Siuntionjoen meritaimenen nykytila Populaatiokoko, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus
|
|
- Jukka-Pekka Keskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Siuntionjoen meritaimenen nykytila Populaatiokoko, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Juha-Pekka Vähä Jorma Valjus (LUVY) Marja-Liisa Koljonen (LUKE) Jarmo Koskiniemi (HY) Rosa Degerman Ammattiopisto Livia Siuntionjoen koskitaimen oy
2 Enäjärvi Siuntionjoen vesistö Luonnontilainen YM: Erityiskohde NATURA 2000 fennoskandian luonnontilainen jokireitti Arvokas maisema-alue
3 N Enäjärvi Siuntionjoen vesistö 5 km Lempanså Munks Kirkkojoki Kvarnbäcken Sågarsfors Kvanrnbynkoski Passilankoski Purnus Sjundbynkoski Siuntionjoki SIUNTIO Tjusträsk Vikträsk Karhujärvi Palojärvi. Kalatie Osittainen nousueste Nousueste Voimakkaasti rakennettu Voimakkaasti kuormitettu Luonnonvaraisesti lisääntyvää taimenta. Ei tuki-istutuksia Pikkalanlahti
4
5 Siuntionjoen meritaimenen kartoitus Levinneisyys Ikärakenne Kokonaismäärä Kutupopulaation koko Geneettinen rakenne Geneettinen alkuperä Hoitosuositus Tukitoimenpiteitä
6 N Palojärvi Enäjärvi Levinneisyys Alueellisesti tarkasteltuna nykytila on kaksijakoinen Kvarnbäcken 5 km Lempanså Munks Kirkkojoki Sågarsfors Kvanrnbynkoski Passilankoski Purnus Sjundbynkoski Siuntionjoki SIUNTIO Tjusträsk Vikträsk Karhujärvi Pikkalanlahti Sähkökoekalastusalueet Sähkökalastusalueet 2015 Kalatie Osittainen nousueste Nousueste Pääuoman taimenen populaatiokoko taimenta, Purnus-Passila - Meressä? - Suvannoissa? - Joitain satoja, ei tuhansia
7 Kutukannan koko #1 #2 #3 #4 #5 #6 #7 #8 #9 alue 03_0 94 alue 04_1 02 alue 05_1 29 alue 05_1 32 alue 07_1 69 alue 08_1 88 alue 09_2 14 alue 12_2 27 Passi la03 1 Passila0aikki yhteens 37 emot * * * * * * * * * * alue03_ alue03_ alue05_ alue06_ alue07_ alue09_ Kaikki yhteensä Syksyllä 2014: 37 taimenta; N eb =17 Syksyllä 2013: 19 taimenta; N eb =10 Joitain kymmeniä emokaloja vuosittain
8
9 Geneettinen rakenne Pääuoma ja Lempanså geneettisesti eroteltavissa Munksin padolla pääosin Lempansåsta tullutta kalaa Sitä myös pääuomassa jonkin verran
10 Juureton sukupuu: - Paikalliset, eristyneet populaatiot pitkien haarojen päässä (Purila, Sipoo, Lempanså). - Vaeltavat taimenet enemmän samanlaisia - Siuntion populaatiot kuitenkin aina ensin yhteen Uskelanjoki Siuntio Pääuoma Vantaanjoki, latvat Siuntionjoki Kirkkojoki Vantaanjoki Ingarskilanjoki Koskenkylänjoki Vantaanjoki, keskiuoksu 64 Espoonjoki Aurajoki 76 Fiskarsinjoki Isojoki Kymijoki Summanjoki Paimionjoki Mankinjoki Sipoonjoki Purilanjoki
