VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 Valkianjärvensuo 2015 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax 020 7790 479 www.svsy.fi

SISÄLTÖ Yleistä Vuoden 2014 sää- ja hydrologiset olosuhteet Kaakkois-Suomessa Turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuyhteenvetoraportit vuodelta 2014 Kesselilän-, Raate- ja Oritsuo / Hiitolanjoen valuma-alue (3) Kiihansuo / Vuoksen valuma-alue (4) Suursuo / Vuoksen valuma-alue (4) Vehkataipaleensuo / Vuoksen valuma-alue (4) Paljasuo / Vuoksen valuma-alue (4) Konnunsuo / Juustilanjoen valuma-alue (5) Lampsansuon / Vilajoen valuma-alue (8) Urpalanjoen (9) valuma-alue (Huuhan-, Säkki-, Juvainsaaren- ja Läntinen Suurisuo) Korpisuo / Vironjoen valuma-alue (11) Karhunsuo / Summajoen valuma-alue (13) Haukkasuo / Summajoen valuma-alue (13) Torvmossen / Kymijoen valuma-alue (14) Leppisuo / Kymijoen valuma-alue (14) Nokeissuo / Kymijoen valuma-alue (14) Lakiasuo / Kymijoen valuma-alue (14) Vehkaojansuo / Nummenjoen valuma-alue (81) Valkianjärvensuo / Suomenlahden rannikkoalue (81)

YLEISTÄ Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen turvetuotantoalueiden tai sellaisiksi tulevien soiden kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2014 aiempien vuosien tapaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2014 yhteistarkkailuun kuului Vapo Oy:n 22 turvetuotantoaluetta, joista tuotannossa tai tuotantokunnossa oli kaikki 22 aluetta (taulukko 1). Kuormitus- ja vesistönäytteet otettiin :n (SVYT) ympäristönäytteenottoon sertifioitujen näytteenottajien toimesta lukuun ottamatta ohjelman mukaisia kesäaikaisia ylivirtaamajaksojen kuormitusnäytteitä, jotka otettiin tuottajan (Vapo Oy) toimesta. Kaikki em. näytteet analysoitiin :n laboratoriossa (Finas-akkreditoitu laboratorio T32). Tarkkailun kertatulokset on toimitettu myös kuukausiraportteina sähköisesti suokohtaisina Excel-tiedostoina Vapo Oy:lle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.

Taulukko 1. Yhteistarkkailuun vuonna 2014 kuuluvat turvetuotantoalueet valuma-alueittain Suo (kunta) Valuma-alue Kesselilänsuo (Ruokolahti) Hiitolanjoki (3), Torsanjoen va. (3.053) Raatesuo Hiitolanjoki (3), Sarajoen va. (3.057) (Ruokolahti/Punkaharju) Oritsuo (Ruokolahti) Kiihansuo (Savitaipale) Vuoksi (4), Ala-Saimaan alue (4.112) Suursuo (Taipalsaari) Vehkataipaleensuo (Taipalsaari) Paljasuo (Rautjärvi) Vuoksi (4), Helisevänjoen va. (4.193) Konnunsuo (Lappeenranta) Juustilanjoki (5), Saimaan kanavan alue (5.003) Lampsansuo (Lappeenranta) Vilajoki (8), Korppisen alue (8.003) Huuhansuo (Lappeenranta) Urpalanjoki (9), Suuri-Urpalon va. (9.006) Säkkisuo (Luumäki) Läntinen Suurisuo (Luumäki) Urpalanjoki (9), Urpalanjoen yläosan alue (9.003) Juvainsaarensuo (Luumäki) Hernemaansuo (Luumäki (osana Juvainsaarensuon tarkkailua) EI TARKKAILUA 2014 Korpisuo (Luumäki) Vironjoki (11), Vironjoen yläosan va. (11.004) Karhunsuo (Kouvola) Summajoki (13), Summajoen keskiosan va. (13.002) Haukkasuo (Kouvola) Summajoki (13), Sippolanjoen alue (13.005) Torvmossen (Kotka) Kymijoki (14), Kymijoen suuhaarojen alue (14.111) Leppisuo (Luumäki) Kymijoki (14), Tuohtiaisen Ala-Kivijärven alue (14.191) Nokeissuo (Luumäki) Kymijoki (14), Matalajärven va. (14.194) Lakiasuo (Kouvola) Kymijoki (14), Pasinjoen Hangasjärven va. (14.184) Vehkaojansuo (Kouvola) Nummenjoki (81.006), Nummenjoen valuma-alue (81.006) Valkianjärvensuo (Pyhtää) Suomenlahden rannikkoalue (81), Siltakylänjoen vesistöalue (81.007) Kaikki tämän yhteenvetoraportin sisältämät osaraportit on jaettu Vapo Oy:lle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Kunnallisille viranomaisille on jaettu kunkin viranomaisen toimialuetta koskevat osaraportit. Kunkin osaraportin jakelu on mainittu raporttien tekstiosioiden lopuilla.

SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET VUONNA 2014 Vuoden 2014 tammikuu oli Kouvolan Anjalan havaintoasemalla vuosien 1981-2010 keskiarvoon verrattuna kylmempi ja vähäsateisempi (taulukko 1). Helmi- maalis- ja huhtikuu olivat keskimääräistä leudompia ja vähä sateisempia. Toukokuun keskilämpötila oli lähellä pidemmän aikavälin keskilämpötilaa. Toukokuu oli kuitenkin merkittävästi sateisempi kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin. Kesäkuu oli runsas sateinen. Heinä- syyskuu olivat keskimääräistä lämpöisempiä. Lokakuu oli vähä sateinen ja lämpötilaltaan lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Marras- ja joulukuu olivat leutoja ja sateisuudeltaan melko lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Vuosi 2014 oli keskimäärin huomattavasti lämpöisempi kuin vuosina 1981-2010 keskimäärin. Sateisuudeltaan vuosi 2014 oli hieman vuosien 1981-2010 keskiarvoa vähäsateisempi. Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2014 sekä vuosien 1981 2010 keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset 2014) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) 2014 1981-2010 2014 1981-2010 Tammikuu -8,7-6,3 37 52 Helmikuu -0,6-7,0 26 40 Maaliskuu 1,2-2,6 27 43 Huhtikuu 5,4 3,6 10 29 Toukokuu 10,8 10,3 102 35 Kesäkuu 13,4 14,7 98 59 Heinäkuu 19,9 17,5 42 65 Elokuu 17,1 15,5 98 78 Syyskuu 11,6 10,2 31 65 Lokakuu 4,9 5,1 23 73 Marraskuu 1,6-0,3 35 66 Joulukuu -1,8-4,3 68 60 Keskiarvo 7,0 4,7 50 55 Vuoden 2014 tammikuu oli vähäluminen ja vettä virtasi vesistöissä lauhan vuodenvaihteen myötä ajankohtaan nähden runsaasti. Tammikuun puolivälissä lauha alkutalvi muuttui koviin pakkasiin, jonka seurauksena muodistui routaa ja teräsjäätä. Kuun lopussa jäät olivat kuitenkin keskiarvoa ohuempia. Helmikuun alussa lunta satoi lisää, mutta loppukuun erittäin lauha sää sulatti lumet. Maaliskuu oli poikkeuksellisen vähäluminen. Jäät sulivat etelän järvistä huhtikuun alkupuolella ja maan keskiosasta kuun puolivälin jälkeen, noin 2-4 viikkoa tavallista aiemmin. Huhtikuussa maan etelä- ja keskiosissa routa oli sulanut pinnasta, mutta sitä esiintyi syvemmällä. Toukokuussa Itä-Suomen runsaat sateet nostivat alueen vedenkorkeuksia ja virtaamia. Pintavesien lämpötilat kävivät kuun puolivälissä ajankohtaan nähden korkeissa lukemissa, mutta sään äkillisen viilenemisen ja tuulten myötä vedet jäähtyivät lähelle ajankohdan keskiarvoa. Kesäkuu alkoi lämpimänä, mutta sää viileni kuun puolivälissä ja vedet olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kylmiä. Heinäkuun helteet alensivat vesistöjen ja pohjaveden pinnankorkeuksia sekä nostivat vesistöjen pintalämpötiloja kesälle tavanomaiseen tapaan. Elokuun alkupuolella

vedet olivat ajankohtaan nähden harvinaisen lämpimiä, mutta kuun puolivälissä alkanut sadejakso jäähdytti pintavesiä yleisesti 6-9 asteella lähelle ajankohdan keskimääräistä lämpötilaa. Järvivesien jäähtyminen pysähtyi syyskuun alkupuolella, mutta kuun lopulla viilentynyt sää jäähdytti vesiä taas huomattavasti. Sateiden vähäisyyden vuoksi vedenkorkeudet olivat syyskuussa pääasiassa laskussa. Kuukauden lopussa vedenpinnat kääntyivät kuitenkin monella järvellä nousuun erityisesti Itä-Suomessa, mutta lokakuu oli jälleen vähäsateinen. Marraskuussa lunta oli keskimääräistä vähemmän. Järvet olivat vielä pääosin avoimina ja veden lämpötila vaihteli nollan ja neljän asteen välillä. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan sekä Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin ja vesitilannekatsauksiin.

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1283/15 VAPO OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) VELVOITETARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax 020 7790 479 www.svsy.fi

2(8) VAPO OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 1 Yleistä Haukkasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa entisen Anjalankosken ja Valkealan alueella. Alue kuuluu Summajoen valuma-alueeseen (13) ja tarkemmin Sippolanjoen alueeseen (13.005). Summajoen valuma-alueella sijaitsee myös Karhunsuon turvetuotantoalue. Haukkasuon tuotantoalueen pinta-ala on 610,9 ha, josta vuonna 2014 tuotannossa oli 356 ha. Tuotantoa oli vuonna 2014 22.4.-10.9. välisenä aikana. Valumaveden on keväästä 2013 lähtien käsitelty kahdessa kemikalointiyksikkössä. Haukkasuolta vedet laskevat Kiikunjokeen, josta Saveronjokeen, Silmunjokeen ja edelleen Summajokeen linnuntietä 14 km Enäjärven alapuolelle. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Kiikun-, Saveron- ja Silmujoen vedet ovat yleisluonteeltaan tummia, melko runsaasti orgaanista ainetta sisältäviä, ravinteikkaita ja rautapitoisia. Jokiin kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. Kiikunjokeen johdetaan myös yksityisen Kiikunsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Haukkasuon tuotantoalueella siirryttiin elokuussa 2013 ympärivuotiseen tiheään kuormitustarkkailuun, jossa näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa neljä viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kemiallisiin käsittelyihin tulevasta vedestä (PUMPPU1/PUMPPU2) ja kemiallisista käsittelyistä lähtevästä vedestä (H1/H2). Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Haukkasuon vesistötarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kiikunjoki / Rämälä (P3), Kiikunjoki / Savero (P4), Saveronjoki / Töyrylä (P5), Saveronjoki / Lautala (P6) ja Silmunjoki / Silmunkoski (P7). Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. (SVYT) haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy.

3(8) 3 Vuoden 2014 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Haukkasuon kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten ja tuotantoalueen mittakaivon pinnankorkeusmittarin tietojen perusteella. Haukkasuon pohjoisosassa on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittari. Suon eteläosassa on käytössä magneettinen määrämittari. Haukkasuon brutto-ominaiskuormitusarvot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Haukkasuon eteläisen osan vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta alhaisempia kuin vuonna 2013. Tuotantoalueen pohjoisosan kokonaistypen osalta vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvo oli korkeampi kuin vuonna 2013, muilta osin vuosi brutto-ominaiskuormitukset olivat alhaisempia kuin edellisenä vuonna. Taulukko 1. Haukkasuon eteläosalle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2014 9,5 136,1 12,4 0,17 talvikeskiarvo 1.1.-9.4.2014 9,0 159,1 11,7 0,30 kevätkeskiarvo 10.4.-17.5.2014 14,7 289,1 19,2 0,33 kesäkeskiarvo 18.5.-1.10.2014 7,6 75,6 6,9 0,08 syksykeskiarvo 2.10-14.11.2014 6,0 39,7 6,3 0,04 tarkkailujakson aikana 1.1.-31.12.2014 9,5 136,1 12,4 0,17 Taulukko 2. Haukkasuon pohjoisosalle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2014 16,2 225,9 23,6 0,25 talvikeskiarvo 1.1.-9.4.2014 35,3 549,6 39,9 0,59 kevätkeskiarvo 10.4.-17.5.2014 7,1 22,7 7,5 0,04 kesäkeskiarvo 18.5.-1.10.2014 7,4 99,6 12,5 0,14 syksykeskiarvo 2.10-14.11.2014 5,6 60,1 12,3 0,06 tarkkailujakson aikana 1.1.-31.12.2014 16,2 225,9 23,6 0,25 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/28/04.08/2011) asettanut Haukkasuon turvetuotantoalueen vesien kemiallisen käsittelyn poistoteholle seuraavat vähimmäisvaatimukset ajanjaksolle 1.4.-30.11.: COD Mn 80 %, kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 80 % ja kokonaistyppi 30 %. Muuna aikana tavoitearvot ovat: COD Mn 50 %, kiintoaine 30 % ja kokonaisfosfori 70 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien.

