UAI/U ~ VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2013

Transkriptio

1 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2,53850 LAPPEENRANTA PL 17,53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2013 Juvainsaarensuon2012 Lappeenrannassa6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY UAI/U ~ Nlina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T032 (EN ISOllEe Telefax etunimi.sukunimi@svsy.fi

2 SISÄLTÖ Yleistä Vuoden 2013 sää- ja hydrologiset olosuhteet Kaakkois-Suomessa Turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuyhteenvetoraportit vuodelta 2013 Kesselilän-, Raate- ja Oritsuo I Hiitolanjoen valuma-alue (3 Kiihansuo I Vuoksen valuma-alue (4 Suursuo I Vuoksen valuma-alue (4 Vehkataipaleensuo I Vuoksen valuma-alue (4 Paljasuo I Vuoksen valuma-alue (4 Konnunsuo I Juustilanjoen valuma-alue (5 Lampsan- ja Lampsinsuo I Vilajoen valuma-alue (8 Urpalanjoen (9 valuma-alue (Huuhan-, Säkki-, Juvainsaaren- ja Läntinen Suurisuo Korpisuo I Vironjoen valuma-alue (11 Karhunsuo I Summajoen valuma-alue (13 Haukkasuo I Summajoen valuma-alue (13 Torvmossen I Kymijoen valuma-alue (14 Leppisuo I Kymijoen valuma-alue (14 Nokeissuo I Kymijoen valuma-alue (14 Lakiasuo I Kymijoen valuma-alue (14 Vehkaojansuo I Nummenjoen valuma-alue (81 Valkianjärvensuo I Suomenlahden rannikkoalue (81 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

3 YLEISTÄ Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen turvetuotantoalueiden tai sellaisiksi tulevien soiden kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2013 aiempien vuosien tapaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2013 yhteistarkkailuun kuului pääosin Vapo Oy:n 22 turvetuotantoaluetta, joista tuotannossa tai tuotantokunnossa oli kaikki 22 aluetta (taulukko 1. Kuormitus- ja vesistönäytteet otettiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n (SVYT ympäristönäytteenottoon sertifioitujen näytteenottajien toimesta lukuun ottamatta ohjelman mukaisia kesäaikaisia ylivirtaamajaksojen kuormitusnäytteitä, jotka otettiin tuottajan (Vapo Oy toimesta. Kaikki em. näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa (Finas-akkreditoitu laboratorio T32. Tarkkailun kertatulokset on toimitettu myös kuukausiraportteina sähköisesti suokohtaisina Excel-tiedostoina Vapo Oy:lle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

4 Taulukko 1. Yhteistarkkailuun vuonna 2013 kuuluvat turvetuotantoalueet valuma-alueittain Suo (kunta Valuma-alue Kesselilänsuo (Ruokolahti Hiitolanjoki (3, Torsanjoen va. (3.053 Raatesuo Hiitolanjoki (3, Sarajoen va. (3.057 (Ruokolahti/Punkaharju Oritsuo (Ruokolahti " Kiihansuo (Savitaipale Vuoksi (4, Ala-Saimaan alue (4.112 Suursuo (Taipalsaari " Vehkataipaleensuo " (Taipalsaari Paljasuo (Rautjärvi Vuoksi (4, Helisevänjoen va. (4.193 Konnunsuo (Lappeenranta Juustilanjoki (5, Saimaan kanavan alue (5.003 Lampsansuo (Lappeenranta Vilajoki (8, Korppisen alue (8.003 Lampsinsuo (Lappeenranta " (mukana Lampsansuon vesistötarkkailussa, Lappeenranta (Juhani ArtelI Ky:n tuotantoalue Huuhansuo (Lappeenranta Urpalanjoki (9, Suuri-Urpalon va. (9.006 Säkkisuo (Luumäki " Läntinen Suurisuo (Luumäki Urpalanjoki (9, Urpalanjoen yläosan alue (9.003 Juvainsaarensuo (Luumäki " Hernemaansuo (Luumäki (osana " Juvainsaarensuon tarkkailua EI TARKKAILUA 2013 Kurannonsuo-Lehtisaarensuo " (Luumäki (Mika Härkön tuotantoalue Juha Näpin Juvainsaarensuo " Korpisuo (Luumäki Vironjoki (11, Vironjoen yläosan va. ( Karhunsuo (Kouvola Summajoki (13, Summajoen keskiosan va. ( Haukkasuo (Kouvola Summajoki (13, Sippolanjoen alue ( Torvmossen (Kotka Kymijoki (14, Kymijoen suuhaarojen alue ( Leppisuo (Luumäki Kymijoki (14, Tuohtiaisen -Ala-Kivijärven alue ( Nokeissuo (Luumäki Kymijoki (14, Matalajärven va. ( Lakiasuo (Kouvola Kymijoki (14, Pasinjoen - Hangasjärven va. ( Vehkaojansuo (Kouvola Nummenjoki (81.006, Nummenjoen valuma-alue ( Valkianjärvensuo (Pyhtää Suomenlahden rannikkoalue (81, Siltakylänjoen vesistöalue ( Kaikki tämän yhteenvetoraportin sisältämät osaraportit on jaettu Vapo Oy:lle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Kunnallisille viranomaisille on jaettu kunkin viranomaisen toimialuetta koskevat osaraportit sekä yksityisille turvetuottajille omaa tuotantoaluetta koskeva raportti. Kunkin osaraportin jakelu on mainittu raporttien tekstiosioiden lopuilla. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

5 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET VUONNA 2013 Vuoden 2013 tammikuu oli Kouvolan Anjalan havaintoasemalla vuosien keskiarvoon verrattuna sateisuuden ja keskilämpötilan osalta melko lähellä pidemmän aikavälin keskiarvoa (taulukko 1. Helmikuu oli keskimääräistä leudompi, mutta maaliskuu oli puolestaan kylmempi. Helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä vähä sateisempia. Huhti- ja toukokuun sademäärät olivat lähellä pidemmän aikavälin keskimääräisiä arvoja. Kesäkuu oli lämmin ja runsas sateinen. Heinälokakuun keskilämpötilat eivät juuri poikenneet keskimääräisistä arvoista. Marraskuu oli leuto ja sateinen. Joulukuu oli myös leuto, mutta sademääräitään lähellä keskimääräistä. Koko vuoden keskilämpötila oli reilun asteen korkeampi kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2013 sekä vuosien keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset 2013 Keskilämpötila Sademäärä (0C (mm Tammikuu -6,6-6, Helmikuu -3,0-7, Maaliskuu -7,2-2, Huhtikuu 2,7 3, Toukokuu 13,7 10, Kesäkuu 18 14, Heinäkuu 17,8 17, Elokuu 16,6 15, Syyskuu 11,2 10, Lokakuu 6,1 5, Marraskuu 3,1-0, Joulukuu 0,5-4, Keskiarvo 6,1 4, Tammikuun alussa oli lauhaa, jonka jälkeen sää alkoi kylmentyä. Sadanta oli tammikuussa lähellä keskimääräistä, mutta lumikuorma ei suuresti kasvanut. Vesistöjen ja pohjaveden korkeudet laskivat pääosin talvelle tyypilliseen tapaan. Runsas lumipeite ja märkä maaperä hidastivat alkutalvesta routakerroksen muodostumista ja tammikuussa routaa oli ajankohtaan nähden vähän. Jään paksuus oli kuitenkin tavanomainen. Helmikuu oli lauha ja vähäsateinen. Jäät olivat lähes koko maassa ajankohdan keskiarvoa ohuempia. Maaliskuu oli kylmä ja vähäsateinen. Kovat pakkaset kasvattivat vesistöjen jäänpaksuuksia koko maassa lähelle ajankohdalle tyypillisiä lukemia, mutta routaa oli edelleen suuressa osassa maata tavallista vähemmän. Huhtikuun alkupuoliskolla lumikuorma ei juuri muuttunut. Kuukauden puolivälissä sää lämpeni, ja lumet alkoivat sulaa hyvin nopeasti lähes yhtä aikaa koko maassa. Kuukauden keskivaiheilla nopean lumien sulamisen ja sateiden myötä vedenpinnat kääntyivät harvinaisen nopeaan nousuun. Kevään hidas eteneminen näkyi myös pohjavesivaraston myöhästyneessä täydentymisessä. Toukokuun loppuessa lähes koko maa oli jäistä vapaa, ja Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

6 routaa esiintyi vain itä- ja pohjoisosissa. Toukokuun loppupuolella poikkeuksellisen lämmin ja helteinen sää lämmitti järvivesiä. Pintaveden lämpötilat kohosivat selvästi ajankohdan keskiarvoa ylemmäksi, monin paikoin poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin ja paikoin jopa toukokuun ennätyksiin. Kesäkuu oli harvinaisen lämmin ja monin paikoin runsassateinen. Järvien vedenpinnat olivat pääosin laskussa ja jokien virtaamat kesäisen pieniä. Pohjaveden pinnat olivat laskussa koko maassa. Kesäkuun alussa pintaveden lämpötilat kohosivat helteiden myötä ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkeisiin lukemiin, maan etelä- ja keskiosassa jopa paikoin 22 asteeseen. Heinäkuu oli keskilämpötilaltaan melko tyypillinen mutta pääosin hieman tavallista viileämpi. Suuressa osassa maata satoi keskiarvoa vähemmän. Järvien pintaveden lämpötilat vaihtelivat kuukauden alun lämpimistä loppupuolen erityisen viileisiin lukemiin. Elokuu oli koko maassa tavallista lämpimämpi. Kuukauden aikana satoi vaihtelevasti sekä ajallisesti että alueellisesti. Idässä ja etelässä sadetta kertyi tavallista enemmän. Pohjaveden pinnankorkeuksien lasku pysähtyi elokuussa suuressa osassa maata. Järvien pintaveden lämpötilat pysyttelivät elokuussa pääosin ajankohdan keskiarvoa korkeammissa lukemissa tai sen tuntumassa. Elokuun 10. päivän jälkeen vedet alkoivat jäähtyä. Elokuun loppupuolella kesäisen sään palattua jäähtyminen taas pysähtyi. Syyskuu oli lämmin ja suuressa osassa maata vähäsateinen. Niukkojen sateiden takia sekä vesistöjen että pohjaveden korkeudet olivat monin paikoin ajankohdan keskiarvoa alempana ja laskusuunnassa. Ajankohtaan nähden lämmin sää piti vesistöjen pintalämpötilat selvästi tavanomaista korkeammissa lukemissa. Syyskuussa haihdunta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa tavallista lämpimämpi. Kuukausi alkoi hyvin kuivana, mutta muuttui vetiseksi loppua kohden. Kuukauden viimeisinä viikkoina satoi maan etelä- ja keskiosassa runsaasti, minkä myötä vedenpinnat ja virtaamat kääntyivät muutaman kuukauden kuivan jakson jälkeen taas nousuun. Ajankohtaan nähden lämpimistä vesistöistä haihtui vielä lokakuussa melko runsaasti. Marraskuu oli hyvin lauha ja sateinen Etelä-Suomessa. Vedenpinnat ja virtaamat olivat monin paikoin keskimääräistä korkeammat. Routaa esiintyi marraskuussa lähinnä vain lapissa. Etelä Suomessa järvien lämpötilat pysyttelivät pääosin ajankohdan keskiarvoa ylemmissä lukemissa. Etelä-Suomessa pienien järvien jäät olivat heikkoja ja suuret vesistöt olivat edelleen sulina. Joulukuu oli lauha ja sateinen. Kuukauden alussa Etelä-Suomessa oli lumipeite, joka kuukauden lopussa suli pois. Vedenpinnan korkeudet olivat monin paikon poikkeuksellisen korkealla. Pohjaveden pinnan korkeudet nousivat Etelä-Suomessa leudon sään myötä ajankohdan keskimääräisen yläpuolelle. Joulukuun lopussa Etelä-Suomen järvistä valtaosa oli ilman jääpeitettä, Itä-Suomessa mitattiin hyvin heikkoja jäitä paikoittain. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan havaintoaseman tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

7 ~.~.. Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY _,. ~ PL 17, LAPPEENRANTA No 1070/14 VAPO OY:N KESSELlLÄN-, RAATE- JA ORITSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (HIITOLANJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEN VETO VUODELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY l?4ta f;t~/f Niina Tiainen tutkija FINAS AKKREDITOITUTESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOllEe Puhelin Telefax etunimi.sukunimi@svsy.fi

8 2(12 VAPO OY:N KESSELlLÄN-, RAATE- JA ORITSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (HIITO LANJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO DELTA Yleistä Hiitolanjoen valuma-alueella (3 sijaitsevat Torsajärven pohjoispuoliset Vapo Oy:n Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueet. Em. tuotantoalueista Kesselilänsuo sijaitsee Torsajoen valuma-alueella ( Raatesuo ja Oritsuo sijaitsevat Sarajoen valuma-alueella ( Kesselilänsuon valumavedet laskevat Ruosteojan kautta Torsajokeen ja edelleen Torsajärveen. Raate- ja Oritsuon valumavedet laskevat Mustajoen kautta Isoon Tervalampeen, josta Pieneen Tervalampeen, Sarajärveen ja edelleen Sarajoen kautta Torsajärveen. Suot sijaitsevat Ruokolahden ja Punkaharjun kunnissa. Torsan alueen turvetuotantoalueiden pinta-alat olivat: Kesselilänsuo 91,7 ha (tuotannossa vuonna ha, Raatesuo 78,3 ha (ei tuotantoa vuonna 2013, levossa ja Oritsuo 76,4 ha (tuotannossa vuonna ,6 ha. Kesselilänsuolla tuotantoa oli vuonna välisenä aikana ja Oritsuolla tuotantoa oli (Raatesuolla ei ollut vuonna 2013 tuotantoa. Soilla on ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Torsa on kirkas ja fosforipitoisuudeltaan karu järvi. Järven pohjoispää on turveperäisestä maastosta tulevista valumavesistä johtuen muuta järveä hieman tummavetisempi. Torsaan ei turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi kohdistu muuta pistemäistä kuormitusta ja myös hajakuormitus on järven kokoon nähden vähäistä. Torsaa kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muualta suoperäisestä maastosta tulevat vedet, suo- ja metsäojitukset sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus. Käyttökelpoisuusluokka on erinomainen aivan järven pohjoiskärkeen laskevien ojien suualueita lukuun ottamatta. Iso Tervalampi on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä. Veden kokonaislaatu on yleisesti melko huono. Isoa Tervalampea kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muut suoperäisestä maastosta tulevat vedet. Sarajärvi on melko tummavetinen ja fosforipitoisuuden perusteella ravinteisuudeltaan lievästi rehevä järvi. Sarajärveä kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muut suoperäisestä maastosta tulevat vedet sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

9 3(12 2 Tarkkailujen perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Kesselilän-, Raate- ja Oritsuolla on ympärivuotinen tarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailun näytepisteet olivat Kesselilänsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPUKE ja kentältä lähtevä (KE1 vesi, Raatesuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPURA ja kentältä lähtevä (RA1 vesi sekä Oritsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPUOR ja kentältä lähtevä (OR1 vesi. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kesselilänsuon yläpuoli (P1, Ruosteoja (P3, Saarenjoki (P4, Torsajoki (P5, Oritsuon alapuoli (P10, Ison Tervalammen laskuoja (P11, Sarajärven luusua (P12 ja Sarajoki ennen Torsajärveä (P13. Vesistötarkkailun järvihavaintopaikat ovat seuraavat: Iso Tervalampi (P18, Sarajärvi (P19, Torsajärven havaintopaikat (K20, K8 ja K6. Torsajärven havaintopaikalta K7 otetaan näytteet viiden vuoden välein. Vuonna 2013 havaintopaikka K7 oli mukana tarkkailussa. Virtahavaintopaikoilta otetaan näytteet kolme ja järvihavaintopaikoilta kaksi kertaa vuodessa. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Kesselilän-, Orit- ja Raatesuolla kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Soilla on ympärivuotinen (jatkuvatoirninen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Kesselilänsuolla oli vuonna 2013 ympärivuotinen lähettävä mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Kesselilänsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,5- kertaiset, fosforin osalta 0,2-kertaiset ja typen osalta keskimääräiset kaikkien Vapon Kaakkois Suomen alueella kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

10 4(12 Taulukko 1. Kesselilänsuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km" g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,0 119,0 36,8 0,42 talvikeskiarvo ,8 40,0 22,9 0,21 kevätkeskiarvo ,3 76,3 55,0 0,78 kesäkeskiarvo ,9 203,8 28,7 0,51 syksykeskiarvo ,8 92,0 57,4 0,41 käs.jaksonaikana ,0 119,2 36,8 0,42 tarkkailujaksonaikana ,0 119,0 36,8 0,42 Oritsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,2- kertaiset, fosforin osalta O,4-kertaiset ja typen osalta 0,9-kertaiset kaikkien Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 2. Taulukko 2. Oritsuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,1 48,4 32,6 0,63 talvikeskiarvo ,8 24,1 16,9 0,28 kevätkeskiarvo ,1 143,4 105,2 1,89 kesäkeskiarvo ,2 46,2 14,6 0,56 syksykeskiarvo ,9 51,2 54,7 0,75 käs.jaksonaikana ,1 48,4 32,6 0,63 tarkkailujaksonaikana ,1 48,4 32,6 0,63 Raatesuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,2- kertaiset, fosforin osalta 0,3-kertaiset ja typen osalta 0,6-kertaiset kaikkien Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 3. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

11 5(12 Taulukko 3. Raatesuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,9 51,5 22,2 0,43 talvikeskiarvo ,3 19,0 11,7 0,22 kevätkeskiarvo ,5 107,4 83,6 1,24 kesäkeskiarvo ,7 77,3 11,7 0,38 syksykeskiarvo ,7 33,5 31,2 0,49 käs.jakson aikana ,9 51,5 22,2 0,43 tarkkailuiakson aikana ,9 51,5 22,2 0,43 Kesselilänsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 51 % CODMn -13 % fosfori -6 % typpi 21 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut orgaanista ainetta (CODMn eikä fosforia vaan orgaanisen aineen ja fosforin määrä oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa vedessä. Pintavalutuskentälle tulena veden laatu oli vuonna 2013 poikkeuksellisen hyvää, erityisesti fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella Kesselilänsuon pintavalutuskenttä toimi heikommin kuin vuonna 2012 Oritsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 60 % CODMn -42 % fosfori -21 % typpi 31 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut orgaanista ainetta (CODMn eikä fosforia vaan orgaanisen aineen ja fosforin määrä oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa vedessä. Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella Oritsuon pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen ja typen poiston osalta keskimäärin paremmin kuin vuonna Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

12 6(12 Raatesuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2012 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 59 % CODMn -9 % fosfori 4 % typpi 27 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut orgaanista ainetta (CODMn vaan määrä oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa vedessä. Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella Raatesuon pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen ja typen poiston osalta paremmin kuin vuonna Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevästä (KE1 vedestä otettiin vuonna 2013 tarkkailunäytteet 21 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä ja yksi kesän rankkasadenäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen väriluku ja kokonaisfosforipitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli muilta osin keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 4. Oritsuon pintavalutuskentältä lähtevästä (ORi vedestä otettiin vuonna 2013 tarkkailunäytteet 21 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä ja yksi kesän rankkasadenäyte. Tulosten perusteella veden keskimääräinen väriluku, kiintoaine- ja fosforipitoisuus oli alhaisia. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Raatesuon pintavalutuskentältä lähtevästä (RA1 vedestä otettiin vuonna 2013 tarkkailunäytteet 20 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä. Tulosten perusteella veden väriluku ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

13 7(12 Taulukko 4. Torsan alueen turvetuotantoalueilta lähtevien vesien keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2013 KE1 ORi RA1 Kesselilänsuo,lähtevä Oritsuo,lähtevä Raatesuo,lähtevä Näytekertoja kpl K-aine mg/l 4,9 3,4 3,7 Sähkönj ms/m 5 4,7 4,2 ph 6,4 6,3 6,3 Väri mg/l Pt CODMn mg II Kok.N ~g/l Kok-P ~g/l P04-P ~g/l 5,5 18 9,5 NH4-N ~g/l NN03+N02 ~g/l Hehk.jään. mg/l k-a 2,4 2,1 2,1 Hehk.häv. mg/l k-a 2,6 2,4 2,5 Fe ~g/l Kesselilänsuon alapuolisessa Ruosteojan tarkkailupisteessä (P3 rauta-, typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeammat kuin Kesselilänsuon yläpuolisella ojapisteeliä (Pi (taulukko 5. Kuitenkin Ruosteojan veden humuspitoisuus (CODMn oli alhaisempi kuin Kesselilänsuon yläpuolisella ojapisteeliä (Pi. Ruosteojaan kohdistuu myös hajakuormitusta. Ruosteojasta tuleva vesi heikensi Torsajoen (PS veden laatua kohottamalla rauta-, ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Torsajoen vesi oli keskimäärin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Oritsuon alapuolella (Pi O vesi oli tarkkailujaksolla 2013 keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinteikasta vettä. Ison Tervalammen alapuolella (Pii vesi oli tarkkailujaksolla 2013 keskimäärin parempilaatuista kuin Oritsuon alapuolella alentuneista ainepitoisuuksista ja väriarvosta johtuen. Iso-Tervalammen laskuojan (Pii vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, humuspitoista, ravinteikasta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Sarajärven luusuassa (P12 vesi oli keskimäärin humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Sarajoessa (P13 ennen Torsajärveä veden laatu oli hieman huonompi kuin Sarajärven luusuassa johtuen korkeammista ainepitoisuuksista. Sarajoen vesi oli keskimäärin humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

14 8(12 Taulukko 5. Torsan alueen soiden virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2013 P1 P3 P4 P5 P10 P11 P12 P13 Kesselilän- Ruoste- Saaren- Torsa- Iso- Sarasuo, oja joki joki Tervalampi, Oritsuo, Sarajärvi, joki yläpuoli alapuoli laskuoja luusua Näytekertokpl ja K-aine mg/i 2,8 4,7 2,5 3,2 5,6 2 1,1 4,6 Sähkönj ms/m 3 4,7 3,1 4,1 4,4 3,2 3,9 4,2 ph 6 6,4 6,1 6,5 6,2 6,3 6,8 6,8 Väri mg/i Pt CODMn mgll Kok.N IJgII Kok-P IJg/ Fe IJg/ Järvihavaintopaikat Oritsuon alapuolisen Iso Tervalammen havaintopaikan (P18 näytteet otetaan 1 ja 6 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 7 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 0,7 m. Isossa Tervalammessa (P18 oli kerrostuneisuuskauden lopussa alusveden happitilanne erittäin huono (taulukko 6. Alusveden heikko happitilanne aiheutti mm. rauta- ja fosforiyhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden sameus- ja väriarvojen kohoamista etenkin loppukesällä. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin erittäin sameaa, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat rehevälie vesialueelle ominaisia. Pintavedessä oli loppukesällä mikroskopoinnin perusteella erittäin runsaasti Gonyostomum semen -limalevää. Limalevä voi sisältää kymmenkertaisen määrän a-klorofylliä tavanomaisiin leviin nähden, joka selittää korkeita klorofyllipitoisuuksia. Iso Tervalammen alapuolisen Sarajärven havaintopaikan (P19 näytteet otetaan 1, 5 ja 10metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 11 m ja näkösyvyys oli vuonna 2012 keskimäärin 1,4 m. Sarajärvessä (P19 pohjan lähellä veden happitilanne oli huono loppukesällä. Kesäkerrostuneisuuskauden alusveden huono happitilanne aiheutti rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden ravinnepitoisuuksien sekä sameus- ja väriarvojen kohoamista. Sarajärven vesi oli vuonna 2013 keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Keskimääräiset ravinne- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevälle/rehevälle vedelle ominaisia. Kesselilänsuon alapuolisen Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan (K20 näytteet otetaan 1, 8 ja 15 metrin syvyyksistä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 16 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

15 9(12 keskimäärin 1,9 m. Torsajärven pohjoispuolen havaintopaikan (K8 näytteet otetaan 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyydestä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 36 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 2,0 m. Torsajärven keskiosan havaintopaikan (K6 näytteet otetaan 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyydestä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 31 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 2,2 m. Vuonna 2013 tarkkailussa oli myös Torsajärven eteläpään havaintopaikka (K7, joka on tarkkailussa joka 5. vuosi. Havaintopaikan näytteet otetaan 1, 10, 20, 30 ja 40 metrin syvyydestä. Havaintopaikan kokonaissyvyys on 41 m ja näkösyvyys oli vuonan 2013 keskimäärin 2,6 m. Lisäksi kaikilta Torsajärven havaintopaikoilta otetaan loppukesällä (elokuu pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli. Kaikissa Torsajärven havaintopaikoissa (K20, K8, K6 ja K7 vesipatsaiden keskimääräinen happitilanne oli vuonna 2013 hyvä/melko hyvä. Torsajärven havaintopaikan (K8 alusveden happitilanne oli lopputalvella hieman heikentynyt. Hieman heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjasedimentistä vapautui veteen mm. rauta- ja fosforiyhdisteitä. Torsajärven vedet olivat keskimäärin kirkkaita, mutta humuspitoisia. Vesien keskimääräiset ravinne- ja levämäärää ilmaisevat a klorofyllipitoisuudet olivat karulle/lievästi rehevälie vesialueelle ominaisia. Järven pohjoiskärjen havaintopaikassa K20 veden laatu oli hieman huonompi kuin muissa pisteissä korkeammista rauta-, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksista sekä hieman korkeammasta väriarvosta johtuen. Järven havaintopaikkojen keskimääräisesti paras veden laatu eteläosan havaintopaikalla K7, jossa oli muita havaintopaikkoja hieman alhaisempi rauta-, typpi- ja fosforipitoisuus sekä hieman pienempi veden väriluku. Torsajärven havaintopaikkojen pintavedessä ei havaittu loppukesän mikroskopoinneissa Gonyostomum semen -limalevää.. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