11 Sekä Siuntionjoen pääuoman, että Lempansån taimenien geneettisessä rakenteessa oli samankaltaisuutta useamman muun ryhmän taimenien kanssa. Pääuomassa enemmän Ingarskilatyyppiä Suomenlahden suomen rannikon meritaimen Lempansåssa merkkejä Vantaanjoen latvapopulaatiosta
12 Erilaistunut, omaleimainen ja merkittävin osin alkuperäinen Siuntionjoen taimenet erosivat erittäin merkitsevästi muista Suomenlahden taimenpopulaatioista. Siuntionjoen populaatiot ryhmittyivät tiiviisti kaikissa sukupuutarkasteluissa Pääuoma säilyttänyt omaleimaisuutensa Siuntionjoen taimenpopulaatiossa oli samankaltaisuutta Ingarskilajoen taimenen kanssa: luontaista, alkuperäistä ja osin myöhempää migraatiota Vantaanjoen latvapurojen taimenen kanssa: -istutusperäistä Ei merkkejä runsaasti istutuksiin käytetystä Isojoen taimenesta
13 Sattuma korjaa satoa Pieni populaatiokoko ja varsin rajoittunut levinneisyysalue tekee Siuntionjoen taimenpopulaatiosta erittäin haavoittuvaisen sattuman oikuille Taimenpopulaation perinnöllistä rakennetta ja monimuotoisuutta ylläpitää Siuntionjoessa sekä sisäinen että ulkoinen tekijä. Pitkäikäinen, lisääntyy useana vuonna geenivirta Lempansåsta sekä vähäisessä määrin myös Siuntionjoen ulkopuolelta + ylläpitää geneettistä monimuotoisuutta + vähentää yksilöiden välistä sukulaisuutta - voi muuttaa pienen populaation geneettistä rakennetta voimakkaastikin
14 hoitosuositusvaihtoehdot 1. Taimenkannalle ei tehdä mitään - Luotetaan kannan elpymiseen sellaisenaan. I. Taimenkanta on pääuomassa erittäin pieni ja riski sen edelleen pienenemiseen on todellinen. II. Elinalueen laajeneminen ja joen tuotantopotentiaalin täysimittainen hyödyntäminen pelkän luontaisen populaation kasvun kautta vie vuosikymmeniä, mikäli edes onnistuu. 2. Tuki-istutukset Ingarskilajoen taimenkannalla I. Siuntionjoen taimenkantojen geneettinen omaleimaisuus menetetään lopullisesti ja siitä tulee osa Ingarskilanjoen taimenen kutualueita. 3. Perustetaan virallinen Siuntionjoen taimenen hoitoyksikkö
15 Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi vaikuttaa Munksin padon avaaminen vaelluskaloille lisää luontaista geenivirtaa Lempansåsta pääuomaan Pääuoman populaatiokoon myöhemmin kasvaessa myös vastakkainen geenivirta tulee lisääntymään. Populaatiot säilyvät omina Siuntionjoen ala-populaatioina, ovat geneettisesti samankaltaisia ja yhdessä kuitenkin riittävän suuri säilyttääkseen geneettisen omaleimaisuutensa ulkopuolelta tulevaa geenivirtaa vastaan. Pääuoman taimenen elinaluetta voidaan laajentaa ja poikastuotantoa kasvattaa siirtoistuttamalla pääuoman yläjuoksun kunnostetuille lisääntymisalueille taimenia sekä Lempansåsta että Purnuksen alueelta. Resurssien salliessa Siuntionjoen taimenkanta voidaan ottaa myös viljelyyn ja laitoksessa kasvatettuja poikasia istuttaa takaisin luontoon.