4(8) Haukkasuon eteläisen osan valumavedet käsiteltiin vuonna 2014 ympärivuotisesti kemikaloimalla (1.1.-31.12.2014). Tarkkailutulosten perusteella roudattomana aikana (1.4.-30.11.) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 48% - COD Mn 76 % - fosfori (kok.p) 89 % - typpi (kok.n) 42 % Takkailutulosten perusteella muuna kuin roudattomana aikana (1.1.-31.3. ja 1.12.-31.12.) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine -27% - COD Mn 49 % - fosfori (kok.p) 55 % - typpi (kok. N) 18 % Tulosten perusteella kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta lupamääräysten roudattomalle ajelle asetetut puhdistustehon vähimmäisvaatimukset saavutettiin. Lupamääräysten puhdistustehon vähimmäisvaatimukset jäivät saavuttamatta kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD Mn ) osalta roudattomana aikana. Kiintoaineen puhdistusteho jäi vain 2 % ja orgaanisen aineen puhdistusteho 4 % lupamääräysten vaatimuksista. Roudattoman ajan ulkopuolella ei saavutettu puhdistustehoille asetettuja tavoitearvoja. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus (17 mg/l) oli roudattoman ajan ulkopuolella korkeampi kuin käsittelyyn tulevan veden keskimääräinen pitoisuus (13,4 mgl). Haukkasuon pohjoisen osan valumavedet käsiteltiin vuonna 2014 ympärivuotisesti kemikaloimalla (1.1.-31.12.2014). Tarkkailutulosten perusteella roudattoman aikana (1.4.-30.11.) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 65 % - COD Mn 78 % - fosfori (kok.p) 80 % - typpi (kok. N) 29 % Takkailutulosten perusteella muuna kuin roudattomana aikana (1.1.-31.3. ja 1.12.-31.12.) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine -3 % - COD Mn 71 % - fosfori (kok.p) 75 % - typpi (kok. N) 24 % Tulosten perusteella kiintoaineen ja fosforin osalta lupamääräysten puhdistustehon vähimmäisvaatimukset saavutettiin roudattomana aikana. Orgaanisen aineen (COD Mn ) ja typen puhdistustehot jäivät roudattomana aikana vain hieman alle lupamääräysten vähimmäisvaatimusten. Roudattoman ajan ulkopuolella ei typen osalta saavutettu puhdistustehoille asetettua tavoitearvoa, mutta orgaanisen aineen (CODMn) ja fosforin osalta tavoitearvot saavutettiin. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus (17 mg/l) oli roudattoman ajan ulkopuolella hieman korkeampi kuin käsittelyyn tulevan veden pitoisuus (16,5 mg/l).

5(8) 3.2 Vesistötarkkailu Haukkasuon eteläiseltä kemikalointiasemalta lähtevästä vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 19 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräinen rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tuotantoalueen pohjoiselta kemikalointiasemalta lähtevästä vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa. Veden keskimääräinen rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli hapanta, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. (taulukko 2) Taulukko 2. Haukkasuon turvetuotantoalueelta lähtevien vesien keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2014 H1 etel. kemiall. käsitt. H2 pohj. kemiall.käsitt. lähtevä lähtevä Näytekertoja kpl 19 15 K-aine mg/l 15 14 Sähkönj ms/m 37 26 ph 3,8 3,7 COD Mn mg /l 14 11 Kok.N µg/l 1320 1750 Kok-P µg/l 20 17 Fe µg/l 24300 9700 PO 4 -P µg/l 4,4 3,5 NH 4 -N µg/l 156 348 NNO 3 +N0 2 µg/l 431 756 Hehk.jään. mg/l k-a 7 4,8 Hehk.häv. mg/l k-a 8,8 3,8 Kiikunjoessa sekä Haukkasuon laskuojan ylä- että alapuolella vesi oli vuonna 2014 keskimäärin väriltään erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD Mn ) ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella Kiikunjoen vesi oli rehevää. Tulosten perusteella Haukkasuolta lähtevä vesi kohotti hieman Kiikunjoen kiintoaine- ja selvästi rautapitoisuutta (taulukko 3). Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi hieman Saveronjoen veden laatua, mikä ilmeni hieman kohonneena kiintoaine- ja rautapitoisuutena. Kiikunjoesta tuleva vesi laski myös Saveronjoen ph-arvoa. Silmunjoen Silmunkosken havaintopaikalla veden laatu oli hieman huonompi kuin Saveronjoen Lautalan havaintopaikalla. Silmujoen vedessä oli hieman enemmän kiintoainetta, humusta, ravinteita ja rautaa sekä vesi oli hieman tummempaa kuin Saveronjoen Lautalan havaintopaikalla. Silmujoen Silmukosken havaintopaikan vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja

humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Haukkasuon alapuolisiin jokiin kohdistuu myös hajakuormitusta. 6(8) Taulukko 3. Haukkasuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 3 4 5 6 7 Kiikunjoki, Kiikunjoki, Saveronjoki, Saveronjoki, Silmujoki, Rämälä Savero Töyrylä Lautala Silmukoski Näytekertoja kpl 3 3 3 3 3 K-aine mg/l 41 54 15 23 26 Sähkönj ms/m 7,5 12 6,1 9,8 8,2 ph 6,7 5,4 6,3 5,6 6,5 Väri mg/l Pt 313 317 333 240 283 COD Mn mg /l 26 21 33 20 24 Kok.N µg/l 1600 1410 1430 1240 1420 Kok-P µg/l 102 93 96 64 81 Fe µg/l 3530 7970 2400 3100 3300 PO 4 -P µg/l - - - - - NH 4 -N µg/l - - - - 12 NNO 3 +N0 2 µg/l - - - - - Hehk.jään. mg/l k-a - - - - - Hehk.häv. mg/l k-a - - - - - 3.3 Haukkasuon alapuolisen vesistön pohjaeläintutkimus 2014 Näytteet otettiin potkuhaavimenetelmällä Haukkasuon alapuoliselta Likokoskelta, Silmukoskelta ja Myllykoskelta sekä sivuhaarasta Kotirannankoskelta. Ajankohta oli 11.9.2014. Määritykset ja raportin teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Ylimmän näyteaseman Likokosken lajisto oli melko köyhä. Runsaslukuisimmat lajit olivat harvasukamadot. Ekologista tilaa kuvaavien muuttujien perusteella pohjan tilaa voitiin kuvailla huonoksi/välttäväksi. Silmukosken lajisto oli pienillä kivillä melko monipuolinen, mutta isoilla kivillä ja hienojakoisilla pohjilla köyhä. Yleisimmät lajit olivat vesiperhosten ja koskikorennon toukat. Silmukosken pohjan kokonaistila oli tyydyttävä. Myllykoskella pienten kivien lajisto oli monipuolinen, muilla pohjilla yksipuolisempi. Eniten esiintyi vesisiiroja ja harvasukamatoja. Muita tutkimuskohteita runsaammin esiintyi vesiperhos-, koskikorento- ja päivänkorentolajeja. Myllykosken pohjan laatu oli tyydyttävä/hyvä. Vertailualueena toimineen Kotirannankosken lajisto oli köyhä, myöskin pienillä kivillä. Lajisto koostui kotiloista, koskikorennoista, vesiperhosista ja kovakuoriaista. Ekologista tilaa kuvaavat muuttujat luokittivat Kotirannankosken välttävään tilaan.

7(8) 3.4 Haukkasuon alapuolisen vesistön piilevätutkimus Kivien piilevätutkimukset toteutettiin kuten muutkin Haukkasuon biologiset tutkimukset 11.9. Näytteet tutki Ecomonitor Oy. Piilevien määrästä ja lajiston koostumuksesta kertovat indeksit menivät melko lailla ristiin. Likokosken lajisto oli tyypillistä humusvesille. Indeksi osoitti erinomaista tilaa. Silmukosken lajisto oli samanlainen kuin Likoskella, indeksi osoitti erinomaista/hyvää tilaa. Myllykosken piilevät osoittivat hyvää ekologista tilaa. Sivujoen Kotirannankoskessa lajisto oli emäksiselle vesialueelle ominainen. Indeksi sijoittui välttävän ja tyydyttävän rajamaille. 3.5 Silmunjoen sähkökoekalastus 2014 Silmunjoen sähkökalastus toteutettiin 11.9. Likokoskelta ja Silmunkoskelta saatiin saaliiksi vain yksi hauki. Vuonna 2010 Silmunkoskelta saatiin mm. 3 taimenta. Heinä-elokuussa oli ollut 5 viikon mittainen poikkeuksellinen hellejakso. Ilmeisesti jokivesi oli lämmennnyt liiaksi lohikaloille, joten ne olivat siirtyneet muualle. Myllykoskelta saatiin 8 kivisimppua, 3 madetta, 2 ahventa ja 1 kivennuoliainen yhteensä 228 g. Silmujokeen yhtyvän sivujoen Kotirannankoskesta saatiin kaikkiaan 58 kalaa. Näistä 29 oli kivennuoliaisia, 8 madetta, 6 kivisimppua ja 1 hauki. Kalojen yhteispaino oli 570 g. Kotirannankoskeltakaan ei saatu taimenia kuten 2010 sähkökalastuksessa. Kaikkiaan Silmunjoen ja Kotirannankosken kalasto näyttää heikentyneen vuosien 2005 ja 2010 kalastuksiin verrattuna. Vuonna 2005 saatiin taimenien lisäksi saaliiksi saatiin myös harjuksia. Yksi selittävä tekijä on helteinen kesä ja liian lämmin vesi arvokaloille. Silmunjoen sähkökoekalastuksen tulokset on esitetty tarkemmin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n raportissa No 2921/14. 4 Veden laatu Haukkasuon alapuolisissa Kiikun-, Saveron- ja Silmunjoessa vuosina 1995-2014 Haukkasuon turvetuotantoalueen alapuolisten Kiikun- (4 Savero), Saveron- (6 Lautala) ja Silmunjoen (7 Silmukoski) havaintopaikoissa keskimääräinen veden laatu on ollut vuosina 1995-2014 melko samanlainen (kuvaajat liitteenä 5). Kiikunjoen veden laatu on ollut tarkastelujaksolla hieman Saveron- ja Silmunjoen havaintopaikkoja heikompi. Kiikunjoessa on ollut keskimäärin enemmän kiintoainetta, typpeä ja ammoniumtyppeä sekä hieman enemmän rautaa kuin Saveron- ja Silmunjoessa. Tarkastelujakson keskimäärin korkeimmat kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet

8(8) olivat tarkkailujakson alussa 1990-luvun puolella. Vuonna 1996 on ollut Saveron- ja Silmunjoessa tarkastelujakson selvästi korkeimmat kiintoaine-, rauta- ja fosforipitoisuudet. Kiikunjoen korkeimmat kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat vuonna 2014. Jokien veden väriarvot ovat nousseet 1990- luvun lopusta vuoteen 2008 asti. Muissakin vesistöissä on havaittu samanlaista väriarvojen kohoamista. Vuosina 2009-2014 väriarvoissa on tapahtunut vaihtelua. Kiikunjoen keskimääräinen väriarvo on kohonnut vuodesta 2012 lähtien. Myös kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn =humus) pitoisuus oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana, vuodesta 2011 humuspitoisuus on ollut laskusuunnassa. Havaintopaikkojen typpipitoisuudet ovat vaihdelleet paljon tarkastelujakson aikana. Fosfori- ja rautapitoisuudet ovat keskimäärin lievästi kohonneet viime vuosina. Kohonneista väriarvoista sekä humus-, rauta- ja fosforipitoisuuksista johtuen Kiikun-, Saveron- ja Silmunjokien veden laatu on tarkastelujakson viime vuosina keskimääräisesti lievästi heikentynyt. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2014 4 Tarkkailukertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2014 5 Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 1995-2014 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut

LIITE 1 HAUKKASUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Kouvolan kaupungissa osin Anjalankosken ja osin Valkealan alueella 1-5 km Utin taajaman eteläpuolella Vesistöalue Summajoen vesistöalueen (13) Sippolanjoen alue (13.005) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuojat - Kiikunjoki Saveronjoki Silmunjoki Summajoki Suomenlahti Kunnat, joiden alueella Kouvola lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 61,6 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 382,7 ha (tuotannossa 352,7 ha)/ 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu 1985 / 1990 tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat sekä valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely (kaksi yksikköä etelä- ja pohjoispää) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 136/2012/2, 12.7.2012 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu 17.4.2013 aloitettu ympärivuotinen tarkkailu, vaikka valumavesien kemikalointi ei ollut vielä valmis. Näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopiste Pumppu 1/kemialliseen tuleva eteläinen/6747778-3498144 (tunnus / sijainti / koordinaatit) H1/kemiallisesta lähtevä eteläinen/ 6747656-3498285 Pumppu 1/kemialliseen tuleva pohjoinen/ 6750635-3496928 H2/kemiallisesta lähtevä pohjoinen/ 6750581-3496947 Virtaamamittaus Pohjoisosassa jatkuvaitoiminen virtaamamittaus Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa P3 / Kiikunjoki, Rämälä / 674761-349862 (V) P4 / Kiikunjoki, Savero / 674639-349984 (V) P5 / Saveronjoki, Töyrylä / 674620-349908 (V) P6 / Saveronjoki, Lautala / 674565-349862 (V) P7 / Silmunjoki, Silmunkoski / 674056-349766 (V)

