattavuusongelmat Siikakannan luontainen vaihtelu Meri- ja jokiympäristön muutosten vaikutus Luontaisen lisääntymisen vaihtelut Istutusmäärät aika tasaisia, istutuksen tuotto vaihteleva Liian pieniin yksilöihin kohdistuva kalastus Valtaosa siioista pyydetään pois parhaassa kasvuiässä RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

60 Vaellussiian kasvu paino g ikä RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

61 Siikaverkkojen valikoivuus 25,0 1,80 e/kg 3,00 e/kg 3,70 e/kg 4,50 e/kg 20,0 % saaliista 15,0 10,0 5,0 27 mm 35 mm 40 mm 45 mm 50 mm 0, saalissiian pituus RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

62 0,2 0,4 0,6 0,8 1,2 1,4 Arvio siitä, miten saalis voisi kasvaa Perustuvat merkinnällä saatuihin tietoihin siikojen kasvusta ja tämänhetkisestä saaliskoosta Esim. siirtyminen 45 mm solmuvälisiin verkkoihin kasvattaisi saaliin arvoa %, jokeen nousevan siian määrä kasvaisi 2-3-kertaiseksi euroa/1000 istukasta nykytilanne 45 mm rajoitus 50 mm rajoitus 450 g alamitta 1 Kalastuskuolevuus F RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

63 Vaellussiikasaaliin alueellinen jakauma Suurin osa vaellussiikasaaliista pyydetään syönnösalueelta Merenkurkusta ja Selkämereltä Kalastuksen säätely siten, että rajoitetaan nuorten siikojen pyyntiä, vaikuttaa väistämättä saaliin alueelliseen jakaumaan Saaliin painopiste siirtyy pohjoisemmas Verkkokalastuksen saalis vähenee ja loukkukalastuksen saalis lisääntyy Säätelyn alkaessa tilapäinen saaliin lasku RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

64 Yhtymäkohdat muihin lajeihin Meritaimenkantojen suojelu edellyttäisi siirtymistä vielä harvempiin pohjaverkkoihin Siikasaaliit eivät juurikaan enää kasvaisi, vaikka siirryttäisiin 50 mm verkkoihin Kuhan kalastuksessa vaikutukset olisivat samansuuntaisia kuin siiankalastuksessa saalis kasvaisi ja kutukanta vahvistuisi ainakin pitkällä tähtäimellä Karisiian pyynti vaikeutuisi Lähes yksinomaan tiheillä verkoilla tapahtuvaa kalastusta Mahdollista sallimalla ajalliset/alueelliset poikkeukset esim. verkkojen silmäharvuussäätelystä Ahvenen pyynti vaikeutuisi Ajalliset/alueelliset poikkeukset Korvaavat pyydykset RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

65 Muuta huomioonotettavaa Ammattikalastuksen kannattavuus Pyrittävä siihen, ettei säätely tilapäisestikään vaikeuta ammattikalastajan toimeentuloa Alueelliset näkökohdat otettava huomioon Kalastusalueet mukaan päättämään säätelyn yksityiskohdista Vapaa-ajankalastuksen merkitys siikakantojen hyödyntäjänä on huomattava Luontainen lisääntyminen turvattava Säätelyn on oltava joustavaa ja mukautuvaa Kalakantojen vaihtelu Muutokset kalamarkkinoilla RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

66 Kiitos! RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

67 NAHKIAINEN Alpo Huhmarniemi RKTL, Oulun riistan- ja kalantutkimus

68 Nahkiaiset kutevat toukokuun loppupuolella Nahkiaisen elämänkierto Kudun jälkeen nahkiaiset kuolevat Seuraavan talven ne ovat joessa syömättä Kutemaan tulevat nahkiaiset vaeltavat jokiin syksyllä Nahkiaiset viipyvät merivaelluksella 1-3? kesän yli Toukat kuoriutuvat kesäkuussa Toukat elävät pohjasedimenttiin kaivautuneena 5-7 vuotta Viimeisenä talvenaan joessa toukat käyvät läpi metamorfoosin Nuoret aikuiset laskeutuvat mereen kevättulvan aikana

69 Perinteinen nahkiaisenpyynti on tapahtunut jokien alimmissa koskissa merroilla.

70 luvulla tulivat käyttöön nahkiaisrysät, jotka yleistyivät luvulla niin, että nahkiaisenpyynnin pääpaino siirtyi alimmista koskista jokisuuhun.

71 Pyydysten pyyntiteho vaihtelee kauden aikana erityisesti virtaamaolosuhteista riippuen.

72 Parhaimmillaan saattaa saaliiksi joutua noin 60-70% jokeen nousevista nahkiaisista, mutta koko pyyntikautta ajatellen saalis on noin 40-60% jokeen nousevien nahkiaisten kokonaismäärästä.