16 Taimenkannan hoidon tuki Vesistössä täytyy olla riittävän laajat ja laadukkaat kutualueet ja poikastuotantoalueet Soraistus, kiveäminen ja hoito Vedenlaatu täytyy olla riittävän hyvä, jotta säännöllinen lisääntyminen onnistuu Ravinteiden ja kiintoaineen hallinta Esteetön kulku elinalueiden välillä Meri-joki-puro Kalastuksen täytyy olla sellaisella tasolla, että kutupopulaatio säilyy riittävän suurena. Pikkalanlahdella ja vesistön järvilaajentumissa
17 Kiitos!
18
19 Toimenpiteet Sähkökoekalastukset Levinneisyys ja tiheydet Ikämääritykset Geneettiset analyysit Populaatiorakenne Vuosiluokittaiset emokalamäärät Tulokset ja johtopäätökset Loppuraportti
20 Palokoski
21 Kvarnbacken
22 Kvarnbynkoski ja Sågarfors
23 pääuoma
24
25
26 alue Kaikki yhteensä Munksin alue vanhempi Lempaanjoki vanhempi Siuntionjoki vanhempi Kaikki yhteensä
27
28
29 yksilö Pyyntipaikka Pyyntiaika Pituus (mm) Paino (g) ikä ikä Kala 1 Passilankoski Passilankoski Alue Kala 2 Passilankoski Alue Kala 3 Passilankoski Alue Kala 4 Passilankoski Passilankoski Kala 5 Passilankoski Passilankoski Alue
30 Taulukko 4. vuoden 2015 koekalastusten tulokset. Taimenet on jaettu ikäluokkiin 0+ ja tätä vanhemmat. Velvoitetarkkailussa koekalastuksia on tehty Passilankoskella vuodesta 1983 lähtien 1-4 vuoden välein Taimen yksilötiheys Passilankoskella vuonna 2015 oli 8,4 kpl/100 m ALUE SAALIS (KPL) IKÄ KOEALA SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n p SE (p) KALASTUSKERTA LUOKKA m2 KOEALA 100 m2 100 m2 100 m2 luott. väli (N/100 Purnus ,00 39,00 16,25 17,86 1,59 3,12 0,70 0,11 Purnus 1 1 >0+ 240,00 2,00 0,83 Passilankoski ,00 20,00 4,90 5,23 0,49 0,95 0,75 0,14 Passilankoski 8 3 >0+ 408,00 11,00 2,70 3,14 0,78 1,53 0,63 0, Passilankoski taimen taimen 0+ taimen >0+
31 Taimenien kokonaismäärä pääuomassa Molempien koekalastusalueiden yhdistetty pyydystettävyys oli 0+ ikäisillä taimenilla 0,72 ja 1+ ikäisillä taimenilla 0,83. Taulukko 5. Koekalastuskertojen saaliiden perusteella lasketun pyydystettävyyden avulla arvioidut taimenien kokonaismäärät Siuntionjoen pääuomassa. taimenia kalastetulla taimenia Siuntionjoen ikäluokka saalis p-arvo alueella pääuomassa , , > , Kalastettu ala on noin 75 % koko Siuntionjoen pääuoman poikastuotantoalueesta, joten koko pääuomassa arvioidaan olleen noin 480 taimenta
32 sukulaisuusanalyysit Pääuomassa täyssisarperheiden koko oli keskimäärin kaksi kertaa suurempi kuin Lempansåssa. Suurimmassa täyssisarperheessä oli 22 sisarusta. #1 #2 #3 #4 #5 #6 #7 #8 #9 alue 03_0 94 alue 04_1 02 alue 05_1 29 alue 05_1 32 alue 07_1 69 alue 08_1 88 alue 09_2 14 alue 12_2 27 Passi la03 1 Passila0aikki yhteens 37 emot * * * * * * * * * * alue03_ alue03_ alue05_ alue06_ alue07_ alue09_ Kaikki yhteensä