3 4 5 6 7 KOUVOLAN HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

PUMPPU 2 H2 PUMPPU 1 H1 KOUVOLAN HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMISTUSTARKKAILUPISTEET

LIITE 3 HAUKKASUON ETELÄISEN OSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l 7.1.2014 HAUKKA H1 0.1 1,8 24 31,7 3,3 14 1300 11 4 220 570 11 13 17000 7.1.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 5,2 6 42 2100 59 1700 13.2.2014 HAUKKA H1 0.1 0,1 16 14,8 6 64 2600 140 8400 13.2.2014 HAUKKA PUMPPU1 Ei näytteitä 19.3.2014 HAUKKA H1 0.1 0,1 8,6 14,9 4,2 7,4 1200 7 3 150 280 <2 6,7 4100 19.3.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 8,2 6,3 40 1900 83 2300 10.4.2014 HAUKKA H1 0.1 0,4 30 10,9 5 12 1100 30 6000 10.4.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 17 6,4 25 1500 86 3800 12.5.2014 HAUKKA H1 0.1 9,6 10 17,7 4 9,9 960 9 3 34 460 4 6,4 4600 12.5.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 17 6,6 41 1900 83 3000 15.5.2014 HAUKKA H1 0.1 17 21,3 3,7 14 2100 13 8500 20.5.2014 HAUKKA H1 0.1 19,4 9,7 16,1 4 16 1000 13 4900 20.5.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 21 6,2 58 2000 100 3400 10.6.2014 HAUKKA H1 0.1 17,7 38 14,3 4,5 26 1200 44 15 120 94 14 23 7400 10.6.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 14 6,7 53 1800 110 4700 25.6.2014 HAUKKA H1 0.1 12,1 7,9 18,3 3,9 8 1100 9 5300 25.6.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 19 6,6 37 2000 94 3000 1.7.2014 HAUKKA H1 0.1 P 13 18,9 3,8 11 1300 11 6500 8.7.2014 HAUKKA H1 0.1 17,6 5,5 26,8 3,5 9,6 940 8 <2 120 200 2,4 3,2 9800 8.7.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 17 6,5 57 2100 140 4100 22.7.2014 HAUKKA H1 0.1 24,4 8,4 110 2,7 7 1000 13 76000 22.7.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 14 6,8 64 2300 240 8500 5.8.2014 HAUKKA H1 Ei näytteitä! 5.8.2014 HAUKKA PUMPPU1 Ei näytteitä! 13.8.2014 HAUKKA H1 0.1 28 53 3,1 9,9 1300 13 26000 19.8.2014 HAUKKA H1 0.1 16,6 12 64 3 7,2 810 11 32000 19.8.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 49 6,6 36 1600 180 5400 9.9.2014 HAUKKA H1 0.1 15,3 14 71 3 9,6 960 10 2 310 110 11 3,6 46000 9.9.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 63 6,5 61 2500 240 11000 23.9.2014 HAUKKA H1 0.1 9,2 6 140 2,7 6,3 1100 18 180000 23.9.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 68 7 42 2000 250 11000 7.10.2014 HAUKKA H1 Ei näytteitä! 7.10.2014 HAUKKA PUMPPU1 Ei näytteitä! 21.10.2014 HAUKKA H1 0.1 2,4 10 18,8 4,6 7,1 1000 9 4500 21.10.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 37 6,8 35 1800 110 5600 13.11.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 15 6,6 36 2700 66 2200

LIITE 3 HAUKKASUON ETELÄISEN OSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l 13.11.2014 HAUKKA H1 0.1 4,7 10 22,1 3,7 8,7 1900 8 <2 140 1300 4,3 5,7 6200 10.12.2014 HAUKKA PUMPPU1 0.1 20 6,4 35 2900 70 3000 10.12.2014 HAUKKA H1 0.1 1,4 18 21,4 3,8 11 2300 11 7800

LIITE 3 HAUKKASUON POHJOISENOSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l 7.1.2014 HAUKKA H2 0.1 1,2 4,5 34 11,1 4,5 16 1700 37 11 660 450 17 16 4900 7.1.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 24 6,6 42 2700 110 3700 13.2.2014 HAUKKA H2 Ei näytteitä! 13.2.2014 HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! 19.3.2014 HAUKKA H2 0.1 0,1 0,08 4,5 33,9 3,3 3,5 980 4 <2 430 310 3,2 1,3 11000 19.3.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 17 6,8 27 1600 64 2500 10.4.2014 HAUKKA H2 0.1 3,5 0,01 2 17,8 3,9 9,3 820 4 3900 10.4.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 30 7 19 1400 73 5100 12.5.2014 HAUKKA H2 0.1 11,1 12 8,2 18,9 4 5,8 700 10 5 97 200 5,8 2,4 4400 12.5.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 74 6,4 37 1700 110 10000 20.5.2014 HAUKKA H2 0.1 21,9 2,6 2,7 33,8 3,4 4,1 1400 6 12000 20.5.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 18 6,9 47 1900 89 2200 10.6.2014 HAUKKA H2 0.1 20,6 0,01 1,4 36,7 3,3 <1 810 6 <2 310 330 <2 0,4 6200 10.6.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 14 7,3 43 1400 63 2200 25.6.2014 HAUKKA H2 0.1 13,2 70 8,8 23,3 3,7 9,8 2500 17 7000 25.6.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 46 6,4 54 4700 150 3900 8.7.2014 HAUKKA H2 0.1 21,6 1,8 2,6 27,3 3,4 4,9 2000 6 <2 460 1000 <2 1,2 8200 8.7.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 8,4 6,6 56 2300 72 1800 22.7.2014 HAUKKA H2 Ei näytteitä! 22.7.2014 HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! 5.8.2014 HAUKKA H2 Ei näytteitä! 5.8.2014 HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! 19.8.2014 HAUKKA H2 0.1 16,3 54 59 15,1 3,8 33 2800 66 7600 19.8.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 200 6,1 110 4200 190 6600 9.9.2014 HAUKKA H2 0.1 15,8 0,01 2 33,9 3,4 4,3 1500 9 2 350 460 2 0 11000 9.9.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 6 7,1 56 2000 54 1300 23.9.2014 HAUKKA H2 0.1 10,4 8,6 11 36,1 3,4 14 1700 13 19000 23.9.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 14 7,1 42 1400 55 2800 7.10.2014 HAUKKA H2 0.1 7,5 0,79 5,6 30 3,6 12 2000 12 <2 160 1200 2 3,6 19000 7.10.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 8 6,9 48 2000 43 2200 21.10.2014 HAUKKA H2 0.1 3,3 5,7 39 18,3 4,4 20 2000 41 11000 21.10.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 20 6,7 46 3000 98 2700 13.11.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 8,4 6,4 46 3400 51 1500 13.11.2014 HAUKKA H2 0.1 5,1 7,1 9,2 30,3 3,3 9,4 2600 10 2 320 2100 4 5,2 13000 10.12.2014 HAUKKA PUMPPU2 0.1 12 6 46 3300 54 1800 10.12.2014 HAUKKA H2 0.1 0,9 70 15 19,7 3,7 14 2800 14 7300

LIITE 3 HAUKKASUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *NH4-N *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l 12.5.2014 HAUKKA 3 0.1 6,8 83 6,47 6,5 ~400 30 1600 140 5300 12.5.2014 HAUKKA 4 0.1 7,5 71 8,23 6,2 ~300 26 1400 110 5200 12.5.2014 HAUKKA 5 0.1 7,4 16 5 6,1 350 38 1600 61 2000 12.5.2014 HAUKKA 6 0.1 7,6 43 6,82 6,2 ~300 30 1400 84 3800 12.5.2014 HAUKKA 7 0.1 8,0 47 6,23 6,4 ~350 29 1400 87 25 4300 25.6.2014 HAUKKA 3 0.1 10,7 23 8,21 6,6 300 29 2500 87 2900 25.6.2014 HAUKKA 4 0.1 11,2 24 9,81 6 250 22 2100 75 3700 25.6.2014 HAUKKA 5 0.1 11,4 15 5,43 6,2 350 35 1600 97 2700 25.6.2014 HAUKKA 6 0.1 11,3 20 8,55 6,1 350 25 1900 88 3300 25.6.2014 HAUKKA 7 0.1 11,1 25 7,55 6,5 ~350 31 2100 110 7 3800 23.9.2014 HAUKKA 3 0.1 6,3 18 7,68 7 240 18 710 80 2400 23.9.2014 HAUKKA 4 0.1 6,5 68 17,9 3,9 400 15 740 95 15000 23.9.2014 HAUKKA 5 0.1 7,1 13 7,97 6,6 300 25 1100 130 2500 23.9.2014 HAUKKA 6 0.1 6,8 5,6 14,1 4,5 ~70 5,9 420 21 2200 23.9.2014 HAUKKA 7 0.1 8,1 6,4 10,9 6,7 150 13 750 46 5 1800

LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 7.1. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Myös veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja pitoisuus oli kohonnut verrattuna edelliseen tarkkailukertaan (13.11). Myös veden kiintoainepitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Veden ammoniumtyppi ja nitraatti-/nitriittityppi pitoisuudet olivat alhaisempia kuin edellisellä tarkkailukerralla, mutta korkeampia kuin vuoden 2013 muilla tarkkailukerroilla.veden sähkönjohtavuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Lähtevän veden (H1) kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn tulevan (PUMPPU1). Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystästä lähtevän (H2) veden kiintoaine ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Veden fosfaattifosfori ja nitraatti- /nitriittityppi pitoisuudet olivat korkeampia kuin edellisillä tarkkailukerroilla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Veden kemiallinen käsittely alensi myös ph-arvoa. 13.2. Suon eteläpuolella kemikalointi ei ollut käynnissä. Näytteet otettu vain suolta lähtevästä vedestä (H1). Suolta lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoaluen vedeksi normaalia. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut. 19.3. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valuma veden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkinverran typpipitoisuutta. Veden kemiallinen käsittely alensi ph-arvoa. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja se oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valuma veden kemiallinen käsittely alensi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely nosti rautapitoisuutta ja alensi veden ph-arvoa. 10.4. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5) hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen veden pitoisuudeksi normaali. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely alensi ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus oli erittäin alhainen ja veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli turvetuontantoalueen veden pitoisuudeksi normaali. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia sekä tehokkaasti kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely alensi pharvoa. 12.5. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia. Vesi ph-arvoltaan (4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden ravinnepitoisuudet (kok.n ja kok. P) sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Veden kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuuksia sekä jonkin verran orgaanisen aineen (COD) määrää. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa (veden väriluku ilmoitetaan epävarmana näytteen sameuden takia), runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi ei heikentänyt Kiikunjoen veden laatua vaan ainepitoisuudet olivat Saveron näytepisteellä (4) alhaisemmat kuin taustapisteellä (3). Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi Saveronjoen veden laatua, mikä näkyi suurempina kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuuksina Lautalan (6) näytepisteellä kuin Töyrylän (5) näytepisteellä. Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Veden kiintoaine-, rauta- ja fosforipitoisuudet korkeammat verrattuna Saveronjoen näytepisteen tuloksiin. Vesi oli erittäin tummaa (veden väriluku ilmoitetaan näytteen sameudesta johtuen epävarmana), humuspitoista, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 15.5. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon eteläpuolelta lähtevän (H1) veden fosfori- ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaa (3,7) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. 20.5. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi ph-arvoltaan (4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaaleja. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta. 10.6. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi ph-arvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia, erityisesti fosforipitoisuus aleni tehokkaasti. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli korkempi kemiallisesta käsittelystä (H1) lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä (PUMPPU1). Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta. 25.6. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi Kiikunjoen veden laatua kohottamalla kiintoaine- ja rautapitoisuuksia, mutta veden ravinneja humuspitoisuudet sekä veden väriluku olivat kuitenkin alhaisempia joen Saveron näytepisteellä (4) kuin taustapisteellä (3). Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli typpipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi Saveronjoen veden laatua kohottamalla veden kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuutta joen Lautalan näytepisteellä (6). Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Veden kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeampia verrattuna Saveronjoen näytepisteen tuloksiin. Vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti kiintoainetta, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää. 1.7. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon eteläpuolelta lähtevän (H1) veden fosfori- ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaa (3,8) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. 8.7. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta. 22.7. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,7) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut. 5.8. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H1) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut. 13.8. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon eteläpuolelta lähtevän (H1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Veden fosforipitoisuus oli alhainen ja vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta. 19.8. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,0) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa ja nosti rautapitoisuutta.

LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok. P) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. 9.9. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,0) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok. P) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. 23.9. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,7) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Lähtevän veden (H2) typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Typpipitoisuus oli laskenut vuoden kahden ensimmäisen tarkkailukerran tuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi Kiikunjoen (4) veden laatua kohottamalla selvästi veden kiintoaine- ja rautapitoisuuksia sekä hieman ravinnepitoisuuksia. Kiikunjoen vesi oli myös tummempaa kuin taustapisteellä (3). Kiikunjoen (4) veden rautapitoisuus oli tarkkailujakson korkein, vedessä oli havaittavissa rautasakkaa. Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi paransi Saveronjoen veden laatua ainepitoisuudet olivat alhaisempia joen Lautalan näytepisteellä (6) kuin Saveronjoen Työrylän näytepisteellä (5). Veden laatu Saveronjoen Lautalan näytepisteellä oli tarkkailujakson parhain. Tulosten perusteella havaitaan, että joessa on tapahtunut vielä kemikaloinnissa käytetyn kemikaalin aiheuttamaa saostusmista ja tästä johtuen veden laatu Lautalan (6) näytepisteellä on parempi kuin aiemmin. Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Veden kiintoaine-, humus-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia verrattuna Saveronjoen näytepisteen tuloksiin. Vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humupitoista sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 7.10. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä (PUMPPU 1/H1) ei otettu kuormitustarkkailunäytteitä, koska jälkiselkeytysaltaan ruoppaus käynnissä eikä lähteväävirtamaa ollut.

LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Kiintoaineen ja typen pitoisuuksien osalta vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Lähtevän veden (H2) typpipitoisuus oli sama kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. 21.10. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,6) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,4) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli turvetuontoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. 13.11. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. 10.12. Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli pharvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Typpipitoisuus oli turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa ja nosti rautapitoisuutta.

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 mg/l 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 mg/l Pt 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 mg/l LIITE 5 Haukkasuon alapuolisten Kiikunjoen (4) Saveronjoen (6) ja Silmunjoen (7) havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1995-2014 60 50 40 30 20 10 0 Kiintoaine Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Väri Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 µg/l 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 µg/l 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 µg/l LIITE 5 Haukkasuon alapuolisten Kiikunjoen (4) Saveronjoen (6) ja Silmunjoen (7) havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1995-2014 2000 Kokonaistyppi (kok.n) 1500 1000 500 0 Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki 140 120 100 80 60 40 20 0 Kokonaisfosfori (kok.p) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Rauta (Fe) Syksyn tarkkailuk Vedessä leijunut Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1280/15 URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JU- VAINSAAREN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOI- TETARKKAILUJEN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax 020 7790 479 www.svsy.fi

2(12) URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JUVAINSAA- REN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN KUORMITUS- JA VESISTÖ- TARKKAILUJEN YHTEENVETO VUODELTA 2014 1 Yleistä Urpalanjoen valuma-alueella (9) sijaitsevat Vapo Oy:n Huuhan-, Säkki-, Läntisen Suurisuon ja Juvainsaarensuon turvetuotantoalueet. Juvainsaarensuohon kuuluu myös valmisteluvaiheessa oleva Hernemaansuon turvetuotantoalue. Huuhansuota lukuun ottamatta suot sijaitsevat Luumäen kunnassa. Huuhansuo sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueella. Huuhan- ja Säkkisuon tuotantoalueet sijaitsevat tarkemmin Suuri-Urpalon valuma-alueella (9.006) Urpalonjärven yläpuolella. Huuhansuon valumavedet laskevat Pieni-Urpalonjärven ja Kytöjoen kautta Urpalonjärveen. Säkkisuon valumavedet laskevat pintavalutuskentän kautta Myllyojan Pieni- Urpaloon (vuodesta 2013 lähtien). Läntisen Suurisuon ja Juvainsaarensuon (ja Juvainsaarensuohon kuuluva Hernemaansuo) sijaitsevat alempana Urpalanjoen valuma-alueella, tarkemmin Urpalanjoen yläosan alueella (9.003). Läntisen Suurisuon valumavedet laskevat Ruunuojaa pitkin Urpalanjokeen. Juvainsaarensuon valumavedet laskevat Rasasenojaa pitkin Urpalanjokeen. Hernemaansuon vedet Pieneen Rasaseen. Säkkisuon valumavedet laskevat Pieni-Urpaloon. Tuotantoalueiden tuotantopinta-alat ovat seuraavat (suluissa vuonna 2013 tuotannossa ollut pintaala): Huuhansuo 29,5 ha (50,1 ha), Säkkisuo 38,2 ha (58,7 ha), Läntinen Suurisuo 39,4 ha (53,1 ha) ja Juvainsaarensuo 42,4 ha (53,1 ha). Juvainsaarensuon Hernemaansuo oli vuonna 2014 valmisteluvaiheessa (16,1 ha). Tuotantoa oli vuonna 2014: Huuhansuolla 18.5.-11.8., Juvainsaarensuolla 17.5.-11.8., Säkkisuolla 18.5.-17.8. ja Läntisellä Suurisuolla 10.5.-11.8. Huuhansuon tuontoalueella vesiensuojelun tasona on perustaso (laskeutusallas). Vapon Juvainsaarensuolla ja Näpin Juvainsaarensuolla otettiin vuonna 2012 käyttöön valumavesien kemiallinen käsittely roudattomana aikana. Säkkisuolle valmistui keväällä 2013 pintavalutuskenttä, jonne valumavedet pumpataan ympärivuotisesti. Läntisellä suurellasuolla valuma-vedet on johdettu toukokuusta 2013 lähtien ympärivuotiseen kemialliseen käsittelyyn. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Pieni-Urpalonjärven ja Urpalonjärven vedet ovat yleisluonteeltaan humuksen tummentamia, sameita ja ravinnepitoisuuksiltaan reheviä. Vedenlaatu on tyypillisesti välttävä. Urpalanjoen vesi on yleisluonteeltaan ravinteikasta, sameaa, kiintoainepitoista ja humuksen tummentamaa. Vedenlaatu on yläjuoksulla tyypillisesti välttävä tai huono ja alajuoksulla tyydyttävä. Urpalonjärviin ja Urpalanjokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Kirkkojoen kautta Urpalanjokeen laskevat myös Luumäen Taavetin jätevedenpuhdistamon vedet

3(12) 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on touko-lokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Juvainsaarensuon kuormitustarkkailunäytteet otettiin altaalta lähtevästä (M1) vedestä ja roudattomana aikana kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (JU1) vedestä. Läntisen Suurisuon tuotantoalueella on harvennettu ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on tammi-joulukuussa yksi kuukausi. Läntisen Suurisuon näytteet on otettu kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (LU1) vedestä. Ympärivuotisessa tarkkailussa olevilta tuotantoalueilta otetaan lisäksi näytteet kevättulva-aikana yhden kerran viikossa 2-3 viikon ajan sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka. Huuhansuon tuotantoalueella on harva kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa neljä viikkoa. Lisäksi otetaan näytteet kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Huuhansuolla kuormitustarkkailunäyte otetaan altaalta lähtevästä (H1) vedestä. Säkkisuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu ja näytteenottoväli on tammijoulukuussa yksi kuukausi. Säkkisuon kuormitustarkkailunäytteet on otettu pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) ja kentältä lähtevästä (SA1). 2.2 Vesistötarkkailu Huuhansuon virtahavaintopaikat ovat: ulkopuolisten vesien oja (P0), laskuoja tuotantoalueen alapuolella (P1b), Myllyoja (P2) ja Kytöjoki (P3). Säkkisuon virtahavaintopaikat ovat: ulkopuolisten vesien laskuoja (P0b) ja laskuoja (P1b). Järvihavaintopaikka on Pieni-Urpalo (P6) Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikat ovat: taustaojapiste (P0) ja Ruunuoja (P1). Juvainsaarensuon virtahavaintopaikat ovat: Juha Näpin tuotantoalueen yläpuoli (P0), Juha Näpin tuotantoalueen alapuoli (J1b), Rasasenoja (P1), Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli (P2) ja Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän alapuoli (P3). Hernemaansuon virtahavaintopaikka on Hernemaansuon laskuoja (P4) ja järvipiste on Pieni-Rasanen (P5). Hernemaansuon havaintopaikat eivät olleet tarkkailussa vuonna 2014. Urpalanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden tarkkailuihin ei kuulu järvihavaintopaikkoja lukuun ottamatta Hernemaansuon havaintopaikkaa Pieni-Rasasella (ei tarkkailussa vuonna 2014).

4(12) Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. (SVYT) haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2014 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Huuhansuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta (marras-huhtikuu) kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen avulla. Huuhansuolla on kesäaikainen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittaus, joka oli vuonna 2014 käytössä touko-lokakuussa. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Säkkisuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Suolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Juvainsaarensuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Juvainsaarensuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Läntisellä Suurisuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Läntisellä Suurisuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittari. Huuhansuon tuotantoalueen brutto-ominaiskuormitukset vuoden 2014 osalta olivat suuremmat kuin vuonna 2013 (taulukko 1). Vuoden 2014 keskivalunta (13,4 l/s/km 2 ) oli samaa suuruusluokkaa vuoden 2013 keskivalunnan (13,9 l/s/km 2 ) kanssa. Taulukko 1. Huuhansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2014 13,4 168,2 20,6 0,56 talvikeskiarvo 1.1.-9.4.2014 8,2 93,7 10,1 0,26 kevätkeskiarvo 10.4.-17.5.2014 21,5 861,2 51,2 2,35 kesäkeskiarvo 18.5.-1.10.2014 19,1 122,3 26,0 0,55 syksykeskiarvo 2.10-14.11.2014 4,4 11,8 5,5 0,08 tarkkailujakson aikana 30.4.-23.10.2014 19,6 275,0 31,2 0,93 tarkkailujakson ulkop. 1.1.-29.4. ja 24.10.-31.12. 7,6 67,6 10,6 0,22

5(12) Taulukossa 2 on esitetty Säkkisuon tuotantoalueen vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset. Koska tuotantoalueella alkoi ympärivuotinen tarkkailu vasta keväällä 2013, ei aiemmilta vuosilta ole kuormitusarvoja raportoitu. Taulukko 2. Säkkisuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2014 5,6 9,6 13,2 1,02 talvikeskiarvo 1.1.-9.4.2014 8,2 11,7 23,1 1,0 kevätkeskiarvo 10.4.-17.5.2014 5,8 12,7 10,0 1,3 kesäkeskiarvo 18.5.-1.10.2014 3,1 9,2 7,8 1,4 syksykeskiarvo 2.10-14.11.2014 2,7 2,5 5,7 0,2 käs.jakson aikana 1.1.-31.12. 5,6 9,6 13,2 1,0 tarkkailujakson aikana 1.1.-31.12. 5,6 9,6 13,2 1,0 Säkkisuon valumavesien pintavalutuskenttä käsittely oli vuonna 2014 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 26 % - COD Mn -158 % - kok.p -784 % - kok.n -6 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä poisti vain vähän kiintoainetta, mutta muilta osin pintavalutuskentästä irtosi mm. orgaanista ainetta ja ravinteita ja näin ollen puhdistustehot ovat negatiivisia. Pintavalutuskenttä on uusi ja on toiminnassa vasta toista vuotta, joten kenttä ei vielä toimi kunnolla. Juvainsaaren tuotantoalueen brutto-ominaiskuormitukset olivat vuoden 2014 osalta hieman alhaisemmat kuin vuonna 2013 (taulukko 3). Vuoden 2014 keskivalunta (19,3 l/s/km 2 ) oli myös pienempi kuin edellisen vuoden keskivalunta (30,7 l/s/km 2 ).

6(12) Taulukko 3. Juvainsaarensuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2014 19,3 359,8 20,8 0,92 talvikeskiarvo 1.1.-9.4.2014 18,7 516,9 21,4 1,25 kevätkeskiarvo 10.4.-17.5.2014 26,8 328,3 23,3 0,55 kesäkeskiarvo 18.5.-1.10.2014 19,3 376,7 17,0 0,35 syksykeskiarvo 2.10-14.11.2014 15,5 189,9 21,8 1,26 käs.jakson aikana 25.4.-30.11.2014 19,7 326,7 19,9 0,69 käs.jakson ulkopuolella 1.1.-24.4 ja 1.-31.12. 18,7 410,0 22,0 1,28 Juvainsaarensuon lupapäätöksen (ESAVI/435/04.08/2010, 22.12.2011) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava 1.4.-30.11. välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: COD Mn 60 %, kok.p 80 % ja kok.n 20 %. Juvainsaarensuon valumavesien kemikalointi oli vuonna 2014 käytössä 25.4.-30.11. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella käsittelyjakson aikana poistotehot olivat: - kiintoaine -22 % (ei puhdistustehovaatimusta) - COD Mn 76 % - kok.p 73 % - kok.n 42 % Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman suurempi kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä verrattuna käsittelyyn pumpattavaan veteen. Vuonna 2014 käsittelyyn tulevan veden kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisia. Vuonna 2014 Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja kokonaistypen (kok.n) osalta lupamääräysten puhdistustehovaatimukset saavutettiin. Kokonaisfosforin (kok.p) osalta lupamääräyksessä asetettua puhdistustehovaatimusta ei saavutettu. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen fosforipitoisuus (34 µg/l) oli alhainen. Kemiallinen käsittely toimi paremmin kuin vuonna 2013. Läntisen Suurisuon tuotantoalueen vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman alhaisemmat kuin vuonna 2013 (taulukko 5). Tuotantoalueen vuoden 2014 keskivalunta (14,9 l/s/km 2 ) oli myös hieman alhaisempi kuin edellisen vuoden keskivalunta (16,4 l/s/km 2 ).

