Mitkä tekijät ja ratkaisut vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksiin? joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, Tampereen kaupunki
Mitkä tekijät ja ratkaisut vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksiin? Tilaajan näkökulmasta maankäyttö joukkoliikenteen infrastruktuuri joukkoliikenteen palvelutaso joukkoliikenteen asiakashinnoittelu ostopalveluiden markkinatilanne muu palveluverkko Tuottajan näkökulmasta palkkakustannukset polttoaineen hinta renkaat ja varaosat pääomakustannukset yleiskustannukset + kokonaisuus (koko show)
Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden bruttomenot Tampereella 2011 yhteensä 41,9 milj.euroa 93,4 % 0,6 % 1,8 % 1,7 % 1,6 % 0,9 % + joukkoliikenneyksikön menot 1.133.000 eur
Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden talous Tampereella 2011 41,9 meur/v lipputuloilla katetaan yli 70 % kustannuksista subvention avulla pidetään käyttäjälle edullinen ajallisesti ja alueellisesti kattava palvelu
Joukkoliikenteen tilaamisen kustannukset Tampereella 2011 yhteensä 1.1 milj.eur/v 3 snt/nousu/v 8 snt/linjakm/v 3 eur/asukas/v liikennesuunnittelu 220.000 eur 0,6 snt/nousu/v 1,5 snt/linjakm/v 60 snt/asukas/v
Liikenteen suunnitteluun kannattaa panostaa mutta hankintastrategia on tärkeää miettiä ensin.
Hankinta toimivat markkinat terve kilpailutilanne kustannusten kannalta tärkeintä on työskennellä tämän eteen Tampereella 1 %:n ero hankintahinnassa merkitsee 400.000 euroa/vuosi plussaa tai miinusta sopimusmallin valinta brutto- ja käyttöoikeussopimuksen erojen tunnistaminen sopimusohjaus osapuolten vaikutusmahdollisuudet eri tekijöihin
Yhteenveto järjestämistavoista, PSA-liikenne Järjestämistapa Suunnitteluvastuu Liikennöitsijän tulot Bruttomalli Viranomainen Sopimuskorvaukset, mukaan lukien bonukset ja sanktiot Alueellinen käyttöoikeussopimus Suuret kaupunkiseudut, joissa tavoitellaan yhtenäistä joukkoliikennejärjestelmää Liikenteenharjoittaja (palvelutasomää rittelyjen puitteissa) Asiakastulot ja sopimuskorvaukset Soveltuminen Kaupunkiseuduille ja keskuskaupungin ja kehyskunnan väliset liikennekokonaisuudet Muuta Ainoa malli tässä tarkastelussa, joka soveltuu kuntien henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen hankintoihin Kilpailuttamatta tehtyihin, kynnysarvot alittaviin sopimuksiin sovelletaan PSA:n 6 artiklaa ja liitettä Reittipohjainen käyttöoikeussopimus (nettomalli) Tampereen malli Viranomainen reitin, liikenteenharjoittaja liikennöinnin osalta Liikenteenharjoittaja Asiakastulot ja sopimuskorvaukset Vakiintuneen kysynnän reiteillä, maaseutumaisessa liikenteessä, lyhyet sopimuskaudet Lippuyhteistyön järjestämistavat PSA täydennettynä markkinaehtoisella liikenteellä Asiakashintaan perustuvat nousukorvaukset Suurten kaupunkien sisääntuloväylät Kilpailuttamatta tehtyihin, kynnysarvot alittaviin sopimuksiin sovelletaan PSA:n 6 artiklaa ja liitettä Ei julkista tukea Matkustusoikeuden hankinta täydentävänä liikenteenä Liikenteenharjoittaja Nousukorvaukset Suuret kaupunkiseudut ja niiden välinen liikenne Edellyttää aidon kilpailun mahdollistavaa markkinaehtoista tarjontaa Marja Rosenberg 8 Liikennejärjestelmä www.liikennevirasto.fi
Mistä joukkoliikenteen laatu syntyy
Vakiominuuttiaikataulun ominaisuuksia 2008-2009 1996-1997
Aikataulujen porrastus
Erityiskuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen kustannukset Tampereella v. 2009 Erityiskuljetukset VPL 6,4 Meur PALI 1,3 Meur SHL 0,35 Meur Perusopetus 2,2 Meur Päivähoito 0,18 Meur Päiväkeskukset 0,25 Meur keva 0,23 Meur Joukkoliikenne Teisko Sopimusliikenne 0,9 Meur 9,4 Meur seutulippu 0,4 Meur YHTEENSÄ 10,9 Meur YHTEENSÄ 10,7 Meur
case Teisko vaihtoehtoja v. 2010 nykytilanne katkaisu Virrat Ruovesi Tampereen pohjoisten alueiden liikennetarjonta järjestetään erillään Ylä- Pirkanmaan liikenteistä Virrat Ruovesi Ylä-Pirkanmaan yhteydet Tampereelle järjestetään Oriveden kautta joko vaihdollisina tai vaihdottomina Terälahti Kämmenniemi Orivesi Terälahti Kämmenniemi Orivesi Tampere Tampere
Palvelun järjestäjän näkökulma taloudellisesti edullisempi avoin joukkoliikenne mahdollistaa laadukkaammat ja edullisemmat koulukuljetukset ei turhia metsätaival-kilometrejä liikenteen integrointi muuhun kaupungin joukkoliikenneverkkoon helpompaa => linjaa jatketaan keskustassa syksyllä 2013 Asiakasnäkökulma palvelu suunniteltu teiskolaisten kulkutarpeisiin => tyytyväisiä, vaikka vuoromäärä on teknisesti pienempi koululaisilla odotusajat lyhenivät Ylä-Pirkanmaan näkökulma?
