U 54/2017 vp. Helsingissä 14 päivänä syyskuuta Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Ylitarkastaja Riina Vuorento

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Suomen liittymisestä eurooppalaisten kemiallisbiologisten seulontakeskusten tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (EU-OPENSCREEN ERIC - konsortioon liittyminen) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle muistio Suomen liittymisestä eurooppalaisten kemiallisbiologisten seulontakeskusten tutkimusinfrastruktuurikonsortioon EU-OPENSCREEN ERIC sekä EU-OPENSCREEN ERIC:in perussääntö. Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2017 Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Ylitarkastaja Riina Vuorento

2 OPETUS- JA KULTTUURIMI- NISTERIÖ MUISTIO EHDOTUS SUOMEN LIITTYMISEKSI AVOIMEEN EUROOPPALAISTEN KEMIAL- LISBIOLOGISTEN SEULONTAKESKUSTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKON- SORTIOON (EU-OPENSCREEN ERIC -KONSORTIOON LIITTYMINEN) LIITTYMINEN EUROOPPALAISEEN KEMIALLISBIOLOGISTEN SEULONTAKES- KUSTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKONSORTIOON 1 Suomen liittyminen EU-OPENSCREEN ERIC:iin Suomen on tarkoitus liittyä jäsenenä avoimeen eurooppalaisten kemiallisbiologisten seulontakeskusten tutkimusinfrastruktuurikonsortio EU-OPENSCREEN ERIC:iin. Se tarjoaa uusien bioaktiivisten pienimolekyylisten yhdisteiden kehitykseen tarvittavaa erityisosaamista ja teknologioita. EU-OPENSCREEN ERIC on tarkoitus perustaa komission päätöksellä. Sen isäntämaa on Saksa. EU-OPENSCREEN ERIC:n ovat alkuvaiheessa isäntämaan lisäksi liittymässä Espanja, Latvia, Norja, Puola ja Tsekki sekä Suomi. Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurikomitea on suosittanut Suomen liittymistä EU-OPENSCREEN ERIC:iin ja sitoutunut maksamaan Suomen jäsenmaksun, mikäli se on enintään euroa vuodessa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Jäsenmaksusta vastaa Suomen Akatemia. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurin ylläpitämisestä ja tuotettavista palveluista aiheutuvista kustannuksista vastaavat Suomen Akatemia ja osallistuvat tutkimusorganisaatiot Suomen Akatemian edellyttämällä tavalla. Jäsenyydestä aiheutuvien kustannusten rahoitus on kuvattu tarkemmin luvussa 6.2 taloudelliset vaikutukset. EU-OPENSCREEN ERIC:in perussäännön mukainen Suomea edustava taho olisi opetus- ja kulttuuriministeriö, joka nimeäisi edustajat EU-OPENSCREEN ERIC:in yleiskokoukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeäisi myös kansalliset EU-OPENSCREEN ERIC:n toimintayksiköt ja kansallisen koordinaatioyksikön. Kansallisessa EU-OPENSCREEN ERIC -konsortiossa ovat mukana Helsingin yliopistosta farmasian tiedekunta ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM sekä CSC - Tieteen tietotekniikan keskus. Konsortio vastaisi EU-OPENSCREEN ERIC jäsenyyden edellyttämästä toiminnasta ja edistäisi tutkimusinfrastruktuurin tunnettuutta ja sen hyödyntämistä Suomessa. EU-OPENCSREEN ERIC:n kansalliseksi koordinaatioyksiköksi on tarkoitus nimetä Helsingin yliopisto. Osallistumisesta Suomelle aiheutuvat kulut koostuvat perussäännön mukaisesta jäsenmaksusta, kansallisen tutkimusinfrastruktuurin ylläpitämisestä sekä tuotettavista tutkimusinfrastruktuuripalveluista. 2 Suomen osallistuminen EU-OPENSCREEN ERIC:iin Suomi on osallistunut EU-OPENSCREEN ERIC:n tieteelliseen valmisteluun vuodesta 2010 ja hallinnolliseen valmisteluun vuodesta 2014 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on allekirjoittanut EU-OPENSCREEN ERIC:n valmistelua koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan hel- 2

3 mikuussa EU-OPENSCREEN sisältyy kansalliselle tutkimusinfrastruktuuritiekartalle EU-OPENSCREEN ERIC tarjoaa uusien bioaktiivisten pienimolekyylisten yhdisteiden kehitykseen tarvittavaa erityisosaamista ja teknologioita. Löydetyt bioaktiiviset työkaluyhdisteet (tool compounds) toimivat lähtökohtina esimerkiksi lääkkeiden tai muiden yhteiskunnallisesti ja kaupallisesti merkittävien bioaktiivisten aineiden kehityksessä. Tutkimalla näiden yhdisteiden toimintaa biologisissa prosesseissa voidaan saada arvokasta lisätietoa esimerkiksi lääkekehityksen investointien perustaksi. Huipputason tutkimusinfrastruktuurin ja teknologioiden lisäksi EU-OPENSCREEN tarjoaa käyttäjilleen yli yhdisteen molekyylikirjaston ja siihen liittyvän avoimen tietokannan. Suomalainen tehoseulonta- ja kemiallisbiologinen osaaminen ja tutkimus on korkeatasoista. Suomeen on tarkoitus sijoittua kaksi EU-OPENSCREEN:in toimintayksikköä. Helsingin yliopiston farmasian tiedekuntaan sijoittuisi erikoistunut seulontakeskus (Specialized Screening Centre). Helsingin yliopiston molekyylilääketieteen instituutti FIMM:ssä toimisi EU- OPENSCREEN:in korkean kapasiteetin tehoseulontakeskus (High Capacity Screening Centre, suurin EU-OPENSCREEN:in tehoseulontakeskusluokista). Tutkimusinfrastruktuuri tukeutuu olemassa oleviin rakenteisiin, kuten Biokeskus Suomen DDCB-verkostoon (Drug Discovery and Chemical Biology infrastructure platform). Suomeen sijoittuvat toimintayksiköt ovat osallistuneet EU-OPENSCREEN ERIC:n toimintayksiköiden ennakkoarviointiin. Toimintayksiköt hyväksytään virallisesti EU-OPENCREEN ERIC:n toiminnan käynnistyttyä. CSC vastaa Suomessa toimivien toimintayksiköiden tiedonhallinnasta ja teknisen asiantuntemuksen tarjoamisesta palvelujen kehittämiseksi. EU-OPENSCREEN ERIC:n jäsenenä Suomi voi tarjota myös EU-OPENSCREEEN ERIC:n keskitettyjen tietovarantopalvelujen toteuttamisesta. Keskitetyt tietovarantopalvelut kilpailutetaan EU-OPENSCREEN ERIC:in jäsenille avoimella kilpailulla ja tietovarantopalvelujen kustannukset katetaan EU-OPENSCREEN ERIC:n budjetista. Lisäksi Suomella on mahdollisuus osallistua EU-OPENSCREEN:in hajautettujen toimintojen, kirjaston yhdisteiden bioprofiloinnin ja koulutuksen, toteuttamiseen. 3 Avoin eurooppalaisten kemikaalibiologisten tehoseulontakeskusten infrastruktuurikonsortio (EU-OPENSCREEN ERIC) 3.1 EU-OPENSCREEN ERIC:in tehtävä EU-OPENSCREEN ERIC:in tavoitteena on edistää biotieteellistä tutkimusta mahdollistamalla ylikansallisesti pääsyn teknologioihin, tietoon ja yhdistekirjastoihin. Lisäksi tavoitteena on tukea tutkijoita lääkkeiden ja muiden bioaktiivisten molekyylien kehittämisessä ja molekyylitason prosessien toimintaa koskevan tiedon lisäämisessä biologisten toimintojen hallitsemiseksi organismien, kudosten ja solujen tasolla. Tämä toteutetaan rakentamalla ja ottamalla käyttöön avoin hajautettu tutkimusinfrastruktuuri. Tutkimusinfrastruktuuri koostuu EU-OPENSCREEN ERIC:iin osallistuvien maiden kansallisista tutkimusinfrastruktuureista (toimintayksiköt). Myös kansainväliset organisaatiot voivat liittyä EU-OPENSCREEN ERIC:iin ja liittää siihen omat tutkimusinfrastruktuurinsa. Tällä lähestymistavalla voidaan vahvistaa eurooppalaista kemiallisbiologista tutkimusta ja parantaa sen kilpailukykyä suhteessa suuriin maihin kuten Yhdysvallat tai Kiina. Infrastruktuurin käyttäjät, toimintayksiköt ja EU-OPENSCREEN ERIC tunnistavat ja kehittävät uusia kemiallisia yhdisteitä, jotka saavat aikaiseksi tiettyjä biologisia vasteita organismeissa, soluissa tai solujen osissa. Nämä bioaktiiviset yhdisteet tunnistetaan seulomalla automatisoidusti suuria molekyylikokoelmia. Tunnistettuja aktiivisia molekyylejä kehitetään edelleen 3

4 optimoimalla niiden rakennetta niin että ne soveltuvat parhaiten lopulliseen käyttötarkoitukseensa. EU-OPENSCREEN ERIC tarjoaa avoimen pääsyn eurooppalaisiin seulontakeskuksiin ja kemialliseen osaamiseen. Maailman huipputasoa edustavien teknologioiden ja infrastruktuurin lisäksi EU-OPENSCREEN tarjoaa käyttäjilleen ainutlaatuisen yli yhdisteen molekyylikirjaston ja siihen liittyvän avoimen tietokannan. Molekyylikirjasto muodostuu kaupallisesti hankittavista yhdisteistä sekä akateemisista, tutkijoiden kehittämistä yhdisteistä. Yhdisteet valitaan EU-OPENSCREEN ERIC:n valmisteluvaiheessa sovittujen kriteerien ja laatustandardien mukaisesti ja niiden laatu varmistetaan ennen niiden lisäämistä kirjastoon. EU-OPENSCREEN:in palvelut on suunniteltu niin akateemisten kuin kaupallistenkin toimijoiden tutkimuskäyttöön. Palvelut hyödyttävät kaikkia biotieteiden osa-alueita. Osa palveluista ja toiminnoista toteutetaan keskitetysti isäntämaassa (yhdistekirjasto) tai yhdessä jäsenmaassa (tietohallintopalvelut) ja osa hajautetusti useamman jäsenen toimintayksikön toteuttamina (bioprofilointi ja koulutus). EU-OPENSCREEN ERIC:n tietokanta on kaikille avoin ja maksuton palvelu. EU- OPENSCREEN ERIC:n yhdistekirjastoa täydennetään tutkijoiden kehittämillä akateemisilla yhdisteillä. Yhdistekirjaston akateemisista yhdisteistä ei makseta tutkijoille korvausta, mutta tutkija saa vastikkeeksi tietoa kehittämästään yhdisteestä ja sen ominaisuuksista. Seulontaprojektien tilaajat kattavat seulonnan kustannukset sekä maksavat yhdistekirjaston käytöstä maksun. Yhdistekirjaston käyttömaksu on edullisin EU-OPENSCREEN ERIC:n jäsenmaiden tutkijoille. Tarkkailijamaiden ja kolmansien maiden tutkijoiden sekä yritysten korvausmaksu on suurempi. EU-OPENSCREEN ERIC:n toiminnassa ja sen kautta toteutetuissa projekteissa immateriaalioikeuksista sovitaan perussäännön liitteen IV mukaisesti. Lähtökohtaisesti EU- OPENSCREEN ERIC:lle syntyy immateriaalioikeuksia sen omasta toiminnasta lähtevistä uusista keksinnöistä. Seulontojen tuloksista ja yhdisteisiin liittyvistä immateriaalioikeuksista sovitaan projektin omistajan ja toteuttajan (kyseinen toimintayksikkö) kesken huomioiden kyseisen maan lainsäädäntö. EU-OPENSCREEN:in mahdollistama bioaktiivisten pienmolekyylien tutkimus luo pohjan esimerkiksi uusien lääkkeiden, maatalouskemikaalien ja muiden kaupallisesti merkittävien bioaktiivisten aineiden kehittämiselle. Lisäksi EU-OPENSCREEN:in palvelut ja tuki edistävät biologista perustutkimusta. EU-OPENSCREEN tarjoaa biologeille mahdollisuuden löytää uusia bioaktiivisia pienmolekyylejä, jotka vaikuttavat heidän tutkimiinsa biologisiin kohteisiin. Orgaaniseen ja lääkekehityskemiaan suuntautuneille kemisteille avautuu mahdollisuus saada tietoa kehittämiensä orgaanisten yhdisteiden ennestään tuntemattomista bioaktiivisuuksista, kun yhdisteitä testataan monenlaisissa biologisissa kokeissa. EU-OPENSCREEN:in yhdistekirjasto, palvelut, tuotettu tieto ja kehitetyt bioaktiiviset molekyylit tulevat laajasti tutkijoiden ja koko yhteiskunnan hyödynnettäviksi. EU-OPENSCREEN ERIC:in tarjoamat teknologiat ovat sen jäsenten tutkimusorganisaatioiden omistamia. EU- OPENSCREEN ERIC:in toiminta ei ole liiketaloudellista toimintaa. Kuitenkin rajoitettu liiketaloudellinen toiminta on mahdollista ERIC -asetuksen nojalla. 3.2 Jäsenet EU-OPENSCREEN ERIC:in jäseniksi voivat liittyä Euroopan unionin jäsenmaat, assosioituneet maat, muut kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt. EU:n jäsenvaltioilla tai assosioitu- 4

5 neilla mailla yhdessä tulee olla äänten enemmistö EU-OPENSCREEN ERIC:in yleiskokouksessa. Uusien jäsenten hyväksymisestä päättää yleiskokous liittymishakemuksen perusteella perussäännön mukaisin menettelyin. EU-OPENSCREEN ERIC:ssä voi olla myös tarkkailijajäseniä. 3.3 Jäsenten oikeudet Jäsenet ovat oikeutettuja nimeämään edustajat ja osallistumaan EU-OPENSCREEN ERIC:in ylimmän päättävän elimen eli yleiskokouksen toimintaan ja käyttämään äänioikeuttaan (1 ääni jäsentä kohti), päätettäessä toiminnan linjauksista ja strategioista, talousarviosta, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä johtavan henkilöstön valinnasta ja irtisanomisesta. Jäsenmaan EU-OPENSCREEN ERIC:n tutkimusinfrastruktuurin käyttäjät ovat oikeutettuja EU-OPENSCREEN ERIC:in palveluihin, tukeen ja koulutukseen ja osallistumaan sen tilaisuuksiin. Lisäksi jäsenet voivat halutessaan nimetä kansallisen koordinaattorin tai yhteyshenkilön. Jäsenyyteen tulee sitoutua viideksi vuodeksi ( ), minkä jälkeen jäsen voi erota EU- OPENCREEN ERIC:stä varainhoitovuoden päättyessä. Eroaminen edellyttää erohakemuksen jättämistä 12 kuukautta aikaisemmin. Tarkkailijajäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan yleiskokoukseen, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Tarkkailijajäsenten oikeudet käyttää EU-OPENSCREEN ERIC:n palveluita määräytyvät perustamissäännöstä ja sen liitteistä. Tarkkailijajäsenillä on myös mahdollisuus nimetä kansallisia yhteyshenkilöitä. 3.4 Jäsenten velvoitteet Perussäännön mukaisesti jäsenen on maksettava vuotuinen jäsenmaksu, jonka määräytymisperusteet on kuvattu perussäännön liitteessä II. Kullakin jäsenellä on velvollisuus nimetä maastaan yksi tai useampi toimintayksikkö sekä tukea niitä perussäännön mukaisten palveluiden tuottamisessa. EU-OPENSCREEN ERIC:in jäsenten taloudellinen korvausvastuu sen veloista rajoittuu niiden omaan vuotuiseen rahoitusosuuteen. Tarkkailijajäsenet maksavat perussäännön liitteessä II esitettyjen periaatteiden mukaisesti määräytyvän jäsenmaksun. 3.5 Hallinto ja päätöksenteko EU-OPENSCREEN ERIC:in hallintorakenteeseen kuuluvat yleiskokous, pääjohtaja, neuvoaantava tieteellinen ja eettinen komitea ja toimintayksiköiden foorumi. Yleiskokous voi päättää lisäksi muiden hallinnollisten elinten perustamisesta. EU-OPENSCREEN ERIC:in ylintä päätösvaltaa käyttää yleiskokous. Yleiskokous päättää EU-OPENSCREEN -tutkimusinfrastruktuurin kehittämisestä ja strategioista, sen hallintorakenteesta, toimintasäännöistä, käyttäjäpolitiikasta ja inhimillisten oikeuksien periaatteista, hyväksyy työohjelman ja vuotuisen budjetin sekä päättää jäsenmaksuista ja sen laskentaperiaatteista, uusista jäsenistä ja tarkkailijajäsenistä sekä tarvittaessa EU-OPENSCREEN ERIC:in purkamisesta. 5

6 Yleiskokous nimittää pääjohtajan. Pääjohtaja vastaa EU-OPENSCREEN ERIC:n päivittäisestä hallinnoinnista ja on EU-OPENSCREEN ERIC:in laillinen edustaja. EU-OPENSCREEN ERIC:n henkilöstö toimii pääjohtajan tukena. Toimintayksiköiden foorumi on EU-OPENSCREEN ERIC:n pysyvä elin. Jokainen EU- OPENSCREEN ERIC:n toimintayksikkö nimeää foorumiin yhden edustajan. Foorumi toimii EU-OPENSCREEN ERIC:n pääjohtajan tukena työohjelman ja budjetin laadinnassa sekä niiden toimeenpanossa. Foorumi edistää toimintayksiköiden välistä tehokasta yhteistyötä. Yleiskokous nimeää neuvoa-antavan tieteellisen ja eettisen komitean, joka koostuu riippumattomista korkeatasoisista, kansainvälisesti tunnustetuista tutkijoista ja asiantuntijoista. Komitea antaa yleiskokoukselle neuvoa sen edellyttämistä tieteellisistä ja eettisistä kysymyksistä. EU-OPENSCREEN ERIC:n hallintotoimisto sijaitsee Berliinissä, Saksassa. 3.6 EU-OPENSCREEN ERIC:in rahoitus EU-OPENSCREEN ERIC:n toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. EU-OPENSCREEN ERIC:n toiminnan alkuvaiheen investointikustannuksista vastaa EU-OPENSCREEN ERIC:n isäntämaa Saksa. EU-OPENSCREEN ERIC:in kokonaisbudjetin arvioidaan ensimmäisenä viitenä toimintavuotena olevan euroa. Tästä investointikulujen osuudeksi on arvioitu euroa ja toimintamenojen euroa ( euroa vuodessa). Investointikustannuksia ovat muun muassa hallintotoimiston ja yhdistekirjaston perustamiskustannukset, yhdistekirjaston laite- ja yhdistehankinnat sekä yhdisteiden bioprofiloinnin kustannukset. Jäsenmaksujen suuruus määräytyy perussäännön liitteessä II määritettyjen periaatteiden mukaisesti. ¼ vuosibudjetista jaetaan tasasuuruisiin osuuksiin siten, että osuuksia on yksi enemmän kuin jäseniä. Isäntämaa maksaa kaksi osuutta ja muut jäsenet yhden osuuden kukin. Tarkkailijajäsenen osuus on 30 % varsinaisen jäsenen osuudesta. ¾ vuosibudjetista jaetaan jäsenmaiden kesken laskukaavalla (asukasta kohden laskettu bruttokansantuote 8000 euroa) x jäsenen väestö x jäsenyysstatus. Jäsenyysstatus on 0,3 tarkkailijajäsenille, 1 jäsenille ja 2 isäntämaalle. Yksittäisen jäsenen osuus vuosibudjetista voi olla korkeintaan 50 %. Mikäli laskentakaavan mukaisesti jäsenen maksuosuus ylittäisi 50 % vuosibudjetista, ylitys jaetaan muiden jäsenten ja tarkkailijoiden kesken laskukaavan mukaisissa suhteissa. Uusien jäsenten ja tarkkailijoiden liittyessä EU-OPENSCREEN ERIC:iin vähintään 50 % niiden jäsenmaksusta käytetään olemassa olevien jäsenten maksujen alentamiseen. Yleiskokous päättää erikseen mahdollisten kansainvälisten organisaatioiden jäsenmaksuista. Suomen EU-OPENSCREEN ERIC jäsenmaksun suuruus riippuu EU-OPENSCREEN ERIC:n jäsenten määrästä ja mm. niiden talouden volyymistä yllä esitellyn laskukaavan mukaisesti. EU-OPENSCREEN ERIC:n valmistelussa on sovittu, että sen käynnistäminen edellyttää vähintään viittä jäsentä. Laskennallisesti Suomen jäsenmaksu olisi alkuvaiheessa korkeintaan vuodessa. Mikäli kaikki EU-OPENSCREEN:in valmisteluun liittyvän yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaneet maat ERIC:n jäseneksi, olisi Suomen jäsenmaksu noin vuodessa. 6

7 Kukin jäsen vastaa kansallisen EU-OPENSCREEN ERIC:n palveluja tuottavien toimintayksiköidensä rahoituksesta kansallisen järjestelmänsä mukaisesti. Toimintayksiköiden toteuttaessa EU-OPENCREEN ERIC:n projekteja ne ovat oikeutettuja perimään palveluistaan maksuja EU-OPENSCREEN:in hinnoittelupolitiikan mukaisesti. 4 Taustaa 4.1 Tutkimusinfrastruktuurien edistäminen Eurooppassa Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) käsite otettiin käyttöön 2000-luvun alussa ja se on vakiintunut määrittämään eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita ja toimintatapoja. ERA on sisällytetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artiklaan, jossa se on määritelty seuraavasti: Unioni pyrkii toiminnallaan lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen, jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, tukemaan unionin kilpailukyvyn, myös sen teollisuuden kilpailukyvyn, kehittämistä sekä edistämään kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena perussopimusten muiden lukujen perusteella. Yhteistyö tutkimusinfrastruktuurien alueella on välttämätöntä, koska suuria ja kalliita tutkimuslaitteistoja voidaan rakentaa ja käyttää vain usean maan yhteistyönä. Lisäksi yhteistyö tarjoaa uusia mahdollisuuksia laajojen aineistojen tai mittaustulosten yhdistämiseen sekä muualla sijaitsevien infrastruktuurien etäkäyttöön. Euroopan laajuisten tutkimusinfrastruktuuritarpeiden arvioimista varten EU:n jäsenmaat ja komissio ovat perustaneet Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI). ESFRI julkaisi ensimmäisen tutkimusinfrastruktuurien suunnitelman eli tiekartan v Tiekarttaa on päivitetty vv. 2008, 2010 ja Nykyisellä tiekartalla on 21 hanketta sekä 29 toteuttamisvaiheeseen edennyttä hanketta. ESFRI:n tiekartta päivitetään seuraavaksi vuosina 2018 ja EU:n tutkimuksen puiteohjelmilla on tuettu uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelua sekä olemassa olevien käytön laajentamista ja yhteistyön tiivistämistä. Tällainen tukimuoto sisältyy nykyiseen EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden Horisontti 2020-ohjelmaan ( ). 4.2 Tutkimusinfrastruktuuripolitiikka Suomessa Eurooppalaiseen kehittämistyöhön liittyen Suomi on kartoittanut omat kansalliset tutkimusinfrastruktuurinsa sekä laatinut tiekartan merkittävistä uusista tutkimusinfrastruktuureista. Ensimmäinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta julkistettiin v alussa (Opetusministeriön julkaisuja 2009:1) ja sen päivitys julkaistiin maaliskuussa 2014 (Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta ). Päivitetyllä tiekartalla on 31 tutkimusinfrastruktuurihanketta. Kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan kehittämiseksi ja tutkimusinfrastruktuureihin liittyvien kustannusten rahoittamiseksi on valtion budjetissa ollut vuodesta 2012 lähtien tutkimusinfrastruktuurimomentti ( ) opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Suomen Akatemiaa koskevan lain (2014/482) mukaisesti Akatemian organisaation kuuluu tutkimusinfrastruktuurikomitea. Tutkimusinfrastruktuurikomitean tehtävät ovat 1) seurata ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa; 2) tehdä esitys Akatemian hallitukselle tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelmasta; 3) päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja vastata hankkeiden seurannasta sekä 4) huolehtia muista Akatemian hallituksen osoittamista tutkimuksen infrastruktuuritehtävistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi antanut joulukuussa 2011 Suomen Akatemian tehtäväksi edellä mainitun määrärahan ( ) hallinnoinnin. 7

8 Tutkimusinfrastruktuurikomitean tehtävänä on myös antaa toimivaltaiselle ministeriölle suosituksia siitä, tulisiko Suomen liittyä eurooppalaiseen tai muuhun kansainväliseen tutkimusinfrastruktuuriin ja missä määrin liittymisestä aiheutuvia kuluja voidaan maksaa tutkimusinfrastruktuurimomentilta. Suomi on liittynyt jäseneksi viiteen ERIC-muotoiseen tutkimusinfrastruktuuriin (EATRIS, BBMRI, EURO-ARGO, ICOS, CLARIN) sekä toimii ICOS ERICin isäntämaana. Lisäksi valmistelussa on Suomen liittyminen useampaan ERIC-muotoiseen tutkimusinfrastruktuuriin. 5 Ehdotuksen oikeusperusta ja Suomen osallistumisesta päättäminen Laajojen kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien oikeudellinen toimintamuoto on yleensä joko valtiosopimukseen perustuva kansainvälinen järjestö tai sijaintimaan lainsäädäntöön perustuva yhtiö tai säätiö. Kansainvälinen järjestö on yleensä raskas perustaa ja hallinnoida, ja yhden maan lainsäädännön käyttäminen usean maan yhteisen organisaation pohjana voi tuottaa ongelmia kansallisten lainsäädäntöjen eroavuuksien vuoksi. Yhtenäisten toimintaperiaatteiden luomiseksi, hallintorakenteiden keventämiseksi ja oikeushenkilöaseman järjestämiseksi EU:n neuvosto on hyväksynyt kesällä 2009 asetuksen (N:o 723/2009) eurooppalaisesta tutkimusinfrastruktuurikonsortiosta (ERIC -asetus). Asetus on annettu SEY 171 artiklan (nykyään SEUT 187 artikla) perusteella. ERIC -asetus ja sen perusteella perustettavat tutkimusinfrastruktuurit tukevat SEUT artiklan tavoitetta luoda ja vahvistaa eurooppalainen tutkimusalue, ERA. Asetuksessa määritellään ERIC:in oikeudellinen asema, perustamista koskevat vaatimukset ja menettelyt, tutkimusinfrastruktuuria ja sen käyttöä koskevat vaatimukset, perussäännön keskeinen sisältö mukaan lukien jäsenten oikeudet ja velvollisuudet, hallintorakenne, budjettiperiaatteet, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta koskevat periaatteet, noudatettava lainsäädäntö ja purkamismenettelyt. Lisäksi perussäännössä on määräykset tietojen käsittelystä, immateriaalioikeuksista, työhönotosta ja hankintoja koskevista periaatteista. ERIC perustetaan asetuksen perusteella menettelyssä, jossa komissio tutkittuaan, täyttävätkö jäsenmaiden yhteisesti esittämä hakemus ja perussääntö asetuksessa määrätyt edellytykset, tekee päätöksen ERIC:in perustamisesta tai hylkää hakemuksen. ERIC saa oikeushenkilöllisyyden komission perustamista koskevan päätöksen voimaantulopäivästä alkaen suoraan asetuksessa olevan säännöksen nojalla. ERIC:lle myönnetään laaja oikeustoimikelpoisuus. Sitä ei katsota EU:n toimielimeksi, mutta se tunnustetaan isäntävaltion ilmoituksella sellaiseksi kansainväliseksi toimielimeksi tai järjestöksi, joka voi olla arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) ja valmisteverodirektiivin (2008/118/EY) perusteella vapautettu määrätyin edellytyksin arvonlisäverosta ja valmisteverosta. Arvonlisäverodirektiivin täytäntöönpanoasetuksessa (EU/282/2011) on lisäksi määritelty edellytykset, jotka ERIC:in tulee täyttää, jotta arvonlisäverovapautta voidaan soveltaa. ERIC:in hankintamenettelyt eivät kuulu julkisista hankinnoista annetun direktiivin (2004/18/EY) soveltamisalaan. ERIC:iin sovelletaan ensisijaisesti EU-lainsäädäntöä ja toissijaisesti sen kotipaikkavaltion lainsäädäntöä sekä, jos sillä on toimipaikkoja useammissa valtioissa, asianomaisen toimipaikan sijaintivaltion lainsäädäntöä mm. terveyteen, ympäristönsuojeluun, vaarallisten aineiden käsittelyyn sekä toimilupien myöntämiseen liittyvissä asioissa. ERIC:in kotipaikan tulee sijaita EU:n jäsenvaltion tai yhteisön tutkimuksen puiteohjelmaan liittyneen maan alueella. 8

9 EU-OPENSCREEN perustetaan ERIC - asetuksen perusteella. Perustuslain 93 :n 2 momentin mukaan valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että 93 :n 2 momentti kattaa myös unionin toimivaltaan muodollisesti kuulumattomat, mutta unioniasioihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettavat asiat (PeVM 10/1998 vp. s.27/1). Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee mainitussa lainkohdassa mainitut EU:ssa päätettävät asiat sekä niihin sisällöltään ja vaikutuksiltaan rinnastettaviin asioihin liittyvät toimenpiteet, jos ne edellyttävät valtioneuvoston päätöstä. Valtioneuvoston on PL 96 :n mukaan kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle viipymättä tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, sopimukseksi tai muuksi toimeksi, josta päätetään Euroopan unionissa ja joka muutoin perustuslain perusteella kuuluisi eduskunnan toimivaltaan. Edellä olevan perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää valtioneuvostolta allekirjoitusvaltuudet EU-OPENSCREEN ERIC:in isäntämaa Saksalle esitettävän EU-OPENSCREEN ERIC:n sitoutumisilmoituksen allekirjoittamiseksi Suomen puolesta. Eduskunta osallistuu valmisteluun PL 96 :n mukaisesti. 6 Ehdotuksen vaikutukset 6.1 Tieteelliset ja teknologiset vaikutukset EU-OPENSCREEN ERIC tehostaa tutkimustoimintaa, sillä sen tarjoaman tutkimusinfrastruktuurin avulla tutkijat pääsevät hyödyntämään kotimaisia ja ulkomaisia teknologioita sekä perustettavaa yhdistekirjastoa ja tietokantaa. EU-OPENSCREEN -tutkimusinfrastruktuuri tuo parhaan kemikaalibiologian laitteiston ja erityisosaamisen suomalaisten tutkijoiden ulottuville. Lisäksi se edistää kansainvälistä yhteistyötä tuomalla kansainvälisiä tutkijoita ja projekteja Suomeen. Suomalaiset toimintayksiköt saavat myös tuloja palveluprojekteista. Osallistuminen EU-OPENSCREEN:iin luo Suomeen erityisosaamista, työpaikkoja ja mahdollisuuksia kehittää löydöistä kaupallisia tuotteita. 6.2 Taloudelliset vaikutukset Perussäännön mukaisesti Suomen tulee 1) maksaa jäsenmaksu, joka olisi ensimmäisen viiden vuoden aikana jäsenmäärästä riippuen euroa vuodessa, 2) tukea kansallisia toimintayksiköitä EU-OPENSCREEN ERIC:n palveluiden tuottamiseksi. Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on sitoutunut vastaamaan kohdassa 1 mainitusta Suomen jäsenmaksusta tutkimusinfrastruktuurien momentilta , kuitenkin korkeintaan euroon saakka. Kohdan 2 osalta Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimusinfrastruktuurirahoitusta EU-OPENSCREEN tutkimusinfrastruktuurin ja sen palveluiden kehittämiseen euroa vuodelle 2015 sekä euron rahoituksen vuosille Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurikomitea päättää jatkorahoituksesta tarkemmin käytössään olevien määrärahojen sekä Akatemian rahoitusosuuden enimmäismäärä huomioiden. Suomen Akatemian rahoitusosuus on tällä hetkellä enintään 70 prosenttia koko- 9

10 naiskustannuksista. Kansallisten toimijoiden tulee vastata kustannusten loppuosasta omavastuuosuutena keskenään sopimalla tavallaan. 7 Ahvenanmaan toimivalta Eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon liittyminen ei kuulu Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin. 8 Ehdotuksen kansallinen käsittely Suomen Akatemian asettama tutkimusinfrastruktuurikomitea on antanut suosituksen Suomen liittymisestä EU-OPENSCREEN ERIC:iin Annetut lausunnot: Suomen Akatemian lausunto Helsingin yliopiston lausunto CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen lausunto Lausunnoissa suositeltiin Suomen liittymistä EU-OPENSCREEN ERIC:iin. EU-asiain komitean alaisen tutkimus- ja innovaatiojaoston (EU 20) kirjallinen menettely Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto katsoo, että Suomen liittyminen EU-OPENSCREEN ERIC:iin vahvistaa suomalaisen tutkimuksen laatua ja kansainvälistä vaikuttavuutta, luo uusia mahdollisuuksia bioaktiivisten pienimolekyylisten yhdisteiden kehitykseen sekä tukee uusien innovaatioiden syntymistä. Suomen liittyminen EU-OPENSCREEN ERIC:iin on Suomen edun mukaista. Valtioneuvosto esittää, että Suomi liittyisi EU-OPENSCREEN ERIC:in jäseneksi sillä ehdolla, että Suomen vuotuinen jäsenmaksu on korkeintaan euroa vuodessa. 10