7(12) Taulukko 5. Läntiselle Suurisuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2014 14,9 252,2 25,4 0,41 talvikeskiarvo 1.1.-9.4.2014 9,8 171,4 12,0 0,33 kevätkeskiarvo 10.4.-17.5.2014 18,3 241,6 17,3 0,31 kesäkeskiarvo 18.5.-1.10.2014 7,1 134,6 9,0 0,11 syksykeskiarvo 2.10-14.11.2014 22,9 82,7 60,5 0,75 käs.jakson aikana 1.1.-31.12.2014 14,9 252,2 25,4 0,41 tarkkailujakson aikana 1.1.-31.12.2014 14,9 252,2 25,4 0,41 Läntisen Suurisuon lupapäätöksen (ESAVI/419/04.08/2010, 16.10.2012) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava 1.4.-30.11. välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: kiintoaine 50 %, COD Mn 80 %, kok.p 80 % ja kok.n 30 %. Muina aikoina tavoitearvot ovat: kiintoaine 30 %, COD Mn 50 % ja kokonaisfosfori 70 %. Suurisuon valumavesien kemiallinen käsittely oli vuonna 2014 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella roudattomana aikana poistotehot olivat: - kiintoaine -43 % - COD Mn 47 % - typpi 5 % - fosfori 46 % Talviaikaiset poistotehot olivat: - kiintoaine -17 % - COD Mn -15 % - typpi 1 % - fosfori 30 % Roudattomana aikana keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli selvästi suurempi kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä verrattuna käsittelyyn pumpattavaan veteen. Keskimääräiset puhdistustehot olivat orgaanisen aineen (COD Mn ) ja kokonaisfosforin (kok.p) osalta heikommat kuin vuonna 2013. Lupamääräysten mukaisia puhdistustehovaatimuksia ei saavutettu. Talviaikana keskimääräiset kiintoaineen ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat suurempia kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä. Talviaikaisia puhdistustehojen tavoitearvoja ei saavutettu.

8(12) 3.2 Vesistötarkkailu 3.2.1 Huuhansuon virtahavaintopaikat Huuhansuolta altaalta lähtevästä (H1) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 9 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (Taulukko 6). Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi laskuojan (P1b) veden laatua kohottamalla värilukua, rauta- ja typpipitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD Mn ) ja fosforin pitoisuuksia. Laskuojan veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa tarkkailujaksolla 2014 vesi oli keskimäärin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa veden laati oli korkeampien ainepitoisuuksien takia huonompaa kuin suolta lähtevässä laskuojassa (P1b). Kytöjoessa (P3) Pieni-Urpalon alapuolella vesi oli keskimäärin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Veden laatu oli Pieni- Urpalon alapuolella Kytöjoessa keskimäärin huonompi kuin Myllyojassa ennen Pieni-Urpaloa korkeammista ravinne- ja rautapitoisuuksista johtuen. Taulukko 6. Huuhansuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 H1 P0 P1b P2 P3 suolta lähtevä taustaoja laskuoja Myllyoja Kytöjoki Näytekertoja kpl 9 3 3 3 3 K-aine mg/l 11 4,7 2,3 3,4 4,5 Sähkönj ms/m 8 9 8,2 5,2 5,5 ph 6,6 7 6,8 6,5 6,5 Väri mg/l Pt - 130 190 193 190 COD Mn mg /l 31 19 22 31 28 Kok.N µg/l 1700 453 620 723 1070 Kok-P µg/l 44 14 15 19 30 Fe µg/l 1650 327 677 807 850 NH 4 -N µg/l - - - - 35 3.2.2 Säkkisuon virtahavaintopaikat Säkkisuolta altaalta lähtevästä (SA1) vedestä otettiin vuonna 2014 näytteet 13 kertaa, joista kaksi oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräiset orgaanisen aineen (COD Mn ), typen- ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Veden keskimääräinen kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli keskimäärin hapanta (ph-arvo 4,7) (taulukko 7).

9(12) Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella laskuojassa (P1) oli keskimäärin selvästi korkeampi typpipitoisuus kuin taustaojassa (P0). Muilta osin laskuojan ja taustaojan veden laadut olivat hyvin samankaltaisia. Laskuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta, joten turvetuotannon vaikutusta veden laatuun on vaikea erottaa. Pieni-Urpalon (P6) tarkkailupisteellä vesi oli ravinne- (kok.n ja kok.p) ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Taulukko 7. Säkkisuon virtahavaintopaikkojen ja vesistötarkkailupaikan keskimääräiset veden laatu muuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 SA1 P0b P1b P6 suolta taustaoja laskuoja Pienilähtevä Urpalo Näytekertoja kpl 13 3 3 2 K-aine mg/l 2,5 2,9 2,4 - Sähkönj ms/m 5,4 10 13 - ph 4,7 6,7 6,8 - Väri mg/l Pt - 250 230 - COD Mn mg /l 80 29 30 - Kok.N µg/l 2700 1400 2930 950 Kok-P µg/l 274 41 43 49 PO 4 -P µg/l - - - 8 NH 4 -N µg/l - - - 9,5 Fe µg/l 552 1830 1190 - a-chl µg/l - - - 68 3.2.3 Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikat Läntisen Suurisuon pintavalutuskentältä lähtevän (LU1) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus erittäin korkea. Vesi oli keskimäärin erittäin hapanta (ph-arvo 4,2). Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. (Taulukko 8) Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella Ruunuojassa (P1) oli selvästi korkeammat kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet verrattuna taustaojan (P0) veden laatuun. Ruunuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta. Hajakuormitusta ilmentää se, että Ruunuojan typpi- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin suolta lähtevässä vedessä. Ruunuojan (P1) vesi oli keskimäärin kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti.

10(12) Taulukko 8. Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 LU1 P0 P1 kemiall.käsitt. taustaoja Ruunuoja lähtevä Näytekertoja kpl 15 3 3 K-aine mg/l 16 1,6 6,2 Sähkönj ms/m 26 5 12 ph 4,2 5,4 6,4 Väri mg/l Pt - 393 253 COD Mn mg /l 28 49 27 Kok.N µg/l 1480 1060 2100 Kok-P µg/l 22 23 58 Fe µg/l 14800 1150 1350 3.2.4 Juvainsaarensuon virtahavaintopaikat Juvainsaarensuon tuotantoalueen altaalta lähtevästä (M1) (ei kemiallista käsittelyä) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 5 kertaa. Veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (Taulukko 9). Juvainsaarensuon tuotantoalueen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (JU1) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen ja vesi oli keskimäärin erittäin hapanta (ph-arvo 4,5). Rasasenojan (P1) vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella ravinteikasta. Urpalanjoessa sekä Rasasenojan liittymän ylä- (P2) että alapuolella (P3) vesi oli keskimäärin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi ei heikentänyt Urapalanjoen veden laatua.

11(12) Taulukko 9. Juvainsaarensuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 M1 JU1 P1 P2 P3 Rasasen- Urpalan- Urpalanei kemikal. kemial. oja joki, joki, lähtevä käsit. lähtevä ylempi 1) alempi (2 Näytekertoja kpl 5 16 3 3 3 K-aine mg/l 29 22 8,2 7,6 7,9 Sähkönj ms/m 8,5 15 6,5 9,7 9,5 ph 5,8 4,5 6,1 6,7 6,7 Väri mg/l Pt - - 273 177 187 COD Mn mg /l 28 19 23 23 23 Kok.N µg/l 1420 1110 860 1530 1530 Kok-P µg/l 86 34 25 51 51 Fe µg/l 13200 11800 3470 1090 1210 PO 4 -P µg/l 32 22 - - - NH 4 -N µg/l 700 652-23 26 NNO 3 +N0 2 µg/l 58 58 - - - Hehk.jään. mg/l k-a 5,8 6,7 - - - Hehk.häv. mg/l k-a 12 7,6 - - - 1) Rasasenojan liittymän yläpuoli 2) Rasasenojan liittymän alapuoli 3.2.5 Urpalanjoen sähkökoekalastus 2014 Vapo Oy toteutti vuonna 2014 sähkökoekalatuksen Urpalanjoessa.Urpalanjoessa ja sen valumaalueen latvavesillä sähkökalastettiin yhteensä viidestä koskialueesta 1.9.2014. Kokonaisuudessaan vuoden 2014 sähkökalastussaalis Urpalanjoesta koostui kuudesta lajista: ahven, hauki, kiiski, kivisimppu, made ja särki. Lisäksi tehtiin näköhavainto taimenesta. Myllyjoesta Säkkisuon laskuojasta saatiin made. Husulan osakaskunnan pohjapadosta ei saatu saalista. Heikkilän pohjapadosta saatiin sähkökalastuksen lajistollisesti runsain saalis eli kaksi haukea, kolme ahventa, made ja neljä kivisimppua. Aittokoskelta saatiin kaksi särkeä ja kiiski, joiden lisäksi oli näköhavainto taimenesta (n. 30 cm) koealueen ulkopuolella. Tuomistonkoskelta saatiin kaksi ahventa, kaksi särkeä ja kivisimppu. Sähkökoekalastuksen tulokset on raportoitu tarkemmin :n raportissa No 2920/14.

12(12) 4 Veden laatu Kytöjoen sekä Urpalanjoen havaintopaikoilla vuosina 1997-2014 4.1 Kytöjoki Tarkastelujaksolla vuosina 1997-2014 Huuhansuon turvetuotantoalueen alapuolella olevan Pieni- Urpalo-järven alapuolisen Kytöjoen (P3) veden kiintoainepitoisuus oli alentunut (kuvaajat liitteenä 5). Veden keskimääräinen väriluku ja kokonaistyppipitoisuus ovat hieman nousseet tarkastelujakson aikana. Kytöjoen kokonaisveden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Vuonna 2014 keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot olivat kiintoainetta lukuun ottamatta hieman suurempia kuin vuonna 2013. 4.2 Urpalanjoki Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolisilla Urpalanjoen havaintopaikoilla P2 ja P3, Rasasen ojan liittymän ylä- ja alapuolella vesi on ollut vuosina 2000-2014 keskimäärin laadultaan samanlaista (kuvaajat liitteenä 5). Vedet ovat olleet keskimäärin erittäin tummia, kiintoaine- ja humuspitoisia ja runsaasti rautaa sisältäviä. Ravinnepitoisuuksien perusteella vedet ovat olleet reheviä ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Tarkastelujakson selvästi korkeimmat kiintoaine-, fosforija rautapitoisuudet sekä väriluvut olivat vuonna 2009. Veden COD Mn -pitoisuus on hieman laskenut tarkastelujakson alun pitoisuuksista, mutta muilta osin veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Veden kiintoainepitoisuus on kasvanut vuodesta 2010 lähtien molemmilla havaintopaikoilla, mutta vuonna 2014 molempien tarkkailupaikkojen keskimääräinen kiintoainepitoisuus kääntyi laskuun. Molempien havaintopaikkojen keskimääräinen väriluku on laskenut vuodesta 2011 lähtien. Muilta osin tarkkailutulosten perusteella Urpalanjoen veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa 2000-luvulla. LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta 2014 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2014 5 Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta 1997-2014 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Luumäen kunta, ympäristönsuojelu Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

LIITE 1 HUUHANSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Vapo Oy Lappeenrannan kaupungin Kären ja Lensulan kylissä noin 17 km Lappeenrannasta länteen Lappeenranta Kouvola rautatien läheisyydessä Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalon valuma-alue (9.006) Laskuoja Ruunaanjoki Myllyoja Pieni- Urpalonjärvi Kytöjoki Urpalonjärvi Urpalanjoki Luumäki 33,5 ha 31,5 ha (levossa 31,5 ha) / 0 ha 1998 / 1999 Yksi laskeutusallas, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja sekä reunaojissa lietetaskuja (perustaso) Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) Virtaamamittaus Harva tarkkailu, näytteitä touko-lokakuussa 6 kpl sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla 2 kertaa H1 / laskeutusaltaan alapuoli / 6762965-3549090 Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / ulkopuolisten vesien oja / 6762957-3549118 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1b / oja tuotantoalueen alap. / 6762722-3549056 (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Myllyoja, Ylä-Antikkala, silta / 6759609-3547259 (V) J=järvihavaintopaikka P3 / Kytöjoki, Pikku-Urpalon alapuoli, silta / 6758954-3546596 (V)

LIITE 1 SÄKKISUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Vapo Oy Luumäen kunnan Askolan, Nurmiaisen, Junttolan ja Toikkalan kylien rajoilla noin 13 km Taavetista itään Lappeenranta-Kouvola rautatien läheisyydessä Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suur-Urpalon valuma-alue (9.006) Laskuoja penkereellä Urpalanjärven pohjoispäästä erotettu uoma Urpalanjoki Luumäki 38,5 ha 38,5 ha (Levossa 38,5 ha) / 0 ha 1996 / 1999 Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely (tulossa) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 104/2012/2, ESAVI Nro 219/2012/2. 19.11.2012 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli tammi-joulukuussa 1 kk, kevättulvaaikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Lähtevän veden näytteenottopisteet SA1 / kentältä lähtevä / 6760526-3546008 (tunnus / sijainti / koordinaatit) PUMPPU / kentälle tuleva / 6760395-3545413 Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0b / Myllyoja 184, taustapiste / 6760918-3546122 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1b / Myllyoja 185, alap. piste / 6760235-3546250 (V) V=virtahavaintopaikka P6 / Pieni-Urpalo 186 / 6759400-3546757 (J) J=järvihavaintopaikka