73 Nahkiaisen pyynti on lain mukaan sallittu elokuun 16 pv. - maaliskuun loppuun Elokuussa saaliit ovat yleensä vaatimattomia ja varsinainen kaupallinen pyynti (rysäpyynti) alkaa syyskuun alussa kestäen lokakuun puoliväliin. Mertapyytäjät jatkavat pyyntiä aina joen jäätymiseen saakka eli marraskuulle. Talviaikainen mertapyynti on kotitarvepyyntiä

74 Parhaimmat saaliit saadaan Perämeren eteläosan joista yleensä syys- lokakuun vaihteessa sateisina myrskyöinä.

75 Nahkiaiskannat ja saaliit

76 Nahkiaisen pyynti on keskittynyt Perämereen laskeviin jokiin, joista saadaan noin % Suomen nahkiaissaaliista. Kaikkiaan nahkiaisia pyydetään Suomessa 33 joesta ympäri koko rannikon.

77 Nahkiaissaaliiltaan merkittävimpiä jokia Suomessa ovat: Tornionjoki Kemijoki Simojoki Iijoki Pyhäjoki Kalajoki

78 Suuri osa pyytää nahkiaisia kotitarpeiksi, mutta joukossa on myös pyytäjiä, joille nahkiaisen pyynnillä on huomattavaa taloudellista merkitystä.

79 Saaliit luvun alkupuolella oli saalis 2,7-3,0 milj. yks luvun alussa 2,0-2,2 milj. yks luvun lopussa 1,8-1,9 milj. yks. Viime vuosina saaliit ovat olleet selvästi pienempiä

80 Samanaikaisesti pyynti on tehostunut, joten nahkiaiskannat ovat todellisuudessa taantuneet huomattavasti saaliiden osoittamaa määrää enemmän.

81 Saalis kpl Heikoin saalis saatiin vuonna 2003 vain noin kpl. Saaliiden pienuus ei ole ollut pyyntiolosuhteista johtuvaa vaan jokeen nousevien nahkiaisten määrä on ollut selvästi pienempi.

82 Kalajoen nahkiainen saalis nouseva kanta Perämeren jokiin nousevien nahkiaisten määrä on enää vain 1/ lukuun verrattuna

83 Vaikka kannat ovat taantuneet nahkiaista ei voida Suomessa pitää uhanalaisena lajina, kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ihmisen aiheuttamat muutokset kuitenkin rajoittavat nahkiaisten menestymismahdollisuuksia monissa joissa. Jokivaiheen poikastuotannon häiriöt heijastuvat lopulta nahkiaissaaliiden vaihteluina.

84 Nahkiaiskantojen ongelmia

85 -voimalaitospadot estävät nousun kutualueille -kutukosket hävinneet -jokiosuuksia jäänyt kuivaksi tai vähävetisiksi tai muuttunut järvimäisiksi

86 Perkauksilla on poistettu virtausesteet, jolloin nahkiaisen toukille välttämätöntä orgaanisen aineen sedimentoitumista ei tapahdu.

87 Lyhytaikaissäännöstely aiheuttaa uoman eroosiota ja talviaikana jäitten paksuuntumista mikä osaltaan pienentää toukkien elinalueita.

88 Monessa säännöstellyssä joessa toukkatuotanto on hyvin vähäistä ja saalis muiden jokien tuotannon varassa. Vastaavasti monet pienet, saaliiltaan merkityksettömät joet, ovat kuitenkin erittäin merkittäviä nahkiaisen poikastuotantojokia.

89 Luontaisen lisääntymisen tuoton näyttäisi ratkaisevan viimekädessä mädin haudonnan ja kuoriutumisen aikaiset virtaamaolosuhteet.

90 Nahkiaiskantojen hoito

91 Aikuisten nahkiaisten ylisiirroilla on pyritty pitämään vaellusesteiden yläpuolisten alueiden poikastuotantoa yllä. Kemijoki: , Iijoki: , Oulujoki:

92 Vastakuoriutuneiden toukkien istutuksilla on puolestaan pyritty korvaamaan luonnon poikastuotantoa alueilla, joista kutualueet puuttuvat.

93 Perhojoen velvoite on nykyisin ylisiirrettyä ja 10 milj. vk-poikasta

94 Perhonjoella saatujen kokemusten perusteella vastakuoriutuneitten toukkien istutukset ovat tuottaneet selvästi paremmin kuin ylisiirrot

95 Pyynnin vaikutus nahkiaiskantoihin tietoa vähän, lähinnä vesistörakentamisen vaikutuksista nousevan kannan koosta tietoa vasta 1970-luvulta pyynti tehostunut rysäpyynnin myötä saaliit laskussa

96 hyvissä pyyntiolosuhteissa jopa 70 % nousevista nahkiaisista saadaan saaliiksi lisääntymiskapasiteetti suuri pyynnillä ei vaikutusta kantoihin? onko alkukauden pyynnillä merkitystä nahkiaisten nousumatkalle? PALJON ARVAILUA- TUTKIMUSTIETOA TARVITTAISIIN!

97 Merialueen näkemys vaelluskalakysymyksestä ja kalastuslain uudistamisesta Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Pello

98 Kalastuksen tilanne Perämerellä alle 100 ammattikalastajaa jäljellä. Määrä on yli puolittunut 1980-luvulta tultaessa. Kalastajien keski-ikä on korkea. Vuonna 2006 Lapin rannikon kalastajien keski-ikä oli 52 vuotta. Nuoria yrittäjiä ei ole. Keskimääräiset kalastustulot olivat vuonna ja tulos Lohen osuus saaliin arvosta 34 %, vaellussiika 25 % Vaelluskalat ovat siis täysin välttämättömiä saaliskaloja rannikkokalastukselle.

99 Kalastuksen tilanne Vaikka kalastuksen pariin alkaisi rekrytoitua nuoria yrittäjiä, ei eläköitymistä ehditä paikkaamaan On siis selvää, että kalastajien lukumäärä tulee laskemaan nopeasti tulevaisuudessa Verkkokalastus tulee vähenemään rajusti vielä nykyisestäkin. Päätoiminen verkkokalastus loppuu näillä näkymin kokonaan. Tulevaisuudessa rannikkokalastaja on rysäkalastaja, joka mahdollisesti täydentää kalastustaan verkoilla ja katiskoilla. Saalis monipuolistuu, mutta vaelluskalojen osuus on edelleen ratkaiseva.

100 Lohi Välttämätön rannikkokalastuksen saalislaji Lohen kalastuksen säädökset hyvin ongelmallisia järkevän elinkeinokalastuksen harjoittamisen kannalta Keskeiset ongelmat eivät kuitenkaan välttämättä löydy kalastuslaista Lohenkalastusasetus ja Torniojoen rajajokisopimus keskeisessä asemassa. Velvoiteistutusten tulokset ja taso?

101 Lohi Lohen merikalastuksen saalismäärää ei ole tällä hetkellä mahdollista nostaa nykyisestä kovin merkittävästi. Lohen saaliin arvon kannalta olennaista, että saalis tulisi markkinoille mahdollisimman tasaisesti. Perämeren kannalta juhannussesongin hyödyntäminen olisi vähimmäisvaatimus Parempi olisi kuitenkin siirtyä kalastuksessa järjestelyyn, jossa tiukkojen aikarajojen sijasta siirryttäisiin säätelemään kokonaispyyntiponnistusta Nykyiset aikarajoitukset lopettavat lohen merikalastuksen kokonaan.

102 Lohi Lohen kalastuksen säätelyn lähtökohta voi lähteä elinkeinopoliittisista, biologisista tai sosiaalisista lähtökohdista. Lohen sukupuuton uhka on väistynyt, joten keskeinen biologinen tavoite on saavutettu. Elinkeinopoliittisessa tarkastelussa törmätään kalastusmatkailun ja elinkeinokalastuksen ristiriitaan. Sosiaalisessa tarkastuksessa vastakkain ovat lohen virkistysarvo, toisaalta kalastajien oikeus harjoittaa ammattiaan.

103 Meritaimen Uhanalainen laji. Perämerellä jäljellä enää yksi luonnon kanta. Lestijoen taimen on käytännössä kuollut luonnosta sukupuuttoon. Ammattikalastukselle marginaalilaji, ei suurta taloudellista merkitystä. Suurin osa merisaaliista muodostuu vapaa-ajan kalastuksesta Merialueella taimeneen kohdistuva kalastus on vähenemässä rajusti siian syyskalastuksen romahduksen myötä

104 Tornionjoen meritaimen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Tornionjoki tuotti vuonna 2008 noin luonnon smolttia ja istutuksista peräisin olevaa vaelluspoikasta Jokisaalis vuosittain kg, keskipaino noin 2 kg. Lähes 10 % alas vaeltavien smolttien määrästä pyydetään kutuvaelluksella Tornionjoesta. Meritaimenen suojelussa on siis myös jokivarressa tehtävillä toimenpiteillä merkitystä.