33 Taulukko 7. Sukulaisuusanalyysi Siuntionjoen pääuoman ja Kirkkojoen taimenpopulaatioiden 0+ ja 1+ ikäluokille erikseen. Populaatio Vuosi Ikäluokka N Kutukannan koko N tunnistettuja vanhempia N perheet perhekoko ka. (min-max) family evennes Tehollinen populaatiokoko Pääuoma ,8 (1-22) 0,88 17 (10-34) ,1 (1-10) 0,87 10 (5-23) Lempanså ,3(1-4) 0,97 21 (12-42) ,2(1-3) 0,97 19 (10-40) Vuonna 2015 elossa olevien ja näytteiksi saatujen 0+ poikasten Vuonna perusteella 2015 elossa pääuoman olevien ja kutukannan näytteiksi saatujen kooksi 0+ syksyllä poikasten 2014 perusteella arvioitiin 37 pääuoman taimenta kutukannan kooksi syksyllä 2014 arvioitiin 37 taimenta Pääuoman kutukannan tehollinen populaatiokoko oli 10 yksilöä Pääuoman vuonna kutukannan 2013 ja 17 tehollinen yksilöä vuonna populaatiokoko 2014 oli 10 yksilöä vuonna 2013 ja 17 yksilöä vuonna 2014
34 Siuntionjoen pääuoman populaatiokooksi arvioitiin vain noin 480 taimenta. kutukannan koko vaihtelee vuosittain yksilön välillä. Siuntionjoen pääuoman tehollinen kutukannan koko on myös erittäin pieni, vaihdellen välillä. Alueellisesti tarkasteltuna Siuntionjoen pääuoman taimenen nykytila on kaksijakoinen
35 Pieni populaatiokoko ja varsin rajoittunut levinneisyysalue tekee Siuntionjoen taimenpopulaatiosta erittäin haavoittuvaisen sattuman oikuille. Tehtyjen geneettisten analyysien perusteella Siuntionjoen pääuoman taimenpopulaation perinnöllinen monimuotoisuusaste on keskimääräinen.
36 Marja-Liisa
37
38 Kuva 6. Yksilöiden geneettisen rakenteen vertailun tulokset. Kuvassa jokainen sarake kuvaa yhtä yksilöä ja väri sen geneettistä samankaltaisuutta Lempansån ja pääuoman populaatioihin. Siuntionjoen pääuomassa havaittiin yksilöitä jotka vastasivat genotyypiltään Lempansån taimenia. Munksinkosken alueelta pyydetyt yksilöt olivat joko Lempansån taimenien kaltaisia tai Lempansån ja pääuoman taimenien F1-risteymiä (~50% sinisiä/punaisia).
39 Geenivirta ylläpitää ja lisää pääuoman populaation geneettistä monimuotoisuutta. Pääuoman populaatio osoittautuikin geneettisesti monimuotoisemmaksi kuin Lempansån populaatio huolimatta sen pienemmästä tehollisesta populaatiokoosta.
40
41 Siuntionjoen meritaimenkannan kartoitus Hankkeen taustaa Sidosryhmien edustajien tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen toimenpiteet ja aikataulu hakemusvaiheessa Tarkempi työsuunnitelma
42 NATURA 2000 kuvaus Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltavajokivesistö Uudellamaalla. Joki on yksi kolmesta Uudenmaan joesta, jossa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Ainakin Lempansåssa on lisäksi purotaimenta, joka lienee samaa geneettistä alkuperää kuin meritaimenkanta. Siuntionjokeen on myös istutettu Isojoen meritaimenkantaa, mikä saattaa uhata alkuperäisen taimenkannan geneettistä koostumusta.
43 NATURA 2000 kuvaus Siuntionjoki on yksi neljästä Suomen puolella Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä meritaimenen alkuperäiskanta. On laskettu, että Siuntionjoessa on 18 koskea, joihin meritaimen pääsee nousemaan syksyisin kudulle. Huomattavin koskista on Passilankoski, jonka putouskorkeus on 10 metriä vajaan kilometrin matkalla. Koskien yhteispituus on 5,6 kilometriä, mikä on huomattavasti enemmän kuin muissa Uudenmaan meritaimenjoissa.
44
45 N=16
46
47
48
49 Jaana Pönni, LUVY Siuntionjoella Jorma Valjus, Siuntionjoen kalaston tila yhteistarkkailuhavaintojen perusteella. Ari Saura, Siuntionjoen taimenkannan tila ja potentiaali vs. muut Suomenlahden meritaimenjoet. Marja-Liisa Koljonen, Siuntionjoen taimenen sijainti geenikartalla Mikko Koivurinta, Siuntionjoki ja ELY-keskus, vesialueen omistajien oikeudet ja velvollisuudet, miksi järjestäytyminen kannattaa. Janne Suhlström, Siuntionjoen mertaimen ja kalastustusalueen käyttö- ja hyödyntämissuunnitelma Anu Hynninen, Siuntionjoen meritaimen ja Siuntion kunta, tulevaisuuden toiveet Siuntionjoen koskitaimen oy, Siuntionjoen meritaimen ja tulevaisuuden toiveet
50
51 Työsuunnitelman aikataulu vastuuhenkilö Sähkökoekalastus suunnitelma Maanomistajien selvittäminen ja luvat Sähkökoekalastukset sähkökoekalastustulosten analysointi Ikämääritys Väliraportti: sähkökoekalastustulokset Geneettiset analyysit Tulosten käsittely: genetiikka Tulosten yhteenveto OR-kokous ja suositukset Loppuraportti Jorma, JP, OR Jorma Valjus Jorma, + LUVY, Luvia Jorma, J-P, Jorma, J-P, M-L Koljonen M-L Koljonen, J-P J-P, OR J-P, OR J-P, Jorma
52
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000
LisätiedotSiuntionjoen taimenkannan nykytila, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus
Siuntionjoen taimenkannan nykytila, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Marja-Liisa Koljonen Juha-Pekka Vähä Jarmo Koskiniemi Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands
LisätiedotKatsaus Siuntion kunnan vesiin
Katsaus Siuntion kunnan vesiin Kuva: Arto Muttilainen Katja Pellikka, vesistöasiantuntija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähes 10 % Siuntion pinta-alasta vettä Siuntion pienvedet Latvapurot Pienet
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET
ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Kodesjärven kylätalo Eero Jutila Nettiosoite http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519534/lukeluobio_52_2015.pdf?sequence=1
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotLänsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet
LisätiedotKemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto
21.12.2018 Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Näytteet Jarmo Huhtala toimitti syksyllä 2018 Helsingin yliopiston
LisätiedotKolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi
Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
LisätiedotKunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotTornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotSiuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin!
Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin! LUVYn 40-vuotisjuhlaseminaari 14.4.2016, Suitian Linna Ohjelma Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin! 14.4.2016
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotTaimenen sisävesikantojen tila Suomessa
18..1 Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa Jorma Piironen ja Pentti Valkeajärvi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Uhanalaisuus Taimenen sisävesimuodot on vuoden uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotMeritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki
Meritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki Ari Saura ja Atso Romakkaniemi Taimenpäivä, Isojoki 12.12.2016 Isojoen taimenseuranta perusseuranta FRESHABIT Purokunnostusten seuranta 2 20.12.2016 Sähkökalastus
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotJouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,
LisätiedotElinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki - vesistövisio 2030
2019-2030 Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki - vesistövisio 2030 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 30.7.2018 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Länsi-Louhenkatu
LisätiedotSiuntionjoen kalastuksen historiasta ja tulevaisuudesta
Siuntionjoen kalastuksen historiasta ja tulevaisuudesta Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari Markku Marttinen ELY-kalatalouspalvelut-Rannikko 14.4. 2016 2 Siuntionjoen vesistön
LisätiedotPadot taimenen tiellä Uudellamaalla
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,
LisätiedotLohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio
Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotSIPOON ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA: SIPOONJOEN NATURA-TARVEHARKINTA
Vastaanottaja Sipoon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11/2013 SIPOON ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA: SIPOONJOEN NATURA-TARVEHARKINTA Päivämäärä 15.11.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Jari Mannila,
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotPikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin
30.6.2014 1 (5) Pikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin Johdanto Asemakaava-alueen luonnonympäristö Tässä raportissa
LisätiedotLaboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät
Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotViite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:
PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
LisätiedotInarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys
Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Maare Marttila Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi SISÄLTÖ Taustaa Vahinkoarvio Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus
LisätiedotJärvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka
Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 116
Liite 22 Bilaga 22 Kala- ja vesimonisteita nro 116 Ari Haikonen, Oula Tolvanen ja Sauli Vatanen Slussenin kaavoituksen vaikutus Siuntionjoen Naturaalueen taimeneen ja vimpaan sekä Pikkalanlahden kalastukseen
LisätiedotTammukka kalastussäädöksissä
Tammukka kalastussäädöksissä Lapin 14. kalatalouspäivät 16.-17.11.2017, Luosto Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Sisältö Taimen lainsäädännössä yleisesti Peilaus aiempaan kalastuslainsäädäntöön Tammukkavesien
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virhon Vantaanjoen kunnostukset vuonna 2015 Virhon työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2015 Vantaanjoen vesistöä 7 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotKari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vanhankaupunginkoski Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen kalojen portti mereltä joelle ja joelta merelle. Vantaanjokeen nousevien emokalojen ja sieltä mereen
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotUusia hanketuulahduksia Länsi-Uudellamaalla
Uusia hanketuulahduksia Länsi-Uudellamaalla Vesienhoidon aluetilaisuus Lohjalla 25.2.2015 Jaana Pönni toiminnanjohtaja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotSelvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 40 vuotta tutkimusta. Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna
Selvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 4 vuotta tutkimusta Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna 14.4.216 Esityksen sisältö: 1. Siuntionjoen vesistö erityissuojeltava ja ainutlaatuinen!
LisätiedotPaimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
LisätiedotPuulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
LisätiedotSUOMENLAHDEN MERITAIMENKANTOJEN SUOJELU- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA
SUOMENLAHDEN MERITAIMENKANTOJEN SUOJELU- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Pasi Lempinen Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalousyksikkö Julkaisun nimi: Suomenlahden meritaimenkantojen
LisätiedotSiuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta
Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta 2005-2008 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 197/2009 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA
LisätiedotTervetuloa Hiidenvesi-iltaan!
Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan! 17:30 Kahvitarjoilu 18:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jaana Pönni, LUVY ry Karjaanjoen vesistövisio 2021 Tavoitteena lohikalat Karjaanjoen vesistöön missä mennään?
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotPanu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa
LisätiedotVarsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
LisätiedotYläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotJokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017
Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017. 9.1.2018 Laatijat: Velimatti
LisätiedotLoppuraportti: Siuntionjoki 2030: Siuntionjoen vesistö kohti hyvää tilaa
29.1.2019 Viite: Päätös valtionavustuksesta 4.6.2018 UUDELY/11999/2017 Loppuraportti: Siuntionjoki 2030: Siuntionjoen vesistö kohti hyvää tilaa Hankkeen tausta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry haki
LisätiedotPetri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
LisätiedotTerveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä
Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä Projektipäällikkö Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 HEALFISH
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen
LisätiedotAki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho kunnostaa Vantaanjokea sekä talkoilla, että työllisyysprojektilla Aluksi kunnostuksia tehtiin pelkästään talkoilla Vuonna 2003 Vantaanjokea alettiin kunnostaa
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotIstutukset muuttavat kuhakantojen perimää
Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotOulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA
Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA 2009-2010 TYÖRAPORTTI 19.11.2010 Panu Orell, Mikko Jaukkuri, Olli van der Meer,
LisätiedotKuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia
Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta 2016 Patokatoyhteistyöllä kohti nousuesteettömiä uomia Turhien vaellusesteiden poistoon liittyvän projektin tausta ja tarve Suomen virtavesiä on hyödynnetty
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotHAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN
HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotTuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista
Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virho on tehnyt vapaaehtoista virtavesien kunnostus- ja kalastonhoitotyötä vuodesta 1990 Kuva: Kari Stenholm Virhon toiminnan keskeiset alueet Virtavesien kunnostaminen
Lisätiedot