Lippujärjestelmällä ja hinnoittelulla säädetään erinomaisen hyvin joukkoliikenteen järjestämisen lyhyen aikavälin kustannustaso.
Joukkoliikenteen asiakasryhmät Tampereella (yli 5-vuotiaat tamperelaiset, 193 000 asukasta) osuus matkoista 36 % 44 % 17 % 4 % osuus asukkaista 9 % 25 % 25 % 30 % 11 % päivittäin matkustavat kantaasiakkaat: 17 000 asukasta HLT 2004 2005, Tilastokeskus 3.4.2012 useita kertoja viikossa matkustavat kanta-asiakkaat: 48 000 asukasta 30 vrk:n lippu työmatkalippu arvolippu 2-4 kertaa kuussa matkustavat satunnaiset asiakkaat: 49 000 asukasta arvolippu kertalippu LIKU-3220 Joukkoliikennejärjestelmät alle 15 kertaa vuodessa matkustavat satunnaiset asiakkaat: 58 000 asukasta kertalippu arvolippu eivät käytä ollenkaan joukkoliikennettä: 20 000 asukasta 16
Lapset (7-14-vuotiaat) Kertaliput Kertalippu Kännykkälippu Päivälippu Lipputyypit Joukkoliikenteen asiakkaat on jaettu asiakasryhmiin elinvaiheen ja ikäryhmän mukaan. Lipputyypit on määritelty siten, ettäkullekin asiakasryhmälle on pyritty suuntaamaan useita soveltuvia lippuvaihtoehtoja, jotka on räätälöity erilaisia matkustusmäärille säännöllisesti matkustaville kanta-asiakkaille, satunnaisesti joukkoliikennettäkäyttäville ja harvoin joukkoliikennettä käyttäville. Nuoret (15-18-vuotiaat) Nuoret aikuiset (18-29-vuotiaat) O T Työikäiset 6.3.2012 (30-64-vuotiaat) 30-49 50-64 Kausiliput Aikuiset Nuoret/ lapset Opiskelijat Arvo- ja sarjaliput arvolippu Aikuiset Nuoret / lapset Opiskelijat Eläkeläiset Kausilippu 30 / 90 / 180 / 360 vrk Joustavat liput 1 tuplalippu työmatkalippu 3 kk / 30 matkaa 3 kk / 30 matkustuspäivää 6 kk / 20 matkustuspäivää Viikonloppulippu Iäkkäät (yli 64-vuotiaat) Erikoisliput Kimppalippu 7 Tapahtumalippu 17
Matkojen määrä Tasataksa-, kuntaraja-ja vyöhyketaksamallissa joukkoliikennematkojen määräon seudulla 7-8 % nykytilannetta suurempi. Yhdyskuntarakenteeseen perustuvassa kahden vyöhykkeen kehämallissa joukkoliikennematkojen määräon noin 18 % nykytilannetta suurempi. VyöhykkeelläAB taksamalli laajentaisi lipun matkustusaluetta selvästi ja lippujen hinnat ovat pääosin alemmat kuin nykytilanteessa. Myös vyöhykkeelläbc matkustus kasvaa huomattavasti. Tasataksamallissa ja kolmen vyöhykkeen taksamallissa tamperelaisten tekemien joukkoliikennematkojen määräon pienempi kuin nykytilanteessa, silläjoukkoliikenteen taksa nousee näissä malleissa Tampereen sisäisillä matkoilla. Muissa kunnissa asuvien joukkoliikennematkustus kasvaa eri vaihtoehdoissa 34-63 % nykytilanteeseen verrattuna. Eniten muissa kunnissa asuvien joukkoliikennematkojen määräkasvaa tasataksamallissa (63 %) ja vähiten kuntarajapohjaisessa mallissa (34 %). Muissa kunnissa joukkoliikennematkojen määrä kasvaa, koska lippujen hintataso alenee nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi alennusryhmät (lapset, nuoret, opiskelijat, iäkkäät) astuvat voimaan koko seudulla, mikälisäämatkustusta erityisesti näissä joukkoliikennettä aktiivisesti käyttävissä ikäryhmissä. Miljoonaa matkaa/v 0 10 20 30 40 nykytilanne 24,9 5,9 tasataksa 23,6 9,6 + 8 % kuntarajapohjainen malli 25,2 7,9 + 7 % yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli 24,2 8,7 + 7 % yhdyskuntarakenteeseen perustuva vyöhykemalli: kahden vyöhykkeen kehämalli 27,4 9,0 + 18 % Tampere ympäryskunnat Joukkoliikennematkojen määrä vuodessa Tampereella ja ympäryskunnissa. 18
Kiitos.
Taulu 4 2010 = 100 Vuosi ja kuukausi Linja-autoliikenteen kustannusindeksi - Kostnadsindex för busstrafik Indeksit kustannustekijöittäin - Index efter kostnadsfaktor Ilman arvonlisäveroa - Exkl. mervärdesskatt Palkat Välilliset palkat Polttoja voiteluaineet Renkaat ja muut varaosat Korjaus ja huolto Pääoman poisto Korot Vakuutukset Sopimusliikenne Avtalstrafik Yleiskustannukset Kokonaisindeksi År och månad Löner Indirekta löner Bränslen och smörjm. Däck och övriga reservd. Reparation och service Kapitalavskrivn. Räntor Försäkringar Allmänna kostnader Totalindex paino - vikt 32,6 20,9 14,3 4,0 5,8 7,9 1,4 2,0 11,1 100,0 2010 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 2011 103,5 104,9 116,8 104,5 101,8 102,1 129,8 105,6 104,6 106,1