LIITE 1 JUVAINSAARENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot / Juvainsaarensuo: Toiminnan harjoittajat Vapo Oy ja Juha Näppi Suoalueiden sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen ja Haimilan kylissä Vesistöalueet Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalan va (9.006). Vesien poistuminen tuotantoalueilta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Rasasenoja Urpalanjoki. Luumäki, Lappeenranta Tuottajakohtaiset tiedot / Juvainsaarensuo, Vapo Oy: Tuotantokelpoinen pinta-ala 63 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 42,5 (tuotannossa 40,5 ha) / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2003 / 2006 Vesiensuojelurakenteet kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, reunaojissa lietetaskuja sekä virtaamaa hidastavat rakenteet (ns. Klöven padot) kokoojaojassa. Valumavesien roudattoman ajan kemiallinen käsittely aloitettiin heinäkuun 2012 lopussa. Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 279/11/4, 23.1.2012 Tuottajakohtaiset tiedot / Juvainsaarensuo, Juha Näppi: Tuotantokelpoiset pinta-alat 27,5 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 27,5 / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon / 1998 Vesiensuojelurakenteet kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, reunaojissa lietetaskuja sekä virtaamaa hidastavat rakenteet (ns. Klöven padot) kokoojaojassa sekä ympärivuotinen kemiallinen käsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 124/2012/2, 5.7.2012

LIITE 1 JUVAINSAARENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Juvainsaarensuon yhteistarkkailun tiedot: Kuormitustarkkailu Vapo Oy: ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet Vapo Oy: M1 / altaalta lähtevä, ei kemiall. käsitt. / 6747417-3535668 (tunnus / sijainti / koordinaatit) Vapo Oy: PUMPPU / kemiall. käsitt. tuleva / 6747408-3535697 Vapo Oy: JU1 / kemiall. käsit. lähtevä / 6747382-3535825 Virtaamamittaus Vapo Oy: Jatkuvatoiminen vedenpinnankorkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat kolme kertaa vuodessa. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / Näpin tuotantoalueen yläpuoli / 6748134-3534446 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) J1b / Näpin tuotantoalueen alapuoli / 6748088-3535018 (V) V=virtahavaintopaikka P1 / Rasasenoja, Ojala / J=järvihavaintopaikka 6747344-3536163 (V) P2 / Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli / 6748074-3537415 (V) P3 / Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän alapuoli / 6747844-3537463 (V)

LIITE 1 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen kylässä Vesistöalue Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalan valuma-alue (9.006) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Ruunuoja Urpalanjoki Kunnat, joiden alueella Luumäki lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala kaikkiaan 63,8 ha, josta Vapo Oy:n hallussa 40,9 ha ja Metro-Turve Oy:n hallussa 22,9 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 40,2 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely (tulossa) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 216/2012/2, 16.11.2012 Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli kerran kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun L1 / pv-kentälle tuleva / 6754419-3537175 näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) LS1 / pv-kentältä lähtevä / 6754224-3537216 Virtaamamittaus Pintavalutuskentän pumpun käyttötuntimittari / jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittari (kesäajan) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / taustaojapiste / 6754794-3535724 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P1 / Ruunuoja / 6751465-3538575 (V)

H1 P0 P1b P2 P3 LAPPEENRANNAN HUUHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

P0 S1 P5 P1 P4 Urpalonjärvi LUUMÄEN SÄKKISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

P2 Hernemaansuo P1 P3 PUMPPU M1/JU1 LUUMÄEN JUVAINSAARENSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

P0 PUMPPU LU1 P1 LUUMÄEN LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

LIITE 3 HUUHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l 7.5.2014 HUUHAN H1 0.1 3,7 2,6 6,4 6,32 6,6 25 1200 38 1400 14.5.2014 HUUHAN H1 0.1 56 6,93 6 50 3100 150 2200 30.5.2014 HUUHAN H1 0.1 16 6,59 6 49 2700 54 1300 11.6.2014 HUUHAN H1 0.1 11,4 5,7 4,3 8,03 6,7 25 760 24 1900 2.7.2014 HUUHAN H1 0.1 6,4 8,09 6,4 38 3200 32 970 9.7.2014 HUUHAN H1 0.1 16,2 4,5 4,4 7,63 6,6 27 1100 29 2200 6.8.2014 HUUHAN H1 0.1 19,3 1,8 1,6 9,1 7 17 620 22 1900 10.9.2014 HUUHAN H1 0.1 12,7 3,4 4 10,2 7 20 1500 25 1500 8.10.2014 HUUHAN H1 0.1 4,1 1,9 1,6 8,75 6,8 25 1100 18 1500

LIITE 3 HUUHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *NH4-N *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l 7.5.2014 HUUHAN P0 0.1 1,7 12 7,05 6,5 230 37 710 26 580 7.5.2014 HUUHAN P1b 0.1 1,8 4,8 5,94 6,4 300 35 800 23 710 7.5.2014 HUUHAN P2 0.1 1,2 8,4 4,33 5,8 250 47 1000 30 1100 7.5.2014 HUUHAN P3 0.1 6,9 3,7 5,59 6,6 150 23 1000 31 14 700 11.6.2014 HUUHAN P0 0.1 9,4 1,6 9,58 7,2 100 12 330 9 270 11.6.2014 HUUHAN P1b 0.1 9,7 1,6 8,61 6,9 150 18 470 13 770 11.6.2014 HUUHAN P2 0.1 9,9 1,2 4,84 6,7 180 25 510 16 750 11.6.2014 HUUHAN P3 0.1 17,7 5,8 4,33 6,3 170 32 1100 30 7 850 8.10.2014 HUUHAN P0 0.1 3,6 <0,6 10,5 7,3 60 7,7 320 7 130 8.10.2014 HUUHAN P1b 0.1 3,6 0,6 10 7,1 120 13 590 9 550 8.10.2014 HUUHAN P2 0.1 4,1 <0,6 6,35 7 150 21 660 10 570 8.10.2014 HUUHAN P3 0.1 6,2 4 6,45 6,7 250 30 1100 30 84 1000

LIITE 4 HUUHANSUON TARKKAILU VUONNA 2014 7.5. Altaalta lähtevä (H1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taustapisteen (P0) vesi oli erittäin tummaa sekä kiintoaine- ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) typpi- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni- Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli parempi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine- ja rautarpitoisuus sekä orgaanisen aineen määrä olivat alhaisempia ja veden väriarvo oli pienempi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). 14.5. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat korkeita. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia 30.5. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevä (H1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 11.6. Altaalta lähtevän (H1) veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taustapisteen (P0) vesi oli humuksen tummentamaa ja kiintoainepitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) humus- (COD mn ), typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni-Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine-, humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet olivat suurempia kuin näytepisteellä P2. 2.7. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevän (H1) veden typpipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 9.7. Altaalta lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 6.8. Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 10.9. Altaalta lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. 8.10. Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (6,8) hieman hapanta. Taustapisteen (P0) vesi oli humuksen tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) humus- (COD mn ), typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni- Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine-, humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä veden väriluku olivat suurempia kuin näytepisteellä P2.

LIITE 3 SÄKKISUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l 14.1.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 4,2 6,6 43 3100 31 1400 14.1.2014 SAKKI SA1 0.1 0,2 1,4 4,43 4,7 52 4500 110 180 17.2.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 2,4 6,5 22 2700 35 1700 17.2.2014 SAKKI SA1 0.1 0 4,9 9,88 6 65 2800 240 2900 20.3.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 2,4 6,8 23 2400 26 1200 20.3.2014 SAKKI SA1 0.1 0,4 2 3,86 5,1 53 2000 260 270 8.4.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 7,6 6,7 17 2000 36 1500 8.4.2014 SAKKI SA1 0.1 1,4 P 1,1 3,65 5,3 53 1700 140 640 7.5.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 2,4 7 27 1800 28 1100 7.5.2014 SAKKI SA1 0.1 4 1,3 1,2 4,93 4,4 69 2000 400 200 14.5.2014 SAKKI SA1 0.1 P 25 4,4 4,25 4,8 56 2000 110 290 11.6.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 5,9 6,9 39 1900 43 1400 11.6.2014 SAKKI SA1 0.1 16,1 0,01 4,2 5,46 4,5 110 3000 630 450 1.7.2014 SAKKI SA1 0.1 0,79 2,5 5,18 4,5 83 2600 340 270 9.7.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 2,8 6,8 41 2600 47 1500 9.7.2014 SAKKI SA1 0.1 20 0,45 5 5,7 4,5 120 ~3500 680 470 6.8.2014 SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! 6.8.2014 SAKKI SA1 Ei näytteitä! 10.9.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 3,2 7 27 2600 28 1100 10.9.2014 SAKKI SA1 0.1 13,2 >0,010 2,5 7,13 4,3 160 4000 390 600 8.10.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 1,6 6,9 28 2600 20 1500 8.10.2014 SAKKI SA1 0.1 5,4 0,08 1,6 5,76 4,4 100 2400 140 390 12.11.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 2 6,5 42 3400 25 840 12.11.2014 SAKKI SA1 0.1 4,8 3,4 0,8 5,3 4,6 58 2500 52 270 16.12.2014 SAKKI PUMPPU 0.1 2,4 6,8 30 2800 25 1100 16.12.2014 SAKKI SA1 0.1 0,4 0,45 1,3 5,04 4,5 57 2100 74 240

LIITE 3 SÄKKISUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *Fe a-chl Mikroskop C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 8.4.2014 SAKKI P0b 0.1 0,8 2 8,95 6,5 200 26 1400 28 1300 8.4.2014 SAKKI P1b 0.1 1,1 2,2 11,7 6,7 180 25 2600 31 980 11.6.2014 SAKKI P0b 0.1 10 4,4 8,73 6,6 300 33 1500 51 2200 11.6.2014 SAKKI P1b 0.1 10,1 3,4 11,6 6,6 300 37 2900 62 1600 19.8.2014 SAKKI P6 1 18,6 1000 54 11 8 19.8.2014 SAKKI P6 0-1 85,1 ks.laus 10.9.2014 SAKKI P6 1 16,3 900 43 5 11 10.9.2014 SAKKI P6 0-1 50,7 ks.laus 8.10.2014 SAKKI P0b 0.1 3,5 2,4 13,4 6,9 250 28 1300 43 2000 8.10.2014 SAKKI P1b 0.1 4,3 1,6 17 7 210 29 3300 36 1000

LIITE 4 SÄKKISUON TARKKAILU VUONNA 2014 14.1. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Veden typpipitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Fosforin, typen ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Virtaamaa ei voida mitata, koska laskuoja padottaa vettä. 17.2. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden fosforipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien pintavalutuskenttä ei toiminut. Kentältä lähtevän veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Virtaamaa ei voida mitata, koska laskuoja padottaa vettä. 20.3. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden fosforipitoisuus oli korkea, kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia ja muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat suuremmat lähtevässä vedessä (SA1) kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 8.4. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Virtaamaa ei voida mitata, koska laskuoja padottaa vettä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle melko kohtuulliset. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli ravinteikkaampaa kuin kuin yläpuolisella taustapisteellä (P0b). Veden väriluku ja orgaanisen ainaan (COD) pitoisuus olivat pienemmän kuin yläpuolisella taustapisteellä. Veden rautapitoisuus oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin taustapisteellä. Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 7.5. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- jarautapitoisuus olivat alhaisia. Veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 14.5. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (4,8) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 11.6. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Veden orgaanisen aineen ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli ravinteikkaampaa ja humuspitoisempaa (COD) kuin yläpuolisella taustapisteellä (P0b). Veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat pienemmän kuin yläpuolisella taustapisteellä. Veden rautapitoisuus oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin taustapisteellä. Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää.

LIITE 4 1.7. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 9.7. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden rautapitoisuutta. Kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 6.8. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa. 19.8. Säkkisuon alapuolisesta Pieni-Urpalosta (P6) otettiin näytteet 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kokonaissyvyys 5 m ja näkösyvyys 1,0 m). Pintavesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin paljon a-klorofyllipitoisuutta kohottavaa limalevää. Gonyostomumem semen oli lähes yksinomainen laji. 10.9. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Kiintoaineen ja raudan osalta vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Säkkisuon alapuolisesta Pieni-Urpalosta (P6) otettiin näytteet 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kokonaissyvyys 2 m ja näkösyvyys 0,6 m). Pintavesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea, mutta oli laskenut elokuun tarkkailukertaan verrattuna. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei havaittu limalevää, mutta nielu- ja kultaleviä oli runsaasti. 8.10. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea. Ravinnepitoisuuksien osalta vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli typpi- ja humuspitoisempaa (COD) kuin yläpuolisella taustapisteellä (P0b). Veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat alhaisempia kuin yläpuolisella taustapisteellä. Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 12.11. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (4,7) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi selvästi veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä vähän kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 16.12. Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi selvästi veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä vähän kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä.

LIITE 3 JUVAINSAARENSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l 7.1.2014 JUVAIN M1 0,1 2,6 7,1 20 11 4,4 18 1300 49 39 690 87 5,3 15 11000 10.2.2014 JUVAIN M1 0.1 0 1,8 83 9,5 6,1 38 1600 150 25000 20.3.2014 JUVAIN M1 0,1 3,1 10 14 7,42 6,3 20 1200 58 24 710 29 6,2 8 11000 7.4.2014 JUVAIN M1 0.1 4,4 0,01 17 7,4 6,4 22 1300 52 11000 6.5.2014 JUVAIN JU1 0,1 5,6 5,7 4,6 15,1 4,3 3,9 800 4 <2 660 <20 <2 3,4 8000 6.5.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 6 5,6 51 1200 130 720 14.5.2014 JUVAIN JU1 0,1 P 44 27 19,7 3,5 28 1200 42 9900 20.5.2014 JUVAIN JU1 0,1 13,4 4,5 14 18,2 3,9 9,7 840 12 14000 20.5.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 4,8 4,7 72 1500 100 770 30.5.2014 JUVAIN JU1 0,1 22 26 27,7 3,4 28 1300 26 15000 30.5.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 8 4,3 82 2200 160 680 10.6.2014 JUVAIN JU1 0,1 12,3 7,1 15 22,6 3,8 7,7 830 12 6 620 <20 6,5 8,4 16000 10.6.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 6,1 4,9 69 1400 120 900 17.6.2014 JUVAIN JU1 0,1 10,6 19 26 13,8 4,3 14 1000 27 10000 17.6.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 150 4,5 150 3100 34 1700 2.7.2014 JUVAIN JU1 0,1 17 35 17,9 3,7 39 1400 36 11000 9.7.2014 JUVAIN JU1 0,1 13,9 8,6 36 8,74 5,9 27 1300 56 24 490 <20 16 20 13000 9.7.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 4,3 4,7 83 1700 140 940 24.7.2014 JUVAIN JU1 0,1 13,5 2,6 34 11,4 5,6 13 850 28 15000 24.7.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 8 4,9 97 2100 120 1100 6.8.2014 JUVAIN JU1 Ei näytteitä! 6.8.2014 JUVAIN PUMPPU Ei näytteitä! 19.8.2014 JUVAIN JU1 0,1 17,1 4,5 36 10,2 4,9 24 1200 33 13000 19.8.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 15 6 55 1500 82 5100 10.9.2014 JUVAIN JU1 0,1 10,9 3,4 8 14,4 4,6 6,4 770 6 3 590 <20 4,4 3,6 10000 10.9.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 9 5,3 94 1900 120 1100 22.9.2014 JUVAIN JU1 0,1 8,2 4,5 13 14,5 4,3 6,2 860 10 9600 22.9.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 6,7 6 82 2100 93 1300 8.10.2014 JUVAIN JU1 0,1 5,1 1,3 17 17,4 4,1 8 1000 14 9 800 <20 8,8 8 15000 8.10.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 2 5,5 77 1900 150 1100 27.10.2014 JUVAIN JU1 0,1 4,1 13 32 8,84 5,9 26 1400 79 12000 27.10.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 4,8 5,4 61 2100 170 640 12.11.2014 JUVAIN JU1 0,1 5,8 40 4,4 5,18 5,8 50 1900 120 85 750 250 2,4 2 5000 12.11.2014 JUVAIN PUMPPU 0,1 2,8 4,5 69 2300 190 580 17.12.2014 JUVAIN M1 0.1 1,1 25 12 6,96 5,8 43 1700 120 8200

LIITE 3 JUVAINSAARENSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P*NH4-N *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l 20.5.2014 JUVAIN J1B 0.1 14,5 4 4,73 6,3 300 35 870 29 2400 20.5.2014 JUVAIN P0 0.1 9,8 <0,6 3,16 4,9 200 33 570 13 680 20.5.2014 JUVAIN P1 0.1 17,1 4 4,5 5,8 280 33 930 24 2100 20.5.2014 JUVAIN P2 0.1 16,9 13 7,53 6,3 250 35 2200 70 51 1300 20.5.2014 JUVAIN P3 0.1 16,9 13 7,51 6,3 250 36 2200 71 53 1400 17.6.2014 JUVAIN J1B 0.1 9,1 5,3 6,28 6,8 250 24 890 26 3800 17.6.2014 JUVAIN P0 0.1 6,4 <0,6 2,66 5,7 120 20 350 9 440 17.6.2014 JUVAIN P1 0.1 11 8,5 5,8 6,3 300 25 850 28 3400 17.6.2014 JUVAIN P2 0.1 13,4 7,9 7,22 6,8 180 22 1100 53 11 1300 17.6.2014 JUVAIN P3 0.1 13,4 8,6 7,19 6,9 210 21 1100 52 10 1400 22.9.2014 JUVAIN J1B 0.1 7,9 18 7,34 6,6 300 17 980 53 7000 22.9.2014 JUVAIN P0 0.1 7,8 1,2 3,12 6 160 20 290 22 780 22.9.2014 JUVAIN P1 0.1 8,7 12 9,18 6,1 240 11 800 22 4900 22.9.2014 JUVAIN P2 0.1 10,5 2 14,3 6,9 100 13 1300 31 8 670 22.9.2014 JUVAIN P3 0.1 10,4 2 13,8 7 100 13 1300 30 16 820

LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA 2014 7.1. Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,4) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 10.2. Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeat. Veden kokonaisfosforin pitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotankoaluen vedeksi laadultaan normaalia. 20.3. Vapon suolta lähtevä (M1) veden (ei kemikalointia) rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. 7.4. Vapon suolta lähtevä (M1) veden (ei kemikalointia) rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. 6.5. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat alhaisia ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen määrää ja fosforipitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta. 14.5. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös kiintoainepitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 20.5. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuudet olivat alhaisia, etenkin fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Näpin tuotantoalueen yläpuolisen näytepisteen (P0) vesi oli hapanta, tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaisia. Tulosten perusteella Näpin tuotantoalueelta tuleva vesi heikensi laskuojan veden laatua kohottamalla veden värilukua, kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Näpin Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolella (J1B) vesi oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista, runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Rasasenojassa (P1) vesi oli erittäin tummaa,humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Urpalanjoen veden rauta- ja humuspitoisuutta hieman. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää, etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. 30.5. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös kiintoainepitoisuus oli korkea. Veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 10.6. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla, mutta orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA 2014 17.6. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja kiintoainepitoisuus korkea. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi rautapitoisuutta. Näpin tuotantoalueen yläpuolisen näytepisteen (P0) vesi oli hapanta, tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaisia. Tulosten perusteella Näpin tuotantoalueelta tuleva vesi heikensi laskuojan veden laatua kohottamalla ainepitoisuuksia. Näpin Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolella (J1B) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Rasasenojassa (P1) vesi oli erittäin tummaa,humuspitoista sekä erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Urpalanjoen ravinnepitoisuuksia. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 2.7. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös kiintoainepitoisuus oli korkea.vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. 9.7. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (5,9) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta. 24.7. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5,6) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta. 6.8. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (JU1) oli kuiva. 19.8. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,9) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuoantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforipitoisuutta ja jonkin verran orgaanisen aineen (COD) sekä typen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta ja laski veden pharvoa. 10.9. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,6) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta ja laski veden ph-arvoa. 22.9. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD)ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta ja laski veden ph-arvoa. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Näpin tuotantoalueen yläpuolisen näytepisteen (P0) vesi oli hapanta, tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaisia. Tulosten perusteella Näpin tuotantoalueelta tuleva vesi heikensi laskuojan veden laatua kohottamalla ainepitoisuuksia. Näpin Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolella (J1B) vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta.

LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA 2014 Rasasenojassa (P1) vesi oli erittäin tummaa,humuspitoista sekä erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Urpalanjoen ravinnepitoisuuksia. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. 8.10. 27.10. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD)ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,1) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta ja laski veden ph-arvoa. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea Vesi oli ph-arvoltaan (5,9) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 12.11. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli pharvoltaan (5,8) hapanta. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 17.12. Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

LIITE 3 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine*Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l 7.1.2014 LUUSUU LU1 0.1 1,6 19 20 14,6 4,1 16 1600 15 7200 7.1.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 17 6,1 59 2400 64 4200 10.2.2014 LUUSUU LU1 0.1 0 0,01 15 49,8 3,4 7,9 1200 8 32000 10.2.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 28 5,4 15 1500 18 20000 20.3.2014 LUUSUU LU1 0.1 0,2 0,22 19 10,1 6,5 37 1500 56 9800 20.3.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 19 6,5 37 1600 56 10000 7.4.2014 LUUSUU LU1 0.1 1,5 22 28 9,16 6,5 34 1300 58 9000 7.4.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 10 6,4 38 1400 56 4100 12.5.2014 LUUSUU LU1 0.1 10,3 44 8 34,3 3,3 14 620 8 19000 12.5.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 26 3,5 26 780 17 15000 14.5.2014 LUUSUU LU1 0.1 P 59 17 19,9 3,5 31 1300 19 7200 26.5.2014 LUUSUU LU1 0.1 20,8 1,3 7,7 57 3,1 9,1 670 8 32000 26.5.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 12 6,6 70 1300 56 5600 30.5.2014 LUUSUU LU1 0.1 64 50 20,1 3,6 61 2200 36 9700 10.6.2014 LUUSUU LU1 0.1 18,9 0,22 9,6 74 2,9 5,1 490 7 33000 10.6.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 16 2,9 5,8 430 7 41000 2.7.2014 LUUSUU LU1 0.1 36 21 13 4,1 34 2000 20 8300 9.7.2014 LUUSUU LU1 0.1 20 0,01 2 26,3 3,6 8,5 930 5 11000 9.7.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 7,6 6,6 72 1500 50 5000 6.8.2014 LUUSUU LU1 Ei näytteitä! 6.8.2014 LUUSUU PUMPPU Ei näytteitä! 10.9.2014 LUUSUU LU1 0.1 14,8 0,01 4 30,5 3,6 9,1 1300 5 19000 10.9.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 2,8 6,7 62 1600 42 2900 8.10.2014 LUUSUU LU1 0.1 6 <0,010 5,6 18,4 4,2 10 1500 6 11000 8.10.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 2 6,5 53 1700 27 2000 12.11.2014 LUUSUU LU1 0.1 4,8 4,5 2,8 4,97 5,6 82 3400 44 2900 12.11.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 2 5,3 85 3300 41 2300 17.12.2014 LUUSUU PUMPPU 0.1 7,6 5,6 68 2200 43 2300 17.12.2014 LUUSUU LU1 0.1 0,2 4,5 31 8,42 5 65 2200 38 11000

LIITE 3 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine*Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l 7.4.2014 LUUSUU P0 0.1 0,2 2,6 4,99 5,4 230 39 1100 21 760 7.4.2014 LUUSUU P1 0.1 1,3 6,6 10,6 6,8 250 29 2500 64 1800 10.6.2014 LUUSUU P0 0.1 12,8 0,86 4,58 5,2 350 47 870 23 1300 10.6.2014 LUUSUU P1 0.1 14,4 7,9 11,9 6 300 30 1800 63 350 8.10.2014 LUUSUU P0 0.1 4,7 1,4 5,3 5,5 600 62 1200 26 1400 8.10.2014 LUUSUU P1 0.1 5,6 4 12,8 6,4 210 21 2000 47 1900

LIITE 3

LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA 2014 7.1. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph arvoltaan (4,1) erittäin hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely alensi myös veden ph-arvoa. Kiintoaine pitoisuus oli suurempi käsittelystä lähtevessä (LU1) vedessä kuin käsittelyyn tulevassa vedessä (Pumppu) 10.2. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Kiintoaineen ja typen pitoisuuksien osalta vesi oli laadultaan normaalia turvetuotantoalueen vedeksi. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi jonkin verran kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely nosti lähtevän veden rautapitoisuutta ja alensi pharvoa. 20.3. Suolta lähtevän (LU1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella havaitaan, että näytteenottohetkellä valumavesien kemiallinen käsittely ei ole ollut käynnissä, pitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutosta. 7.4. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeki normaalia. Tulosten perustellaa valumavesien kemiallinen käsittely alensi hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden fosforipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn tulevan veden pitoisuus. Veden kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ojavesille tyypillisesti ravinteikasta. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpipitoisuus oli korkea. Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna. Ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta, jota ilmentää suolta lähtevän veden typpipitoisuutta korkeampi pitoisuus Ruunuojassa. Sekä taustapisteellä (P0) että Ruunuojan (P1) tarkkailupisteellä pitoisuudet pienempiä kuin kevään 2013 tarkkailukerralla. 12.5. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden typen, fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perustellaa valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen ja orgaansien aineen (COD) pitoisuuksia sekä jonkin verran fosforipitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. alensi hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia.. Veden kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta. Tulosten perusteella havaitaan, että kemialliseen käsittelyyn tulevan veden (PUMPPU) näyte ei edusta suolta tulevaa vettä vaan kemikaliia karkaa pumppualtaaseen vääristäen tuloksia. Näytepiste siirretään pumppu altaan toiseen päähän, jotta näyte edustaa suolta tulevaa vettä. 14.5. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän veden (L1) fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) hapanta. 30.5. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän veden (L1) kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) hapanta.

LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA 2014 10.6. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja erityisesti fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,9) erittäin hapanta. Kemialliseen käsittelyyn tulevan veden (PUMPPU) tarkkailupistettä siirrettiin, koska aiemmassa tarkkailupisteessä havaittiin kemikalin vääristävän tuloksia. Kesäkuun tarkkailukerralla näyte kuitenkin otettin vielä vanhasta tarkkailupaikasta, joten puhdistustehotuloksia ei tämän vuoksi rarportoida. Kemialliseen käsittelyyn tulevan (PUMPPU) veden laatu ei edusta tuotantoalueelta tulevaa vettä. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä ja fosforia taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna. Ruunuojan rautapitoisuus oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin taustapisteellä (P0). Ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. 2.7. 9.7. Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän veden (L1) kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,1) hapanta. Veden fosforipitoisuus oli alhainen. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta selvästi ja alensi veden ph-arvoa. 6.8. Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (LU1) oli kuiva. 10.9. 8.10. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta selvästi ja alensi veden ph-arvoa. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta selvästi ja alensi veden ph-arvoa. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, kiintoainetta ja runsaasti humusta sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna.ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta.

LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA 2014 12.11. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi hieman orgaanisen aineen määrää, muilta osin ainepitoisuudet olivat hieman korkeampia käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. 17.12. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan hapanta (5,0). Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi vain hieman orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia. Typpipitoisuus oli sama käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä kuin käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä. Kiintoainepitoisuus oli käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä huomattavasti korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä.

mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Huuhansuon alapuolisen Kytöjoen havaintopaikan (P3) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1997-2014 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kiintoaine 300 250 200 Väri 150 100 50 0 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn

µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Huuhansuon alapuolisen Kytöjoen havaintopaikan (P3) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1997-2014 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kokonaistyppi (kok.n) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kokonaisfosfori (kok.p) 1200 Rauta (Fe) 1000 800 600 400 200 0

mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Urpalanjoen Juvainsaarensuolta laskevan Rasasenojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 2000-2014 (P2= yläpuolinen ja P3=alapuolinen näytepiste) 35 30 25 20 15 10 5 0 Kiintoaine 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 P2 P3 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Väri 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 P2 P3 50 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 P2 P3

µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Urpalanjoen Juvainsaarensuolta laskevan Rasasenojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 2000-2014 (P2= yläpuolinen ja P3=alapuolinen näytepiste) 3000 2500 2000 1500 Kokonaistyppi (kok.n) 1000 500 0 200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014 P2 P3 140 120 100 80 60 40 20 0 Kokonaisfosfori (kok.p) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 P2 P3 3500 Rauta (Fe) 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014

mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Säkkisuon alapuolisen Urpalanjoen havaintopaikan (P4) ja vuodesta 2013 lähtien Pieni-Urpalon havaintopaika (P6) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 2000-2014 12 Kiintoaine 10 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Väri 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 25 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Säkkisuon alapuolisen Urpalanjoen havaintopaikan (P4) ja vuodesta 2013 lähtien Pieni-Urpalon havaintopaika (P6) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 2000-2014 1200 1000 800 600 Kokonaistyppi (kok.n) 400 200 0 200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014 60 Kokonaisfosfori (kok.p) 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 700 Rauta (Fe) 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1282/15 VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin 020 7790 470 etunimi.sukunimi@svsy.fi T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax 020 7790 479 www.svsy.fi

2(6) VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 1 Yleistä Karhunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa Anjalankoskella Summajoen valuma-alueella (13) ja tarkemmin Summajoen keskiosan valuma-alueella (13.002). Summajoen valuma-alueella sijaitsee myös Haukkasuon turvetuotantoalue. Karhunsuon tuotantoalueen pinta-ala on 355 ha josta vuonna 2014 tuotannossa oli 216,6 ha. Tuotantoa oli vuonna 2014 23.4.-10.8. välisenä aikana. Karhunsuolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Lohkon 10 (n 50 ha) vedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Karhunsuolta vedet laskevat laskuojaa pitkin Kuoppalanjokeen, josta Enäjärveen ja edelleen Summajokeen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Kuoppalanjoki on ravinteisuudeltaan rehevä / erittäin rehevä. Vesi on keskimäärin hapanta, tummaa ja kiintoainepitoista. Enäjärven vesi on keskimäärin tummaa, sameaa, kiintoaine-, rauta- ja humuspitoista, hapanta sekä ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Enäjärven talviaikainen happitilanne on tyypillisesti huono. Kuoppalanjokeen ja Enäjärveen kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Karhunsuon tuotantoalueella oli kesäkuuhun 2014 asti harvennettu ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jossa näytteenottoväli on tammi-joulukuussa neljä viikkoa. Kesäkuusta 2014 lähtien kuormitustarkkailu on ollut tihennetty ympärivuotinen, jolloin näytteenottoväli on marras-huhtikuussa neljä viikkoa ja touko-lokakuussa kaksi viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (K1) vedestä ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä. Kuormitustarkkailunäytteiden oton yhteydessä otetaan talviaikana näytteet myös kentän ohi johdetusta vedestä (K2b). 2.2 Vesistötarkkailu Karhusuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kuoppalanjoki / laskuojaliittymän yläpuolinen taustapiste (P0b), Kuoppalanjoki / laskuojaliittymän alapuolinen piste (P1b), Kuoppalanjoki / Saunamäki / maantiesilta (P2) ja Kuoppalanjoki / Jaakkola / maantiesilta (P3). Karhunsuon järvihavaintopaikka sijaitsee Enäjärvessä (P4).

Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. (SVYT) haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3(6) 3 Vuoden 2014 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Karhunsuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Karhunsuolla on kesäaikainen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittaus, joka oli vuonna 2014 käytössä touko-lokakuussa. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Karhunsuon tuotantoalueen vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman alhaisempia kuin vuonna 2013. Vuoden 2014 keskivalunta l/s/km 2 oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna (11,8 l/s/km 2 vuonna 2013). Taulukko 1. Karhunsuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2014 8,7 61,0 11,1 0,35 talvikeskiarvo 1.1.-9.4.2014 8,4 97,4 11,5 0,45 kevätkeskiarvo 10.4.-17.5.2014 12,1 120,6 16,0 0,64 kesäkeskiarvo 18.5.-1.10.2014 8,9 43,2 10,0 0,31 syksykeskiarvo 2.10-14.11.2014 4,4 26,9 5,9 0,15 käs.jakson aikana 31.3.-1.12.2014 8,4 62,7 10,2 0,34 käs.jakson ulkopuolella 1.1.-30.3. ja 2.-31.12. 9,3 57,6 13,0 0,36 tarkkailujakson aikana 1.1.-31.12.2014 8,7 61,0 11,1 0,35 Karhunsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2014 toiminnassa 31.3.-1.12. välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 64 % - fosfori 29 % - typpi 25 % - COD Mn -9 % Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella pintavalutuskenttä toimi kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistypen (kok.n) ja orgaanisen aineen (COD Mn ) poiston osalta paremmin kuin vuonna 2013, mutta kiintoaineen poistoteho oli hieman alhaisempi kuin vuonna 2013. Keskimääräinen orgaanisen aineen (COD Mn ) pitoisuus oli hieman suurempi pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (50 mg/l) kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä (43 mg/l).

4(6) 3.2 Vesistötarkkailu Karhusuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 20 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 2). Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella Kuoppalanjoen laskuojaliittymän alapuolella (P1b) vesi oli hieman tummempaa, kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisempaa kuin laskuojanliittymän yläpuolella (P0b) (taulukko 2). Kuoppalanjoen havaintopaikalla P2 vesi oli hieman tummempaa, humus-, typpi- ja rautapitoisempaa kuin joen ylemmillä havaintopaikoilla. Kuoppalanjoen alimmalla havaintopaikalla P3 ennen Enäjärveä ainoastaan veden typpipitoisuus oli kasvanut, mutta muilta osin veden ainepitoisuudet olivat hieman laskeneet verrattuna ylemmän havaintopaikan (P2) tuloksiin. Kuoppalanjoen kaikilla havaintopaikoilla oli keskimäärin melko runsaasti kiintoainetta, lisäksi vedet olivat erittäin tummia ja runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältäviä. Joen vesi oli kauttaaltaan ravinnepitoisuuksiltaan rehevää. Karhunsuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) näytteet otetaan 1 ja 2 metrin syvyyksistä sekä loppukesällä otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a- klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli vuonna 2014 keskimäärin 3 m ja näkösyvyys oli keskimäärin 0,45 m. Vesipatsaan vesi oli tarkkailutulosten perusteella keskimäärin sameaa, erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti kiintoainetta sisältävää sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 2). Happipitoisuudet pysyivät sekä talvi- että kesäkerrostuneisuuskaudella tydyttävinä. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Heinäkuussa pintavedestä mitatun, levämäärää ilmaisevan a-klorofyllin pitoisuus oli korkea. Näytteen mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää, mutta jonkin verran microcystis aeruginosa sinilevää.

Taulukko 2. Karhunsuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2014 5(6) K2 P0b P1b P2 P3 P4 kentältä Kuoppalanjoki, Kuoppalanjoki, Kuoppalanjoki Kuoppalanjoki Enäjärvi, lähtevä laskuojaliit. laskuojaliit. 32 30 Kotoselkä yläp. alap. Näytekertoja kpl 20 3 3 3 2 2 K-aine mg/l 6,9 9,7 9,8 8,8 7,6 7,8 Sähkönj ms/m 5,2 6,6 6,3 6,1 6,8 6,6 ph 6,3 6,8 6,8 6,8 6,9 6,8 Väri mg/l Pt - 237 250 257 227 258 COD Mn mg /l 48 27 30 31 24 26 Kok.N µg/l 1460 660 740 840 873 1190 Kok-P µg/l 47 40 41 41 37 52 Fe µg/l 2080 1540 1630 1730 1500 1730 PO 4 -P µg/l 8 - - - - 12 NH 4 -N µg/l 23 - - - - 43 NNO 3 +N0 2 µg/l 208 - - - - 20 Hehk.jään. mg/l k-a 3,2 - - - - - Hehk.häv. mg/l k-a 1,2 - - - - - O 2 mg/l - - - - - 8,6 O 2 % % - - - - - 73 Sameus FTU - - - - - 9,5 a-chl µg/l - - - - - 30 4 Veden laatu Karhunsuon alapuolisessa Enäjärven Kotoselän havaintopaikalla vuosina 1998-2014 Karhunsuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) alusveden (2 m) keskimääräinen happipitoisuus oli laskusuunnassa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, mutta vuodesta 2005 lähtien veden happitilanne on parantunut (kuvaajat liitteenä 5). Vuodesta 2005 vuoteen 2014 alusveden hapenkyllästysaste (%) on ollut melko hyvä. Vesipatsaan keskimääräiset sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet paljon 2000-luvun alkuun asti, mutta kääntyneet vuodesta 2005 lähtien laskuun. Veden keskimääräinen sameusarvo on vuodesta 2009 lähtien vaihdellut jonkin verran. Myös keskimääräiset väriarvot ja humus (COD Mn )-pitoisuudet ovat laskeneet vuosina 2005-2011, mutta kääntyneet sateisena vuotena 2012 taas nousuun. Vuonna 2013 veden väriarvo ja humuspitoisuus laskivat takaisin vuosien 2005-2011 tasoon, mutta vuonna 2014 arvot kääntyivät pieneen nousuun. Typpipitoisuudessa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa ja pitoisuus on vaihdellut vuosina 1998-2013 1010-1600 µg/l välillä. Rauta- ja fosforipitoisuus ovat laskeneet selvästi vuosina 1998-2011, mutta vuoden 2011 jälkeen pitoisuudet ovat vaihdelleet eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. mitattava levänmäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut jakson aikana 7,4-43 µg/l välillä. Tarkastelujakson korkein a-klorofyllipitoisuus mitattiin loppukesällä 2010. A-klorofyllipitoisuus on keskimäärin hieman noussut tarkastelujakson aikana. Tarkkailutu-

losten perusteella Enäjärven Kotoselän kokonaisveden laatu on vuosien 1998-2014 aikana keskimäärin parantunut. 6(6) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartta 3 Tutkimustulokset vuodelta 2014 4 Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2014 5 Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosina 1998-2014 JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut

LIITE 1 KARHUNSUON TARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot / Karhunsuo: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vapo Oy 14 km Anjalankosken keskustasta koilliseen Kouvolan kaupungin Anjalankosken Enäjärven ja Sippolan kylissä Vesistöalue Summajoen vesistöalue (13) ja tarkemmin Summajoen keskiosan alue (13.002) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Keräilyojat Kuoppalanjoki Enäjärvi Kunnat, joiden alueella Kouvola lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 244 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 242,8 ha (tuotannossa 216,6 ha)/ 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1997 / 1998 Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (7 ha), jonne vedet pumpataan laskeutusaltaiden ja jako-ojien kautta, lohko 10 pumpataan ympärivuoden ja muiden alueiden pumppaus roudattomana aikana. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 118/07/1, 13.12.2007 Tarkkailutiedot / Karhunsuo: Kuormitustarkkailu Tiheä tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti HUOM! Tarkkailu ympärivuotiseksi joulukuusta 2013 lähtien. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet K1 / pv-kentälle tuleva, pumppu / 675034-350300 (tunnus / sijainti / koordinaatit) K2 / pv-kentältä lähtevä, keräilyoja / 675063-350324 K2b / pv-kentän ohittava, suolta lähtevä / 6750371-3503279 Virtaamamittaus Pintavalutuskentän pumpun käyttötuntimittari / jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0b / Kuoppalanjoki, laskuojan yläp. / 6750750-3503340 (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1 b/ Kuoppalanjoki, laskuojan alap. / 6750730-3503390 (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Kuoppalanjoki, Saunamäki, maantiesilta / J=järvihavaintopaikka 675105-350496 (V) P3 / Kuoppalanjoki, Jaakkola, maantiesilta / 674864-350708 (V) P4 / Enäjärvi / 674734-350708 (J)

K1 K2 pv-kenttä P0b P1b K2b P2 P3 P4 KOUVOLAN KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET