Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011
Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue kattaa rannikon Kokkolasta Tornioon Jäseninä vesialueen omistajat ja muut kalastusoikeuden haltijat Isännöimme kaikkia neljää Perämeren rannikon kalastusaluetta
Esityksen sisällöstä Luonnostekstiä on kaikilta osin vielä vaikea kommentoida, koska tekstissä on muutamia hyvin epäselviä kohtia. Tämän johdosta tässä esityksessä on poimittu kommentoitavaksi muutamia yksittäisiä kohtia luonnoksesta Kaikkiaan suunnitelma ja asetus tullee muuttumaan melkoisesti ennen mahdollista voimaan tuloa.
Suunnitelmaluonnoksen tavoitteet Itämeren lohikantaa hyödynnetään kestävällä tavalla kestävän enimmäistuoton periaatteen mukaisesti. Itämeren lohikannan geneettinen eheys ja monimuotoisuus ovat turvatut Tavoitteet ovat hyvät ja selkeät. Näihin on kaikkien osapuolten helppo yhtyä.
Merioikeusyleisopimus kutuvaltioperiaate? Merioikeusyleissopimus nostetaan esiin asetuksen johdantoosassa (kohta 10). Ko. sopimuksen perusteella Suomelle ja erityisesti Ruotsille tulisi olla suurempi valta- ja vastuu Itämeren lohikantojen kalastuksesta päätettäessä. Toisaalta saman teksti kohdassa 3. korostetaan unionin yksinomaista toimivaltaa? Kutuvaltioperiaatteeseen on tästä asetusluonnoksesta vielä pitkä matka. Ilmeisenä vaarana on, että kutujokivaltioille jää kyllä vastuu lohikannoista, mutta ei juurikaan valtaa vaikuttaa asioihin (vrt. luonnoksen 9 artikla)
Lohen palautusistutusten tukeminen EKTR rahastosta (kohta 13) Kalatalouselinkeinon tuet ovat nykyiselläänkin alhaisella tasolla ja pienenevät edelleen tuleville ohjelmakausille Rakennetuissa joissa voimayhtiöt ovat edelleen luonteva taho vastaamaan lohikalakantojen hoidosta Vesivoimayhtiöitä ja muiden vesistöjä pilaavien tahojen vastuuta kalakannoista ei voi sälyttää veronmaksajien maksettavaksi!
Meritaimensaaliin ilmoitusvelvollisuus (kohta 17) Hyvin harva suomalainen ammattikalastaja tavoittelee meritaimenta saaliikseen Valtaosa taimensaaliista saadaan saaliiksi vapaa-ajan kalastajien toimesta Taimen on ammattikalastajalle sattumasaalis, jota on mahdoton ennakoida Asetus johtaisi toteutuessaan tilanteeseen, jossa jokaisen ammattikalastajan olisi varalta ilmoitettava etukäteen jokaisesta kalastusmatkastaan.
75 % tuotantotaso (5 artikla) Suhteellisten lukujen esittäminen lakitekstissä on arveluttavaa, koska virhemarginaalit ovat valtavat! Suurin tuotanto taso perustuu aina tutkijan arvioon Tornionjoki on kuitenkin nykytiedon mukaan varsin lähellä ko. tavoitetta (vrt 1,8 milj.-1,2-1,3 milj.) Simojoen poikastiheyksiin ei nousevan kannan koolla näytä oleva nykyisellään kovin suurta merkitystä. Asetuksen vaikutukset nykyisten luonnonlohijokiemme tavoitetuotantotasoon jäänee varsin vähäiseksi?
TAC:n määrittäminen (6-7 artikla) Luonnonlohijokien kalastuskuolevuuden määrittäminen johtanee vapaa-ajan kalastajien saaliin ilmoitusvelvollisuuteen Asetus tietänee ongelmia Torniojoen rajajokisopimuksen mukaiselle jokikalastukselle. Merialueella asetuksen mukainen TAC-taso tietäisi nykyisten, sinällään ylisuurten kiintiöiden pienentymistä. Etelä-Itämeren salakalastukseen kiintiöiden pienenemisellä ei ole vaikutusta. Rannikkokalastuksen kiintiö pienenee, toisaalta kalastajat vähenevät koko ajan. Vaikutukset riippuvat lähinnä muutoksen aikataulusta
Istutukset (12-14 artikla) Lopettaisi toteutuessaan nykymuotoiset lohen velvoiteistutukset Estäisi hankkeet Oulujoen palauttamiseksi lohijoeksi lopullisesti Aiheuttaisi Iijoen lohikannan kuolemisen sukupuuttoon luonnosta ainakin väliaikaisesti Lopettaisi rakennettujen jokisuistojen lohen virkistys- ja ammattimaisen kalastuksen Seitsemän vuoden siirtymäaika on todella lyhyt kalaportaiden rakentamisen näkökulmasta
Istutukset (12-14 artikla) Pyrkimys nykyistä luonnonmukaisempaan istutustoimintaan on hyvä ja linjassa merialueen kalastajien vaatimuksen kanssa Oikeus loheen on oltava myös niissä jokisuistoissa, johon luonnon lohikantoja ei pystytä palauttamaan Ehdottomien rajoitusten ja kieltojen sijasta tulee kiinnittää huomiota istutusten luonnonmukaisuuteen, kuten luonnonvalinnan käyttöön. Esitetty istutustaso (1 x luonnontuotantoa) ei riittäne käynnistämään luonnonkiertoa rakennetuissa joissa?
Yhteenveto Asetuksen vaikutuksia rannikkokalastukseen on vaikea täysin arvioida ja vaikutusten taso riippuu huomattavasti myös asetuksen voimaan tulo aikataulusta. Velvoiteistutuksista luopuminen ei ole hyväksyttävissä, vaikutus on kohtuuton rakennettujen jokien suistojen virkistys- ja ammattikalastukselle Istutusten kehittäminen luonnonmukaisempaan suuntaan on suotavaa. Luonnoksen vaikutukset lohen palauttamishankkeille Ii- Kemi- ja Oulujokeen on syytä analysoida tarkkaan. Pitkällä tähtäimellä rannikko ja jokivarsi hyötyisivät nykyisen kiintiöjärjestelmän romuttamisesta ja siirtymisestä puhtaasti kutuvaltioperiaatteeseen?
Kiitos mielenkiinnosta!