16 1O( 12 Taulukko 6. Torsan alueen soiden järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2013 P18 P19 K20 K8 K6 K7 Iso- Tervalampi Sarajärvi Torsajärvi Torsajärvi Torsajärvi Torsajärvi Näytekertoja kpl O2 mg/l 6 7,3 10 9,7 9,9 11 O2% % Sameus FTU ,55 0,42 0,48 0,31 K-aine mg/l 11 1,3 0,73 0,64 0,63 0,64 Sähkönj ms/m 3,8 4,1 4,2 4,1 4,1 4,2 ph 6,3 6,6 6,8 6,7 6,8 6,8 Väri mg/l Pt CODMn mg II Kok.N I-1g/l Kok-P 1-19/ ,7 7,1 7,1 5,8 P04-P 1-19/ NH4-N I-1g/l ,4 5,6 5 NN03+N / Fe 1-19/ a-chi I-1g/l 88 9,3 1,4 1,5 1,6 2,2 3.3 Kasviplankton ja pohjaeläin tutkimukset Sara- ja Torsajärvessä Torsan soiden alapuolella olevien Sarajärven ja Torsajärven planktonnäytteet otettiin 5.8. Sarajärvestä tutkimus tehtiin nyt ensi kertaa. Torsasta aiempi tutkimus on vuodelta Torsan yläpuolisella selällä (näytepisteet K20, K8 ja K6, jonne Torsajoki ja Sarajoki laskevat, kasviplanktonbiomassa oli kaikilla näytepisteillä 0,45-0,50 mg/i kuvastaen karua vesialuetta. Piileviä oli runsaasti, mutta ei niin paljon kuin elokuussa Tämä on loppukesän näytteissä positiivinen muutos. Sinileviä oli jonkin verran, mutta suurin osa niistä haitattomia. Yllättäen Torsan eteläpäässä näytepisteellä K7 biomassa oli korkein 0,6 mg/i kuvastaen hyvin lievää rehevyyttä. Vuonna 2007 biomassa oli vielä suurempi. Piilevien määrä oli vähentynyt tälläkin pisteellä. Torsajärvestä tehtiin pohjaeläintutkimus jo neljättä kertaa. Kaksi näytepistettä sijaitsi Torsan yläosan selällä lähempänä turvetuotantoalueelta tulevien jokien vesiä ja kaksi alapuolisella selällä. Torsajärven pohjanlaatu on erinomainen pohjaeläinyhteisön perusteella kummallakin selällä. Pieni biomassa ja lajisto kuvastavat karua niukkaravinteista pohjaa kuten aiemmissakin tutkimuksissa. Sarajärven pohjaeläimistö kuvasti tyydyttävää/välttävää pohjaa. Järvi on selvästi rehevämpi kuin Torsa. Sarajärven kasviplanktonbiomassa oli 1,13 mg/i eli järvi on keskirehevä. Näytteessä oli tasaisesti nieluleviä, kultaleviä ja panssarisiimaleviä. Limalevää Gonyostomum semen esiintyi myös jonkin verran. Haitallisia sinileviä oli vähän. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

17 11(12 4 Veden laatu Torsajärvessä, Isossa Tervalammessa ja Sarajärvessä vuosina Torsajärven havaintopaikkojen pohjan läheltä (K20=10 m, K6=30 m, K?= 40 m ja K8=35 m mitatut keskimääräiset hapen kyllästys-%:t ovat hieman kohonneet havaintopaikoilla K6 ja K8 vuosina , mutta alkaneet laskea vuonna 2012 (kuvaajat liitteenä 5. Tarkastelujakson aikana (vuosina havaintopaikkojen vesipatsaan keskimääräiset väriluvut ja CODMn-, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja rautapitoisuudet sekä veden sameusarvot ovat hieman kasvaneet. Veden väriluvut kääntyivät laskuun vuosina , mutta kääntyivät jälleen sateisena vuotena 2012 nousuun. Havaintopaikkojen K?, K8 ja K6 korkeimmat kiintoainepitoisuudet olivat tarkastelujakson alussa vuosina 1999 ja Loppukesän pintaveden a-klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet 1,6-4,6 IJg/1 välillä ja tarkastelujakson korkeimmat a-klorofyllipitoisuudet mitattiin vuonna Vuonna 2013 a-klorofyllipitoisuudet kääntyivät jyrkkään laskuun. Torsan kokonaisvedenlaatu on vuosina heikentynyt, vaikkakin muutokset vedenlaatumuuttujien keskiarvoissa ovat olleet melko vähäisiä sekä havaintopaikkojen väliset veden laatuerot keskimäärin melko pieniä. Veden laadun heikkeneminen johtuu ainepitoisuuksien kuten hurnus-, ravinne- ja rautapitoisuuksien keskiarvojen kohoamisena. Järven eteläosassa veden laadun muutokset ovat lievempiä kuin järven pohjoisosan havaintopaikalla (K20, jossa veden laatu oli kokonaisuudessaan heikompi kuin muilla järven havaintopaikoilla. Ison Tervalammen havaintopaikan (P18 alusveden happitilanne on keskimäärin heikentynyt vuosina (kuvaajat liitteenä 5. Lammen vesipatsaan keskimääräinen sameus kasvoi vuodesta 1999 vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen veden sameus on alentunut lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin veden sameus kasvoi jälleen. Kiintoainepitoisuus oli selvässä laskussa vuosina , mutta viime vuosina pitoisuus on hieman kasvanut. Väriluku on ollut tarkastelujakson aikana erittäin tummalle vesialueelle ominaisella tasolla. Veden humuspitoisuus (CODMn on hieman laskenut tarkastelujakson aikana lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin pitoisuus oli tarkastelujakson korkein, vuonna 2013 pitoisuus kääntyi jälleen laskuun. Typpipitoisuus oli kasvussa vuosina , mutta viime vuosina kasvu on pysähtynyt. Fosforipitoisuus oli alhaisimmillaan vuosina 2006 ja 200?, jonka jälkeen pitoisuus on kasvanut vuoteen 2012 asti. Vuonna 2013 fosforipitoisuus kääntyi jälleen laskuun. Myös rautapitoisuus on hieman kasvanut parina viime vuotena, mutta kääntyny vuonna 2013 laskuun. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut vuosina ?-190 IJg/1 välillä, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Ison Tervalammen kokonaisveden laatu on keskimäärin lievästi heikentynyt parina viime vuotena. Sarajärven havaintopaikassa (P19 pohjan lähellä (10m keskimääräinen hapen kyllästys-% on noussut vuosina (kuvaajat liitteenä 5. Vesipatsaan keskimääräinen sameusarvo on vuosina laskenut. Myös keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli laskenut parina viime vuotena. Veden keskimääräinen väriluku, CODMn-, typpi- ja rautapitoisuus olivat hieman nousseet tarkastelujakson aikana. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut 4,5-30 IJg/1 välillä. Veden laatumuuttujien arvojen vastakkaisista muutoksista ja pienistä pitoisuus vaihteluista johtuen Sarajärven kokenalsveden laadussa ei selvää kehityssuuntaa kuitenkaan ole havaittavissa. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

18 12(12 LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

19 LIITE 1 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot I Kesselilänsuo: Toiminnanharjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1982/1987 Vapo av Ruokolahden kunnassa Torsajärven pohjoispuolella Hiitolanjoen vesistöalue (3, tarkemmin Torsajoen valuma-alue (3.053 Ruosteoia - Torsaieki - Torsaiarvi Ruokolahti, Rautjärvi 109,7 ha 85 ha (tuotannossa 74,1 ha / O ha Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat ja ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 121/07/2, VHO Nro 09/0197/3, KHO 2010:2636, Perustiedot I Raatesuo: Toiminnanharjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1981 /1983 Vapo av Ruokolahden / Punkaharjun kunnassa Torsajärven pohjois-puolella Hiitolanjoen vesistöalue (03.05, tarkemmin Sarajoen valuma-alue (3.057 Mustajoki - Iso Tervalampi -pieni Tervalampi - Sarajärvi - Sarajoki - Torsaiärvi Ruokolahti, Rautjärvi 75,7 ha 47 ha (levossa 47 ha / O ha Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaatja ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely. Yrnpäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 122/07/2, Perustiedot I Oritsuo: Toiminnanharjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1981 /1984 Vapo Oy Ruokolahden kunnassa Torsalarven pohjoispuolella Hiitolanjoen vesistöalue (03.05, tarkemmin Sarajoen valuma-alue (3.057 Mustajoki - Iso Tervalampi -pieni Tervalampi - Sarajärvi - Sarajoki - Torsajärvi Ruokolahti, Rautjärvi 79 ha 79 ha (tuotannossa 70,5 ha/ O ha Vesiensuojelurakenteet Sarkaoja-altaat, päisteputkipidäuimet,laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä. Ympäristölupapäätös. lainvoima ISY Nro 122/07/2, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

20 LIITE 1 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Tarkkailutiedot I Torsan alueen suot: Kuormitustarkkailu Kesselilänsuolla KE1, Oritsuolla OR1ja Raatesuolla RA1 on ympärivuotinen tarkkailu: näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPUKE / Kesselilänsuo, pv-kentälle tuleva / (tunnus / sijainti / koordinaatit KE1 / Kesselilänsuo lähtevä / PUMPPUOR / Oritsuo, pv-kentälle tuleva / OR1 /Oritsuo lähtevä / PUMPPURA / Raatesuo, pv-kentälle tuleva / RA1 / Raatesuo lähtevä / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P1 / Kesselilänsuo, altaan 2 yläpuoli / (V (tunnus / sijainti / koordinaatit P3/ Ruosteoja / (V V=virtahavaintopaikka P4 / Saarenjoki / (V J=järvihavaintopaikka P5 / Torsajoki / (V P10 / Oritsuon alapuoli / (V P11 / Iso Tervalampi, laskuoja / (V P12 / Sarajärvi, luusua / (V P13 / Sarajoki / (V P18/ Iso Tervalampi / (J P19 / Sarajärvi / (J K6 / Torsajärvi / (J K7 / Torsajärvi / (J (joka 5. vuosi K8 / Torsajärvi / (J K20 / Torsaiarvi / (J Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

21 -- '--" RUOKOLAHDEN JA RAUTJÄRVEN TORSAN ALUEEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

22 «::=.::: ::=.::: er::: ~ V ::>!::: ~ er::: o ::> ::=.::: Z w ::>...I «o J Z g ::> J w >er::: ::> J- z o ::> VI Z :«...I ::i w VI VI w ::=.::: Z «VI er::: O J-

23 TORSAN RAATESUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET TORSAN ORITSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

24 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä LIITE 3 NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *02 *02 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop DC Ils mg/i % FTU mg/i ms/m mg/i Pt mg II I-Ig/I I-Ig/I 1-19II I-Ig/I I-Ig/I mgll k-a mg/i k-a 1-19II I-Ig/I TORSA KE1 0,1 0,3 15 3,3 4, < TORSA OR1 0,1 0,2 12 2,6 4, <2 1, TORSA PUMPPUKE 0, TORSA PUMPPUOR 0,1 6, TORSA PUMPPURA 0,1 6, TORSA RA1 0,1 0,2 15 1,8 4,69 6, <2 1, TORSA KE1 0,1 0,6 12 2,5 5,72 6, < TORSA OR1 0,1 0,4 8,6 3 5,56 6, <2 2, TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 12 TORSA K TORSA K20 5 TORSA K TORSA K6 TORSA K6 10 TORSA K6 20 TORSA K6 30 TORSA K7 TORSA K7 10 TORSA K7 20 TORSA K7 30 TORSA K7 40 TORSA K8 1 TORSA K8 10 TORSA K8 20 TORSA K8 30 TORSA K8 35 TORSA P18 1 TORSA P18 6 TORSA P19 TORSA P19 5 TORSA P19 10 TORSA KE1 0,1 TORSA OR1 0,1 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 TORSA OR1 0,1 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 0,3 0,1 1,2 1,3 0,1 0,9 3,2 3,5 0,1 2,1 2,9 3,1 3,3 0,1 1,3 2,8 3,5 3,9 0,2 2,1 0,2 0,8 2,8 O O 0,1 0,5 0,3 0, ,1 4, ,7 1,3 11 9, ,7 5,6 10 4,6 10 9,6 6, , , , ,3 5,06 6, ,57 <0,6 4,33 6, ,61 <0,6 4,12 6, ,59 <0,6 4,19 6, ,59 <0,6 4,39 6, ,55 <0,6 4,33 6, ,26 <0,6 3,96 6, ,61 0,6 4,01 6, ,32 <0,6 4,53 6, ,2 <0,6 4,12 6,9 65 9, ,21 <0,6 4,07 6, ,28 <0,6 4,12 6, ,25 <0,6 4,12 6,6 65 9, ,78 <0,6 4,12 6, ,29 <0,6 4,04 6, ,27 <0,6 3,97 6, ,32 <0,6 4,12 6, ,53 0,6 4,46 6, ,9 1,4 4,12 6, ,4 4,6 4, <0,6 4,12 6, ,93 <0,6 4,1 6, ,3 0,8 4,35 6, ,8 6,03 6, ,04 6, , ,7 6, ,4 6, ,4 5,08 6, ,5 5,73 6, ,5 5,89 6, , , , ,96 6, ,45 5, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 29 <5 <5 <5 < < < < <2 0, ,

25 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: -. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä LIITE 3 NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *02 *02 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll ms/m mgll Pt mg II j.lg/l j.lg/l j.lg/l j.lg/l j.lg/l mgll k-a mgll k-a j.lg/l j.lgll TORSA ORi 0,1 5, ,54 5, TORSA Pi 3,1 4,9 2,69 5, TORSA P3 0,5 3,4 3,6 3,27 5, TORSA P4 0,5 3,1 3 2,67 5, TORSA P5 0,5 3,1 3,3 3,73 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 6,8 89 TORSA KE1 0,1 4,3 54 TORSA ORi 0,1 4,2 36 TORSA P10 4 TORSA Pii 4 TORSA P12 4,2 TORSA P13 3,9 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 TORSA ORi 0,1 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 TORSA ORi 0,1 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 TORSA ORi 0,1 TORSA Pi TORSA P10 TORSA Pii TORSA P12 TORSA P13 TORSA P3 0,5 TORSA P4 0,5 TORSA P5 0,5 TORSA PUMPPUKE 0,1 TORSA PUMPPUOR 0,1 TORSA PUMPPURA 0,1 TORSA RA1 0,1 TORSA KE1 0,1 TORSA ORi 0,1 6,2 5,6 6,7 6,6 14,6 18,8 17,6 16,2 17,6 13,2 13,6 20,8 23,5 20,6 14,2 20,4 19,2 19, , ,7 11 6, ,5 5, ,8 5, ,4 2,46 5, ,8 4,44 6, ,6 3, ,8 3, ,5 2,99 5, ,4 4,07 6, ,4 4 6, , ,6 6, ,5 6, ,4 3,27 6, ,3 3,92 6, ,3 3,93 6, ,7 6, ,2 6, ,7 6, ,91 6, ,34 6, ,7 4,2 6, ,8 6, , ,5 6, ,5 3,96 6, ,5 4,74 6, ,8 5,01 6, ,8 3,1 6, ,05 6, ,4 3,27 6, ,3 3,77 7, ,4 4, ,3 5,65 6, ,6 3,05 6, ,1 3,61 6, , , , ,7 4,26 6, ,23 6, ,26 6, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy <2 <2 <2 3 2,8 2, , , , , ,

26 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: - Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä LIITE 3 NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *02 '02 % 'Sameus 'K-aine 'Sähkönj 'ph 'Väri 'CODMn "Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop C l/s mg/i % FTU mg/i ms/m mg/i Pt mg /I ~g/i ~g/i ~g/l ~g/i ~g/i mg/l k-a mg/i k-a ~g/i ~g/i TORSA PUMPPUKE 0,1 8 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 19 6, TORSA KE1 0,1 14, ,22 6, TORSA OR1 0,1 15,5 4,5 6,4 4,73 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 8,5 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 12 6, TORSA PUMPPURA 0,1 9 6, TORSA RA1 0,1 15,4 3,4 4 3,76 6, TORSA KE1 0,1 16,7 25 8,8 4,72 6, ,6 5, TORSA OR1 0,1 20,2 7,1 6,3 5,79 6, <20 2, TORSA PUMPPUKE 0,1 6 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 13 6, TORSA PUMPPURA 0,1 8 6, TORSA RA1 0,1 18,6 10 7,3 4,43 6, <2 5, TORSA KE1 0,1 13, ,95 6, TORSA OR1 0,1 14,6 7,1 4,6 4,87 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 10 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 11 6, TORSA PUMPPURA 0,1 15 6, TORSA RA1 0,1 14, ,42 5, TORSA K ,5 9, ,51 0,9 4,07 7, <2 < TORSA K ,1 8,9 97 0,55 0,9 4, TORSA K ,6 9,1 84 0,48 0,8 4,1 6, <5 140 TORSA K ,4 ks.laus TORSA K6 1 21, ,56 0,81 4,08 7, <2 < TORSA K ,2 9,4 86 0,52 0,6 4,12 6, <5 130 TORSA K ,36 0,62 4,1 6, <5 140 TORSA K ,9 80 0,36 <0,6 4,08 6, <5 170 TORSA K ,6 ks.laus TORSA K7 1 21,2 9, ,5 0,9 4,07 7, <2 < TORSA K7 10 9,8 9,7 86 0,39 0,6 4,13 6, <5 130 TORSA K7 20 6, ,41 0,7 4,15 6, <5 130 TORSA K7 30 6, ,24 0,6 4,11 6, <5 120 TORSA K7 40 6, ,3 <0,6 4,14 6, <5 120 TORSA K ,2 ks.laus TORSA K8 1 22,4 9, ,55 0,8 4,08 7, <2 < TORSA K ,8 9,2 85 0,47 0,8 4,09 6, <5 140 TORSA K8 20 7,1 9,9 82 0,34 0,6 4,1 6, <5 140 TORSA K8 30 6,3 9,9 80 0,33 <0,6 4,05 6, <5 180 TORSA K ,2 74 0,35 0,6 4,08 6, <5 290 TORSA K ,5 ks.iaus TORSA KE1 0,1 17,2 15 9,2 5,32 6, ,8 6, TORSA OR1 0,1 17,4 7,1 6,8 5,35 6, , TORSA P ,5 9, ,1 3,3 3,41 7, < TORSA P18 6 8,5 0,1 0, , TORSA P ,7 ks.laus TORSA P ,1 9, ,5 3,76 7, <5 < Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

27 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILUTULOKSET --- LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama '02 '02 % 'Sameus 'K-aine "Sähkönj 'ph 'Väri 'CODMn "Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. 'Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll ms/m mgll PI mg II ~g/l ~g/l ~g/l ~gll ~gll mgll k-a mgll k-a ~g/l ~g/l TORSA P ,2 5,5 55 1,2 1,7 3,92 6, < TORSA P ,5 2,3 18 6,3 2,8 4,29 6, < TORSA P ,3 ks.iaus TORSA PUMPPUKE 0, TORSA PUMPPUOR 0, TORSA PUMPPURA 0, TORSA RA1 0,1 19 3, , TORSA KE1 0,1 14, TORSA OR1 0,1 14,1 8, TORSA PUMPPUKE 0, TORSA PUMPPUOR 0, TORSA PUMPPURA 0, TORSA TORSA TORSA TORSA RA1 KE1 OR1 PUMPPUKE 0,1 0,1 0,1 0,1 14, ,1 7,1 17 5, ,3 < TORSA PUMPPUOR 0, TORSA PUMPPURA 0, TORSA RA1 0,1 12, < TORSA KE1 0,1 10, TORSA OR1 0,1 9,7 8, TORSA P10 9, TORSA P11 12, TORSA P12 13, TORSA P13 11, TORSA PUMPPUKE 0, TORSA TORSA TORSA TORSA TORSA TORSA TORSA PUMPPUOR PUMPPURA RA1 KE1 OR1 PUMPPUKE PUMPPUOR 0,1 9,4 7,6 6,4 17 8,6 5, < TORSA PUMPPURA TORSA RA TORSA KE TORSA OR TORSA P TORSA P TORSA P TORSA P TORSA PUMPPUKE TORSA PUMPPUOR TORSA PUMPPURA TORSA RA TORSA KE TORSA OR1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,5 0,5 0,5 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 6,7 0,1 0,4 0,1 0,9 0,9 1,7 0,2 4,2 3, , , , , ,44 6, ,22 6, ,7 4,24 6, , , ,6 6, ,8 3,65 6, ,6 5,19 6, ,16 6, , , , ,34 6, ,3 5,61 6, ,45 6, ,67 6, ,4 6, <0,6 3,87 6, ,46 6, , ,1 6, ,6 6, ,33 6, ,4 5,79 6, ,59 6, ,6 6, ,6 6, , ,8 4,48 6, ,2 6,1 6, ,2 4,81 6, ,6 3,11 6, ,2 5,12 6, ,8 3,65 6, ,2 4,92 6, ,4 6, ,4 6, ,2 6, ,6 4,07 6, ,2 4,99 5, ,2 3,94 6, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy ,8 <2 < , , , , , ,4 1800

28 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILUTULOKSET _' LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäylePvm TulkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöli Virtaama *02 *02 % *Sameus *K-aine *Sähkönj ph "Väri CODMn *Kok.N *Kok-P P04-P *NH4-N NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll ms/m mgll PI mgll 1-19/1 1-19/1 1-19/ I 1-19/1 mgll k-a mgll k-a 1-19/1 1-19/ TORSA PUMPPUKE 0,1 6,4 5, TORSA PUMPPUOR 0,1 5,6 6, TORSA PUMPPURA 0,1 3,6 6, TORSA RA1 0, <0,6 4,07 6, <2 0, TORSA KE1 0,1 0, , TORSA OR1 0,1-0,2 19 0,8 4,45 6, TORSA PUMPPUKE 0,1 9,6 6, TORSA PUMPPUOR 0,1 2,8 6, TORSA PUMPPURA 0,1 9,6 6, TORSA RA1 0,1-0,1 5,7 1,1 4,15 6, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

29 LIITE4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet sekä väriluku olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta, mutta myös fosforin, typen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoainepitoisuus ja väriluku olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen pitoisuudet sekä väriluku olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaineen ja fosforin pitoisuutta sekä hieman typen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet sekä väriluku olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman veden ainepitoisuuksia. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta, mutta orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli hieman korkeampi suolta lähtevässä vedessä kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman veden ainepitoisuuksia Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan K20 vesinäytteet otettiin 1, 5 ja 10metrin syvyyksistä (kokonaissyvyys 11 m ja näkösyvyys 1,5 m. Vesipatsaan happitilanne oli hyvä (5 m näytteen happipullo rikkoontui, joten happipitoisuutta ei saatu. Vesi oli kirkasta, mutta humus (CODMn- ja rautapitoista. Veden fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat melko korkeita ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat kohonneet aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä oli hieman korkeampi typpipitoisuus kuin muissa syvyyksissä. Tulosten perusteella näytepisteen päällysvedessä näkyi hieman Torsajoen vaikutus veden laatuun. Järven pohjoispuolella olevan havaintopaikan K8 näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyyksistä (kok.syv. 36 m ja näkösyvyys 1,7 m. Pohjan lähellä (35 m veden happitilanne oli heikentynyt, mutta muilta osin happitilanne oli hyvä. Heikentyneen happitilanteen vuoksi pohjasedimentistä oli vapautunut alusveteen rautaa ja fosforia. Vesi oli kirkasta, mutta humuspitoista. Veden fosforipitoisuudet olivat alusvettä lukuun ottamatta alhaisia, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat hieman koholla. 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä oli enemmän ammoniumtyppeä, kokonaistyppeä sekä vesi oli hieman sameampaa, tummempaa ja humuspitoisempaa kuin muissa syvyyksissä. Myös rautapitoisuus oli alusveden tavoin kohonnut muihin syvyyksiin verrattuna. Typpeä oli hieman vähemmän kuin pohjoiskärjen havaintopaikalla K20. Torsajärven keskiosan havaintopaikan K6 näytteet otettiin 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyyksistä (kok.syv. 31 m ja näkösyvyys2,0 m. 20 ja 30 metrin syvyyksistä otettujen näytteiden happipitoisuudet olivat melko hyvät (1 ja 10m näytteiden happipullot rikkoontuivat. Alusveden fosfori- ja rautapitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin muissa syvyyksissa. Vesi oli kirkasta, mutta humus- ja rautapitoista. Veden fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat hieman koholla. 1 metrin syvyydessä oli hieman korkeammat typpi- ja humuspitoisuudet kuin muissa syvyyksissa. Alhaisimmat ainepitoisuudet oli 20 metrin syvyydessä. Etenkin rautapitoisuus oli selvästi alhaisempi kuin muissa syvyyksissä. Havaintopaikan veden rautapitoisuudet olivat kohonneet ja humuspitoisuudet olivat hieman kohonneet aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

30 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Vuonna 2013 tarkkailunäytteet otetaan myös Torsajärven eteläosan havaintopaikalta K7. Havaintopaikan näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 40 metrin syvyyksistä (kok.syv. 41 m ja näkösyvyys2,2 m. Veden happitilanne oli hyvä, tosin 40 metrin näytteen happipullo rikkoontui. Vesi oli kirkasta, mutta humuspitoista. Veden fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta kokonaistyppipitoisuudet olivat hieman koholla. Vesi oli kirkkaampaa ja vedessä oli vähemmän rautaa sekä hieman vähemmän typpä ja humusta kuin muilla Torsajärven havaintopaikoilla. Kokonaisuudessaan Forsajärven veden laatu oli hyvä. Isosta Tervalammen havaintopaikan P18 näytteet otettiin 1 ja 6 metrin syvyyksistä (kok.syv. 7 m ja näkösyv. 0,5 m. Pohjan lähellä (6 m veden happitilanne oli heikentynyt. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjasedimentistä vapautui alusveteen rautaaja fosforia. Lisäksi alusvesi oli sameampaa, tummempaa ja kiintoainepitoisempaa kuin 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, lievästi hapanta, erittäin tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Sarajärven havaintopaikan P19 näytteet otettiin 1, 5 ja 10metrin syvyyksistä (kok.syv. 11 m ja näkösyv. 1,2 m. Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happipitoisuus laski tasaisesti pinnalta pohjaan mentäessä. Pohjan lähellä (10m vedessä oli enemmän rautaa kuin muissa syvyyksissä. Vesi oli lievästi sameaa, tummaa, humuspitoista ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli melko ravinteikasta. 5 metrin näytteen ammoniumtyppipitoisuus oli kohonnut aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Ammoniumtyppipitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaineen ja raudan sekä jonkin verran fosforin ja orgaanisen aineen sekä hieman typen pitoisuutta. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Ammoniumtyppipitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi raudan pitoisuutta sekä hieman typpi- ja kiintoainepitoisuutta. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi raudan pitoisuutta sekä kiintoainepitoisuutta sekä hieman fosfori- ja typpipitoisuutta. } 8.4. Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rautapitoisuutta sekä hieman typen ja kiintoaineen pitoisuuksia. Oritsuon kentältä lähtevä (OR1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta, mutta kohotti orgaanisen aineen ja hieman fosforin pitoisuutta. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rautapitoisuutta ja kiintoainepitoisuutta sekä hieman fosfori- ja typpipitoisuutta Kevättulvanäyte: Kesselilänsuon pumpussa oli häiriö eikä pumppu toiminut, tästä johtuen ohivuotoa oli noin 48 Ils eikä v-padolta mitattu virtaama ollut todellinen. Pintavalutuskentältä lähtevä (KE1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi raudan, kiintoaineen ja typen pitoisuuksia. Fosforipitoisuus oli kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä alhaisempi kuin kentältä lähtevässä vedessä. Kevättulvanäyte: Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

31 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kevättulvanäyte: Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine-ja typpipitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (Pi vesi oli hapanta, tummaa, humuspitoistaja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3 veden laatua kohottamalla raudan ja ravinteiden pitoisuuksia sekä veden värilukua. Saarenjoen (P4 vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää sekä melko ravinteikasta. Torsajärveen laskevan Torsajoen (PS veden laatu oli hieman heikompi kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen vedessä oli selvästi enemmän rautaa, typpea ja hieman enemmän fosforia kuin Saarenjoen vedessä. Torsajoen vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta Kevättulvanäyte: Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kevättulvanäyte: Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kevättulvanäyte: Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rautaja fosforipitoisuutta sekä hieman kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Oritsuon alapuolella (Pi O vesi oli hapanta, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta, mutta fosforipitoisuus oli ojavedelle kohtuullinen. Iso Tervalammen laskuojan (Pii vesi oli hapanta, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta, mutta fosforipitoisuus oli ojavedelie kohtuullinen. Sarajärven (alapuoli luusuan (Pi2 vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat melko kohtuiiiset ja fosforipitoisuus oli melko alhainen. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (Pi3 ennen Torsajärveä vedessä oli enemmän fosforia ja kiintoainetta kuin Sarajärven luusuassa. Sarajoen vesi oli tummaa, kiintoaineja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat melko kohtuiiiset Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Fosforipitoisuus oli hieman alhaisempi kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä kuin lähtevässä vedessä. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Fosforipitoisuus oli hieman alhaisempi kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin lähtevässä vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

32 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Raudan ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä kuin lähtevässä vedessä. Oritsuon kentältä lähtevä (ORi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rauta-, kiintoaineja typpipitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi selvästi rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä kuin lähtevässä vedessä. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rauta-, kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi selvästi rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (Pi vesi oli tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpija fosfori olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3 veden laatua kohottamalla selvästi raudan sekä ravinteiden ja kiintoaineen pitoisuuksia. Saarenjoen (P4 vesi oli tummaa, humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuudeltaan rehevää. Torsajärveen laskevan Torsajoen (P5 veden laatu oli hieman heikompi kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen vedessä oli selvästi enemmän rautaa ja hieman enemmän kiintoainetta ja fosforia kuin Saarenjoen vedessä. Torsajoen vesi oli tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuudeltaan rehevää. Oritsuon alapuolella (Pi O vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ojavesiiietyypillisesti ravinteikasta. Iso Tervalammen laskuojan (Pii vesi oli tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli melko ravinteikasta. Sarajärven (alapuoli luusuan (Pi2 vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat lievästi rehevälie vesialueelle ominainen. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Sarajärven yläpuolella Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (Pi3 ennen Torsajärveä vedessä oli enemmän rautaa, fosforia ja kiintoainetta sekä veden väriluku oli hieman korkeampi kuin Sarajärven luusuassa. Sarajoen vesi oli tummaa, humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaa lievästi rehevää. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

33 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA Rankkasadenäyte (23 mm (Vapon ottama: Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat lähtevässä vedessä korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä. Rankkasadenäyte (20 mm (Vapon ottama: Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaineja rautapitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat lähtevässä vedessä korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman typpi- ja rautapitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä kuin lähtevässä vedessä. Oritsuon kentältä lähtevä (ORi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosfori- ja typpipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli alhaisempi kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin suolta lähtevässä vedessä Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi lievästi typpipitoisuutta, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä kuin lähtevässä vedessä. Oritsuon kentältä lähtevän (ORi rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Fosfosripitoisuus oli hieman noussut aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoainepitoisuutta, mutta orgaanisen aineen (COD, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin lähtevässä vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisempia kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä kuin lähtevässä vedessä Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KEi veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi lievästi typpipitoisuutta, mutta muilta osin lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa vedessä. Oritsuon kentältä lähtevä (OR1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Fosforipitoisuus oli hieman noussut aiempiin tarkkailutuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD, typen ja raudan pitoisuuksia. Lähtevän veden fosforipitoisuus oli korkeampi kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

34 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden rautapitoisuus oli korkea. Veden typpipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat lähtevässä vedessä korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta, mutta muilta osin lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaineen, typen ja raudan pitoisuuksia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran rauta- ja typpipitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Torsajärven pohjoiskärjen havaintopaikan K20 vesinäytteet otettiin 1, 5 ja 10metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kokonaissyvyys 11 m ja näkösyvyys 2,3 m. Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin erittäin hyvä. Vesi oli kirkasta, mutta humus (CODMn- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja levärnäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää ja muutakin levää oli hyvin vähän. Järven pohjoispuolella olevan havaintopaikan KB näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 35 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 36 m ja näkösyvyys 2,4 m. Vesipatsaan keskimääräinen happitilanne oli hyvä. Vesi oli kirkasta sekä humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja levärnäärää ilmaisevan a klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli yksittäisiä limaleväsoluja ja levää kaikkiaan vähän. Pohjan läheltä 35 metrin syvyydestä otetussa näytteessä oli enemmän rautaa ja typpeä kuin muissa syvyyksissä. 1 metrin syvyydessä oli hieman vähemmän ravinteita (typpi ja fosfori kuin pohjoiskärjen havaintopaikalla K20 1 m syvyydestä otetussa näytteessä. Torsajärven keskiosan havaintopaikan K6 näytteet otettiin 1, 10, 20 ja 30 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 31 m ja näkösyvyys 2,5 m. Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin erittäin hyvä. Vesi oli kirkasta, mutta humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja levärnääraa ilmaisevan a klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää ja muutakin levää oli hyvin vähän. Pohjan lähellä 30 metrin syvyydessä oli hieman enemmän rautaa kuin muissa syvyyksissä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

35 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Vuonna 2013 tarkkailunäytteet otetaan myös Torsajärven eteläosan havaintopaikalta K7. Havaintopaikan näytteet otettiin 1, 10, 20, 30 ja 40 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 41 m ja näkösyvyys 3 m. Vesipatsaan happitilanne oli keskimäärin erittäin hyvä. Vesi oli kirkasta, mutta humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Typpeä oli suhteessa enemmän kuin fosforia. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää ja muutakin levää oli hyvin vähän. 1 metrin syvyydestä otetun näytteen fosforipitoisuus oli korkeampi kuin muissa syvyyksissä. Pitoisuus oli kohonnut aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Myös pintaveden sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat hieman kohonneet, mutta typpipitoisuus oli laskenut aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Veden a-klorofvllin ia pintaveden fosforin pitoisuudet olivat hieman Isosta Tervalammen havaintopaikan P18 näytteet otettiin 1 ja 6 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kokonaissyv. 7 m ja näkösyv. 0,8 m. Pohjan lähellä (6 m vesi oli lähes hapetonta. Erittäin huonon happitilanteenjohdosta alusveteen liukeni pohjasedimentistä runsaasti rautaa ja ravinteita. Pohjan lähellä vesi oli erittäin sameaa, erittäin tummaa ja erittäin runsaasti kiintoainetta sisältävää. 1 metrin syvyydessä vesi oli lievästi hapanta, kiintoainepitoista, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Levämäärää ilmaiseva a-klorfyllipitoisuus oli erittäin korkea. Mikroskopoinnin perusteella näyte oli aivan täynnä limalevää, joka nostaa a-klorofyllipitoisuutta. Muuta levää oli näytteessä hyvin vähän. Sarajärven havaintopaikan P19 näytteet otettiin 1, 5 ja 10metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 11 m ja näkösyv. 1,6 m. Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja veden happipitoisuus laski pinnalta pohjaan mentäessä. Pohjan lähellä (10m veden happitilanne oli huono. Huonosta happitilanteestajohtuen pohjasedimentistä vapautui alusveteen rautaa sekä ravinteita (typpeäja fosforia. Alusvesi oli myös sameampaa, tummempaa sekä hieman kiintoaine-ja humuspitoisempaa kuin muissa syvyyksissä. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, humuspitoista ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Pintaveden levämäärää ilmaiseva a klorofyllipitoisuus oli koholla. Mikroskopoinnin perusteella vedessä olikin jonkin verran a klorofyllipitoisuutta kohottavaa limalevää sekä lisäksi nielu-, pii- ja sinilevää Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuutta, mutta muilta osin lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä. Oritsuon kentältä lähtevä (OR1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaineen, typen ja raudan pitoisuuksia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi-, kiintoaine- ja rautapitoisuutta, mutta lähtevän veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUKE vedessä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

36 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi-, rauta- ja kiintoainepitoisuuksia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuutta Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuuksia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPUOR vedessä. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Oritsuon alapuolella (P1O vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Iso Tervalammen laskuojan (P11 vesi oli tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Sarajärven (alapuoli luusuan (P12 vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori perusteella lievästi rehevää. Näytepisteellä veden laatu oli selvästi parempi kuin Iso Tervalammen laskuojassa. Sarajoessa (P13 ennen Torsajärveä vedessä oli enemmän rautaa, fosforia ja kiintoainetta kuin Sarajärven luusuassa. Sarajoen vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran typpi- ja fosforipitoisuutta. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi- ja rautapitoisuutta Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rautapitoisuutta. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine-ja typpipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

37 LIITE 4 TORSAN ALUEEN SOIDEN TARKKAILU VUONNA 2013 Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi-, ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Kesselilänsuon laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (P1 vesi oli tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle melko alhaisia. Tulosten perusteella Kesselilänsuolta lähtevä vesi heikensi Ruosteojan (P3 veden laatua kohottamalla rauta- ja typpipitoisuuksia sekä hieman fosfori- ja kiintoainepitoisuuksia. Saarenjoen (P4 vesi oli tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinnepitoisuudeltaan lievästi rehevää. Torsajärveen laskevan Torsajoen (P5 veden laatu oli hieman heikompi kuin Saarenjoen veden laatu. Torsajoen vedessä oli enemmän rautaa ja typpeä kuin Saarenjoen vedessä. Torsajoen vesi oli tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan rehevää Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin pitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Veden nitraatti-/nitriittitypen pitoisuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, fosforin ja typen pitoisuuksia. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta- ja fosforipitoisuutta sekä hieman typen ja kiintoaineen pitoisuuksia. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoaineen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Veden kiintoainepitoisuus oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi orgaanisen aineen (COD, typen ja raudan pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta Kesselilänsuon pintavalutuskentältä lähtevän (KE1 veden fosforin pitoisuus oli erittäin alhainen. Myös veden kiintoaineenja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rauta- ja kiintoainepitoisuutta sekä hieman fosfori- ja typpipitoisuutta. Oritsuon kentältä lähtevän (OR1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rautapitoisuutta sekä hieman kiintoaine, typpi- ja fosforipitoisuuksia. Raatesuon kentältä lähtevän (RA1 veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä hieman fosfori- ja typpipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

38 Torsajärven havaintopaikkojen (K20, KB, KGja K7 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (% on alusveden vuosikeskiarvot LIITE 5 Alusveden hapen kyllästysaste (% '*' I N 50 O O K20 -+-K6... K7 ~K8 Sameus Kiintoaine 1 ~ 0,8 E 0,6 0, ,2 O +-~--~--~~--~--~~~~--~--~~--~--~~~ K20 -+-K6... K7 ~K8

39 Torsajärven havaintopaikkojen (K20, KB, KGja K7 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina LIITE 5 Väri 90 ~ ~~~ ~~--~~~..~----_i~~ ~~~~~~~~--~~~~~ ~ ~~~~~~ ~~ :::::. E40 ~~~~~~_.~;(~ ~ ~~ O +-~~~--~--~~--~--~~--~--~~--~--~~--~ K20 ""_K6... K7 ~K8 Kemiallinen hapenkulutus, CDOMn 14 ~ ~ 10t-----~----~~t=~.. ~~~~~~~~ ~ 8 f-i... ~.Sii;~:::tii~ E O +-~~~--~--~~--~--~~--~--~~--~--~~--~ Kokonaistyppi (kok.n _ bo ~ K20 ""_K6... K7 ~K8

40 LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (PI9 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina c.. ~ 80 E Väri O Kemiallinen hapenkulutus CDOMn 18 ~ ~~ ~~ ~._~~_.~ ~~~~ ~-=----~.----#~ ~ 'Qa E O +---~~--~--~--~--~~--~------~~~~--~~ Kokonaistyppi (kok.n 800 ~ ~ ~~ ~~~~~~~~~~~~~~--~~~ ~~ ~ ::: O +-~--~--~~--~--~~------~~--~~~~--~

41 LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (PI9 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m Kokonaisfosfori (kok.p Rauta ::::::. bo ::: o a-klorofylli

42 LIITE 5 Sarajärven havaintopaikan (P19 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (% on alusveden (10 m vuosikeskiarvot 40 ~ Alusveden hapen kyllästysaste (% ~~~~~~~~------~~-- 25 ~ ~I'-- :;Itr---I---A o ~---~~ ~ O +-~-~-~-~~-~-~~-~-~~-~-~--~ Sameus ,5 3 2,5 < 2 bo E 1,5 Kiintoaine 1 0,5 O

43 LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (P1S veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m ~ 40 ::: Kokonaisfosfori (kok.p O Rauta 9000 ~ * ~~------~~ _4~~~------~~ ~------~~&_--~~~~~----~----~----~~~._-, ~~ ~~------~~ bo ::: O +-~--~--~~~~--~--~~--~--~~--~--~~--~ a-klorofylli 200 ~ fl~ ~-~ ~~ ~~------~ ~--~ ~--~~--~~~-- ~ ~----~ ~~----~------~--~--~- ::: ~----~ ~----~~~--~------~~~ ~~--~~~~~--~~ ~~ ~~--_4~----~~ ~ ~ O ~ ~--~

44 LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (P1S veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina Väri Q.. ~ 250 E o Kemiallinen hapenkulutus CCOMn _ bq E Kokonaistyppi (kok.n 1600 ~ ~~~~ t---~----~~ ~------~~~--~~~~ ~~a_ ~ ~~ ~ 800 ~# ~ ~ o +-~--~--~~--~~--~--~~--~ --~--r_~

45 Torsajärven havaintopaikkojen (K20, KB, KGja K7 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m LIITE 5 Kokonaisfosfori (kok.p 9 ~ta========~~~zl~~~~~~ ~ T ~~~-----.~--~~~~~~~~ C:JS~~~========== ~ :: O ,,-K20...K6_K7 ~K8 Rauta 400 ~ ~ ~~ _J_--\-~~~~~~~~$~~ ~ 200 r---~--~------~~~~~~~~~~~~~~~~ ~~~~----~--~~~~.-_.~~~~~~--~=_ 100 ~~~~~~~~~~ ~ ~ ~~~~~ o +-~------~--~~--~ ~ ~ ,,-K20...K6_K7 ~K8 a-klorofylli 5 ~ , ~~--- 3, ~ ~~ --- ~ 2,5 ~~~~~~~~~~~~~~----~~~~~~~--~~ 2~,_~----:w~~~~~~~r_------~~ 1,5 ~ ~~-=~ ~ , O ~--~--~ ~--~~--~~

46 LIITE 5 Iso Tervalammen havaintopaikan (PI8 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (% on alusveden (6 m vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (% 25 ~ 15 -t _#_-~'"'t_ _#_ o Sameus Kiintoaine < bo 8 E O

47 ~.~..-: Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY _,...-: ~ PL 17, LAPPEENRANTA No 1071/14 VAPO OY:N KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I ALA-SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO DELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY 1/4Ii/I 4~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITUTESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOllEe Puhelin Telefax etunimi.sukunimi@svsy.fi

48 2(6 VAPO OY:N KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I ALA SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Yleistä Kiihansuon turvetuotantoalue sijaitsee Savitaipaleen kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4 ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella ( Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Suursuon ja Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueet. Kiihansuon tuotantoalueen pinta-ala on 73,4 ha, josta vuonna 2013 tuotannossa oli 66,9 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Kiihansuolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Kiihansuolta valumavedet laskevat Pien-Saimaan Lavikanlahteen viisi kilometriä Savitaipaleen kirkonkyläitä kaakkoon. Lavikanlahti on kapean salmen kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Lavikanlahden vesi on ravinteikasta, kiintoainepitoista, sameaa, tummaa sekä melko runsaasti orgaanista ainetta sisältävää. Loppukesän a-klorofyllipitoisuudet ovat korkeita. Talvella esiintyy tyypillisesti happivajausta sekä loppukesällä leväkukintoja. Vedenlaatu on välttävä. Lavikanlahteen kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Kiihansuon tuotantoalueella on harva kuormitustarkkailu, jolloin kuormitusnäytteet otetaan kuusi kertaa touko-lokakuussa sekä kaksi kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (K1 vedestä ja kentältä lähtevästä (K2 vedestä. 2.2 Vesistötarkkailu Kiihansuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Mustaoja laskuojan yläpuoli (PO, Mustaoja laskuojan alapuoli (P1. Kiihansuon järvihavaintopaikka (LAVIK2 sijaitsee Lavikanlahdella. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

49 3(6 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Kiihansuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta (marras-huhtikuu kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen avulla. Kiihansuolla on kesäaikainen (jatkuvatoiminen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus, joka oli vuonna 2013 käytössä touko-lokakuussa. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Kiihansuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,4- kertaiset, fosforin osalta 0,4-kertaiset ja typen osalta 0,8-kertaiset kaikkien Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. Kiihansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,0 85,9 27,6 0,67 talvikeskiarvo ,9 20,7 5,3 0,14 kevätkeskiarvo ,7 50,S 50,S 1,15 kesäkeskiarvo ,1 100,4 27,0 0,80 syksykeskiarvo ,0 123,9 45,7 0,88 käs.jakson aikana ,6 100,3 34,6 0,85 käs.jakson ulkopuolella ja ,8 55,9 14,1 0,33 tarkkailujakson aikana ,4 101,5 32,1 0,80 tarkkailujakson ulkop ja ,8 55,9 14,1 0,33 Kiihansuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 51 % fosfori 32 % typpi 36 % CODMn -4 % Keskimääräinen kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn pitoisuus oli hieman suurempi kentältä lähtevässä vedessä verrattuna kentälle tulevaan veteen. Näin ollen COD:n puhdistusteho oli negatiivinen. Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen puhdistustehoa lukuun ottamatta paremmin kuin vuonna Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

50 4(6 3.2 Vesistötarkkailu Kiihansuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2 vedestä otettiin vuonna 2013 kuormitustarkkailunäytteet 8 kertaa, joista kaksi oli kesän rankkasadenäytteitä. Veden keskimääräinen fosforipitpitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi alhainen (taulukko 2. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vuoden 2013 tarkkailutulosten perusteella Mustaojassa sekä suolta tulevan laskuojaliittymän yläettä alapuolella vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti humusta ja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 fysikaalis-kemialliset vesistötarkkailunäytteet otettiin neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy 1, 3 ja 5 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesän (elokuu tarkkailukerran yhteydessä sekä kesä-, heinä- ja syyskuussa otettiin pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritettiin a-klorofylli ja näyte mikroskopoitiin. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 6 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1 m. Lavikanlahdessa (LA VIK2 vesipatsaan vesi oli vuonna 2013 keskimäärin sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Etenkin loppukesästä alusveden happitilanne oli huono ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen runsaasti mm. rautayhdisteitä, jotka samensivat ja tummensivat pohjan lähellä olevaa vettä. Keskimääräisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Alkukesän pintavesinäytteessä oli mikroskopoinnin perusteella leviä, muttei Loppukesän näytteessä oli kohtalaisesti Gonyostomum semen -limalevää ja runsaasti muitakin leviö. Syksyn näytteessä oli hyvin runsaasti Gonyostomum semen -Ievää. Lavikanlahden havaintopaikka (LA VIK2 kuvaa lahden yleistilaa ja hajakuormituksen (mm. maatalous vaikutusta, mutta ei varsinaisesti turvetuotannon vaikutusta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

51 5(6 Taulukko 2. Kiihansuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2013 K2 PO Pi LAVIK2 pvkentältä Mustaoja, Mustaoja Saimaa, lähtevä taustap. Lavikanlahti Näytekertoja kpl K-aine mg/l 4,9 3,5 3,9 6,6 Sähkönj mslm 7, ,1 ph 6,5 6,6 6,6 7,1 Väri mg/l Pt CODMn mg II Kok.N I-Ig/l Kok-P 1-19/I Fe 1-19/I P04-P I-Ig/l 6,3 NH4-N 1-19/I 16 NN03+N02 I-Ig/l 20 O2 mg/l 7,6 O2% % 70 Sameus FTU 5,4 a-chi 1-19/I 34 1 Sis. kesän avovesikauden kolme a-klorofylli-seurantakertaa 4 Veden laatu Saimaan Lavikanlahden havaintopaikalla vuosina Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden (LAVIK2 kokonaisveden laatu on vuosina keskimäärin heikentynyt (kuvaajat liitteenä 5. Alueelle tulee runsaasti hajakuormitusta (mm. maatalous. Veden virtaussuunnasta johtuen lahden havaintopaikka ei kuvaa turvetuotannon vaikutusta. Alusveden keskimääräinen hapen kyllästysaste (% on tarkastelujakson aikana heikentynyt. Veden väriluku ja rautapitoisuus ovat kohonneet tarkastelujakson aikana. Sateisena vuotena 2012 oli tarkastelujakson keskimäärin korkein veden humuspitoisuus (CODMn. Vuonna 2013 oli tarkastelujakson korkein veden väriluku. Veden sameus ja kiintoainepitoisuudet ovat hieman nousseet vuosina , mutta kääntyneet laskuun vuonna 2012, mutta vuonna 2013 sameus ja kiintoainepitoisuudet kääntyivät jälleen nousuun. Pintaveden levämäärää ilmaiseva a klorofyllipitoisuus on hieman laskenut viime vuosina 2000-luvun alun pitoisuusvaihteluiden jälkeen. Vuonna 2013 a-klorofyllipitoisuus oli korkeampi kuin edellisenä vuonna. Lavikanlahden vesi on ollut tarkastelujakson aikana keskimäärin sameaa, tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi on ollut rehevää. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

52 6(6 LlITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

53 LIITE 1 KIIHANSUON TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot IKiihansuo: Toiminnanharjoittaja Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Vapo Oy Suon sijainti Savitaipaleen Kaskein kylässä noin 5 km Savitaipaleen keskustasta kaakkoon Vesistöalue Vuoksen vesistön (4 Ala-Saimaan lähialue (4.112 Vesien poistuminen Laskuoja - Mustaoja - Pien-Saimaan Lavikanlahti tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Savitaipale Tuotantokelpoinen pinta-ala 73,4 ha Tuotannossa tai 73,4 ha (tuotannossa 66,9 ha/ O ha tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu 1998/2002 tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusailasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja sekä pintavalutuskenttä. Ymparistölupapäätös, lainvoima ISY Nrc 23/04/2, VHO 06/0117/2, Oy Tarkkailutiedot IKiihansuo: Kuormitustarkkailu Harva tarkkailu, näytteitä 6 kpl touko-lokakuussa sekä 2 kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla Lähtevän veden K1 / pv-kentän pumppu / näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit K2 / pv-kentän alapuoli / Virtaamamittaus Pumppujen käyttötuntimittarit / jatuvatoiminen veden pinnankorkeusmittaus (kesäaikana Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa. Lisäksi järvepisteiltä otetaan näytteet 4 kertaa (yht. 6 krtla Vesistötarkkailun PO / Mustaoja, laskuojan yläpuoli / näyttee notto pisteet (V (tunnus / sijainti / koordinaatit P1 / Mustaoja, laskuojan alapuoli / (V V=virtahavaintopaikka LAVIK2 / Saimaa, Lavikanlahti / (J J=järvihavaintopaikka Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

54 I «~ ~ c::: ~ z w W ::J...J «o t z «to ::J t w >c::: ::J t- Z o ::J V Z «::I:

55 '-" LIITE 3 KIIHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik nimi Lämpöti Virtaar '02 '02 % 'Sameus 'K-aine "Sähkön] 'ph 'Väri 'CODMn 'Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 'Fe a-chi Mikroskop C Ils mg/l % FTU mg/l mslm mg/l Pt mg II I-'g/l I-'g/l 1-'9/1I-'g/l 1-'9/1 1-'9/1 I-'g/l KIlHAN LAVIK2 0,4 7, ,67 9,82 6, < KIlHAN KlIHAN LAVIK2 LAVIK ,9 5,4 3,2 2, ,4 <0, ,08 6,8 10,8 6, < KIlHAN K1 8,4 6, KIlHAN K2 10,8 22 1,4 6,48 6, KlIHAN PO 0,5 8,2 5,8 10,2 6, KlIHAN P1 0,5 8,6 4,8 9,54 6, KlIHAN LAVIK2 1 16,5 9,7 99 5,3 8,2 7,49 7, KIlHAN LAVIK2 3 16, ,7 9,2 7,54 7, KIlHAN LAVIK2 5 10,2 4, ,91 6, KlIHAN LAVIK , KlIHAN K1 4 6, KIlHAN K2 15 5,7 1,7 8,95 6, KlIHAN LAVIK2 1 22, < KIlHAN LAVIK , KIlHAN PO 0,5 16,2 2,7 12,8 6, KIlHAN P1 0,5 16,1 2,6 11,76, KIlHAN K1 9,3 6, KIlHAN K2 10 7,09 6, KIlHAN LAVIK2 23, KIlHAN LAVIK ks.laus KIlHAN K1 3,3 6, KIlHAN K2 14,2 8,6 3,3 7,9 6, KIlHAN LAVIK2 1 22,4 9, ,7 6,7 7,24 8,1 E < KIlHAN LAVIK2 3 18,6 7,2 77 3,8 5,3 7,41 7,2 E < KIlHAN LAVIK ,8 51 2,9 4,3 7,52 6,9 E KIlHAN LAVIK ,3 ks.laus KlIHAN K1 2 6, KIlHAN K2 17, ,89 6, KIlHAN K1 26 5, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

56 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

57 LIITE 4 KIIHANSUON TARKKAILU VUONNA Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1,3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 0,5 m. Vesi oli lämpötilakerrostunut ja veden happipitoisuus aleni pinnalta pohjaan mentäessä. Heikentyneen happitilanteen johdosta pohjasta vapautui alusveteen rautaa ja fosforia. Vesipatsaan vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä rauta-, fosfori- ja typpipitoisuuksia. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (POvesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Tulosten perusteella suolta laskeva oja kohotti hieman Mustajoen rautapitoisuutta sekä värilukua. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (P1 vesi oli kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1,3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 1,8 m. Pohjan lähellä (5 m veden happitilanne oli heikentynyt. Heikentyneen happitilanteen johdosta pohjasedimentistä vapautui alusveteen ammoniumtyppeä, rautaa ja fosforia. Lisäksi pohjan lähellä vesi oli selvästi kiintoainepitoisempaa ja sameampaa kuin muissa syvyyksissä. Alusvettä lukuun ottamatta vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, erittäin tummaa sekä kiintoaine- ja humuspitoista. Vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuuksia. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (POvesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ojavesiiie tyypillisesti ravinteikasta. Tulosten perusteella suolta laskeva oja ei juurikaan vaikuttanut Mustajoen veden laatuun. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (P1 vedessä oli hieman enemmän humusta (COD, mutta vähemmän fosforia kuin laskuojan yläpuolella. Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 0,9 m. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi ravinne- ja rautapitoisuuksia Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 0,9 m. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Pintaveden kokoomanäytteen mikroskopoinnin perusteella vedessä ei ollut limalevää, mutta näytteessä oli nielu-, pii- ja sinileviä Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Orgaanisen aineen pitoisuus oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (K1 vedessä. SaimaanVesi- ja Ympäristötutkimus Oy

58 LIITE 4 KIIHANSUON TARKKAILU VUONNA Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1, 3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 0,9 m. Vesipatsaan vesi oli lämpötilakerrostunut ja veden happipitoisuus aleni tasaisesti pinnalta pohjaan mennessä. Päällysvesi oli hieman sameampaa, kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisempaa kuin muissa syvyyksissä. Vesipatsaan oli keskimäärin lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista. Vedessä oli runsaasti rautaa. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella näytteessä oli kohtalaisesti sinilevää sekä hyvin runsaasti kaikenlaisia leviä, jonka vuoksi a-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja fosforipitoisuuksia. Orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (K1 vedessä Rankkasadenäyte (77 mm (Vapon ottama: Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. Rautapitoisuus oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (K1 vedessä. Kentälle pumpattavan (K1 veden orgaanisen aineen ja typen pitoisuudet olivat korkeampia ja rautapitoisuus oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla Suon pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran fosforin ja typen pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 0,9 m. Vesi oli ravinne- ja levärnäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Pintaveden kokoomanäytteen mikroskopoinnin perusteella vedessä oli erittäin paljon a-klorofyllipitoisuutta nostavaa limalevää Suon pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpipitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Mustaojassa laskuojan yläpuolisella näytepisteellä (POvesi oli tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli melko ravinteikasta. Tulosten perusteella suolta laskeva heikensi Mustaojan veden laatua. Mustaojassa, laskuojan alapuolella (Pi vedessä oli selvästi enemmän humusta ja typpeä sekä vesi oli selvästi tummempaa kuin laskuojen yläpuolella. Vedessä oli myös enemmän kiintoainetta ja rautaa kuin yläpuolisella pisteellä Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 vesinäytteet otettiin 1, 3 ja 5 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 6 m ja näkösyvyys 0,8 m. Vesipatsaan vesi oli tasalämpöistä ja vesimassa oli hapettunutta. Vesi oli sameaa ja humuksen tummentamaa. Vedessä oli runsaasti kiintoainetta ja rautaa. Vesi oli ravinne- ja levärnäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Veden väriluvut ja humuspitoisuudet olivat laskeneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. SaimaanVesi- ja Ympäristötutkimus Oy

59 LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina Väri 200 ~ T ~r_ 160 -l ::iis:---,.~~~---~:: ~ ~----~ ~----~----- ~ ~----~~~--~ ~.---~----- Q. ~ ~~~----~~~ E ~ O +-~--~--~~--~--~~--~--~~--~~--~--~~ Kemiallinen hapenkulutus CDDMn Kokonaistyppi (kok.n 1800 ~ T ~~~~ ~ ~~._----~~ ~~~----,,--~~ ~ =~~~ ~------~~, IlO ~ O ~----~--~ ~ ~~

60 LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (% on alusveden vuosikeskiarvot Alusveden hapen kyllästysaste (% 80 ~ t=~--~------~~~~~~~ al- ~ ~ ~ ~~ ~ _ ,,--~ ~--~----~~~- ~ o O ~--~------~~--~------~~--~------~~--~ Sameus ~--~ ~ ~~~ =~--~~--~~ ~~- I- ~ ~ O +---~~--~--~--~----~--~------~~--~--~----~ Kiintoaine 9 ~ ~ ~~~~----~ ~~~~ T-~r ~------~~--~ ~------~--~ 'bo E ~~~ = O +---~ ~ ~ ~

61 LIITE 5 Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden havaintopaikan (LAVIK2 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m _ IlO :: Kokonaisfosfori [kok.p] O Rauta < IlO:: O a-klorofylli 90 ~ ~ ~~ ~ ~~ bo ::1.40~~~~--~------~ ~--~------~~--~~~--~----~--~~--~~ ~ ~----~~----~ ~~ O +---~~--~--~~~~--~--~~--~--~--~~--~--,

62 ~.~.. Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY V~ No 1072/14 PL 17, LAPPEENRANTA VAPO OY:N SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I ALA-SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO DELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY i/;u;r4t~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOllEe Puhelin Telefax etunimi.sukunimi@svsy.fi

63 2(7 VAPO OY:N SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I ALA SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Yleistä Suursuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaarella Vuoksen valuma-alueella (4 ja tarkemmin Ala Saimaan alueella ( Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Kiihansuon ja Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueet. Suursuon tuotantoalueen pinta-ala on 390 ha, josta vuonna 2013 tuotannossa oli 333 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Tuotantoalueen valumavedet laskevat Halilanojaa pitkin Pien-Saimaan Maaveteen kuusi kilometriä Taipalsaaren kirkonkyläitä pohjoiseen. Tuotantoalueella on kemikalointilaitos valumavesien ympärivuotiseen käsittelyyn, joka otettiin käyttöön vuonna Maavesi on keskimäärin melko matala ja laaja vesialue, joka on kahden kapean silta-aukon kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Maaveden vesi on yleisluonteeltaan kiintoainepitoista, happamuudeltaan melko neutraalia, lievästi humuksen tummentamaa, sameaa sekä typpi-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Kesällä esiintyy toisinaan sinileväkukintoja. Lopputalvella alusvedessä esiintyy happivajausta, mutta kesällä kerrostuminen on heikkoa alueen mataluuden vuoksi. Maaveteen ei kohdistu turvetuotannon lisäksi muuta pistemäistä kuormitusta, mutta maatalouden ja metsä- ym. ojituksen aiheuttama hajakuormitus on melko voimakasta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Suursuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU vedestä ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja ana Iytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Suursuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Suurisuonoja (437, Parjalanoja (436 ja Halilanoja (075. Suursuon järvihavaintopaikat ovat Maavedellä sijaitsevat: Piispalanselkä (431, Kolinlahti (432, Mankasaarenselkä (433, Kopinsalmi (434 ja Laitsaarenselkä (435. Halilanojan (075 näytepisteeltä otetaan normaalin vesistötarkkailukierroksen lisäksi aina kuormitustarkkailun yhteydessä näyte, josta määritetään veden ph-arvo, kiintoaine- ja rautapitoisuus. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

64 3(1 Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Suursuon kuormitusarvot on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Suursuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Suursuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,9- kertaiset, kokonaisfosforin osalta O, 1-kertaiset ja kokonaistypen osalta 0,5-kertaiset kaikkien Vapon Kaakkois-Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. SuursuolIe kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km" g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,6 205,8 19,6 0,24 talvikeskiarvo ,9 86,9 5,2 0,16 kevätkeskiarvo ,0 1241,9 80,1 1,33 kesäkeskiarvo ,8 68,8 8,0 0,10 syksykeskiarvo ,2 245,8 34,3 0,22 käs.jakson aikana ,6 205,8 19,6 0,24 tarkkailujakson aikana ,6 205,8 19,6 0,24 Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään (08/0215/1, asettanut Suursuon turvetuotantoalueelta roudattomana aikana kemiallisesta käsittelystä vesistöön lähtevän veden pitoisuuksille enimmäisarvot: kokonaisfosfori 20 I-lg/I, kokonaistyppi 1200 I-lg/I, COD 15 mg/i ja kiintoaine 10 mg/i. Roudattomana aikana (kuitenkin vähintään kemiallisen käsittelyn poistoteholle on asetettu seuraavat vähimmäisvaatimukset: kokonaisfosfori 90 %, kokonaistyppi 30 %, COD ID % ja kiintoaine 50 %. Päästöraja-arvot lasketaan roudattoman kauden käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien. Talviaikaisen kemiallisen käsittelyn puhdistustehojen tavoitearvot ovat: COD 50 %, fosfori 80 % ja kiintoaine 30 %. Suursuon valumavesien kemiallinen käsittelyoli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten perusteella roudattomana aikana kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräiset ainepitoisuudet ja puhdistustehot olivat: kokonaisfosfori (kok. P 18 I-lg/Ija 85 % kokonaistyppi (kok. N 1180 I-lg/Ija 29 % Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

65 4(7 kemiallisen hapenkulutus (CODMn 13 mg/i ja 70 % kiintoaine 13 mg/i ja 64 % Tulosten perusteella lähtevän veden keskimääräinen kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (CODMn alittivat lupamääräyksien enimmäisarvot. Kiintoaineen osalta lupamääräysten mukainen enimmäispitoisuusraja-arvo ylitettiin. Lupamääräysten poistotehon vähimmäisvaatimus saavutettiin orgaanisen aineen (CODMn ja kiintoaineen osalta. Ravinteiden, kokonaistypen ja kokonaisfosforin, osalta jäätiin hieman lupamääräysten puhdistustehon vähimmäisvaatimusten alle. Keskimääräisten ainepitoisuuksien ja puhdistustehojen perusteella veden kemiallinen käsittely toimi roudattomana aikana paremmin kuin vuonna Lupamääräyksissä talviaikaisen kemiallisen käsittelyn tehon tavoitearvot ovat seuraavat: kokonaisfosfori 80 %, COD 50 % ja kiintoaine 30 %. Jos tavoitearvoja ei saavuteta, luvan saajan on esitettävä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle (nyk. ELY-keskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma käsittelyn tehostamisesta. Tarkkailutulosten perusteella talviaikana ja kemiallisesta käsittelyn puhdistustehot olivat: kokonaisfosfori 62 % CODMn 60 % kiintoaine -20 % Orgaanisen aineen (CODMn osalta puhdistustehon tavoitearvo saavutettiin, mutta muilta osin tavoitearvot jäivät saavuttamatta. Kiintoaineen keskimääräinen talviajan puhdistusteho oli selvästi heikompi kuin vuonna 2012, mutta orgaanisen aineen puhdistusteho oli huomattavasti parempi kuin vuonna Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat Suursuon kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin vuonna 2013 tarkkailunäytteet 33 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä ja yksi kesän rankkasadenäyte. 33 näytteenottokertaan sisältyi myös 10 Vapon pyynnöstä toteutettua ylimääräistä näytteenottokertaa. Tulosten perusteella kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden (SETTI keskimääräinen väriarvo ja kokonaisfosforipitoisuus olivat alhaisia (taulukko 2. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan selvästi hapanta (ph 4,0. Suursuon tuotantoalueen yläpuolisella, Suurisuonojan taustapisteellä (437 vesi oli keskimäärin hapanta (ph 5,6, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, erittäin runsaasti humusta (CODMn ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Halilanojaan laskevan Parjalanojan (436 vesi oli vuonna 2013 keskimäärin kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Maaveteen laskevan Halilanojan (075 vesi oli keskimäärin hapanta (ph 6,1, erittäin tummaa ja runsaasti humusta sisältävää. Vedessä oli erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

66 5(7 Tulosten perusteella tuotantoalueelta tuleva vesi kohotti osaltaa Halilanojan (075 kiintoainepitoisuutta sekä selvästi rautapitoisuutta. Suolta tuleva vesi kuitenkin alensi selvästi veden fosfori- ja humuspitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden laatu oli keskimäärin parampi kuin Suurisuonojan tarkkailupisteen veden laatu (437. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa suolta lähtevän veden mahdollinen kulkeutuminen Suurisuonojan (437 näytepisteelle. Tulva-aikoina on mahdollista, että vedet padottavat ja näin ollen suolta lähtevää vettä pääsee kulkeutumaan tausta (437 pisteelle parantaen veden laatua. Taulukko 2. Suursuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2013 SETTI kemiall.käsitt. Suurisuonoja, Parjalanoja Halilanoja lähtevä taustap. Näytekertoja kpl * K-aine mg/i Sähkönj mslm ,5 15 ph 4 5,6 6,1 5,2 Väri mgll Pt CODMn mg II Kok.N 1-19/ Kok-P 1-19/ Fe 1-19/ P04-P 1-19/1 20 NH4-N 1-19/1 907 NN03+N /1 169 Hehk.jään. mg/i k-a 7,9 Hehk.häv. mg/i k-a 10 * ph-näytteitä otettu yhteensä 20 kpl Järvihavaintopaikat Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikoilta (Piispalanselkä 431, Kolinlahti 432, Mankaselkä 433, Kopinlahti 434 ja Laitsaarenselkä 435 fysikaalis-kemialliset vesistötarkkailunäytteet otettiin neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy. Lisäksi loppukesän (elokuu tarkkailukerran yhteydessä sekä kesä-, heinä- ja syyskuussa otettiin pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritettiin a-klorofylli. Havaintopaikan 431 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokenalssyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,2 m. Havaintopaikan 432 näyte otettiin 1 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli noin 2 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,1 m. Havaintopaikan 433 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,2 m. Havaintopaikan 434 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,7 m. Havaintopaikan 435 näytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä ja kokonaissyvyys oli 5 m sekä näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,6 m. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

67 6(7 Maaveden havaintopaikkojen vesi oli vuonna 2013 keskimäärin lievästi sameaa, melko kiintoaine-, humus- ja rautapitoista (taulukko 3. Keskimääräiset fosforipitoisuudet sekä avovesikauden pintaveden a-klorofyllipitoisuudet olivat rehevälie vesialueelle ominaisia. Maaveden Piispalanselällä (431 oli veden väriluku ja humuspitoisuus olivat hieman korkeammat ja rautapitoisuus selvästi korkeampi kuin muilla Maaveden havaintopaikoilla. Mankaselän (433 havaintopaikalla vesi oli keskimäärin hieman sameampaa ja vedessä oli hieman enemmän a-klorofyllia kuin muilla havaintopaikoilla (431. Taulukko 3. Suursuon järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta Piispalan- Kolin- Manka- Kopin- Laitsaarenselkä lahti selkä lahti selkä Näytekertoja kpl 7 ' 7 ' 7 ' 7 ' 7 ' O2 mg/l 9,7 11 9, O2% % Sameus FTU 3,8 3,7 4,6 3 2,4 K-aine mg/l 3,1 4,7 3,8 3,1 2,7 Sähkönj mslm 6,9 6,5 6,9 6,2 6,8 ph 7,2 7,3 7,3 7,1 7,2 Väri mg/l Pt CODMn mg II 9,9 8,8 8,7 8,2 9,5 Kok.N 1-19/I Kok-P I-Ig/l P04-P I-Ig/l 7,3 4,3 5,8 3,3 3,5 NH4-N 1-19/I 15 8,1 29 9,5 11 NN03+N /I Fe I-Ig/l a-chi 1-19/I ' sisältäen 3 kpl ns. klorokierrosta 4 Veden laatu Suursuon alapuolisen Maaveden järvihavaintopaikoissa vuosina Vuonna 2012 Maaveden laadun kehityksen tarkastelu yhtenäistettiin muiden turvetuotantoalueiden järvipisteiden tarkastelun mukaiseksi vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvojen tarkasteluksi. Aiemmin veden laadun kehitystä oli tarkasteltu lopputalven ja loppukesän vedenlaatumuuttujien keskiarvoina. Veden laatua on tarkasteltu havaintopaikkojen vesipatsaan tarkkailutulosten vuosikeskiarvoina vuosina Havaintopaikkojen alusveden näytteet on pääosin otettu 4 metrin syvyydestä, paitsi Kolinlahden havaintopaikalta otetaan näyte vain 1 metrin syvyydestä havaintopaikan mataluudesta johtuen. Näin ollen Kolinlahden havaintopaikan (432 veden (1 m happitilanne oli erinomainen. Maaveden havaintopaikkojen heikoin alusveden happitilanne oli Mankaselän havaintopaikalla (433, jossa alusveden happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä. Tarkastelujakson alhaisimmat hapen kylläs- Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

68 7(7 tysasteet (% olivat vuonna Maaveden pohjan lähellä olevan veden happitilanteet ovat hieman parantuneet tarkastelujakson aikana. Maaveden havaintopaikkojen vesipatsaan vuosikeskiarvojen perusteella vesi on ollut vuosina keskimäärin lievästi sameaa. Keskimäärin sameinta vesi on ollut Mankaselän (433, Kolinlahden (432 ja Piispalanselän (431 havaintopaikoilla. Kolinlahden (432 ja Laitsaarenselän (435 veden sameusarvot ovat hieman kohonneet ja Kopinlahden (434 sameusarvot olivat hieman laskeneet tarkastelujakson aikana. Keskimäärin korkein kiintoainepitoisuus on ollut Kolinlahden (432 havaintopaikalla, jossa kiintoainepitoisuus on kohonnut tarkastelujakson aikana. Vuosien aikana Maaveden keskimäärin korkeimmat veden väriluvut ja CODMnpitoisuudet ovat olleet Piispalanselän havaintopaikalla (431. Havaintopaikkojen väriluvut ja CODMn-pitoisuudet ovat pääosin hieman kohonneet tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakson keskimäärin korkein kokonaistyppipitoisuus oli Piispalanselän havaintopaikalla (431 ja keskimäärin alhaisin typpipitoisuus oli Kopinlahden havaintopaikalla (434. Korkein koko- naisfosforipitoisuus oli Mankaselän havaintopaikalla (433 ja alhaisimmat Kopinlahden (434 ja. Laitsaarenselän (435 havaintopaikoilla. Havaintopaikkojen keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat olleet lievästi rehevälle/rehevälle vesialueelle ominaisella tasolla. Pintaveden kokoomanäytteestä mitatun levämäärää ilmaisevan a-klorofyllin keskimääräinen pitoisuus on ollut rehevälie vesialueelle ominaisella tasolla. Keskimäärin suurimmat a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet tarkkailujakson aikana Mankaselän havaintopaikalla (433. Keskimäärin korkein rautapitoisuus oli Piispalanselän havaintopaikalla (431, jossa rautapitoisuus on kohonnut tarkastelujakson aikana. Rautapitoisuudet ovat hieman kohonneet myös Kolinlahden (432, Kopinlahden (434 ja Laitsaarenselän (435. Kokonaisuutena Maaveden veden laatu on hieman heikentynyt pitkäaikaistarkastelun tulosten perusteella. Veden laadun heikentyminen näkyi kohonneina väri-, CODMn-ja rauta-arvoina. Kolinlahdella (432 veden laadun heikkeneminen näkyi lisäksi kohonneina sameus- ja kiintoainearvoina. LlITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

69 LIITE 1 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot I Suursuo: Toiminnan harioittaia Vapo Oy Suon sijainti Taipalsaaren kunnassa noin 20 km Lappeenrannasta luoteeseen Vesistöalue Vuoksen vesistöalueen (4 Pien-Saimaan vesistöalue ja Ala-Saimaan lähialue (4.112 Vesien poistuminen tuotantoalueelta Pääosin (386 ha Halilanoja - Pien-Saimaan Maavesi, osin (25 ha Kailansuonlampi - Suur-Saimaa Kunnat, joiden alueella Taipalsaari lähivaikutusvesialue silaltsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 390 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 390 ha (tuotannossa 333 ha / O ha valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1976/1978 Vesiensuojelurakenteet Halilanojan va: kuusi laskeutusailasta, kuivatusvesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely, Kaijansuonlampien va: vedet pumpataan kemialliseen käsittelyyn Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 15/06/2, VHO Nro 08/0215/1, Tarkkailutiedot I Suursuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / kemialliseen käsittelyyn tuleva / (tunnus / sijainti / koordinaatit SETTI / Kemiallisestaa käsittelystä lähtevä / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittari (ympärivuotinen, pumpun käyntitiedot Vesistötarkkailu Virta- ja järvihavaintopaikat 3 kertaa vuodessa, paitsi Halilanoja ph-seuranta myös aina kuormitustarkkailun yhteydessä Vesistötarkkailun näytteenottopisteet 075 / Halilanoja / (V (tunnus / sijainti / koordinaatit 436 / Parjalanoja / (V V=virtahavaintopaikka 437 / Suurisuonoja / (V J=järvihavaintopaikka 431 / Maavesi, Piispalanselkä / (J 432/ Maavesi, Kolinlahti / (J 433/ Maavesi, Mankaselkä / (J 434/ Maavesi, Kopinsalmi / (J 435/ Maavesi, Laitsaarenselkä / (J Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

70 .,. "-'.

71 '--" ~Maas1Dkartta1 : ~i=. ~_, I Suursuo I Turveluctantoalue TAIPALSAAREN SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

72 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILUTULOKSET -- '-' LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä, o alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama '02 '02 % "Sarneus K-aine0,45 'K-aine "Sähkön] 'ph 'Väri C Ils mgll % FTU mgll mgll ms/m mgll Pt SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU 75 PUMPPU SETTI SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU SUURSU SUURSU 431 SUURSU 432 SUURSU ,5 0, ,5 0, ,5 0, ,5 0, ,5 0, ,5 0, ,5 0, ,5 0, o 0,1 0,1 0,6 3,1 0,5 0,3 3,3 0,4 1,9 0,3 2,7 0,7 5,9 4,5 3,1 3,5 5,8 12,6 16, ,2 15,5 14, ,7 14,7 16 9,2 22,3 22, , , , , ,3 3,8 1,2 0,89 4,8 1,6 2,2 0,64 1,4 40 5,6 2,8 2,8 3,5 2,6 2,6 1,4 1,9 2,6 2,4 3,4-29 6, <0,6 <0,6 <0,6 <0,6 0,6 <0,6 0,67 <0,6 <0, ,6 16 5,7 6 6,7 16,4 5,7 8,05 6,9 8,01 6,6 7,51 6,8 7,9 6,9 7,9 6,6 6,67 6,8 7,44 6,7 8,05 7,1 7,32 6,7 6, ,5 5,8 3, , ,2 4,2 4,2 5,4 31,2 3,3 16 4,1 5,44 5,3 10,7 4,9 5,7 38,5 3,3 5 6,7 22 3,8 4,5 6,67 7,2 6,69 7,2 8,9 6,13 7,4 4,6 4,6 3,5 3,5 3,6 3, ,65 7,2 6,7 7,2 5,74 7,3 5,54 7,3 6,63 7,3 6,62 7,2 6,6 28,4 3,6 13,1 5,7 5,7 6,5 4, , 'CODMn 'Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. 'Fe mg II.,g/l.,g/l.,g/l.,g/l.,g/l mgll k-a mgll k-a.,g/l 80 9, , , , , , , ,4 8 7,6 7, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy <5 <5 <5 < <5 < < < , , , a-chi c'doc c'toc Mikroskop.,g/l mgll mgll 16,8 32,5 18,3 17,9 11,1 4,4 5,7 5,2 9,8 5,8 7,5 9,3 10

73 LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä, Il alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *02 '02 % 'Sameus K-aine0,45 'K-aine 'Sähkönj 'ph 'Väri 'CODMn "Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. 'Fe C Ils mg/l % FTU mg/l mg/l ms/m mg/l Pt mg II ~g/l ~g/l ~g/l ~g/l ~g/l mg/l k-a mg/l k-a ~g!1 SUURSU , < SUURSU 433 SUURSU 434 SUURSU 434 SUURSU 435 SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU SUURSU 431 SUURSU 432 SUURSU 432 SUURSU 433 SUURSU 433 SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU SETTI SUURSU ,5 0,5 0,5 0, ,5 0,5 0,5 0, ,5 0, ,5 0,5 0,5 0, ,5 0, ,5 0, ,2 21,7 14,6 15,8 21,1 17,8 22,7 24,5 24,6 24,4 24,8 24,4 17,9 19,1 19,8 17,2 22,3 19,3 21,1 22,4 19,2 21,5 18,4 21,7 19,5 20, , ,4 19 7, , , , , ,8 2,6 5,2 11 3,8 3,8 4,4 2,6 2,8 6, , , , ,4 9,72 6,7 9,29 6,2 6,9 23,4 3,8 3,3 48,6 3,5 4,7 6,2 25,1 3,7 6,6 4 4,4 3,3 6,4 6,9 19,4 4,1 6,9 6 5,3 6,9 24,8 3,8 6,5 8,7 6,58 7, ,5 6,29 7,9 50 9,8 7 4, ,3 4,9 6,6 9,3 6,66 7 6,16 7,6 6,12 7,1 6,6 7,5 6,53 7, , , , ,3 9,4 8,8 9, , ,2 4 8, ,5 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy < < <5 <2 < <2 <5 <5 3 <5 <5 <20 80 <20 <20 <20 <20 <20 2, a-chi o'doc o' TOC Mikroskop ~g!1 mg!1 mg!1 5,6 6,7 8,8 17,3 10,3 51,7 11,8 16, ,4 44,9 14,9 4,8 6,4 8, ,9 15 ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus

74 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:._ Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä, Il alihankinta.._... LIITE 3 NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *02 *02 % *Sameus K-aine0,45 *K-aine *Sähkönj C Ils mg/l % FTU mg/l mg/l ms/m SUURSU PUMPPU SUURSU sarn SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU 75 SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU 75 SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU 431 SUURSU 431 SUURSU 432 SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU PUMPPU SUURSU ssrn SUURSU SUURSU SUURSU SUURSU PUMPPU 0,5 0,5 0,5 0, ,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0, ,5 0, ,5 0, ,5 0,5 0,5 0, ,5 0, ,5 0, ,5 20, ,8 15,3 14, ,5 15,8 16,1 13,6 16,5 12,8 7,5 6 7,9 8,2 8,5 7,9 8,2 8,5 8,4 8,5 8,4 8,6 5,2 1,6 0,7 1,7 1, , ,7 9, ,6 5,7 4,1 4,6 3,1 4,9 5,3 93 4, ,4 5,6 4,5 4,5 3,1 3,4-4,0-2,7 5 6 E 20 3, ,2 12 2, ,7 16 5, ,2 23 2, ,6 3,5 31,8 36,4 19,4 7,1 4,3 5,5 6,9 27,4 3,8 6, ,8 21,7 4 6,19 6,9 6,19 7 4,6 6,07 7 3,7-4,5 4,1 3,5 3,2 3 6,2 6,9 6,23 6,9 6,03 7,1 6,03 7,1 6,41 7,2 6,41 7,2 *ph *Väri mg/l Pt 6,9 3,6 4,5 3,4 4,5 6,3 3,5 6,6 3,6 6,9 4,2 5,6 7, , ,5 5, ,6 7,2 6, ,6 13,1 5, , Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe mg II ~g/l ~g/l ~g/l ~g/l ~g/l mg/l k-a mg/l k-a ~g/l , < <2 1, , , , , , , , , , ,1 6,6 6,3 6,1 7,8 7, < < <2 130 < a-chi n*doc n* TOC Mikroskop ~g/l mg/l mg/l 26, ,1 20,5 38,6 7,1 9,1 8,8 9,8 7,2 6,8 6,7 7,8 11 5,2 7,7 6,7 9,1 3,8 4,9 ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus ks.laus

75 LIITE 3 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä, o alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama '02 C Ils mg/l SUURSU SETTI 0,5 0, SUURSU PUMPPU 0, SUURSU SETTI 0,5 3, SUURSU SUURSU PUMPPU 0, SUURSU SETTI 0,5 2, SUURSU SUURSU PUMPPU 0, SUURSU SETTI 0,5-0,2 40 *02 % "Sarneus K-aineO,45 'K-aine 'Sähkönj 'ph 'Väri 'CODMn 'Kok.N 'Kok-P *P04-P 'NH4-N *NN03+N02 Hehk.jaän. Hehk.häv. 'Fe a-chi c'doc c' TOC Mikroskop % FTU mg/l mg/l ms/m mgll Pt mg/l ~gll ~g/l ~g/l ~g/l ~g/l mg/l k-a mg/l k-a ~g/l ~g/l mg/l mg/l 13-8,0 8 29,5 3,6 8, , , , , , ,4 16 6,4 5, , ,3 4 8, ,1 6,5 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

76 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet sekä väriluku olivat alhaisia. Veden ph-arvo (4,3 oli alhainen. Rautapitoisuusoli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä hieman typen pitoisuutta. Lähtevän veden kiintoainepitoisuusoli korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan hapanta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli alhainen. Kiintoaine-, ammoniumtyppi-ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä hieman typen pitoisuutta. Lähtevän veden kiintoainepitoisuusoli korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan hapanta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat erittäin korkeita. Myös ammoniumtyppi-, kokonaisfosfori-, fosfaattifosforipitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely ei alentanut ainepitoisuuksia. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli selvästi korkeampi ja orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU vedessä Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan hapanta. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1ja 4 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys5 m ja näkösyvyys 1 m. Havaintopaikan pohjan lähellä (4 m happitilanne oli heikentynyt. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjasedimentistävapautui rautaa ja fosforia alusveteen. Vesi oli kokonaisuudessaan lievästi sameaa, humuspitoistaja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Veden ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat melko korkeita. Kiintoaine-ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat alle analyysien määritysrajojen. Piispalanselänhavaintopaikalla oli Maaveden korkeimmat rautapitoisuudet. Maaveden Kolilahden havaintopaikan432 vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m ja näkösyvyys 0,8 m. Vesi oli lievästi sameaa sekä humus- ja rautapitoista. Ravinnepitoisuudetolivat melko korkeat. Veden ainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin Piispalanselän havaintopaikalla (431. Maaveden Mankaselän havaintopaikan433 vesinäytteet otettiin 1ja 4 metrin syvyydestä (kok.syv. 5 m ja näkösyvyys 0,9 m. Pohjan lähellä (4 m veden happitilanne oli huono. Pohjan lähellä vedessä oli enemmän rautaa, ammoniumtyppeäja hieman enemmän fosforia sekä vesi oli tummempaa ja sameampaa kuin 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä. Vesi oli kokonaisuudessaan lievästi sameaa, humus- ja rautapitoista.veden ravinnepitoisuudet olivat melko korkeat. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan434 vesinäytteet otettiin 1ja 4 metrin syvyyksistä (kok.syv. 5 m ja näkösyvyys 2,3 m. Vesipatsaan happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet olivat kohtuulliset. Pohjan lähellä (4 m vesi oli tummempaa, ravinne- ja rautapitoisempaa kuin 1 metrin syvyydessä. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla435 vesinäytteet otettiin 1ja 4 metrin syvyydestä (kok.syv. 5 m ja näkösyv. 1 m. Pohjan lähellä (4 m veden happitilanne oli hieman heikentynyt. Pohjan lähellä vesi oli tummempaa, fosfori- ja rautapitoisempaa kuin 1 metrin syvyydestä otetussa näytteessä. Vesi oli kokonaisuudessaan lievästi sameaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet olivat melko korkeat Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli erittäin alhainen ja myös fosforipitoisuus oli alhainen. Rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin, kiintoaineen, raudan ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan lievästi hapanta Kevättulvanäyte: Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli alhainen. Kiintoainepitoisuusoli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Veden pharvo (3,3 oli erittäin alhainen. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforipitoisuutta sekä jonkin verran orgaanisen aineen ja typen pitoisuuksiaja hieman kiintoainepitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan (3,6 erittäin hapanta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

77 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA Kevättulvanäyte: Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Kiintoaine-ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Veden ph-arvo (3,3 oli erittäin alhainen. Näytteestätutkittiin asiakkaan pyynnöstä lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli erittäin sameaa. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, kiintoaineen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Kemiallinen käsittelyalensi myös veden ph-arvoa. Suon yläpuolisen Suurisuonojassa (437 pohjasta "pöllysi" rautasakkaa. Vesi oli selvästi hapanta (ph arvo 4,9, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikastaja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Parjalanojan (436 vesi oli hapanta, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Halilanojassa(075 ennen Maavettä vesi oli selvästi hapanta (ph-arvo 4,1, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainettaja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella rehevää. Vedessä oli runsaasti typpeä Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Rautapitoisuusoli korkea. Veden ph-arvo (3,8 oli erittäin alhainen. Näytteestä tutkittiin lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli sameaa. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, kiintoaineen ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Kemiallinen käsittelyalensi myös veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan selvästi hapanta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Rautapitoisuusoli erittäin korkea. Veden ph-arvo (3,6 oli erittäin alhainen. Näytteestä tutkittiin lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli lievästi sameaa. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, kiintoaineenja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Kemiallinen käsittelyalensi myös veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan selvästi hapanta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

78 LIITE 4, SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 5 m ja näkösyvyys 1,5 m. Vesipatsaan vesi oli hapettunutta ja melko tasalaatuista. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori sekä levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Pohjan lähellä (4 m oli hieman enemmän rautaa kuin päällysvedessä. Päällysvedessä oli kuitenkin hieman enemmän typpeä kuin pohjan lähellä. Piispalanselän havaintopaikalla oli Maaveden korkeimmat rautapitoisuudet. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kok.syv. 2 m ja näkösyvyys 1,2 m. Vesi oli lievästi sameaa sekä kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Veden a klorofyllipitoisuus oli korkea. Veden sameusarvo, kiintoaine-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuus olivat korkeampia kuin Piispalanselän havaintopaikalla (431. Kolinlahden havaintopaikalla oli Maaveden selvästi korkein a-klorofyllipitoisuus. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä (kok.syv. 5 m ja näkösyvyys 1,7 m. Vesipatsaan vesi oli hapettunutta ja melko tasalaatuista. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fesfort- ja a klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Pohjan lähellä (4 m oli hieman enemmän rautaa kuin päällysvedessä. Päällysvedessä oli kuitenkin hieman enemmän ravinteita kuin pohjan lähellä. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyyksistä (kok.syv. 5 m ja näkösyvyys 2 m. Vesipatsaan vesi oli hapettunutta ja melko tasalaatuista. Vesi oli lievästi sameaa sekä lievästi kiintoaine- ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet olivat melko kohtuulliset, mutta a-klorofyllipitoisuus oli korkea. Päällysvedessä oli hieman enemmän rautaa ja typpeä kuin pohjan lähellä (4 m. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 metrin syvyydestä (kok.syv. 5 m ja näkösyv. 1,5 m. Vesipatsaan vesi oli hapettunutta ja melko tasalaatuista. Vesi oli kokonaisuudessaan lievästi sameaa ja lievästi kiintoainepitoista. Vesi oli humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää. Pohjan lähellä (4 m oli hieman enemmän typpeä kuin päällysvedessä Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden orgaanisen aineen (COD, fosforin ja typen pitoisuudet olivat alhaisia. Veden ph-arvo (3,8 oli erittäin alhainen. Näytteestä tutkittiin lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli sameaa. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen ja kiintoaineen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittelyalensi myös veden ph-arvoa. Suon yläpuolisen Suurisuonojan (437 poikkeuksellisen tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sekä poikkeuksellisen runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Veden laadussa näkyi voimakas hajakuormitus. Parjalanojan (436 vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Veden laadussa näkyi hajakuormitus. Halilanojassa (075 ennen Maavettä vesi oli hapanta, tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sekä poikkeuksellisen runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 2 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojen alhaisin. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m (näkösyvyys 1,7 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Typpipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojen alhaisin. Maaveden Mankaselän havaintopaikan 433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,8 m. Pintaveden ravinne- ja a klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Kokonaisfosforipitoisuus oli Maaveden korkein. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,9 m. Pintaveden ravinne- ja a klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. Kokonaisfosforipitoisuus oli Maaveden alhaisin. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla 435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,9 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojen korkein. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

79 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA Rankkasadenäyte (38 mm (Vapon ottama: Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden kiintoainepitoisuusoli erittäin korkea. Rautapitoisuusoli poikkeuksellisen korkea. Veden ph-arvo (3,5 oli erittäin alhainen. Näytteestä tutkittiin lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli erittäin sameaa. Ainepitoisuudet olivat aiempaa korkeammat (rankkasade. Kemikalointiin pumpattavan (PUMPPU veden rautapitoisuus oli selvästi aiempaa korkeampi. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi ravinnepitoisuuksia. Kemiallinen käsittelyalensi myös veden ph-arvoa. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kiintoaine-ja COD-pitoisuudetolivat korkeammat kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU vedessä Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforipitoisuus oli alhainen. Veden ph-arvo (3,7 oli erittäin alhainen. Rautapitoisuus oli korkea. Näytteestätutkittiin lisäksi veden sameus, kiintoaine suodatinkoolla 0,45 sekä liukoinen orgaaninen hiili (DOC ja orgaaninen kokonaishiili (TOC. Vesi oli sameaa. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin, orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi myös veden ph-arvoa. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (4,7 selvästi hapanta. Vedessä oli runsaasti kiintoainettaja erittäin runsaasti rautaa Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Veden pl-i-arve (4,0 oli erittäin alhainen. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,9 m. Pintaveden fosfori- ja levärnäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli melko paljon klorofyllipitoisuuttanostavaa limalevääja muuta levää oli vähän. Maaveden Kolilahden havaintopaikan432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m (näkösyvyys 1,5 m. Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Typpi- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat Maaveden havaintopaikkojen alhaisimmat. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli jonkin verran limalevää. Maaveden Mankaselän havaintopaikan433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,5 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksienperusteella vesi oli rehevää. Ravinne-ja a klorofyllipitoisuudetolivat Maaveden korkeimmat. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin runsaasti limalevää, joka selittää korkean a-klorofyllipitoisuuden. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,7 m. Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli hieman limalevää. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 2,2 m. Pintaveden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Fosforipitoisuus oli Maaveden alhaisin. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli melko paljon limalevää ja muita leviä vähän Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforipitoisuus oli alhainen. Veden ph-arvo (3,3 oli erittäin alhainen. Veden kiintoainepitoisuusoli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi jonkin verran fosforin, orgaanisen aineen (COD ja typen pitoisuuksia Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Veden ph-arvo (4,1 oli erittäin alhainen. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi selvästi fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. Käsittelyalensi myös jonkin verran typen ja kiintoaineen pitoisuuksia. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

80 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (6,4 lievästi hapanta. Vesi oli kiintoainepitoistaja vedessä oli runsaasti rautaa Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstä ylimääräinen näyte (analyysitolivat normaalia suppeammat. Vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi jonkin verran fosforin, orgaanisen aineen (COD, typen ja kiintoaineen pitoisuuksia Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8 selvästi hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran orgaanisen aineen (COD ja typen pitoisuuksia. Halilanojanalaosan (075 vedestä analysoitiin ELV-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (5,3 selvästi hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kokonaissyvyys5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,2, m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi emäksistä. Vesi oli fosfori- ja a klorofyllipitoisuuksienperusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää, mutta sinileviä oli paljon. Valtalaji oli Aphanizomenon floa-aquae ja näytteessä oli myös Anabaenaa. Pintavesi oli sameampaa, tummempaa sekä humus- ja typpipitoisempaa kuin pohjan lähellä (4 m. Pintavesi oli sameampaa kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Maaveden Kolilahden havaintopaikan432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä(kok.syv. 2 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli sameaa (näkösyvyys 1,2 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli yksittäisiä limaleväsoluja, mutta sinileviä oli paljon. Valtalajeina oli Aphanizomenon flos-aquae ja Anabaena. Maaveden Mankaselän havaintopaikan433 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä(kok. syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Pohjan lähellä veden happitilanne oli lievästi heikentynyt.vesi oli sameaa (näkösyv. 0,9 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Pintaveden ravinne- ja a klorofyllipitoisuuksienperusteella vesi oli rehevää/erittäin rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limaa levää, mutta sinileväkukinta oli menossa. Valtalajina oli Aphanizomenon floa-aquae lisäksi oli Anabaenaa ja Microcystistä. Pintavesi oli selvästi sameampaa, tummempaa, kiintoaine- ja typpipitoisempaa kuin pohjan lähellä (4 m. Pintavesi oli sameampaa kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Pohjan lähellä veden happitilanne oli lievästi heikentynyt. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 1,3 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessäoli hieman limalevää, mutta hyvin runsaasti sinilevää (valtalajina Aphanizomenon floa-aquae. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla435 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä(kok.syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 2,1 m, lievästi kiintoaine- ja humuspitoista sekä rautapitoista. Vesi oli ravinne- ja a klorofyllipitoisuuksienperusteella rehevää/lievästi rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limaleviä, sinilevät olivat enemmistönä, mutta niitä ei ollut paljoa Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysitolivat normaalia suppeammat. Veden fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Myös humus- ja typpipitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. Käsittelyalensi jonkin verran myös kiintoaineenja typen pitoisuuksia Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Myös veden typpipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6 selvästi hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

81 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA 2013 Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELV-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus.vesi oli ph-arvoltaan (4,5 selvästi hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstä ylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden virtaama oli kohonnut sateiden vuoksi. Veden fosforipitoisuusja ph-arvo olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi selvästi fosforin ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran orgaanisen aineen (COD pitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5 selvästi hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksiasekä jonkin verran typen pitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine- ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (4,5 selvästi hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstä ylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6 selvästi hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstä ylimääräinen näyte (analyysitolivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,2 selvästi hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia sekä jonkin verran kiintoaineenja typen pitoisuuksia Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Myös typpipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (4,7 selvästi hapanta. Kiintoaine (0,45 määritys epäonnistui. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELV-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine- ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (5,6 hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuusoli erittäin korkea. Ojassa oli majavanpato noin 30 m näytepisteen yläpuolella. Padon vuoksi näyte otettiin padon ylivirtaamasta eikä normaalilta siltapisteeltä,jossa vesi oli seisovaa. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

82 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA Saimaan Maaveden Piispalanselän havaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Haliianojaa vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,0 m. Pintaveden ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Veden kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat kohonneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Typpipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojen korkein. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli runsaasti klorofyllipitoisuutta nostavaa limalevääja jonkin verran myös sinilevää. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m (näkösyvyys 1,0 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojenalhaisin. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä 01 irunsaasti limalevääja paljon myös muuta levää. Maaveden Mankaselän havaintopaikan433 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestäsekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,0 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Kokonaisfosforipitoisuus oli kohonnut hieman aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat Maaveden korkeimmat. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli runsaasti limalevääja paljon myös sinilevää. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan434 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,2 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Typpipitoisuus oli Maaveden havaintopaikkojen alhaisin. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin runsaasti limalevää, joka oli valtalaji. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla435 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (näkösyvyys 1,5 m. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat kohonneet aiempiin tarkkailukertoihin verrattuna. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli runsaasti limalevää Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3 selvästi hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia sekä jonkin verran kiintoaineen ja typen pitoisuuksia Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus.vesi oli ph-arvoltaan (5,5 hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstä ylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (SETTI veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine-ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (6,0 hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

83 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA Saimaan Maaveden Piispalanselänhavaintopaikan 431 (lähellä tuotantoalueelta laskevaa Halilanojaa vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kokonaissyvyys5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli sameaa (näkösyvyys 1,2 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista.vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. Vesi oli fosfori- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuksienperusteella rehevää. Veden väriluvut ilmoitetaan epävarmoina veden sameuden vuoksi. Veden humuspitoisuudet (CODMn olivat laskeneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. 1 metrin syvyydestä otetun näytteen vesi oli hieman typpipitoisempaa kuin 4 metrin syvyydestä otetun näytteen. Maaveden Kolilahden havaintopaikan 432 vesinäytteet otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyvyys 1,2 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Veden väriluku ilmoitetaan epävarmana veden sameuden vuoksi. Veden humuspitoisuus oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Maaveden Mankaselän havaintopaikan433 vesinäytteet otettiin 1ja 4 m syvyydestä(kok. syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Vesi Oli tasalämpöistä ja hapettunutta.vesi oli sameaa (näkösyv. 1,1 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Pintaveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Veden väriluvut ilmoitetaan epävarmoina veden sameuden vuoksi. Veden humuspitoisuudet olivat alhaisempia kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Veden sameusarvot olivat hieman korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Maaveden Kopinsalmen havaintopaikan 434 vesinäytteet otettiin 1 ja 4 m syvyydestä (kok.syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Vesipatsaan happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 1,3 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Veden väriluvut ilmoitetaan epävarmoina veden sameuden vuoksi. Veden humuspitoisuudet olivat hieman alhaisemmat ja sameusarvot olivat hieman korkeammat kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Maaveden Laitsaarenselän havaintopaikalla435 vesinäytteet otettiin 1ja 4 m syvyydestä(kok.syv. 5 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Vesi oli tasalämpöistä ja hapettunutta. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 1,6 m, lievästi kiintoaine- ja humuspitoista sekä rautapitoista. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksienperusteella rehevää. Veden väriluvut ilmoitetaan epävarmana veden sameuden vuoksi. Humuspitoisuudetolivat hieman alhaisemmat ja sameusarvot olivat hieman korkeammat kuin aiemmilla tarkkailukerroilla Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta Kemiallisesta käsittelystä lähtevä (SETTI vesi oli sameaa. Veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6 erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta. Suon yläpuolisen Suurisuonojan (437 vesi oli hapanta, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Veden laadussa näkyi hajakuormitus. Parjalanojan (436 vesi oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Veden laadussa näkyi hajakuormitus. Halilanojassa (075 ennen Maavettä vesi oli ph-arvoltaan selvästi hapanta. Vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella rehevää Kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI vedestä otettiin asiakkaan pyynnöstäylimääräinen näyte (analyysit olivat normaalia suppeammat. Veden fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4 erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin, orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

84 LIITE 4 SUURSUON (TAIPALSAARI TARKKAILU VUONNA Kemiallisesta käsittelystä lähtevä (SETTI vesi oli erittäin sameaa ja väriltään tummaa. Veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4 erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös veden kiintoaineenja ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforipitoisuutta. Käsittelyalensi myös jonkin verran orgaanisen aineen (COD ja kiintoaineen pitoisuuksia sekä hieman typen pitoisuutta. Halilanojan alaosan (075 vedestä analysoitiin ELY-keskuksen päätöksestä ph-arvon lisäksi kiintoaine- ja rautapitoisuus. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9 erittäin hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita Kemiallisesta käsittelystä lähtevä (SETTI vesi oli erittäin sameaa. Veden orgaanisen aineen (COD ja fosforin pitoisuudet olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,0 erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittelyalensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia. Käsittelyalensi myös hieman kiintoaineenja typen pitoisuuksia. Halilanojan alaosan (075 vesi oli ph-arvoltaan lievästi hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

85 Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432,433,434,435 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi hapen kyllästysaste (% on alusveden vuosikeskiarvot LIITE 5 Alusveden hapen kyllästysaste (% ~ 4 u, 3 2 Sameus 1 O +-~--~~--~--~~--~~--~~--~--~~--~~--~~ Kiintoaine 8 ~ ~~ ~~ ~ ~----~ ~~~ ~--~~k---~~~----~------~~~--.- ~:t-~~~~~~~';~~~~ii~~~~~~ O

86 Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432,433,434,435 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina LIITE 5 Väri... c < tl.o 40 E O Kemiallinen hapenkulutus, CDOMn 14 ~ ~A_----~ ~~~~~ ~~~--~~~~~~_f~~r ~ 8 ttl~~~b~~~t =~~~~~=- E ""'------"~." O +-~--~~--~--~~--~~--~~--~~--~~~~--~~ ""'_43l ~ Kokonaistyppi (kok.n

87 Suursuon alapuolisen Maaveden havaintopaikkojen (431,432,433,434,435 veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot koko vesipatsaan osalta vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat avovesikauden pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m LIITE 5 Kokonaisfosfori [kok.p] 50 ~ "433 ~434 ~435 Rauta ::::::.. bd ::: o a-klorofylli ~ 25 ::: O "433 ~434 ~435

