Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Suomen liittymisestä eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (CESSDA ERIC -konsortioon liittyminen) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle muistio Suomen liittymisestä eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon CESSDA ERIC. Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2017 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Opetusneuvos Petteri Kauppinen
OPETUS- JA KULTTUURIMI- NISTERIÖ MUISTIO 14.9.2017 EHDOTUS SUOMEN LIITTYMISEKSI EUROOPPALAISTEN YHTEISKUNTATIE- TEELLISTEN TIETOARKISTOJEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKONSORTIOON (CESDDA ERIC -KONSORTIOON LIITTYMINEN) 1 Suomen liittyminen CESSDA ERICiin Suomen on tarkoitus liittyä jäsenenä eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen tutkimusinfrastruktuurikonsortio CESSDA ERICiin (Consortium of European Social Science Data Archives - European Research Infrastructure Consortium). CESSDA ERIC tarjoaa hajautetun tutkimusaineistoinfrastruktuurin yhteiskuntatieteille. CESSDA ERIC on perustettu komission päätöksellä (EU/2017/995, 9.6.2017). Sen isäntämaa on Norja ja siihen ovat liittyneet jäseninä Alankomaat, Belgia, Itävalta, Kreikka, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä Sveitsi tarkkailijana. CESSDA ERICin perussääntö (EUVL C 220, 8.7.2017, s. 1) sisältää määräykset muun muassa jäsenten vuosittaisista jäsenmaksuista, kansallisten palveluntarjoajien tehtävistä ja velvoitteista, tietojen saatavuudesta, immateriaalioikeuksista, vastuista ja vakuutuksista, hankinnoista, verovapautuksista, sovellettavasta lainsäädännöstä ja riitojen ratkaisusta. CESSDA tutkimusinfrastruktuuri on priorisoitu niin Euroopan tasolla kuin Suomessa. CESS- DA sisältyy eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurien (ESFRI) tiekartalle ja Suomen kansalliselle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2014 2020. Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä on suosittanut 22.4.2013 Suomen liittymistä CESSDA ERICiin ja sitä, että Suomen Akatemia varautuu rahoittamaan tutkimusinfrastruktuurimomentilta (29.40.22) hankkeen Suomen jäsenyydestä aiheutuvia kustannuksia. CESSDA ERICiin osallistumisesta Suomelle aiheutuvat kulut koostuvat perussäännön mukaisesta jäsenmaksusta, joka olisi vuosittain noin 10 000 euroa sekä kansallisen tutkimusinfrastruktuurin ylläpitämisestä sekä tuotettavista tutkimusinfrastruktuuripalveluista. CESSDA ERICin perussäännön mukainen Suomea edustava taho olisi opetus- ja kulttuuriministeriö, joka nimeäisi edustajat CESSDA ERICin yleiskokoukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeäisi myös kansallisen CESSDA ERICin palveluntarjoajan, jonka tehtävänä on koordinoida kansallista toimintaa sekä edistää tutkimusinfrastruktuurin hyödyntämistä Suomessa. Kansalliseksi palvelutarjoajaksi olisi tarkoitus nimetä Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 2
2 Suomen osallistuminen CESSDA ERICiin Yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen eurooppalainen yhteistyöelin CESSDA perustettiin vuonna 1976. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on osallistunut CESSDA:n toimintaan perustamisestaan eli vuodesta 1999 lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriö allekirjoitti CESSDA ERICin valmistelua koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan maaliskuussa 2010. Norja ei kuitenkaan voinut toimia alkuvaiheessa ERI- Cin isäntämaana, sillä tämän edellytyksenä oli EU:n neuvoston hyväksymän ERIC-asetuksen (EY/723/2009) kansallinen voimaansaattaminen. Tämän vuoksi CESSDA perustettiin väliaikaisesti norjalaisena yhtiönä (CESSDA AS), jonka ainoana osakkaana oli Norjan opetus- ja tutkimusministeriö. Muiden maiden osallistuminen järjestettiin uudella yhteisymmärryspöytäkirjalla, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö allekirjoitti maaliskuussa 2013. Samalla vuonna 1976 perustetun vanhan CESSDAn toiminta siirtyi uuden CESSDA AS:n piiriin. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on toiminut vuodesta 2013 lähtien CESSDA AS:ssä Suomen kansallisena palveluntuottajana. Tietoarkisto vastaa aineistojen hankinnasta, luotettavasta säilyttämisestä ja jakamisesta tiedeyhteisölle. Kaikkien aineistojen laajat kuvailutiedot ovat saatavilla avoimissa verkkopalveluissa suomeksi ja englanniksi. Tietoarkistoon ovat tallentaneet tutkimusaineistojaan muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkijat, järjestöt, tutkimuslaitokset, ministeriöt ja yksityiset aineistonkeruuorganisaatiot. Tietoarkiston palvelut ovat olleet aina avoinna kaikille tiedeyhteisön jäsenille Suomessa ja ulkomailla. Arkistoidut aineistot ovat rekisteröityneiden käyttäjien ladattavissa Tietoarkiston palveluportaali Ailasta kotiyliopiston tunnuksilla. Muut käyttäjät hakevat käyttäjätunnuksia Tietoarkiston asiakaspalvelusta. Tietoarkisto on rakentanut palvelunsa ja kehittää koko ajan toimintaansa yhteistyössä CESS- DAn ja muiden alansa kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotta palvelut ovat yhteentoimivia kansainvälisten yhteisten palvelujen kanssa. Samoin Tietoarkisto on osallistunut kansallisten yhteisten palvelujen kehittämiseen ja on mukana avoimen tieteen hankkeissa kehitetyissä palveluissa. Tietoarkisto sai ensimmäisenä Suomessa kansanvälisenä yhteistyönä kehitetyn Data Seal of Approval (DSA) -sertifikaatin. Se voidaan myöntää organisaatiolle, joka säilyttää sähköisiä aineistoja luotettavasti ja joka mahdollistaa aineistojen jatkokäytön. CESSDAn palveluntuottajilla on oltava DSA-sertifiointi. 3 Eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen tutkimusinfrastruktuurikonsortio (CESSDA ERIC) 3.1 CESSDA ERICin tehtävä CESSDA ERICin tavoitteena on tarjota kattava, hajautettu ja yhteinen tutkimusaineistoinfrastruktuuri yhteiskuntatieteille. Yhteinen datainfrastruktuuri helpottaa ja tukee korkeatasoista tutkimusta ja opetusta Euroopassa. Palvelujen käyttäjäkunta ei rajaudu vain yhteiskuntatieteilijöihin. Ihmistieteellisten tutkimusaineistojen kokoajat (haastattelu-, kysely- tai vastaavat määrälliset havaintoaineistot tai tekstiaineistot) voivat tallentaa niitä CESSDA ERICin palveluntuottajien arkistoihin. Vastaavasti 3
kaikki tiedeyhteisön jäsenet, joilla on käyttöä tällaisille aineistoille, voivat saada niitä käyttöönsä CESSDA ERICin palvelujen kautta. Tavoitteena on luoda pysyvä, helppokäyttöinen ja laajennettavissa oleva tutkimusinfrastruktuuri, jonka yhteisen verkkopalvelun kautta tutkijat pääsevät etsimään ja lataamaan tutkimusaineistoja riippumatta siitä, missä tutkija on ja minkä kansallisen palveluntuottajan hallussa aineistot ovat. Jäsenmaiden tutkijat tallentavat aineistot ensisijaisesti kotimaansa tietoarkistoon, joka huolehtii aineiston jatkokäyttökelpoisen version ja CESSDA ERICin yhteisten käytäntöjen mukaisten kuvailutietojen tuottamisesta. Yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen aineistot eri maissa ovat jo nyt tutkijoiden saatavilla, mutta yhtenäinen ja standardisoitu pääsy aineistoihin puuttuu. CESSDA ERICin koordinoimat monikieliset yhteiset palvelut auttavat tutkijoita löytämään ja saamaan käyttöönsä aineistojen kuvailuja, tutkimuskysymyksiä ja varsinaista tutkimusdataa (myös silloin kun nämä ovat kansallisilla kielillä). CESSDA ERIC tarjoaa myös koulutusta ja opastusta muun muassa aineistonhallintaan sekä kehittää innovatiivista teknologiaa tutkimusaineistojen hallintaan. CESSDA ERICin jäsenmaiden palveluntuottajien aineistot ovat tiedeyhteisön saatavilla kaikissa jäsenmaissa ensisijaisesti avoimen saatavuuden periaatteiden mukaisesti. Tietosuoja, tekijänoikeudet ja muut lakeihin liittyvät perusteet voivat rajoittaa täysin avointa käyttöä. CESSDA ERICin toiminta ei ole liiketaloudellista toimintaa. Kuitenkin rajoitettu liiketaloudellinen toiminta on mahdollista ERIC-asetuksen (EY/723/2009) nojalla. 3.2 Jäsenet CESSDA ERICin jäseniksi voivat liittyä Euroopan unionin jäsenmaat, assosioituneet maat, muut kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt. EU:n jäsenvaltioilla tai assosioituneilla mailla yhdessä tulee olla äänten enemmistö ERICin yleiskokouksessa. Uusien jäsenten hyväksymisestä päättää yleiskokous liittymishakemuksen perusteella perussäännön mukaisin menettelyin. ERICissä voi olla myös tarkkailijajäseniä. 3.3 Jäsenten oikeudet Jäsenet ovat oikeutettuja nimeämään edustajat ja osallistumaan ERICin ylimmän päättävän elimen eli yleiskokouksen toimintaan ja käyttämään äänioikeuttaan (1 ääni jäsentä kohti) yleiskokouksessa. ERICin jäsenen tutkimusinfrastruktuurin käyttäjät ovat oikeutettuja ERICin palveluihin, tukeen ja koulutukseen ja osallistumaan sen tilaisuuksiin. Jäsenyyteen tulee sitoutua neljäksi vuodeksi, minkä jälkeen jäsen voi erota ERICistä ilmoittamalla siitä kuusi kuukautta aikaisemmin. Tarkkailijajäsenellä on pääosin samat oikeudet ja velvoitteet kuin jäsenillä, mutta heillä ei ole äänioikeutta yleiskokouksessa. 4
3.4 Jäsenten velvoitteet Perussäännön mukaisesti jäsenen on maksettava vuotuinen jäsenmaksu, jonka määräytymisperusteet on kuvattu perussäännön liitteessä. Kullakin jäsenellä on velvollisuus nimetä maastaan palveluntarjoaja, joka tarjoaa CESSDA ERIC- palveluja niiden kotimaassa ja eri puolilla Eurooppaa. CESSDA ERICin jäsenet ja tarkkailijat eivät ole yhteisvastuussa CESSDA ERICin veloista. CESSDA ERIC hankkii tarvittavan vakuutussuojan toiminnan riskien varalta. Tarkkailijajäsenet maksavat jäsenmaksun, joka määräytyy samoin perustein kuin jäsenen jäsenmaksu. 3.5 Hallinto ja päätöksenteko CESSDA ERICin hallintorakenteeseen kuuluvat yleiskokous, johtaja, palveluntarjoajat, palveluntarjoajien neuvoa-antava foorumi ja neuvoa-antava tieteellinen komitea. Yleiskokous voi päättää lisäksi muiden hallinnollisten elinten perustamisesta. ERICin ylintä päätösvaltaa käyttää yleiskokous. Yleiskokous päättää tutkimusinfrastruktuurin kehittämisestä ja strategioista, sen hallintorakenteesta, toimintasäännöistä, hyväksyy työohjelman ja talousarvion sekä tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen, päättää jäsenmaksuista ja sen laskentaperiaatteista, uusista jäsenistä ja tarkkailijajäsenistä sekä tarvittaessa ehdottaa perusäännön muuttamista ja päättää ERICin purkamisesta. Yleiskokous nimittää johtajan. Johtaja vastaa ERICin päivittäisestä hallinnoinnista ja on ERI- Cin laillinen edustaja. ERICin henkilöstö toimii johtajan tukena. Palveluntarjoajien foorumi on ERICin pysyvä elin. Jokaisella ERICin jäsenellä ja tarkkailijalla on edustaja foorumissa. Foorumi toimii ERICin johtajan tukena työohjelman laadinnassa sekä niiden toimeenpanossa. Yleiskokous nimeää neuvoa-antavan tieteellisen komitean, joka koostuu riippumattomista korkeatasoisista, kansainvälisesti tunnustetuista tutkijoista ja asiantuntijoista. Komitea antaa yleiskokoukselle vuosittain kirjallisen kertomuksen toimistaan. CESSDA ERICin hallintotoimisto sijaitsee Bergenissä, Norjassa. 3.6 Kustannukset ja rahoitus CESSDA ERICin toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. CESSDA ERICin vuosittainen kokonaisbudjetti on vuosina 2017 2019 arvioilta 1,9 milj. euroa ja vuosina 2020 2021 arviolta 1,5 milj. euroa. Jäsenmaksujen suuruus määräytyy perussäännön liitteessä II määritettyjen periaatteiden mukaisesti. Norja maksaa isäntämaana vuosittain 800 000 euron jäsenmaksun. Saksa maksaa 750 000 euron jäsenmaksun vuosina 2017 2019 ja 310 000 euron jäsenmaksun vuosina 2020 2021. Muiden jäsenten jäsenmaksu määräytyy kunkin jäsenen BKT:n suhteessa kattamaan loppuosan ERICin kustannuksista. 5
Suomen CESSDA ERICin jäsenmaksu olisi noin 10 000 vuodessa. Kukin jäsen vastaa lisäksi palveluntarjoajien ja muiden toimijoidensa rahoituksesta kansallisen järjestelmänsä mukaisesti. CESSDA ERIC on vapautettu arvonlisäverosta Norjassa sen hankkimista hyödykkeistä ja palveluista. 4 Taustaa 4.1 Tutkimusinfrastruktuurien edistäminen Euroopassa Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) käsite otettiin käyttöön 2000-luvun alussa ja se on vakiintunut määrittämään eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita ja toimintatapoja. ERA on sisällytetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 179.1 artiklaan, jossa se on määritelty seuraavasti: Unioni pyrkii toiminnallaan lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen, jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, tukemaan unionin kilpailukyvyn, myös sen teollisuuden kilpailukyvyn, kehittämistä sekä edistämään kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena perussopimusten muiden lukujen perusteella. Yhteistyö tutkimusinfrastruktuurien alueella on välttämätöntä, koska suuria ja kalliita tutkimuslaitteistoja voidaan rakentaa ja käyttää vain usean maan yhteistyönä. Lisäksi yhteistyö tarjoaa uusia mahdollisuuksia laajojen aineistojen tai mittaustulosten yhdistämiseen sekä muualla sijaitsevien infrastruktuurien etäkäyttöön. Euroopan laajuisten tutkimusinfrastruktuuritarpeiden arvioimista varten EU:n jäsenmaat ja komissio ovat perustaneet Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI). ESFRI julkaisi ensimmäisen tutkimusinfrastruktuurien suunnitelman eli tiekartan vuonna 2006. Tiekarttaa on päivitetty vuosina 2008, 2010 ja 2016. Nykyisellä tiekartalla on 21 hanketta sekä 29 toteuttamisvaiheeseen edennyttä hanketta. ESFRIn tiekartta päivitetään seuraavaksi vuosina 2018 ja 2020. EU:n tutkimuksen puiteohjelmilla on tuettu uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelua sekä olemassa olevien käytön laajentamista ja yhteistyön tiivistämistä. Tällainen tukimuoto sisältyy nykyiseen EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden Horisontti 2020-ohjelmaan (2014 2020). 4.2 Tutkimusinfrastruktuuripolitiikka Suomessa Eurooppalaiseen kehittämistyöhön liittyen Suomi on kartoittanut omat kansalliset tutkimusinfrastruktuurinsa sekä laatinut tiekartan merkittävistä uusista tutkimusinfrastruktuureista. Ensimmäinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta julkistettiin vuoden 2009 alussa (Opetusministeriön julkaisuja 2009:1) ja sen päivitys julkaistiin maaliskuussa 2014 (Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 2020). Päivitetyllä tiekartalla on 31 tutkimusinfrastruktuurihanketta. Kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan kehittämiseksi ja tutkimusinfrastruktuureihin liittyvien kustannusten rahoittamiseksi on valtion budjetissa ollut vuodesta 2012 lähtien tutkimusinfrastruktuurimomentti (29.40.22) opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Suomen Akatemiaa koskevan lain (2014/482) mukaisesti Akatemian organisaation kuuluu tutkimusinfrastruktuurikomitea. Tutkimusinfrastruktuurikomitean tehtävät ovat 1) seurata ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa; 2) tehdä esitys Akatemian 6
hallitukselle tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelmasta; 3) päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja vastata hankkeiden seurannasta sekä 4) huolehtia muista Akatemian hallituksen osoittamista tutkimuksen infrastruktuuritehtävistä. Vuosina 2012 2014 näistä tehtävistä vastasi Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi antanut joulukuussa 2011 Suomen Akatemian tehtäväksi edellä mainitun määrärahan (29.40.22) hallinnoinnin. Tutkimusinfrastruktuurikomitean ja aiemman tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmän tehtävänä on myös antaa toimivaltaiselle ministeriölle suosituksia siitä, tulisiko Suomen liittyä eurooppalaiseen tai muuhun kansainväliseen tutkimusinfrastruktuuriin ja missä määrin liittymisestä aiheutuvia kuluja voidaan maksaa tutkimusinfrastruktuurimomentilta. Suomi on liittynyt jäseneksi viiteen ERIC-muotoiseen tutkimusinfrastruktuuriin (EATRIS, BBMRI, EURO-ARGO, ICOS, CLARIN) sekä toimii ICOS ERICin isäntämaana. Lisäksi valmistelussa on Suomen liittyminen useampaan ERIC-muotoiseen tutkimusinfrastruktuuriin. 5 Ehdotuksen oikeusperusta ja Suomen osallistumisesta päättäminen Laajojen kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien oikeudellinen toimintamuoto on yleensä joko valtiosopimukseen perustuva kansainvälinen järjestö tai sijaintimaan lainsäädäntöön perustuva yhtiö tai säätiö. Kansainvälinen järjestö on yleensä raskas perustaa ja hallinnoida, ja yhden maan lainsäädännön käyttäminen usean maan yhteisen organisaation pohjana voi tuottaa ongelmia kansallisten lainsäädäntöjen eroavuuksien vuoksi. Yhtenäisten toimintaperiaatteiden luomiseksi, hallintorakenteiden keventämiseksi ja oikeushenkilöaseman järjestämiseksi EU:n neuvosto on hyväksynyt kesällä 2009 asetuksen (N:o 723/2009) eurooppalaisesta tutkimusinfrastruktuurikonsortiosta (ERIC -asetus). Asetus on annettu SEY 171 artiklan (nykyään SEUT 187 artikla) perusteella. ERIC -asetus ja sen perusteella perustettavat tutkimusinfrastruktuurit tukevat SEUT 179.1 artiklan tavoitetta luoda ja vahvistaa eurooppalainen tutkimusalue, ERA. Asetuksessa määritellään ERICin oikeudellinen asema, perustamista koskevat vaatimukset ja menettelyt, tutkimusinfrastruktuuria ja sen käyttöä koskevat vaatimukset, perussäännön keskeinen sisältö mukaan lukien jäsenten oikeudet ja velvollisuudet, hallintorakenne, budjettiperiaatteet, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta koskevat periaatteet, noudatettava lainsäädäntö ja purkamismenettelyt. Lisäksi perussäännössä on määräykset tietojen käsittelystä, immateriaalioikeuksista, työhönotosta ja hankintoja koskevista periaatteista. ERIC perustetaan asetuksen perusteella menettelyssä, jossa komissio tutkittuaan, täyttävätkö jäsenmaiden yhteisesti esittämä hakemus ja perussääntö asetuksessa määrätyt edellytykset, tekee päätöksen ERICin perustamisesta tai hylkää hakemuksen. ERIC saa oikeushenkilöllisyyden komission perustamista koskevan päätöksen voimaantulopäivästä alkaen suoraan asetuksessa olevan säännöksen nojalla. ERICille myönnetään laaja oikeustoimikelpoisuus. Sitä ei katsota EU:n toimielimeksi, mutta se tunnustetaan isäntävaltion ilmoituksella sellaiseksi kansainväliseksi toimielimeksi tai järjestöksi, joka voi olla arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) ja valmisteverodirektiivin (2008/118/EY) perusteella vapautettu määrätyin edellytyksin arvonlisäverosta ja valmisteverosta. Arvonlisäverodirektiivin täytäntöönpanoasetuksessa (EU/282/2011) on lisäksi määritelty edellytykset, jotka ERICin tu- 7
lee täyttää, jotta arvonlisäverovapautta voidaan soveltaa. ERICin hankintamenettelyt eivät kuulu julkisista hankinnoista annetun direktiivin (2004/18/EY) soveltamisalaan. ERICiin sovelletaan ensisijaisesti EU-lainsäädäntöä ja toissijaisesti sen kotipaikkavaltion lainsäädäntöä sekä, jos sillä on toimipaikkoja useammissa valtioissa, asianomaisen toimipaikan sijaintivaltion lainsäädäntöä mm. terveyteen, ympäristönsuojeluun, vaarallisten aineiden käsittelyyn sekä toimilupien myöntämiseen liittyvissä asioissa. ERICin kotipaikan tulee sijaita EU:n jäsenvaltion tai yhteisön tutkimuksen puiteohjelmaan liittyneen maan alueella. Perustuslain 93 :n 2 momentin mukaan valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että 93 :n 2 momentti kattaa myös unionin toimivaltaan muodollisesti kuulumattomat, mutta unioniasioihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettavat asiat (PeVM 10/1998 vp. s.27/1). Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee mainitussa lainkohdassa mainitut EU:ssa päätettävät asiat sekä niihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettaviin asioihin liittyvät toimenpiteet, jos ne edellyttävät valtioneuvoston päätöstä. Valtioneuvoston on PL 96 :n mukaan kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle viipymättä tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, sopimukseksi tai muuksi toimeksi, josta päätetään Euroopan unionissa ja joka muutoin perustuslain perusteella kuuluisi eduskunnan toimivaltaan. CESSDA ERIC on perustettu ERIC- asetuksen perusteella. Edellä olevan perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää valtioneuvostolta allekirjoitusvaltuudet CESSDA ERICin yleiskokoukselle esitettävän tutkimusinfrastruktuurikonsortioon liittymishakemuksen allekirjoittamiseksi Suomen puolesta. Eduskunta osallistuu valmisteluun PL 96 :n mukaisesti. 6 Ehdotuksen vaikutukset 6.1 Tieteelliset ja teknologiset vaikutukset CESSDA ERICin kehittämät ja koordinoimat standardit, käytänteet, hyvät käytännöt ja niiden avulla tuotetut yhteentoimivat palvelut mahdollistavat tehokkaan aineistojen haun ja niiden saamisen käyttöön. Tämä lisää aineistojen jatkokäyttöä ja parantaa erityisesti vertailevan tutkimuksen mahdollisuuksia Euroopassa. Tutkimuksen toistettavuus ja tulosten varmentaminen helpottuvat ja tekaistuihin aineistoihin perustuvan tiedevilpin mahdollisuudet vähenevät. Tutkimusinvestointien tehokkuus sekä suomalaisen tutkimuksen näkyvyys ja vaikuttavuus lisääntyvät, kun tutkimusaineistojen keruuseen käytetyt resurssit saadaan CESSDA ERICin ansiosta tehokkaammin käyttöön. Suomalaiset tutkijat saavat paremmin aineistoja käyttöönsä, mutta toisaalta he saavat omat aineistonsa tehokkaasti kansainvälisen tutkimusyhteisön tietoisuuteen ja käyttöön. Tämä lisää paitsi tutkimusyhteistyötä myös viittauksia suomalaisten tutkijoiden julkaisuihin. CESSDA ERICin peruspalvelut ovat maksuttomia ja suurelta osin avoimia tiedeyhteisön ulkopuolisillekin käyttäjille, joten ne tukevat ja mahdollistavat myös tiedeyhteisön ulkopuolisia 8
innovaatioita. CESSDA ERICin palvelut tarjoavat hyvän mahdollisuuden tietoon perustuvaan yhteiskunnalliseen kehittämiseen ja suunnitteluun Euroopassa. CESSDA ERICin koordinoiman palveluntuottajien yhteistyön ansiosta aineiston käsittelyyn, jatkokäytettävien versioiden ylläpitoon ja säilyttämiseen tarvittavat ohjelmistot ja menetelmät ovat sovellettavissa kaikissa jäsenvaltioissa, mikä vähentää yksittäisen jäsenvaltion aineistojen pitkäaikaissaatavuudesta huolehtimisesta aiheutuvia kustannuksia. CESSDA ERICin piirissä kehitetyt ohjelmistot, välineet, hyvät käytännöt ja standardit ovat sovellettavissa myös muilla tieteenaloilla. Tietoarkistoilla on asiakkainaan tutkijoiden lisäksi paljon opiskelijoita. Palveluilla on siis myönteisiä vaikutuksia myös työmarkkinoille siirtyvien valmistumisaikoihin sekä heidän tutkimus- ja tiedonhallintataitoihinsa. CESSDA ERICin palveluntuottajat tarjoavat palveluita vuosittain yli 30 000 tutkijalle ja opiskelijalle Euroopassa ja myös sen ulkopuolelle. Ne välittävät jatkokäyttöön yli 70 000 aineistoa vuosittain ja niiden tietovarannoissa on yhteensä yli 25 000 aineistoa. Suomen Tietoarkistossa on yli 1 300 ihmistieteellistä aineistoa. 6.2 Taloudelliset vaikutukset Perussäännön mukaisesti Suomen tulee 1) maksaa jäsenmaksu, joka olisi noin 10 000 euroa vuodessa, 2) tukea kansallista palveluntarjoajaa CESSDA ERICin velvoitteiden täyttämiseksi Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on sitoutunut vastaamaan kohdassa 1 mainitusta Suomen jäsenmaksusta tutkimusinfrastruktuurien momentilta 29.40.22. Kohdan 2 osalta Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimusinfrastruktuurirahoitusta Tampereen yliopistolle CESSDA ERICin vaatimusten täyttämistä ja osallistumista varten 1,7 milj. euroa vuosille 2017 2021, minkä lisäksi Tampereen yliopiston omavastuuosuus on noin 0,7 milj. euroa eli 30 % kokonaiskustannuksista. Aiemmin Suomen Akatemia on myöntänyt Tampereen yliopistolle CESSDA tutkimusinfrastruktuurin valmistelua ja osallistumista varten 2,4 milj. euroa vuosille 2013 2017. Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurikomitea päättää jatkorahoituksesta tarkemmin käytössään olevien määrärahojen sekä Akatemian rahoitusosuuden enimmäismäärä huomioiden. Suomen Akatemian rahoitusosuus on tällä hetkellä enintään 70 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kansallisten toimijoiden tulee vastata kustannusten loppuosasta omavastuuosuutena. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Tampereen yliopiston väliseen sopimukseen vuosille 2017 2020 sisältyy valtakunnallisena tehtävänä yhteiskunnallinen tietoarkisto, jolle sovittu rahoitus sisältyy yliopiston valtakunnallisten tehtävien yhteensä 6,72 milj. euron kokonaisrahoitukseen. 9
7 Ahvenanmaan toimivalta Eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon liittyminen ei kuulu Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin. 8 Ehdotuksen kansallinen käsittely Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurikomitea on antanut suosituksen Suomen liittymisestä CESSDA ERICiin 22.4.2013. Annetut lausunnot: Suomen Akatemian lausunto 29.8.2017 Tampereen yliopiston lausunto 24.8.2017 Helsingin yliopiston lausunto 30.8.2017 Itä-Suomen yliopiston lausunto 14.8.2017 Turun yliopiston lausunto 30.8.2017 Lausunnoissa kannatetaan Suomen liittymistä CESSDA ERICiin EU-asiain komitean alaisen tutkimus- ja innovaatiojaoston (EU 20) kirjallinen menettely 4.9 7.9.2017. 9 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto katsoo, että Suomen liittyminen CESSDA ERICiin vahvistaa suomalaisen tutkimuksen laatua ja kansainvälistä vaikuttavuutta, luo uusia mahdollisuuksia alan kehitykseen sekä tukee uusien innovaatioiden syntymistä. Suomen liittyminen CESSDA ERICiin on Suomen edun mukaista. Valtioneuvosto esittää, että Suomi liittyisi CESSDA ERICin jäseneksi. 10