TAUSTAA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON UUDEN JOHTÖSÄÄNNÖN VALMISTELULLE Yleistä Eduskunnalle annetun yliopistolakiuudistuksen keskeinen tavoite on parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä. Tavoitteeseen pääsemiseksi yliopistojen autonomiaa laajennetaan erityisesti hallinnon ja talouden alueilla. Sen myötä yliopistojen oikeudellinen asema muuttuu. Yliopisto tulee omistamaan itse itsensä. Omistajina ovat siten kaikki yliopistoyhteisön jäsenet. Tärkeää on, että tätä omistusta hoidetaan mahdollisimman hyvällä asiantuntemuksella.
Johtosäännön valmistelussa lain tavoitteiden mukaisesti on pyritty toisaalta hyödyntämään vapauden laajeneminen ja toisaalta luomaan hallinnollinen järjestelmä, joka vastuullisesti kantaa laajentuvan vapauden. Yliopisto on asiantuntijayhteisö, minkä tulee näkyä hallinnollisissa ratkaisuissa. On päästävä lopullisesti irti näkemyksestä, että hallinnollisissa elimissä tullaan edustamaan jotakin ryhmää ja sitä kautta vartioimaan omia etuja. Uudessa olomuodossa on keskeistä, että henkilöt tuovat oman asiantuntemuksensa yliopistonsa parhaaksi.
Vastuuntunteen lisäämiseksi monijäsenisten elinten kokoa on pienennetty. Yhteisöllisyyttä ei hoideta niinkään välillisten monijäsenisten elinten kautta vaan vuorovaikutteisella yhteydenpidolla henkilöstöön ja opiskelijoihin. Hallinnon virtaviivaistamisella tavoitellaan hallintoon käytettävä ajan vähentämistä ja sen myötä enemmän aikaa tutkimukselle, opetukselle ja opiskelulle. Yliopiston menestyminen edellyttää johtamisen selkeyttämistä. Johtaminen ja vastuu on pyritty kytkemään nykyistä kiinteämmin toisiinsa. Yksilöjohtajat ovat selkeästi vastuutettu. Johtajan valinnan tekee hänen esimiehensä kuultuaan johdettavaa yksikköä.
Organisaatio Yliopiston perusrakennetta ei ole lähdetty muuttamaan. Yliopisto on uudistanut sen jo aiemmin. Uudistuksissa keskitytään yliopiston oikeudellisen aseman mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Asiantuntemukseen painottuva periaate näkyy yliopistokollegion koostumuksessa.
Akateeminen päätösvalta jää tiedekuntiin ja laitoksiin. Luonnokseen sisältyy joustavat delegointimahdollisuudet, jotta on mahdollisuus vastata erilaisiin painotuksiin ja tilanteisiin. Akateemisen päätöksenteon tueksi johtosääntöön otetaan sekä opetus- että tiedeneuvosto. Suoran yhteydenpidon varmistamiseksi sekä hallinnollisen työn vähentämiseksi ei aseteta laitosneuvostoja. Henkilöstön ja opiskelijoiden kuuleminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa turvataan vuorovaikutuksellisen toimintakulttuurin vahvistamisella ja yhteistoiminnalla. Hallinnon asiantuntemusta lisätään organisoimalla hallinnon tukipalveluja palvelukeskuksiin. Tavoitteena on vapauttaa laitosjohtajia hallinnosta johtamiseen.
Nykyiset erillislaitokset jaetaan erillislaitoksiin ja palvelulaitoksiin. Erillislaitosten toiminnan tulokset suuntautuvat pääosin yliopiston ulkopuolelle ja palvelulaitosten yliopiston sisälle. Asiantuntemuksen nostamiseksi ja ylimenokausien harventamiseksi hallintoelinten toimikautta pidennetään neljäksi vuodeksi. Hallintokeskuksen oma päätäntävalta kapenee. Sen keskeinen tehtävä on toimia hallituksen ja rehtorin valmistelu- ja toimeenpanoelimenä sekä antaa palveluja yliopistoyhteisölle. Lisäksi se hoitaa asioita, joita rehtori delegoi sille.
Opiskelijat ja opetus Uudessa yliopistolaissa muutokset opiskelijoiden ja opetuksen osalta jäävät vähäisiksi. Siten myös johtosääntöön on tehty vain vähäisiä muutoksia. Ohjesäännössä on kuitenkin aiempaa selvemmin tuotu esille opiskelijan velvollisuudet. Tarkemmat määräykset opetuksesta ja opiskelusta annetaan tutkintosäännössä.
Henkilöstö Johtosääntö sisältää kelpoisuusehdot sekä henkilöstön velvollisuudet. Nimikkeiden ja kelpoisuusehtojen osalta käydään vielä yliopistojen kesken neuvottelua ja ne saattavat joiltakin osin muuttua. Muilta osin tehtäviä julistettaessa haettavaksi päätetään tehtävään vaadittavista edellytyksistä. Johtosäännössä on jätetty avoimeksi tehtäviin rekrytointi, koska rehtori tekee siitä erillisen päätöksen. Sen vuoksi muutamissa kohdissa johtosäännössä on maininta tehdä esitys.. tehtävään.
Asian käsittely ja ratkaiseminen Asian käsittelyssä luovutaan nykyisestä esittelymenettelystä ja siirrytään perusteltuun asian valmisteluun. Käsittelymenettelystä annetaan erillinen päätös.