88 ~.~ Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY V~ No 1073/14 PL 17, LAPPEENRANTA VAPO OY:N VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VA LUMA-ALUE I ALA-SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YH TEENVETO VUODELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY ~~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOIlEG Puhelin Telefax etunimi.sukunimi@svsy.fi

89 2(6 VAPO OY:N VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA ALUE I ALA-SAIMAAN ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO DELTA Yleistä Vehkataipaleensuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaaren kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4 ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella (4.112, jolla sijaitsevat myös Vapo Oy: n Kiihansuon ja Suursuon turvetuotantoalueet. Vehkataipaleensuon tuotantoalueen pinta-ala on 76,4 ha, josta vuonna 2013 tuotannossa oli 48,9 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Vehkataipaleensuolla on ollut keväästä 2010 lähtien ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään ruokohelpikentällä. Vehkataipaleensuon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Suur-Saimaan Jakaranlahteen kuusi kilometriä Saimaan kanavan suualueelta pohjoiseen. Jakaranlahden vesi on tyypillisesti sameahkoa, kiintoainepitoista, ruskehtavaa, fosforipitoisuudeltaan rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää sekä kohtuullisesti orgaanista ainetta sisältävää. Lahden vedenlaatuun vaikuttaa ojavesien lisäksi UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden jätevesikuormitus. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Vehkataipaleensuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli toukolokakuussa on kaksi viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kah- desti. Talvijaksolla ei ole näytteenottoa. Joulukuusta 2013 alkaen tuotantoalueen kuormitustarkkailua toteutetaan ympärivuotisesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan ruokohelpikentälle pumpattavasta (PUMPPU vedestä ja kentältä lähtevästä (V1 vedestä. Tihessä kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Vehkataipaleensuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Isoniittu (PO ja Isoniitun laskuoja (P1. Vehkataipaleensuon järvihavaintopaikka (P2 sijaitsee Suur-Saimaassa Jakaranlahdella. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

90 3(6 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Vehkataipaleensuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta (marras-huhtikuu kuormituksesta on laskettu Kaakkois Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen avulla. Vehkataipaleensuolla on kesäaikainen (jatkuvatoirninen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus, joka oli vuonna 2013 käytössä touko-lokakuussa. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Vehkataipaleensuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,4-kertaiset, fosforin osalta 0,6-kertaiset ja typen osalta 0,8-kertaiset muiden Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. Vehkataipaleensuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 brutto-om inaiskuorm itusarvot (g/ha/vrk Brultokuormilus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,6 100,5 28,0 1,09 talvikeskiarvo ,9 47,2 5,6 0,26 kevätkeskiarvo ,4 487,2 73,0 3,17 kesäkeskiarvo ,7 81,8 26,8 1,27 syksykeskiarvo ,5 78,9 40,4 1,13 käs.jakson aikana ,6 100,5 28,0 1,09 tarkkailujakson aikana ,6 78,5 32,6 1,21 tarkkailuiakson ulkop ,0 150,9 17,5 0,82 Vehkataipaleensuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella valumavesien ruokohelpikenttäkäsittelyn poistotehot olivat: kiintoaine 79 % CODMn -2 % fosfori 46 % typpi 40 % Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella (lukuun ottamatta COD:n puhdistustehoa pintavalutuskenttä toimi paremmin kuin vuonna Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (CODMn pitoisuus oli suurempi kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä ja tästä johtuen orgaanisen aineen puhdistusteho oli negatiivinen. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

91 4(6 3.2 Vesistötarkkailu Vehkataipaleensuolta altaalta lähtevästä (V1 vedestä otettiin vuonna 2013 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa, joista kaksi oli kesän rankkasadenäytteitä. Tarkkailutuloksissa on mukana myös joulukuussa 2013 otettu kuormitustarkkailunäyte, jolloin tuotantoalueen kuormitustarkkailu muuttui ympärivuotiseksi. Vesi oli laadultaan keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (Tauukko 2. Vesi oli Isoniitun halki kulkevassa ojassa sekä taustapisteessä (PO että suon laskuojaliittymän alapuolella (P1 keskimäärin erittäin tummaa, erittäin runsaasti humusta (CODMn ja rautaa sisältävää (taulukko 2. Vedet olivat keskimäärin ravinteikkaita. Vehkataipaleensuolta lähtevä vesi ei heikentänyt tarkkailujakson 2013 aikana Isoniitun halki kulkevan ojan veden laatua. Laskuojan liittymän alapuolella (P1 vedessä oli joidenkin parametrien osalta jopa hieman alhaisemmat ainepitoisuudet kuin taustapisteellä. Vehkataipaleensuon alapuolisen Suur-Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2 näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Näyte otetaan normaalista poiketen keväällä ja loppukesällä. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli noin 2,3 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 1,1 m. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-1 m, josta määritetään a-klorofylli. Saimaan Jakaranlahdessa (P2 vesi oli vuonna 2013 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä ravinne- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää/rehevää. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

92 5(6 Taulukko 2. Vehkataipaleensuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2013 V1 PO P1 P2 suolta Isoniitunoja, Isoniitunoja Suur-Saimaa, lähtevä taustap. Jakaranlahti Näytekertoja kpl K-aine mgll 3,9 18 8,2 5 Sähkönj mslm 7,7 5,3 6,3 12 ph 6,5 6,2 6,5 7,3 Väri mgll Pt CODMn mg II Kok.N 1-19/ Kok-P I-1g/l Fe 1-19/ P04-P 1-19/ NH4-N I-1g/l 34 5,5 NN03+N / Hehk.jään. mgll k-a 2,1 Hehk.häv. mgll k-a 2,4 O2 mgll 8,6 O2% % 91 Sameus FTU 3,1 a-chi I-1g/l 7,6 4 Veden laatu Vehkataipaleensuon alapuolisessa Saimaan Jakaranlahdessa vuosina Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueen alapuolisen Saimaan Jakaranlahden (P2 veden laatu oli tarkkailujakson aikana selvästi huonoimmillaan vuosina , jolloin keskimääräisistä ainepitoisuuksista sekä sameus- ja väriarvoista mitattiin selvästi muuta tarkkailujaksoa korkeampia arvoja (kuvaajat liitteenä 5. Lahti on matala (kokonaissyvyys noin 2 m, joten näytteet otetaan 1 metrin syvyydestä. Jakaranlahden kokonaisveden laatu parani 1990-luvun lopulla pääasiassa laskevista kiintoaine-, humus-, fosfori-, typpi- ja rautapitoisuuksista sekä väriarvosta johtuen. Veden keskimääräinen hapen kyllästysaste (% oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut 3,5-21 IJg/1välillä. Alhaisin pitoisuus (3,5 IJg/l mitattiin loppukesällä 2012, vuonna 2013 pitoisuus oli hieman korkeampi (7,6 IJg/I. Viime vuosina veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa vaan veden laatu on pysynyt melko samanlaisena 1990-luvun lopun vaihteluiden jälkeen. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

93 6(6 LlITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

94 LIITE 1 VEHKATAIPALEENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Taipalsaaren kunnan Paarmalan kylässä noin 10 km Lappeenrannasta koilliseen Vesistöalue Vuoksen vesistöalueen (4 ja Ala-Saimaan lähialue (4.112 Vesien poistuminen tuotantoalueelta Isoniitvn laskuoia - Jakaranlahti (Suur-Saimaa Kunnat, joiden alueella Taipalsaari, Lappeenranta lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 67 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 67 ha (levossa 55 ha / Oha valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu 1996/1999 tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusailasta patolaitteineen, sarkaojat lietteenpidättimineen sekä ulkopuolisten vesien eristysoja (perustaso. Alueella on pumppaamo ja ruokohelpikenttä toiminnassa. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 25/06/2, VHO Nro 07/0147/1, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Tiheä tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. HUOM. tarkkailu ympärivuotiseksi joulukuusta 2013 alkaen. Kuormitustarkkailun PUMPPU / kentäle tuleva / näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit V1 / laskeutusaltaan alapuoli / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet PO/ Isoniittu / (V (tunnus / sijainti / koordinaatit P1 / Isoniitun laskuoja, silta / (V V=virtahavaintopaikka P2/ Suur-Saimaa, Jakaranlahti / (J J=järvihavaintopaikka Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

95 «:::.=:: :::.=:: cc:: e:( I- 2 UJ UJ ::...I e:( e I-2 e:( l e :: I UJ >cc:: :: I- 2 e :: (,Il 2 UJ UJ...I e:( e, «le:( :::.=:: J: UJ > 2 UJ cc:: e:( e:( (,Il...I e:( c.. ~

96 VEHKATAIPALEENSUON TARKKAILUTULOKSET <:» LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik n nimi Lämpö Virta, '02 '02 % "Sarnei 'K-aine "Sähkön] 'ph 'Väri 'CODMn 'Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. 'Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % HU mg/l mslm mg/l Pt mg II fjg/i fjg/i fjgli fjgli fjgli mg/l k-a mgll k-a fjg/i fjg/i VEHKAT PO 8,7 5,6 5, VEHKAT P1 8,5 5,7 3,99 5, VEHKAT PUMPPU 5,3 5, VEHKAT V ,6 3,59 5, <2 0, VEHKAT PUMPPU 34 6, VEHKAT V1 14,8 12 2,6 5,3 6, VEHKAT P2 1 17,4 8,6 90 3,4 5,3 11,67, <5 340 VEHKAT PUMPPU 28 7, VEHKAT V1 17,5 1,3 7 8,73 6, <20 2,5 4, VEHKAT PUMPPU 23 6, VEHKAT V1 3,4 2,5 8,36 6, VEHKAT PO 14,5 17 5, VEHKAT P1 14,4 11 5,51 6, VEHKAT PUMPPU 11 6, VEHKAT V1 16,4 5,7 3,2 5,06 6, VEHKAT PUMPPU 13 6, VEHKAT V1 15,1 19 4,5 7,32 6, <5 <20 <2 2, VEHKAT PUMPPU 6 6, VEHKAT V1 16,6 0,8 1,8 7,33 6, VEHKAT PUMPPU VEHKAT V1 18,2 4,5 4 9,48 6, <5 <20 <2 2, VEHKAT PUMPPU 6,8 6, VEHKAT V1 70 3,7 6,17 6, VEHKAT PUMPPU 23 6, VEHKAT V1 16, ,05 6, VEHKAT P2 0,7 18,4 8,6 91 2,8 4,7 12,8 7, < VEHKAT P ,6 ks.laus VEHKAT PUMPPU 12 7, VEHKAT V1 10,9 3,4 2,4 9,1 6, ,4 670 VEHKAT PUMPPU VEHKAT V1 7,7 8,6 6 9,36 6, VEHKAT PO 7,4 30 5,47 6, VEHKAT P1 7,6 8 9, VEHKAT PUMPPU 21 6, VEHKAT V1 7,6 5,7 5,2 10,4 6, <2 3, VEHKAT PUMPPU 13 6, VEHKAT V1 0,5 0,5 5,6 11,1 6, VEHKAT PUMPPU 10 6, VEHKAT V1-0,2 12 2,2 6,9 6, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

97 LIITE 4 VEHKATAIPALEENSUON TARKKAILU VUONNA Ruokohelpikentältä lähtevän (Vi veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuutta. Isoniitun taustapisteellä (PO vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (COD ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (Pi veden laatu oli parempi kuin taustapisteellä (PO johtuen alhaisemmista raudan, typen ja humuksen pitoisuuksista sekä väriluvusta Ruokohelpikentältä lähtevä (Vi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran fosfori- ja typpipitoisuutta. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat kohonneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna Saimaan matalan Jakaralahden havaintopaikan P2 näyte otettiin 1 metrin syvyydestä (kokonaissyvyys 2 m ja näkösyvyys 1,2 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella rehevää Ruokohelpikentältä lähtevän (Vi veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä hieman verran fosfori- ja typpipitoisuutta. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden orgaanisen aineen ja raudan pitoisuudet olivat alhisemmat kuin kentältä lähtevässä vedessä. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat korkeampia kuin aiemmilla tarkkailukerroilla Rankkasadenäyte (58 mm (Vapon ottama: Ruokohelpikentältä lähtevä (Vi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden typpipitoisuus oli selvästi aiempaa korkeampi. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta Ruokohelpikentältä lähtevä (Vi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran ravinne- ja rautapitoisuutta. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli alhaisempi kuin kentältä lähtevässä vedessä. Isoniitun taustapisteellä (PO vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta sekä erittäin runsaasti humusta (COD ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (Pi veden laatu oli hieman keskimäärin parempi kuin taustapisteellä (PO johtuen alhaisemmista raudan, humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksista sekä väriluvusta Ruokohelpikentältä lähtevä (Vi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran ravinne- ja rautapitoisuutta Ruokohelpikentältä lähtevän (Vi veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran fosforipitoisuutta Ruokohelpikentältä lähtevä (Vi vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaine- ja fosforipitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kentältä lähtevän veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli hieman korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

98 LIITE 4 VEHKATAIPALEENSUON TARKKAILU VUONNA Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Ruokohelpikentältä lähtevä (V1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaineja typpipitoisuutta sekä hieman fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia Ruokohelpikentältä lähtevä (V1 vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoaine- ja fosforipitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta Saimaan matalan Jakaralahden havaintopaikan P2 näyte otettiin 0,7 metrin syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-1 m (kokonaissyvyys 1,5 m ja näkösyvyys >1 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden ja levärnäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää Ruokohelpikentältä lähtevän (V1 veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran typen ja fosforin pitoisuuksia Ruokohelpikentältä lähtevä (V1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi tehokkaasti kiintoainepitoisuutta, jonkin verran typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden rautapitoisuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla Ruokohelpikentältä lähtevä (V1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi tehokkaasti kiintoainepitoisuutta, jonkin verran fosforin, typen ja raudan pitoisuuksia. Isoniitun taustapisteellä (PO vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta sekä erittäin runsaasti humusta (COD ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Laskuojan (P1 veden laatu oli hieman keskimäärin parempi kuin taustapisteellä (PO johtuen alhaisemmista raudan, humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksista sekä väriluvusta Ruokohelpikentältä lähtevä (V1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta Kuormitustarkkailu siirtyi ympärivuotiseksi joulukuusta 2013 alkaen. Ruokohelpikentältä lähtevän (V1 veden kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran festort- ja rautapitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

99 LIITE 5 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2 (1 m veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina '*'N 60 O Hapen kyllästysaste (% O Lfl co r-, 00 C O rl N ryl '<t Lfl lo r-, 00 C O rl N ryl C C C C C O O O O O O O O O O rl rl rl rl C C C C C O O O O O O O O O O O O O O rl rl rl rl rl N N N N N N N N N N N N N N :::> l- LL O.. r Sameus ~ j ~.-'-.... " ~ ~ E O Kiintoaine

100 r- =i m \J1 - J.lg/I mg/i mg/i Pt 3 :::r - ;:0;- f-' f-' f-' f-' f-' f-' N N W W f-' f-' N N W < ~ N -I» ffi 00 o N -I» ffi o U1 o U1 o U1 o U1 U1 o U1 o U1 o I'! Dl o o o o o o o o o o o o o o o c.. _. o o o o o o o o o l'! 'O ::l ~ <... I'! I'! Dl I'! 1995 Dl ::l / c: c: o 1997 c: ::l 1997 c: Dl 1998 " ro Dl c: 'O 3 '::: c: I'! III 1999 o ::l 1999 iii' C < I'! ::s 2000 c: 2000 ::l C o " ro 1/1 In ::s 2001 _. Dl ::s ;:o;- _. III I'! ::s- 1/1 3 VI 2002 III ;:o;- Dl _. Dl "C < < ~ ::l 2003 "C 2003 ro Ill: 2003 <... - "C ::s :::::!. o Dl... ;:o; s:: " 2004 c: <... Dl Dl C 2005 s:: o ::l / Dl " s:: ::l :::r 2006 : VI Dl 2006 c..... I'! n U ::l O U 2007 :::r C If Dl ;;: N < 2008 o Dl :::I Dl ;:o; Dl ::l UJ ;; o'o 2012 ~ -."

101 LIITE 5 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden havaintopaikan (P2 (1 m veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina , paitsi a-klorofyllipitoisuudet ovat loppukesän pintaveden kokoomanäytteestä (0-1 m Kokonaisfosfori {kok.p} ~ 40 :: O ~ ~ ~ 00 ffi O M N M ~ ~ ~ ~ 00 ffi O M N M ffi ffi ffi ffi ffi O O O O O O O O O O M M M M ffi ffi ffi ffi ffi O O O O O O O O O O O O O O M M M M M N N N N N N N N N N N N N N Rauta ~ O ~ ~ ~ 00 ffi O M N M ~ ~ ~ ~ 00 ffi O M N M ffi ffi ffi ffi ffi O O O O O O O O O O M M M M ffi ffi ffi ffi ffi O O O O O O O O O O O O O O M M M M M N N N N N N N N N N N N N N a-klorofylli

102 ~.~.. Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY V~.. No 1074/14 PL 17, LAPPEENRANTA VAPO OY:N PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I HE LlSEVÄNJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY JlJJW.~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOllEe Puhelin Telefax etunimi.sukunimi@svsy.fi

103 2(6 VAPO OY:N PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE I HE LlSEVÄNJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Yleistä Paljasuon turvetuotantoalue sijaitsee Rautjärven kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4 ja tarkemmin Helisevänjoen valuma-alueella ( Paljasuon tuotantoalueen pinta-ala on 74 ha. Paljasuon tuontantoalueella ei ollut vuonna 2013 tuotantoa. Paljasuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti kasvillisuuskentällä. Suon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Helisevänjokeen ja edelleen Purnujärveen. Helisevänjoen vesi on humusvaikutteista, kohtalaisesti rautaa sisältävää, fosforipitoisuudeltaan lievästi rehevää/rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää. Helisevänjokea kuormittaa lisäksi hajakuormitus. Purnujärvi on hyvin sameavetinen ja selvästi rehevä järvi, jota vaivaavat ajoittaiset sinileväkukinnat. Purnujärven vedenlaatu on tyypillisesti välttävä. Myös Purnujärveen kohdistuu merkittävässä määrin hajakuormitusta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Paljasuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU vedestä ja kentältä lähtevästä (K2 vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Paljasuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Helisevänjoki laskuojaliittymän yläpuolella (P3b, laskuoja (P5, Helisevänjoki laskuojaliittymän alapuolella (P6 ja Helisevänjoki alempana Hyypiänvuoren kohdalla (P7 ennen Purnujärveä. Vuodesta 2012 lähtien uutena järvihavaintopaikkana on ollut Purnujärven länsiosa (P8. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

104 3(6 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Paljasuon kuormitustarkkailu Paljasuon kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Paljasuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Paljasuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,4- kertaiset, fosforin osalta 0,6-kertaiset ja typen osalta 0,8-kertaiset muiden Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. Paljasuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km" g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,6 84,7 31,0 1,00 talvikeskiarvo ,9 71,8 17,3 0,69 kevätkeskiarvo ,5 442,9 118,2 3,42 kesäkeskiarvo ,0 33,5 4,7 0,32 syksykeskiarvo ,0 75,2 58,4 1,63 käs.jakson aikana ,6 84,7 31,0 1,00 tarkkailujakson aikana ,6 84,7 31,0 1,00 Paljasuon lupapäätöksen (ESAVI/12/04.08/2011, mukaan kasvillisuuskenttäkäsittelyn tavoitteelliset puhdistustehot, mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava alkaen vähintään seuraavat: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Paljasuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien virtaamapainotteisena keskiarvona lasketut pintavalutuskenttäkäsittelyn poistotehot olivat (suluissa suoraan tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella lasketut puhdistustehot: kiintoaine 39 % (44 % CODMn -19 % (-18 % (ei puhdistustehovaatimusta fosfori 30 % (26 % typpi -7 % (7 % Poistotehot eivät saavuttaneet lupamääräyksessä asetettuja tavoitteellisia vähimmäisvaatimuksia. Pintavalutuskenttä toimi tulosten perusteella keskimäärin heikommin kuin vuonna Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

105 4(6 3.2 Paljasuon vesistötarkkailu Paljasuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2 vedestä otettiin vuonna 2013 tarkkailunäytteet 17 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä. Tulosten perusteella veden rautapitoisuus oli keskimäärin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 2. Suon laskuojassa (P5 keskimääräiset ainepitoisuudet olivat vuonna 2013 kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta hieman alhaisemmat kuin suolta lähtevässä vedessä. Laskuojan (P5 vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Tulosten perusteella laskuojasta tuleva vesi heikensi vain lievästi tarkkailujakson 2012 aikana Helisevänjoen keskimääräistä veden laatua kohottamalla hieman typen, fosforin ja raudan pitoisuuksia. Helisevänjoella, laskuojan alapuolella (P6 vesi oli keskimäärin humus (CODMn- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori perusteella lievästi rehevää. Alempana Helisevänjoella Hyypiänvuoren näytepisteellä (P7 tarkkailujakson aikainen veden laatu oli heikompi kuin ylemmällä laskuojaliittymän alapuolisella Helisevänjoen pisteellä (P6. Hyypiänvuoren jokipisteellä veden ainepitoisuudet olivat korkeammat kuin ylemmällä jokipisteellä laskuojan alapuolella. Helisevänjoen näytepisteiden väliin kohdistuu hajakuormitusta, joka näkyy selvästi veden laadussa. Helisevänjoki oli Hyypiänvuoren näytepisteellä (P7 keskimäärin kiintoaine-, humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Taulukko 2. Paljasuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2013 K2 P5 P3b P6 P7 kentältä laskuoja Helisevänjoki, Helisevänjoki, Helisevänjoki, lähtevä laskuojan laskuojan läp. alap. Hyypiänvuori Näytekertoja kpl K-aine mg/l 7,8 8,9 2,3 2,9 7 Sähkönj ms/m 7,5 7 3,8 3,9 4,2 ph 6,3 6,5 6,7 6,8 6,8 Väri mg/l Pt CODMn mg II ,6 9,8 11 Kok.N 1J9/I Kok-P IJg/I Fe 1J9/I P04-P IJg/I 39 NH4-N IJg/I NN03+N02 1J9/I 219 Hehk.jään. mg/l k-a 3,9 Hehk.häv. mg/l k-a 5 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

106 5(6 Vuonna 2012 otettiin käyttöön uusi Purnujärven länsiosan havaintopaikka P8. Paljasuon alapuolella Purnujärven länsiosan havaintopaikan (P8 näyte otetaan 1 metrin syvyydestä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli noin 2 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 0,7 m. Purnujärven länsiosan vesi oli vuonna 2013 keskimäärin kiintoaine- ja lievästi humuspitoista. Veden rautapitoisuus oli humusvesiiie ominainen. Ravinne- ja loppukesän levämäärää ilmaiseva a klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää/rehevää. (Taulukko 3 Taulukko 3. Paljasuon järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksoita 2013 P8 Purnujärvi, länsiosa Näytekertoja 2 K-aine 2,8 Sähkönj 4,7 ph 6,9 Väri 75 CODMn 10 Kok.N 550 Kok-P 22 Fe 550 P04-P 4,0 NH4-N 24 NN03+N02 20 O2 11 O2% 94 Sameus 2,6 a-chi 8,1 3.3 Purnujärven koeverkkokalastus Paljasuon alapuolisessa Purnujärvessä tehtiin koeverkkokalastus kesällä Koeverkkokalastuksen tulokset raportoidaan erillisessä raportissa. 4 Veden laatu Helisevänjoessa vuosina Helisevänjoessa Paljasuon turvetuotantoalueen suunnalta tulevan laskuojan Iiittymän alapuolella (P6 keskimääräiset kiintoaine-, humus (CODMn-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet sekä väriarvo ovat vuosina olleet pääsääntöisesti ojaliittymän yläpuolisia (P3/P3b arvoja korkeampia (kuvaajat liitteenä 5. Vuoden 2008 keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli yläpuolisella näytepisteellä selvästi korkeampi kuin alapuolisella. Vuoden 2006 keskimääräinen rautapitoisuus oli yläpuolisella näytepisteellä selvästi korkeampi kuin alapuolisella. Vuosien aikana Helisevänjoen laskuojaliittymän ylä- ja alapuolisissa näytepisteissä kokonaisveden laatu on hieman Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

107 6(6 heikentynyt johtuen keskimäärin hieman kohonneista väri- ja CODMn-arvoista. Laskuojaliittymän yläpuolisella taustapisteellä (P3/P3b keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli kohonnut tarkastelujakson aikana. Alapuolisella näytepisteellä (P6 veden keskimääräinen typpipitoisuus oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet lievästi rehevälie ja rehevälie vesialueelle ominaisella tasolla. Vuosina taustapiste on sijainnut yli kilometrin ojaliittymän yläpuolella. Vuodesta 2004 alkaen taustapiste on siirrettyojaliittymän yläpuolelle sen välittömään läheisyyteen. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Vedenlaadun pitkäaikaiskuvaajat JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

108 LIITE 1 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot I Paljasuo: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Rautiärvella noin 20 km Imatralta koilliseen Vesistäalue Vuoksen vesistön (4 Rautjärven vesistöalue (eli Helisevänjoen valuma-alue ( Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoia - Helisevänioki - Purnuiärvi Kunnat, joiden alueella Rautjärvi lähivaikutusvesialue silaltsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 87 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 64,1 ha (levossa 41 ha / O ha valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1975/1980 Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätinja päisteputket, 2 kpl laskeutusaltaita, pumppausailas ja valumavesien ympärivuotinen kasvillisuuskenttäkäsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 243/2011/4, Tarkkailutiedot I Paljasuo: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottovälitoukolokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Lähtevän veden näytteenottopisteet PUMPPU / Kentälle tuleva, pumppuallas / (tunnus / sijainti / koordinaatit K2/ Kentältä lähtevä / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P5 / Paljasuo, laskuoja / (V (tunnus / sijainti / koordinaatit P3b / Helisevänjoki 009/ (V V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P6/ Helisevänjoki 049/ (V P7 / Hyypiänvuori 007 / (V P8/ Purnuiärvi, länsiosa / (J Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

109 <C ~ cc:: ~ :0 I III III LU > Z LU LU ::::> -I «O I Z «I O ::::> I LU >cc:: ::::> I- Z O ::::> III «::J «c.. Z LU >cc:: :«~ ::::> «cc::

110 ~ w w ~ V Q. ::J -I ;;: ~ ~ a::: <C ~ V ::J!:: ~ a::: o ::J ~ Z w w ::J -I <C o ~Z <C ~ o ::J ~ w ~ ::J ~ Z o ::J V <C :J <C Q. Z w >a::: :<C ~ ::J <C a:::

111 PALJASUON TARKKAILUTULOKSET '-.-/ '-.-/ LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, Finas-akkreditoitu menetelmä, n alihankinta NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama '02 '02 % 'Sameus *K-aine *Sähkönj *ph 'Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll mslm mgll Pt mg II j.jg/l j.jg/l j.jg/l j.jg/l j.jg/l mgll k-a mgll k-a j.jg/lj.jg/l PALJA K2 0, ,08 6, ,8 5, PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA P PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA P3b PALJA P PALJA P PALJA P PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA P3b PALJA P PALJA P PALJA P PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU PALJA P PALJA P PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU 0-1 Ei näytteitä! Ei näytteitäl Ei näytteitä! Ei näytteitä! PALJA K2 Ei näytteltai PALJA PUMPPU Ei näytteitä! PALJA K PALJA P3b PALJA P PALJA P PALJA P PALJA PUMPPU 0,2 8,6 o 0,5 16,2 19,5 16,4 15, ,8 15,4 23,5 19,5 1,5 0,2 12 6,9 1,8 4,5 1,9 2,2 70 6,7 25 8,3 8,6 5,7 2,6 10 4,5 15 4,5 21 0,79 9,4 8,5 8,4 8,5 8,5 8,6 12, , ,1 10 7, , ,9 3,9 11 5,3 15 6, , ,3 10 2,4 4, , ,8 5,6 1 1,6 13 9,27 6,1 10,6 6,3 5,06 6,6 6,8 9,49 6,5 6,4 3,52 5,3 3,87 6,4 4,04 5,8 3,83 6,5 4,07 6,4 5,6 5,55 6 6,1 6,3 6,1 6,5 6,57 6,6 6,5 6,3 6,5 7 5,56 6,6 3,56 6,9 6,5 6,9 3,64 6,9 3,9 7 6,6 6,72 6,9 6,4 5,48 6,9 6,5 4,4 7,2 5,69 6,8 6,6 9,9 6,3 4,09 6,9 10,5 6,8 4,27 6,9 4,77 6,9 6, , , , , , , Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy < <20 < <5 <20 4 <5 < < < <2 5,2 2, ,4 5, , ,3 7, , ,1 ks.laus

112 PALJASUON TARKKAILUTULOKSET <:»: LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä, o alihankinta NäylePvm TulkOhj HavPaik Näytteen nimi PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU PALJA K PALJA PUMPPU Lämpöli Virtaama *02 *02 % *Sameus *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll mslm mgll PI mg II ",gil ",gil ",gil ",gil ",gil mgll k-a mgll k-a ",gil ",gil 1, ,5 6, ,4 5, ,4 7,81 5, <2 1, ,4 5, O 12 2,5 8, , Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

113 LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely ei alentanut ainepitoisuuksia. Typpipitoisuus oli lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi kiintoainepitoisuutta. Fosforin ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat lähtevässä vedessä korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Pitoisuus oli kohonnut aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Myös ammoniumtyppipitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran typen ja fosforin pitoisuuksia. Orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Purnujärven länsiosan (havaintopaikka P8 vesinäyte otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 1,5 m ja näkösyv. 0,6 m. Veden happitilanne oli erittäin hyvä. Vesi oli lievästi sameaa, humus- ja rautapitoista sekä melko ravinteikasta Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi fosfori- ja rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä Kevättulvanäyte: Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden ph-arvo oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rautapitoisuutta sekä jonkin verran fosfori- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Paljasuon laskuojan (P5 vesi oli hapanta, erittäin tummaa, kiintoainepitoistaja runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b vesi oli humus- ja rautapitoista sekä melko ravinteikasta. Tulosten perusteella laskuoja heikensi hieman Helisenvänjoen veden laatua. Alapuolisen näytepisteen veden fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisuus olivat korkeampia verrattuna yläpuolisen näytepisteen tuloksiin. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella (P7 veden laatu oli heiketynyt yläpuolisiin näytepisteisiin verrattuna. Veden kiintoainepitoisuus oli selvästi kasvanut. Myös raudan, fosforin ja typen pitoisuudet sekä väriluku olivat kasvaneet. Vesi oli tummaa, humuspitoista seka runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rauta-, fosfori- ja typpipitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi rautapitoisuutta sekä jonkin verran fosfori-, kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä oli hieman alhaisempi orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä oli hieman alhaisempi orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

114 LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, rauta- ja fosforipitoisuutta. Kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä oli hieman alhaisempi orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä. Paljasuon laskuojan (P5 vesi oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b vesi oli humus- ja rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpija fosfori perusteella lievästi rehevää. Tulosten perusteella laskuoja heikensi hieman Helisenvänjoen veden laatua. Alapuolisen näytepisteen veden rautapitoisuus sekä ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia verrattuna yläpuolisen näytepisteen tuloksiin. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella(P7 veden laatu oli heiketynyt yläpuolisiin näytepisteisiin verrattuna. Veden ainepitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin ylemmällä näytepisteellä. Vesi oli humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi rauta-, kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä oli hieman alhaisempi orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli lähtevässä vedessä Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä Purnujärven länsiosan (havaintopaikka P8 vesinäyte otettiin 1 m syvyydestä (kok.syv. 2 m sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m. Veden happitilanne oli erinomainen. Vesi oli lievästi sameaa (näkösyv. 0,8 m, kiintoaine-, humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosfori- ja levärnäärää ilmaisevan a-klorfyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella näytteessä oli kohtalaisesti limalevää, Anabaena-sinilevää ja muita lajeja oli runsaasti Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, kiintoaine- ja fosforipitoisuutta. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Altaan huolto oli käynnissä, mittapadon viereen kaivettu ohitusputki. Pumppualtaan penkalla oli kaivinkone töissä Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (K2 oli kuiva. Pintavalutuskenttä oli kuiva huoltotöiden vuoksi Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (K2 oli kuiva Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (K2 oli kuiva Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi rauta-, kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

115 LIITE 4 PALJASUON TARKKAILU VUONNA 2013 Paljasuon laskuojan (PS vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Helisevänjoessa, yläpuolisella näytepisteellä (P3b vedessä oli lievä humusleima ja vesi oli rautapitoista. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori perusteella lievästi rehevää. Veden väriluku ja humuspitoisuus olivat alhaisempia kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Tulosten perusteella laskuoja heikensi hieman Helisenvänjoen veden laatua. Joen alapuolisen näytepisteen (PS veden ravinne- ja rautapitoisuudet olivat hieman korkeampia verrattuna yläpuolisen näytepisteen (P3b tuloksiin. Helisevänjoen alimmalla näytepisteellä Hyypiänvuorella(P? veden laatu oli hieman heiketynyt yläpuolisiin näytepisteisiin verrattuna. Veden rauta- ja fosforipitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin ylemmällä näytepisteellä. Vesi oli humus- ja rautapitoista. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Veden väriluku ja humuspitoisuus olivat hieman kohonneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi hieman rauta-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuuksia Pintavalutuskentältä lähtevän (K2 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Veden kokonaistyppi- ja nitraatti-/nitriittityppipitoisuus olivat korkeita. Veden ph-arvo oli alhaisempi ja typen yhdisteiden pitoisuudet olivat korkeampia kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman rauta- ja fosforipitoisuuksia. Lähtevän veden typen ja orgaanisen aineen (COD pitoisuudet olivat korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU vedessä Pintavalutuskentältä lähtevä (K2 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi tehokkaasti fosfori- ja kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran typen ja raudan pitoisuuksia. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

116 LIITE 5 Helisevänjoen Paljasuolta laskevan laskuojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (P3/P3b= yläpuolinen ja P6=alapuolinen näytepiste Kiintoaine 9 ~ ~ ~----~------~~--~~ , ~--~~--~._~~~~~~ tl.o E O... P3!P3b... P6 Väri e, 80 ~ 60 E O Kemiallinen hapenkulutus CcOMn 18 ~ ~ ~------~ ~--~-----~~ ~~----~ar---~~~~ ~~~r_ ~--- ~ E ==:ji~~~~~~~~~====~sl~::~~~~~~:: _( ~ O

117 LIITE 5 Helisevänjoen Paljasuolta laskevan laskuojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (P3/P3b= yläpuolinen ja P6=alapuolinen näytepiste Kokonaistyppi (kok.n 900 ~ ~----~=_--~----~#_--~------_ r < 500 ~ O Kokonaisfosfori (kok.p 35 ~ ~ 20 : O Rauta (Fe ,", bo 800 : O

118 ~.~ Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY _,. ~ PL 17,53851 LAPPEENRANTA No 1075/14 VAPO OY:N KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (JUUSTILANJOEN VALU MA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY /fi~ ~~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO T032 (EN ISOIlEe Puhelin Telefax etunimi.sukunimi@svsy.fi

119 2(5 VAPO OY:N KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (JUUSTILANJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Yleistä Konnunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Joutsenossa Juustilanjoen valuma-alueella (5 ja tarkemmin Saimaan kanavan alueella ( Konnunsuon tuotantoalueen pinta-ala on 253 ha, josta vuonna 2013 tuotannossa oli 160 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Tuotantoalueella on tehostettu valumavesien käsittely ja vedet pumpataan ympärivuotisesti kosteikkokäsittelyyn. Valumavedet laskevat kahta laskuojaa pitkin Soskuanjokeen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Soskuanjoki on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä ojamainen joki, johon kohdistuu myös merkittävässä määrin hajakuormitusta. Soskuanjoki on johdettu putkea pitkin vanhan ja uuden Saimaan kanavan ali. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Konnunsuon kuormitustarkkailu on tiheä ympärivuotinen, jossa näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa neljä viikkoa. Tehontarkkailunäytteet otetaan kosteikolie pumpattavasta vedestä (PUMPPU ja kosteikolta lähtevästä vedestä (K01. Tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Konnunsuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Soskuanjoki taustapiste (KO laskuojaliittymien yläpuolella, Soskuanjoki I Metsola (K1 laskuojaliittymien alapuolella, Suoskuanjoku IKansola (K2 ja Soskuanjoku, Vortsa (K3. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee Iiitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet. 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Konnunsuon kuormitustarkkailu Konnunsuon kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Konnunsuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoirninen mittapadon pinnankorkeusmittaus. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

120 3(5 Konnunsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 2- kertaiset, fosforin osalta 0,7 -kertaiset ja typen osalta 0,7 -kertaiset muiden Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. Konnunsuon kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km" g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,6 459,7 26,8 1,20 talvikeskiarvo ,5 56,0 3,4 0,20 kevätkeskiarvo ,4 2039,5 97,2 5,97 kesäkeskiarvo ,9 460,8 12,2 1,12 syksykeskiarvo ,1 450,5 52,4 1,08 Käsittelyjakson aikana ,6 459,7 26,8 1,20 tarkkailujakson aikana ,6 459,7 26,8 1,20 Konnunsuon lupapäätöksen (ESAVI/40/04.08/2011, mukaan kosteikkokäsittelyn tavoitteellisen puhdistustehon, mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava alkaen vähintään seuraavat: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen kosteikkoa ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Konnunsuon valumavesien kosteikkokäsittely oli vuonna 2013 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien virtaamapainotteisena keskiarvona lasketut kosteikkokäsittelyn poistotehot olivat seuraavat (suluissa suoraan tarkkailutulosten perusteella lasketut puhdistustehot: kiintoaine -13 % (O % CODMn 11 % (13 % (ei puhdistustehovaatimusta fosfori -4 % (8 % typpi 2 % (1 % 3.2 Konnunsuon vesistötarkkailu Konnunsuolta kosteikolta lähtevästä (K01 vedestä otettiin vuonna 2013 näytteet 20 kertaa, joista kaksi kertaa olivat kesän rankkasadenäytteitä. Kosteikolta lähtevän veden keskimääräinen klinteaine.- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vuoden 2013 tarkkailutulosten perusteella suon laskuojista tuleva vesi osaltaan heikensi tarkkailujakson aikana Soskuanjoen veden laatua, mikä ilmeni suon alapuolella (K 1 kohonneena rauta- ja fosforipitoisuutena. Myös veden väriluku sekä humuksen (CODMn pitoisuudet olivat korkeampia suon alapuolella. Suon alapuolella Metsolan havaintopaikalla (K1 Soskuanjoki oli keskimäärin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

121 tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää ja etenkin typpeä oli runsaasti. 4(5 Vuoden 2013 tarkkailutulosten perusteeliä Soskuanjoen Kansolan havaintopaikalla vesi oli keskimäärin tummempaa, fosfori- ja rautapitoisempaa kuin joen ylemmällä Metsolan havaintopaikalla (K1. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja erittäin rautapitoista. Joessa näkyi voimakas hajakuormituksen vaikutus. Joen alimmalla havaintopaikalla Vortsassa (K3 veden laatu oli (K2 Kansolan havaintopaikan kaltainen. Kiintoaine-, humus- ja rautapitoisuudet olivat hieman alhaisemmat kuin Kansolan havaintopaikalla. Soskuanjoen Vortsan havaintopaikan vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta. Taulukko 1. Konnunsuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2013 K01 KO K1 K2 K3 kosteikolta Soskuanjoki, Soskuanjoki, Soskuanjoki, Soskuanjoki, lähtevä taustap. Metsola, alap. Kansola Vortsa Näytekertoja kpl K-aine mg/l Sähkönj ms/m ph 6,7 7,3 7,1 7,2 7,1 Väri mg/l Pt CODMn mg II Kok.N flg/l Kok-P flg/l Fe flg/l P04-P flg/l 56 NH4-N flg/l 895 NN03+N02 flg/l 220 Hehk.jään. mg/l k-a 29 Hehk.häv. mg/l k-a 8,8 4 Veden laatu Soskuanjoen havaintopaikoilla vuosina Vuosina Soskuanjoen keskimääräiset humus (CODMn-,typpi- ja rautapitoisuudet sekä väriluvut ovat olleet korkeampia Konnunsuon turvetuotantoalueen alapuolella (K1 yläpuolisiin (KO arvoihin verrattuna (kuvaajat liitteenä 5. Vuonna 2013 yläpuolisen (KOtarkkailupisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin alapuolisen tarkkailupisteen (K1. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat kummassakin pisteessä olleet melko samalla tasolla. Tarkkailujakson aikana Soskuanjoen keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet 2,3-39 mg/i välillä. Keskimääräiset typpipitoisuudet olivat molemmilla näytepisteillä laskeneet vuosina , mutta kääntyneet vuonna 2012 hieman nousuun. Laskuojaliittymien alapuolisessa Soskuanjoen näytepisteessä (K1 keskimääräiset väriarvot ja CODMn-pitoisuudetovat olleet lasku- Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

122 suunnassa, mutta nousseet hieman vuonna 2012 ja kääntyneet vuonna 2013 jälleen laskuun. Muita kehityssuuntia ei keskimääräisten veden laatumuuttujien arvoissa ole havaittavissa. Tulosten perusteella Soskuanjoen alemman näytepisteen veden laatu on keskimäärin hieman parantunut tarkastelujakson aikana. 5(5 LlITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

123 LIITE 1 KONNUNSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1973/1975 Vapo Oy Lappeenrannan kaupungin Joutsenossa Saimaan kanavan itäpuolella Saimaan kanavan (5.003 valuma-alue Kolmen laskuojan kautta Soskuanjokeen Lappeenranta 237 ha 237 ha (tuotannossa 160 ha / Oha Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, laskeutusaltaat sekä valumavesien ympärivuotinen kosteikkokäsittely (pumppaus aloitettu lokakuussa 2012 Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 21/2012/2, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli toukolokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / käsittelyyn tuleva / (tunnus / sijainti / koordinaatit KOi / käsittelystä lähtevä / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet KO/ Soskuanjoki, tausta / (V (tunnus / sijainti / koordinaatit K1 / Soskuanjoki, Metsola / (V V=virtahavaintopaikka K2 / Soskuanjoki, Kansola / J=järvihavaintopaikka K3 / Soskuanjoki, Vortsa / Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

124 ..._.

125 LAPPEENRANNAN KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSTARKKAILUPISTEET

126 LIITE 3 KONNUNSUON Analyysitulokset: TARKKAILUTULOKSET Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik KONVA K KONVA PUMPPU KONVA K KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA KONVA KO KONVA KONVA K1 KONVA KONVA K2 KONVA KONVA K3 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA KONVA KO KONVA KONVA K1 KONVA KONVA K2 KONVA KONVA K3 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU KONVA K01 KONVA PUMPPU Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N "Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C Ils mgll mslm mg/l Pt mg II I-Ig/I 1-19/I 1-19/I I-Ig/I I-Ig/I mg/l k-a mg/l k-a I-Ig/I O 7, , O O 2, ,1 6, O O 3, ,6 6, ,1 33 6, ,1 1, , , , , ,65 6, , , ,6 6, ,1 7, , , , ,1 6, , , ,6 22 6, , , ,3 41 6, ,3 7, ,8 6, , ,1 0, ,2 6, <20 4,3 3, , , , , ,3 6, ,7 5,2 19,4 7, ,9 9,3 22,8 7, , ,5 7, ,7 6,5 22,1 7, , ,5 0,22 8,7 25,3 7, <20 6,3 2, , ,1 1, , , Ei näytteitä! Ei näytteitä! , , Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

127 KONNUNSUON TARKKAILUTULOKSET.,..._, LIITE 3 Analyys itu lokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *P04-P *NH4-N *NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C Ils mgll mslm mgll Pt mg II 1-19/1 1-19/1 1-19/1 1-19/1 1-19/1 mgll k-a mgll k-a 1-19/ KONVA K01 15,8 5, ,5 6, KONVA PUMPPU KONVA K01 Ei näytteitä! KONVA PUMPPU Ei näytteitä! KONVA K01 7 8, ,7 7, KONVA PUMPPU 11 7, KONVA K01 11,3 4, , KONVA KONVA KO 9,5 4,7 17 7,4 70 8, KONVA KONVA K1 8,9 6,2 22,6 7, KONVA KONVA K2 8,9 2,6 20,9 7, KONVA KONVA K3 8,9 0,67 19,9 7,2 80 6, KONVA PUMPPU 21 7, KONVA K01 2, ,8 6, KONVA PUMPPU 45 6, KONVA K01 4, ,9 4, KONVA PUMPPU 48 5, KONVA K01 0,1 3, ,5 6, KONVA PUMPPU 34 6, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

128 LIITE 4 KONNUNSUON TARKKAILU VUONNA Tuotantoalueen valumavedet johdetaan nykyisin kasvillisuuskentälle (kosteikko. Pumppaus kentälle on aloitettu Kosteikolta lähtevän (K01 veden ensimmäisen tarkkailunäytteen kiintoaineja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi hieman veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. Kosteikoilta lähtevän veden typpipitoisuus oli korkeampi kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä Tuotantoalueen valumavedet johdetaan kasvillisuuskentälle(kosteikko. Kosteikolta lähtevän (K01 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta pitoisuus oli selvästi alhaisempi kuin edellisellä tarkkailukerralla. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden fosforin, kiintoaineen sekä ravinteiden (typpi ja fosfori pitoisuuksia Kosteikolta lähtevän (K01 veden rauta-, kiintoaine-ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi hieman veden kiintoainepitoisuutta Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeita. Ammoniumtyppipitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden rauta-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta Kevättulvanäyte: Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely ei alentanut ainepitoisuuksia vaan esim. kiintoaineen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä selvästi alhaisempi kuin kosteikolta lähtevässä vedessä Kevättulvanäyte: Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely ei alentanut ainepitoisuuksia vaan fosfori- ja rautapitoisuus olivat kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä alhaisempia kuin kosteikolta lähtevässä vedessä. Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA KOvesi oli tummaa, humuspitoista sekä erittäin runsaasti kiintoainettaja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikastaja etenkin typpeä oli runsaasti. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet heikensivät osaltaan Soskuanjoen veden laatua kohottaen värilukua, fosfori-, rauta- ja humuspitoisuutta. Kiintoaine-ja typpipitoisuudet olivat kuitenkin Metsolan näytepisteelläalhaisemmat kuin Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA KO.Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1 tummaa, humuspitoista sekä erittäin runsaasti kiintoainettaja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä (KONVA K2 veden laatu oli huonompi kuin joen ylemmallä Metsolan näytepisteellä. Kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet sekä väriluku olivat korkeampia, mutta myös humuspitoisuus (COD oli hieman korkeampi kuin ylemmällä näytepisteellä. Soskuanjoen alimmalla Vortsan näytepisteellä (KONVA K3 ennen Laplandia Marketin purkuputkea veden rautapitoisuusja väriluku olivat korkeampia sekä kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat hieman korkeampia kuin ylemmällä Kansolan näytepisteellä (KONVA K2. Vortsan näytepisteellävesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta sisältävää sekä erittäin runsaasti kiintoainettaja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää. Joen näytepisteiden veden väriluvut ilmoitetaan epävarmoina veden sameuden vuoksi. Joen veden laadussa näkyi jo taustapisteellä voimakas kuormitus Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuusoli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely ei alentanut ainepitoisuuksia vaan fosfori- ja rautapitoisuus olivat kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä alhaisempia kuin kosteikolta lähtevässä vedessä Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuusoli erittäin korkea. Myös fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi fosforin ja orgaanisen aineen (COD sekä hieman raudan ja typen pitoisuuksia. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

129 LIITE 4 KONNUNSUON TARKKAILU VUONNA Kosteikolta lähtevän (K01 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi hieman fosfori- ja kiintoainepitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden typen, raudan ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea. Myös fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden typpipitoisuutta. Kosteikolta lähtevän veden fosforin, raudan ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä Kosteikolta lähtevä (K01 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi ravinnepitoisuuksia (typpi ja fosfori sekä hieman orgaanisen aineen (COD ja raudan pitoisuuksia. Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA KOvesi oli tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta ja etenkin typpeä oli runsaasti. Vesi oli pharvoltaan lievästi emäksistä. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet heikensivät osaltaan Soskuanjoen veden laatua kohottaen värilukua, fosfori-, rauta-, kiintoaine- ja humuspitoisuutta. Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1 tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä (KONVA K2 veden laatu oli hieman huonompi kuin joen ylemmallä Metsolan näytepisteellä. Kiintoaine-, humus-, fosfori- ja rautapitoisuudet sekä väriluku olivat hieman korkeampia kuin ylemmällä näytepisteellä. Soskuanjoen alimmalla Vortsan näytepisteellä(konva K3 ennen Laplandia Marketin purkuputkea veden typpipitoisuus oli kasvanut, mutta muilta osin veden laatu oli parempi kuin ylemmällä Kansolan näytepisteellä (KONVA K2. Vortsan näytepisteellä vesi oli tummaa, kiintoaine-ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Joen veden laadussa näkyi jo taustapisteellä (hajakuormitus. 10.? Kosteikolta lähtevä (K01 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi hieman fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoisuutta. 22.? Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea ja rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi hieman fosforin, raudan ja orgaanisen aineen (COD pitoisuutta. Lähtevän veden kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (K01 oli kuiva Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden fosforipitoisuutta sekä hieman orgaanisen aineen (COD, typen ja kiintoaineen pitoisuuksia Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuusoli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden fosforin, typen, kiintoaineenja orgaanisen aineen (COD pitoisuutta Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (K01 oli kuiva Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi veden orgaanisen aineen (COD pitoisuutta, mutta kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeampia kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoaine-ja fosforipitoisuus olivat erittäin korkeita. Myös rautapitoisuus oli korkea. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely ei alentanut ainepitoisuuksia. Kosteikolta lähtevän veden kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin kosteikolie pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

130 LIITE 4 KONNUNSUON TARKKAILU VUONNA 2013 Soskuanjoen taustapisteellä (KONVA KOvesi oli kiintoainepitoista, humuksen ja raudan tummetamaa. Vesi oli ravinteikasta. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi emäksistä. Veden typpi- ja rautapitoisuudet olivat alentuneet sekä veden väriluku ja humuspitoisuus olivat hieman alentuneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella suolta lähtevät vedet heikensivät osaltaan Soskuanjoen veden laatua kohottaen värilukua, humus-, typpi- ja rautapitoisuuksia. Soskuanjoen vesi oli Metsolan näytepisteellä (KONVA K1 tummaa, kiintoaine-ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Veden typpipitoisuus oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Soskuanjoen Kansolan näytepisteellä(konva K2 veden laatu oli hieman parempi kuin ylemmallä Metsolan näytepisteellä. Kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuudet sekä väriluku olivat hieman alhaisempia kuin ylemmällä näytepisteellä.veden väriluku, humus-, fosfori-, rauta- ja etenkin typpipitoisuus olivat laskeneet aiempien tarkkailukertojen tuloksiin verrattuna. Soskuanjoen alimmalla Vortsan näytepisteellä (KONVA K3 ennen Laplandia Marketin purkuputkea veden typpipitoisuus oli kasvanut, mutta muilta osin veden laatu oli keskimäärin hieman parempi kuin ylemmällä Kansolan näytepisteellä (KONVA K2. Vortsan näytepisteellävesi oli tummaa, humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Veden kiintoaine-, humus-, typpi- ja rautapitoisuudet olivat alhaisemmat sekä väriluku oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla Kosteikolta lähtevän (K01 veden kiintoainepitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi raudan, kiintoaineen, fosforin, orgaanisen aineen (COD ja typen pitoisuuksia Kosteikolta lähtevän (KO1 veden kiintoaineenja ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,6 selvästi hapanta ja arvo oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Veden nitraatti-/nitriittitypen pitoisuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi fosforipitoisuutta sekä hieman kiintoaineenja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia. Käsittelyynjohdettavan (PUMPPU veden ph-arvo (5,1 oli alhaisempi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla Kosteikolta lähtevä (K01 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella kosteikkokäsittely alensi kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

131 LIITE 5 Soskuanjoen Konnunsuolta tulevien laskuojien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina KO= laskuojien yläpuoli ja Kl = laskuojien alapuoli Kiintoaine 45 ~ ~ ~~--~ ::::::.. 25 b.o E 'Ik _, --_-- ~ _.._ O Väri 350 ~ =-~ ~~ ~~ ~ ~~~~ ~~~~ r_----.::::::.. E ~----~----~--~~------~~~~~~~----~~ ~~ ~~ ~a._ O +---~--~--~--~--~--~--~--~---~-~--~~ Kemiallinen hapenkulutus CCOMn 35 ~ t<~~~~~ ~ ~~~~---~~~~ ~--~--- 'tio E 15 +-A~--~--~~~~~~~~~~;:~~~~ O +---~--~--~--~--~ ~--~--~--~--~--~

132 LIITE 5 Soskuanjoen Konnunsuolta tulevien laskuojien ylä- ja alapuolisten havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina KO= laskuojien yläpuoli ja Kl = laskuojien alapuoli Kokonaistyppi (kok.n 4000 ~ x ~~--~~ ~~ ~~~;~;;::: -~~~.\_--~..., ~ ~ ~~~------~--~~~~~~ _j := ~J_---_]~LL:---~~~ O +---~--~--~------~--~--~--~--~--~------~ KO... K1 Kokonaisfosfori (kok.p 140 ~ ~~~ ~~--~~ tl:~s:==j~~::~~~~~:======:~ t::~~;~i~~ ~ ::: ~~ O +---~ ~--~--~ ~--~------~ Rauta :::::.. bo ::: O

133 ~.~.. Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA ~ ~ ~ SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY V~I,r PL 17,53851 LAPPEENRANTA No 1076/14 VAPO OY:N LAMPSANSUON JA JUHANI ARTELL KY:N LAMPSINSUO TURVETUOTANTO ALUEIDEN (VILAJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEN VETO VUODELTA 2013 Lappeenrannassa 6. päivänä kesäkuuta 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY il4m ~ Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITUTESTAUSLABORATORIO T032(EN ISOllEe Puhelin Telefax etunimi.sukunimi@svsy.fi

134 2(6 VAPO OY:N LAMPSANSUON JA JUHANI ARTELL KY:N LAMPSINSUO TURVETUOTANTO ALUEIDEN (VILAJOEN VALUMA-ALUE KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEN VETO VUODELTA Yleistä Vapo Oy:n Lampsansuo ja Juhani ArtelI Ky:n Lampsinsuo turvetuotantoalueet sijaitsevat Lappeenrannan kaupungin Ylämaan alueella. Purkuvesistön tutkimusalue kuuluu Vilajoen vesistöalueen (8 Korppisen alueeseen ( Vapo Oy:n Lampsansuon tuotantoalueen pinta-ala on 62,2 ha, josta vuonna 2013 tuotannossa oli 44 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Lampsansuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Juhani ArtelI Ky:n tuotantoalueella tuotannossa on noin 25 ha suota kahdella tuotantolohkolla. Juhani ArtelI Ky:n Lampsinsuon tuotantoalue on liitetty mukaan Vapo Oy:n Lampsansuon tuotantoalueen vesistötarkkailuun. Tuotantoalueilta kuivatusvedet johdetaan Heikinjoen ja Sullampien kautta Vilajokeen. Ylä-Sullammen vesi on keskimäärin sameaa, kohtalaisesti kiintoainetta sisältävää, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää, ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää sekä rautapitoista. Alusvesi on selvästi pintavettä huonompilaatuista huonon happitilanteen aiheuttaman sisäisen kuormituksen johdosta. Ala-Sullammesta ei ole aiempia vedenlaatuhavaintoja, mutta saatujen tarkkailutulosten perusteella vesi melko samankaltaista kuin Ylä-Sullammessa. Vilajoen vesi on kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää sekä ravinteisuudeltaan rehevää. Vilajokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Korppisen pohjoispäässä vesi on keskimäärin sameaa, kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa sekä ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää. Vedessä on ollut havaittavissa selvää happipitoisuuden alenemista, joka on pohjan läheisessä vesikerroksessa talviaikana melko voimakastakin. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Tuotantoalueella on tiheä ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulvaaikana kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

135 3(6 pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU vedestä ja kentältä lähtevästä (L 1 vedestä. Tiheässä ympärivuotisessa tarkkailussa vaihtelee suppea ja laaja analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailun perustiedot Lampsan- ja Lampsinsuon yhteisen vesistötarkkailun virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Saarenojanmäki (P2 maantiesilta, Vilajoki (P6 laskuojan yläpuoli ja Vilajoki (P4 laskuojan alapuoli. Järvihavaintopaikkoina ovat: Ala-Sullampi (P7, Ylä-Sullampi (P3 ja Korppisen pohjoispää (P5. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät Iiitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (SVYT haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2013 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Lampsansuon kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Lampsansuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoirninen mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Lampsansuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk olivat vuonna 2013 kiintoaineen osalta 0,9- kertaiset, fosforin osalta 0,6-kertaiset ja typen osalta 0,9-kertaiset kaikkien Vapon Kaakkois Suomen alueen kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 keskiarvoon verrattuna (ominaiskuormitusarvot taulukossa 1. Taulukko 1. Lampsansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2013 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km" g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,9 197,0 33,3 0,99 talvikeskiarvo ,6 49,9 18,4 0,43 kevätkeskiarvo ,2 117,2 53,1 1,10 kesäkeskiarvo ,6 280,0 23,6 1,14 syksykeskiarvo ,8 249,0 56,3 1,32 käs.jakson aikana ,1 203,5 34,3 1,02 käs.jakson ulkop ,3 6,4 2,8 0,05 tarkkailujakson aikana ,9 197,0 33,3 0,99 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/467/04.08/2010 asettanut Lampsansuon turvetuotantoalueen vesien pintavalutuskenttäkäsittelyn poistoteholle seuraavat vähimmäisvaatimukset kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

136 4(6 lukien. Koska lupapäätöksestä on valitettu, verrataan kentän toimivuutta lupaehtoihin kuitenkin tavoitearvoina. Lampsansuon valumavesien pumppaus pintavalutuskentälle oli vuonna 2013 toiminnassa välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella käsittelyjakson aikana poistotehot olivat: kiintoaine 58 % CODMn 3 % (ei puhdistusvaatimusta typpi 27 % fosfori 36 % Pintavalutuskenttä toimi tulosten perusteella keskimäärin hieman paremmin kuin vuonna 2012, mutta fosforin poistoteho oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Puhdistustehojen tavoitearvot saavutettiin kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. 3.2 Vesistötarkkailu Lampsansuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (L 1 vedestä otettiin vuonna 2013 kuormitustarkkailunäytteet 22 kertaa, joista kaksi oli kevättulvanäytteitä ja kaksi oli kesän rankkasadenäytteitä. Pintavalutuskenttäkäsittelystä lähtevän (L 1 veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen (taulukko 2. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Lampsin- ja Lampsansuon valumavedet johdetaan Ylä- ja Ala-Sullammen kautta. Ylä-Sullammen laskuojassa Saarenojanmäessä, havaintopaikalla (P2 vesi oli vuonna 2013 keskimäärin hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (CODMn ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle kohtuulliset. Vilajoessa sekä Ylä-Sullammen laskuojaliittymän ylä- (P6 että alapuolella (P4 vesi oli vuonna 2013 keskimäärin lievästi hapanta, runsaasti kiintoainetta sisältävää, tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat rehevälie vedelle ominaisia. Tulosten perus- teella Ylä-Sullammen laskuojasta tuleva vesi kohotti kiintoainepitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

137 5(6 Taulukko 2. Lampsansuon virtapaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksoita 2013 Li P2 P4 P6 kentältä Saarenojanmäki, Vilajoki, Vilajoki, lähtevä maantiesilta laskuojan alap. laskuojan yläp. Näytekertoja kpl K-aine mg/l 7,1 3, Sähkönj ms/m 5,3 2,9 4,4 4,9 ph 6,5 6,1 6,5 6,6 Väri mg/l Pt CODMn mg II Kok.N I-lg/l Kok-P 1-l9/I Fe 1-l9/I P04-P 1-l9/I 11 NH4-N I-lg/l 212 NN03+N02 1-l9/I 178 Hehk.jään. mg/l k-a 4 Hehk.häv. mg/l k-a 4,1 Lampsin- ja Lampsansuon alapuolisen Ylä-Sullammen havaintopaikan (P3 näytteet otetaan 1, 4 ja 7 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 8 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 0,5 m. Ylä-Sullammessa (P3 vesipatsaan vesi oli vuonna 2013 keskimäärin sameaa, runsaasti kiintoainepitoista, hapanta, erittäin tummaa, runsaasti humusta (CODMn ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 3. Vesi oli ravinnepitoisuuksien sekä loppukesän pintaveden levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Loppukesästä alusveden happitilanne oli heikentynyt ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen mm. fosforiyhdisteitä ja rautaa. Loppukesällä pintavedessä oli mikroskopoinnin perusteella vain yksittäisiä limaleviä. Ylä-Sullammen alapuolisen Ala-Sullammen havaintopaikan (P7 näytteet otetaan 1 ja 3 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja näkösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 0,5 m. Ala-Sullammessa (P7 vesi oli vuonna 2013 keskimäärin hapanta, lievästi sameaa, lievästi kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Loppukesällä pintavedessä ei havaittu mikroskopoinnin perusteella Gonyostomum semen-limalevää, mutta nielulevää oli melko runsaasti. Loppukesällä alusveden happitilanne oli selvästi heikentynyt. Ala- ja Ylä-Sullammen veden laatu oli keskimäärin melko samanlaista. Vilajoen suun lähellä, Korppisen pohjoispään havaintopaikan (P5 näytteet otetaan 1 ja 3 metrin syvyyksistä. Lisäksi loppukesällä (elokuu otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m, josta määritetään a-klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli 4 m ja nä- Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

138 6(6 kösyvyys oli vuonna 2013 keskimäärin 0,8 m. Korppisen pohjoispäässä (P5 vesipatsaan vesi oli vuonna 2013 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, tummaa, humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 3. Ravinne- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Loppukesällä vedessä oli runsaasti Gonyostomum semen-limalevää, joka oli selvä valtalaji. Loppukesästä alusveden happitilanne oli heikentynyt ja tuolloin pohjasedimentistä vapautui veteen mm. rautayhdisteitä. Taulukko 3. Lampsansuon järvipaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksoita 2013 P3 P7 P5 Ylä- Ala- Korppinen Sullampi Sullampi Näytekertoja kpl O2 mgll 6,4 6,9 7,6 O2% % Sameus FTU 7,7 3,9 3,3 K-aine mgll 3,5 2,4 3,3 Sähkönj mslm 3,5 3,4 4,6 ph 6 6,1 6,4 Väri mgll Pt CODMn mg II Kok.N 1--19/I Kok-P I--Ig/l P04-P 1--19/I NH4-N 1--19/I NN03+N /I Fe I--Ig/l a-chi I--Ig/l 7 9,2 18 LlITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopistekartat 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta 2013 JAKELU Vapo Oy Juhani ArtelI Ky TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

139 LIITE 1 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2013 Alueella sijaitsevat yhteistarkkailussa olevat Vapo Oy:n Lampsansuon sekä Juhani ArtelI Ky:n Lampsinsuon turvetuotantoalueet. Perustiedot I Lampsan- ja Lampsinsuo: Toiminnan harjoittajat Vaoo Ov ja Juhani ArtelI Kv Suoalueiden sijainti Lappeenrannan kaupungin Maajärven ja Ylämaan Sirkjärven kvlien alueella n. 19 km Taavetista itään Vesistäalue Vilajoen vesistöalueen (8 Korppisen alue (8.003 Vesien poistuminen tuotantoalueilta Heikinjoki - Sullammet - Vilaioki - Korooinen Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue Lappeenranta siiaitsee Tuottajakohtaiset tiedot I Vapo Oy, Lampsansuo: Suon valuma-alue Tuotantokelpoinen pinta-ala 84,5 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 60 ha (levossa 60 ha / O ha valmistelussa vuonna 2012 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Valmistelutyöt aloitettiin 2008 Vesiensuojelurakenteet ulkopuolisten vesien eritysojat, sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely Ympäristölupapäätös. lainvoima ESAVI Nro239/2011/4, Tuottajakohtaiset tiedot I Juhani ArtelI Ky, Lampsinsuo: Suon valuma-alue Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 25 ha / O ha valmistelussa vuonna 2008 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Kaksi laskeutusailasta, sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet sekä lohkon 1 kuivatusvesille virtaamansäätöpato. Yhteistarkkailun tiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Juhani ArtelI Ky: Ko. lupakauden aikana vuosina touko-syyskuussa kerran kuussa. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet PUMPPU / pv-kentälle tuleva, pumppuallas / (tunnus / sijainti / koordinaatit L1 / pv-kentältä lähtevä / LA 1 / suolta lähtevä, ei veden käsitttelyä / Virtaamamittaus Jatuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (ympärivuotinen Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikat 2 kertaa vuodessa. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P3 / Ylä-Sullampi / (J (tunnus / sijainti / koordinaatit P7 / Ala-Sullampi / (J V=virtahavaintopaikka P2 / Saarenojanmäki maantiesilta / (V J=järvihavaintopaikka P6 / Vilajoki, laskuojan yläpuoli / (V P4 / Vilajoki, laskuojan alapuoli / (V P5/ Korppisen oohioisoää / (J Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

140

141 «~ ~ c::: «t :::>!::: ~ c::: o :::> ~ 2 LLJ LLJ :::>...I «o t-2 «t o :::> t LLJ ~ :::> t- 2 o :::> VI 2 «VI c. ~ :5

142 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILUTULOKSET Lampsansuon tuotantoalue on valmisteluvaiheessa. '--' LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, 'Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama '02 '02 % 'Sameus C Ils mgll % FTU LAMPSA L1-0,1 0,22 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 0,1 19 LAMPSA PUMPPU LAMPSA P3 1 0,1 11,3 78 LAMPSA P3 4 1,2 9,1 64 LAMPSA P3 7 2,4 7,4 54 LAMPSA P5 1 0,1 11,1 76 LAMPSA P5 3 0,5 9,9 69 LAMPSA P7 1 0,1 10,7 73 LAMPSA P7 3 0,7 9,8 68 LAMPSA L1 O 7,1 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 O 5,7 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 2,3 59 LAMPSA P2 1,6 LAMPSA P4 1,4 LAMPSA P6 1,2 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 4,1 15 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 9 3,4 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 14,2 12 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 19,5 15 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 22 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 16,8 12 LAMPSA P2 17,1 LAMPSA P4 15,5 LAMPSA P6 15,3 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 17,6 23 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 17,3 7,1 LAMPSA PUMPPU LAMPSA L1 17 3,4 LAMPSA PUMPPU LAMPSA P3 1 19, LAMPSA P3 4 9,2 3,8 LAMPSA P3 7 4,7 O 33 o LAMPSA P3 0-2 LAMPSA P ,3 80 LAMPSA P5 3 18,9 1,9 21 5,4 2,9 2,1 4,5 3,9 4,9 4,2 1,3 2,2 32 2,1 2,5 'K-aine "Sähkön] "pl-l 'Väri 'CODMn 'Kok.N 'Kok-P 'P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. mg/l ms/m mg/l PI mg II 1J9/1 1J9/1 1J9/1 1J9/1 1J9/1 mg/l k-a 2,5 3,84 5, < ,3 5,77 6, ,4 4,34 6, ,39 5, ,4 3,2 5, ,3 5,11 6, ,8 5,04 6, ,8 4,09 6, ,4 3,82 6, ,2 5,87 6, <2 5,1 6, ,4 5,64 6, , ,4 3, ,6 2,8 5, ,9 5, , ,7 6, ,8 3,69 6, ,8 6, ,1 4,04 6, <2 8 6, ,62 6, , ,84 6, <20 7,5 21 6, ,32 6, , ,31 6, ,2 2,88 6, ,2 3,87 6, ,3 4,11 6, , ,16 6, <20 8 9,2 6, ,7 6,01 6, , ,59 6, <20 8,5 6,7 6, ,69 6, <20 1,4 2,8 5, ,37 5, ,6 3,6 4,1 6,7 4,19 6, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy <5 <20 12 Hehk.häv. 'Fe a-chi Mikroskop mg/l k-a 1J9/1 1J9/1 1, ,7 1, , , , ks.laus

143 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILUTULOKSET Lampsansuon tuotantoalue on valmisteluvaiheessa LIITE 3 Analyysitulokset: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöli Virtaama *02 *02 % *Sameus *K-aine *Sähkönj 'ph 'Väri 'CODMn 'Kok.N *Kok-P *P04-P 'NH4-N 'NN03+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. 'Fe a-chi Mikroskop C Ils mgll % FTU mgll ms/m mgll PI mg II j.jg/l j.jg/l j.jg/l j.jg/l j.jg/l mgll k-a mgll k-a j.jg/l j.jg/l LAMPSA P ,1 ks.laus LAMPSA P7 1 19, ,7 2,8 3,08 6, <2 10 < LAMPSA P7 3 9,9 0,91 8 4,9 3,5 2,78 5, LAMPSA P ,2 ks.laus LAMPSA L1 22 6,9 4,89 6, LAMPSA PUMPPU 13 6, LAMPSA L1 16,2 7,1 9,7 5,98 6, LAMPSA PUMPPU 7,2 6, LAMPSA L1 10,3 7,1 5,2 5,94 6, <20 2, LAMPSA PUMPPU 7,1 6, LAMPSA L1 6,2 2,6 3,6 6,29 6, LAMPSA P2 9,1 2 3,14 6, LAMPSA P4 6,3 13 5,48 6, LAMPSA P6 6,4 14 6,51 6, LAMPSA PUMPPU 5,3 6, LAMPSA L1 8,6 2,6 2,8 5,85 6, < LAMPSA PUMPPU 7,6 6, LAMPSA' L1 2,6 3,4 7,6 4,13 6, LAMPSA PUMPPU 64 6, LAMPSA L1 4,9 26 6,8 4,48 6, ,2 3, LAMPSA PUMPPU 15 6, LAMPSA L1-0,1 22 5,2 5,36 6, LAMPSA PUMPPU 110 6, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

144 LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi fosfori- ja kiintoainepitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuutta ja hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi fosforipitoisuutta sekä hieman kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD ja typen pitoisuuksia Ylä-Sullammen (P3 vesinäytteet otettiin 1, 4 ja l metrin syvyyksistä (kok.syv. 8 m, näkösyvyys 0,4 m. Vesipatsaan veden happitilanne oli melko tyydyttävä. Pohjan lähellä (l m veden happitilanne oli hieman heikentynyt. Vesi oli lievästi sameaa, hapanta, erittäin tummaa sekä runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Ala-Sullammen (P? vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,4 m. Veden happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Veden laatu oli lähes samanlainen kuin Ylä Sullammessa. Korppisen pohjoispään (P5 vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,1 m. Vesipatsaan happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa, lievästi kiintoainepitoista, tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi fosforipitoisuutta ja hieman kiintoainepitoisuutta Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuutta Kevättulvanäyte: Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi fosfori- ja rautapitoisuutta sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2 hapanta, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4 veden laatu oli lähes samanlainen kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6. Laskuojan alapuolella joen vedessä oli vain hieman enemmän humusta (COD, ravinteita ja rautaa kuin laskuojan yläpuolisella näytepisteellä. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P6 vesi oli tummaa, hapanta, kiintoaineja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta Kevättulvanäyte: Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden fosforipitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi rauta- ja kiintoainepitoisuutta sekä hieman fosforipitoisuutta. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

145 LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman kiintoainepitoisuutta, mutta muilta osin kentältä lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Suon pintavalutuskentältä lähtevä (L1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia. Rautapitoisuus oli kentältä lähtevässä vedessä korkeampi kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman typpipitoisuutta, mutta muilta osin kentältä lähtevän veden ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä. Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2 tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle melko kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4 vesi oli hieman tummempaa ja typpipitoisempaa kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6, mutta muilta osin veden laatu oli samanlainen laskuojan ylä- ja alapuolella. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P6 vesi oli erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori rehevää Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden rautapitoisuus oli korkea. Typpipitoisuus oli alhainen. Tulosten perusteella valumavesien käsittely ei alentanut ainepitoisuuksia vaan kentältä lähtevän veden ainepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi hieman typen, kiintoaineen ja fosforin pitoisuuksia Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden typpipitoisuus oli alhainen. Rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpipitoisuutta, mutta muilta osin ainepitoisuudet olivat kentältä lähtevässä vedessä korkeammat kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU vedessä Ylä-Sullammen (P3 vesinäytteet otettiin 1, 4 ja 7 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 8 m, näkösyvyys 0,6 m. Vesipatsaan vesi oli lämpötilakerrostunutta. Pohjan lähellä (7 m vesi oli hapetonta. Pohjan lähellä vesi oli erittäin sameaa, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, humusta (COD ja typpeä sisältävää. Hapettoman veden vuoksi pohjan lähellä vedessä oli erittäin runsaasti pohjasedimentistä liuennutta fosforia ja rautaa. 1 ja 4 metrin syvyyksissä vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa sekä runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja levämäärää ilmaisevan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli yksittäisiä limaleviä ja muutoin normaali lajisto. Ala-Sullammen (P7 vesinäytteet otettiin 1ja 3 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,6 m. Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja pohjan lähellä (3 m vesi oli lähes hapetonta. Pohjan lähellä vesi oli sameampaa, tummempaa sekä vedessä oli selvästi enemmän ammoniumtyppeä kuin 1 m näytteessä. Erittäin huonon happitilanteen vuoksi pohjan lähellä vedessä oli myös enemmän humusta, typpeä ja rautaa kuin 1 metrin näytteessä. 1 metrin näytteen vesi oli lievästi sameaa, erittäin tummaa, runsaasti humusta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei ollut limalevää, mutta nieluleviä oli melko runsaasti. Veden laatu oli melko samanlainen kuin Ylä-Sullammessa. SaimaanVesi- ja Ympäristötutkimus Oy

146 LIITE 4 LAMPSAN- JA LAMPSINSUON TARKKAILU VUONNA 2013 Korppisen pohjoispään (P5 vesinäytteet otettiin 1 ja 3 metrin syvyyksistä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m (kok.syv. 4 m ja näkösyvyys 0,9 m. Vesi oli lämpötilakerrostunutta ja pohjan lähellä (3 m veden happitilanne oli huono. Heikentyneestä happitilanteesta johtuen pohjan lähellä vedessä oli enemmän rautaa kuin 1 m näytteessä. Vesi oli lievästi sameaa, lievästi kiintoainepitoista, tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli runsaasti a-klorofyllipitoisuutta nostavaa limalevää Rankkasadenäyte (Vapon ottama: Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden orgaanisen aineen (COD pitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen pitoisuutta Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpipitoisuutta Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden typpipitoisuus oli erittäin alhainen ja fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi- ja rautapitoisuuksia sekä hieman kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD pitoisuuksia Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Ylä- ja Ala-Sullammen laskuojasta tuleva vesi oli Saarenojanmäen maantiesillan näytepisteellä (P2 erittäin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori olivat ojavedelle melko kohtuullisia. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4 vesi oli hieman tummempaa ja typpipitoisempaa kuin joen yläpuolisella näytepisteellä (P6, mutta muilta osin veden laatu oli samanlainen laskuojan ylä- ja alapuolella. Laskuojan alapuolella Vilajoen (P4 vesi oli humuksen tummentamaa. Vedessä oli runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti rautaa. Vesi oli ravinnepitoisuuksien rehevää. Vilajoen molemmilla näytepisteillä (P4 ja P6 veden väriluku ja humuspitoisuus olivat alhaisempia kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Veden väriluvut ilmoitetaan epävarmana veden sameuden vuoksi Suon pintavalutuskentältä lähtevän (L1 veden typpipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine-, rauta-, typpi- ja fosforipitoisuuksia Suon pintavalutuskentältä lähtevä (L1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi selvästi kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran fosforin, raudan ja typen pitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD pitoisuutta Suon pintavalutuskentältä lähtevä (L1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi kiintoaine- ja rautapitoisuutta sekä jonkin verran fosforin ja typen pitoisuuksia Suon pintavalutuskentältä lähtevä (L1 vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittelyalensi tehokkaasti kiintoainepitoisuutta sekä jonkin verran fosforin, raudan, orgaanisen aineen (COD ja typen pitoisuuksia. Kentälle pumpattavan (PUMPPU veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy