Paja I 14.9.2017 Aluekoordinaattori Juha Vuorijärvi Kehittämissuunnittelija Carita Liljamo Elintapaohjaaja Maija Kuoppala 14.9.2017 1
Päivän ohjelma 9.00 Tervetuloa! Vesote-hanke ja PLU:n puheenvuoro 9.20 Tiimien esittäytyminen ja odotukset kehittämistyölle 9.30 Asiakaslähtöisyyden ja tiimityön merkitys elintapaohjauksessa 10.30 Elintapaohjauksen nykytila ja tavoitteet 11.30 Lounas 12.30 Liikunta osana elintapaohjausta 13.10 Kokemusasiantuntijan puheenvuoro 13.30 Kahvi 13.50 Elintapaohjauksen vaiheet -Tunnistaminen ja puheeksi ottaminen 14.40 Suupohjan puheenvuoro: kokemuksia systemaattisesta elintapaohjauksesta 15.00 Koulutuspaketin esittely ja välityöskentelystä sopiminen 15.45 Päivän helmi ja päätös 14.9.2017 2
1. Hankkeen tausta VESOTE Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti -hanke on yksi STM:n rahoittamista Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeista (2017 18). UKK-instituutin koordinoimassa hankkeessa vahvistetaan ja kehitetään vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta mm. osaamisen vahvistamisen, laajan yhteistyön ja hyvien käytäntöjen levittämisen avulla. Hanke painottuu liikuntaan, ravitsemukseen ja uneen. Yhteensä 14 toimijan yhteishankkeen vaikutusalueella on yhteensä yli 3,9 miljoonaa asukasta ja se kattaa 172 kuntaa. Hankkeelle EPSHP:ssa 1,5 henkilötyövuoden resurssi 1.3.2017 31.12.2018 Aluekoordinaattori TtM Juha Vuorijärvi (100 %) ja kehittämissuunnittelija HTK Carita Liljamo (50 %) Toteutetaan yhteistyössä Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa, heillä hankkeessa työskentelee kuntohoitaja, TtM Maija Kuoppala 14.9.2017 3
2. Tavoitteet ja toimenpiteet Uni, ravitsemus ja liikunta kuntoon E-P:llä Ilkka 24.8.2017 14.9.2017 4
Käytännölliseen ja vaikuttavaan elintapaohjaukseen kannattaa tarttua myös E-P:llä (Ilkka 11.9.2017) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu parhaillaan terveyttä edistävään toimintaan, joka pyrkii lisäämään kansalaisten hyvinvointia parantamalla ravitsemuksen, liikunnan ja unen laatua. Vesote-hanke on saanut byrokraattiselta kalskahtavan ja monimutkaisen nimen: Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti. Nimestään huolimatta hankkeen tavoite on kuitenkin hyvin käytännöllinen ja periaatteessa yksinkertainenkin, hyväksi havaittujen elintapojen edistäminen.vesote-hanke pyrkii levittämään tietoa ja käytännön ohjausta lähes neljälle miljoonalle suomalaiselle. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.vesotessa on mukana kymmenen sairaanhoitopiiriä. Isoista valtakunnallisista toimijoista mukana ovat lisäksi muun muassa UKK-instituutti, Suomen Diabetesliitto sekä Mielenterveyden keskusliitto. Äkkiseltään voisi ajatella, että taasko tätä samaa puuduttavaa elintapaohjausta, ja nämä asiathan ovat jo kaikkien tiedossa. Totuus on kuitenkin, että suomalaisten elintavoissa on huomattavan paljon kohennettavaa. Ongelman ydin on siinä, että useimmat kyllä tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta eivät tee. Kovin haaste onkin terveysviestin teorian vaihtaminen käytännön teoiksi. Miten hyviin elintapoihin liittyvä tieto saadaan juurtumaan elämäntavaksi, ihmisen arkeen kuuluvaksi rutiiniksi? Mallikkaita elintapoja jo valmiiksi noudattava on helppo kohderyhmä, mutta miten saada roskaruokaa ahmivat, yönsä kukkuvat sohvaperunat innostumaan elintapamuutoksesta? Sama kohdentamisongelma toistuu koululaisten vanhemmille suunnatuissa vanhempainilloissa. Poissaolollaan loistavat ne, joiden nimenomaan tulisi olla paikalla. Etelä-Pohjanmaalla hankkeeseen osallistuu myös Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PLU). Järjestö on palkannut elintapaohjaajan kiertämään maakuntaa. Lisäksi perusterveyshuolto ja kunnat ovat erityisen tärkeitä elintapa-viestin edistämisessä. Neuvolat, kouluterveydenhuolto ja terveyskeskukset ovat paikkoja, joissa liikunta-, ravinto- ja unitottumukset olisi luontevaa ottaa nykyistä tehokkaammin esille. Esteenä on helposti liiallinen hienotunteisuus. Monesti taitaa käydä niin, ettei terveydenhoitaja tai lääkäri kehtaa ottaa esiin vastaanotolla olevan ylipainoa tai udella ylipäänsä huterakuntoiselta näyttävän asiakkaan elintapoja. Tämä este ylitetään suoralla puheella. Sotessa kuntien vastuulle jää sairauksien ennaltaehkäisy. Tämä tarkoittaa sitäkin, että kunta kaavoittaa ja toteuttaa pyöräteitä, liikuntapaikkoja, lenkkeilypolkuja ja järjestää matalan kynnyksen ryhmiä, joissa jokainen voi nauttia liikunnan iloista. 14.9.2017 5
2. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite 1: Elintapaohjausta tarvitsevat henkilöt ohjautuvat tehokkaasti vaikuttavaan ja prosessinomaiseen elintapaohjaukseen mahdollisimman monella alueella. Toimenpide 1: Toimivien elintapaohjauksen palveluketjujen/palvelukartan luominen ja/tai kehittäminen 14.9.2017 6
Tavoite 2: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä muiden elintapaohjaukseen liittyvien ammattilaisten osaaminen vahvistuu ravitsemuksen, liikunnan ja unen osalta. Ammattilaiset ymmärtävät puheeksioton tärkeyden ja osaavat hyödyntää motivoivan keskustelun menetelmiä. Toimenpide 2: Koulutusten järjestäminen erityisesti hankkeen verkkokoulutusmoduulien (liikunta, ravitsemus ja uni) kautta. Lisäksi koulutetaan ammattilaisia puheeksioton, kirjaamisen ja motivoivan keskustelun sisältöjen osalta. 14.9.2017 7
Tavoite 3: Kansalaiset löytävät alueen elintapaohjauspalvelut, niihin liittyvät sähköiset palvelut ja alueellisen palvelutarjottimen keskitetysti yhdestä paikasta. Toimenpide 3: Virtuaalisen elintapapolin/palvelutarjottimen luominen (uudistunut Hyvis.fi) 14.9.2017 8
14.9.2017 9
Elintapaohjaus VESOTE-hankkeessa 14.9.2017 10
Taustaa PLU ry ja PHLU ry (liikunnan aluejärjestöjä) hakivat omaa kärkihanketta teemana elintapaohjaus Tukea ei saatu, mutta Vesote hankkeeseen kirjoitettiin ns. laajentumis-valtuutus, jonka avulla haluttaessa voidaan kirjoittaa tähän sisältöön erillishanke Erillishanke kirjoitettiin ja jätettiin ministeriöön UKK instituutin toimesta Vuoden 2017 alusta on EPSHP/Aksila ja PLU yhdessä työstänyt työnjakoa ja etenemismallia Päätös saatu 5.5.2017 ja toiminta-aikaa on vuoden 2018 loppuun PLU:n palkkaamana liikuntaneuvojana on 1.8.2017 aloittanut Maija Kuoppala 14.9.2017 11
PLU ry toteuttaa omaa osuuttaan VESOTE-hankkeesta tiiviissä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja sen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikön Aksilan kanssa. Hanke kohdistuu sairaanhoitopiirin kaikille yhteistoiminta-alueille (pois lukien Suupohja, siellä oma hanke). Kuntarahaa ei hankkeessa tarvita. PLU:n liikuntaneuvojan tehtäviin sisältyy mm. seuraavaa: yhteistyö Aksilan ja kohdekuntien (6 kpl) kanssa kuntakohtaisen elintapaohjauksen palveluketjun rakentamisessa kohdekuntien elintapaohjauksen pilottiryhmien koordinointi ja vetäminen kohdekunnissa perusterveydenhuollon kautta tulevien asiakkaiden yksilöllinen elintapaohjaus ja seuranta 14.9.2017 12
Elintapaohjauksen pilotoinnin tavoitteet ja aikataulu Tavoitteena on saada valituista kunnista yhteensä 100 asiakasta mukaan elintapaohjaukseen Mitattavia muutoksia asiakkaiden elintavoissa: liikunnan määrän lisääntyminen, ruokailurytmin paraneminen ja ruokavalion monipuolistuminen (kuidun saanti, kasvisten käyttö) sekä vuorokausirytmin ja unen laadun paraneminen Mitattavat muutokset terveysindikaattoreissa: paino, BMI, vyötärönympärys, veriarvot, puristusvoima Asiakas on mukana elintapaohjauksessa n. 9-12 kk, minkä jälkeen jatkaa omatoimisesti/ eri järjestäjien toteuttamissa ryhmissä omaksuttujen elintapojen ylläpitoa 14.9.2017 13
Elintapaneuvonnan pilotoinnin kohdekunnat ja -ryhmät Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Lappajärvi (maanantai); diabeetikot Järvi-Pohjanmaan perusturva: Alajärvi (joka 2. tiistai); aikuiset/ikäihmiset Lapua (joka 2. tiistai); diabeetikot KuusSote/Kuusiolinna Terveys Oy: Alavus (keskiviikko); elintapaohjausta tarvitsevat henkilöt JIK ky: Kurikka (torstai); 18-40-vuotiaat vähän liikkuvat ja/tai ylipainoiset BMI > 28 Seinäjoki (perjantai);sydäntautiriskissä olevat 14.9.2017 14
Elintapaohjausmalli, Tehyli -suositukset Asiakkaat osallistuvat toimintaan 9-12 kk ajan. Toimintaan osallistumisen aika riippuu asiakkaan tarpeista ja lähtötilanteesta. Ensimmäinen käynti liikuntaneuvojalla on pitänyt sisällään motivoivan haastattelun, tavoitteiden asettamisen, sekä 0 kk laboratoriotestit. 14.9.2017 15
Elintapaohjausmalli, Tehyli -suositukset 1 5 kk välisen ajan ohjelmassa on kontaktointia 1-2-3 viikon välein niin, että seurataan mm. liikunnan ja ravintomuutosten toteutumista paino ja vyötärönympärysmitatusta asiakkaiden kannustus, motivointi 6 kk kohdalla tarkistetaan yhdessä tavoitteita sekä otetaan uudelleen laboratoriotestit. 7-11 kk välisenä aikana kontaktointia on 3-4 viikon välein, uutena painopisteenä mahdollisuuksien etsiminen henkilön lähtökohdista; Seurojen matalan kynnyksen ryhmät, kuntokeskukset, omaehtoiset liikkumismahdollisuudet jne. 12 kk kontrollikäynnillä selvitetään yhdessä elämäntapojen muutosten pysyvyyttä, työstetään omatoimista jatkosuunnitelmaa sekä tehdään laboratoriotestit. 14.9.2017 16
VESOTE -elintapaohjauksen sisältö 1. Tapaaminen: n. 60-90 min haastattelu ja lähtötilanteen arvio: asiakkaan oma käsitys elintavoistaan: liikunnan määrä, ruokarytmi ja ruokavalio, uni, koettu terveys ja työkyky sekä motivaatio ja muutoshalukkuus mittaukset: paino, BMI, vyötärönympärys, puristusvoima verenpaine suunnitelma jatkosta; asiakas määrittää, neuvoja avustaa sovitaan mahdolliset lajikokeilut ja yksilö-/ryhmätapaamiset 14.9.2017 17
2. Tapaaminen: n. 1 kk 1.tapaamisesta, n. 30-60 min kokemukset 1. kk:n ajalta, liikuntasuunnitelman muutokset, täsmennykset, huomiot ruokavalio, uni lajikokeilut, mahdolliset ryhmään osallistumiset 3. Tapaaminen: n. 6 kk 1. tapaamisesta n. 60 min haastattelut, mittaukset: paino, BMI, vyötärönympärys, puristusvoima, verenpaine elintapasuunnitelman tarkistus, mahdolliset muutokset 14.9.2017 18
4. Tapaaminen, n. 9-12 kk 1. tapaamisesta, n. 60 min haastattelut, arvio elintavoista, koettu terveys ja työkyky elintapamuutoksen toteutuminen mittaukset: paino, BMI, vyötärönympärys, puristusvoima, verenpaine palaute elintapaohjauksesta ja sen hyödyistä 14.9.2017 19
Muut toimenpiteet Asiakkaan liikunta-aktiivisuutta rakennetaan arkiliikunnasta lähtien, motivoinnissa käytetään yksilö-, pari ja ryhmäohjausta, tavoitteena omatoimisen liikunnan lisääntyminen ja elintapojen muutos kohti terveellisempiä tottumuksia Yksilötapaamisten välillä asiakkaaseen ollaan yhteydessä aluksi viikoittain sovituilla tavoilla: puhelin, tekstiviesti, sähköposti, asiakas voi myös olla yhteydenottaja 14.9.2017 20
Elintapaneuvontaan osallistuvilta otetaan perusterveydenhuollossa verikokeita (veren paasto- ja pitkäaikaissokeri, kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroli, triglyseridit) neuvontajakson alussa, keskivaiheilla sekä lopussa. Mittaustuloksia käytetään elintapaohjauksen terveysvaikutusten arviointiin Elintapamuutoksen vaikutuksia voidaan asiakkaan tarpeen mukaan arvioida myös Inbody-kehonkoostumusmittauksella Liikunnan ja levon mittaaminen UKK-instituutin liikemittarilla? 14.9.2017 21
Tervetuloa! Esittäytymiskierros ja fiilikset ryhmässä Keksikää ryhmälle nimi (päivän aikana) Mitä odotuksia on työpajatyöskentelylle? Mitä odotuksia omalle kehittämistyölle? (15min) 14.9.2017 22
Odotukset Tiimi ja kohderyhmä Odotukset JIK Järvi-Pohjanmaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kuusiolinnan Terveys Oy Lapua Seinäjoki Suupohja 14.9.2017 23
Asiakas Asiakas tuotteen tai palvelun vastaanottaja, joka hyötyy käyttämästään tuotteesta tai saamastaan palvelusta sekä maksaa siitä Asiakkaan rooli Palvelujen välitön käyttäjä Hyödyn saaja Maksaja ( Valkama 2012) 14.9.2017 24
Asiakkuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveysalan asiakkuus on monitahoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa käyttäjä ja niiden maksaja ovat muita palveluja useammin eri tahoja ( Valkama 2012; Outinen 1994) 14.9.2017 25
Asiakaslähtöisyys Arvoperusta, jolloin asiakas kohdataan ihmisarvoisena yksilönä vajeineen ja heikkouksineen Asiakkaan tarpeet etusijalla, ei organisaation Asiakkaan ja ammattilaisen yhteisymmärrys: vaatii ammattilaiselta riittävää tietoa asiakkaan tarpeista ja tilanteista, jotta palveluja voidaan kehittää oikeaan suuntaan vaatii asiakkailta tietoa ja käsitystä palveluista ja niiden tarjoajan roolista kumppanina (Virtanen ym. 2011) 14.9.2017 26
Asiakkaan ja ammattilaisen välinen dialogi Dialogi on tärkeää, jotta asiakas onnistuisi tavoitteessaan Ammattilaisen on tärkeää muistaa, että asiakas ja hänen läheisensä ovat asiantuntijoita kokemuksensa kautta Kokemus liittyy sairastumiseen, arjessa selviytymiseen sekä palveluissa toimimisesta (Holmberg-Marttila ym. 2015) 14.9.2017 27
Tiimi Tiimi on pieni määrä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat yhteiseen päämäärään, suorituksen tavoitteeseen ja menettelytapaan sitoutuneita ja josta pitävät itsensä vastuullisina. ( Yli-Koski 2005) 14.9.2017 28
Makaronitorni Jokainen tiimi saa: 20 kpl spagettia Lankaa Maalarinteippiä Yhden vaahtokarkin Aikaa joukkueella on 18 minuuttia Tässä ajassa annettuja materiaaleja käyttäen joukkueen tulee rakentaa mahdollisimman korkea torni Tornin tulee olla myös tarpeeksi vahva, jotta kokonaisen vaahtokarkin voi asettaa sen päälle ylimmäksi niin, että torni pysyy pystyssä ilman tukea 14.9.2017 29
Ajatuksia rakentamisesta tiimityön näkökulmasta? 14.9.2017 30
Toimiva tiimi tarvitsee Turvallisuutta, luottamusta ja arvostusta Yhteisen tavoitteen ja siihen sitoutumisen Yhteiset toimintatavat ja työtehtävien jakamisen Jäsenten tukemisen ja kannustamisen Sosiaalisia taitoja ja tehokasta viestintää Avointa ja rehellistä ilmapiiriä Vastuun ottamista Erilaisuuden hyväksymistä ja hyödyntämistä Kyvyn kohdata myös ongelmia https://www.kamk.fi/oppiminen/oppimisen-tyokalupakki/tiimityokalut/ryhma-jatiimi/tiimin-toimivuus 14.9.2017 31
Elintapaohjauksen Flipperi Asiakas SOS PTH Liikunta -palvelut Ruokapalvelut Järjestöt Muut ESH 14.9.2017 32
Lait ja linjaukset ohjaavat Liikuntalaki 2015 Kuntalaki 2014 Terveydenhuoltolaki 2010 Sosiaalihuoltolaki 2014 Alueuudistus: http://alueuudistus.fi/tiekartta/tiekartta2017-2019 14.9.2017 33
Muutosta tarvitaan Muutosprosessi on toimintaa, jonka tarkoituksena on saada yksilö/ryhmä/ organisaatio tilasta toiseen Muutos on uusi toimintatapa eli asiat tulee tehdä toisella tavalla Muutos perustuu oppimiseen ja on usein haastava prosessi. Muutos (ja motivaatio) on prosessi, johon ohjauksella voidaan vaikuttaa. Oikeanlainen keskustelu vahvistaa muutosta ja liian suorat ohjeet voivat keskeyttää muutoksen. 14.9.2017 34
PDSA- kehittämisen jatkuva sykli (Parempi Arki-hanke) 14.9.2017 35
Yhdyspintapalvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää maakunnan ja kunnan yhteistyötä myös yhdyspintapalveluiden järjestämisessä. Maakunta tunnistaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa keskeiset kohderyhmät, haavoittuvat ryhmät ja yhdyspintapalvelut sekä sopii yhteistyöstä ja työnjaosta esimerkiksi seuraavien osalta: yhteiset palveluketjut (esim. työllisyyden edistäminen, liikunnan palveluketju, savuttomuuden tukeminen) monialaisten palveluiden koordinaatio (esim. ohjaamotoiminta, perhekeskus, monialainen yhteistyö työllisyyden edistämisessä) osallisuus- ja vapaaehtoistyön koordinaatio (esim. tukihenkilötoiminta, asukastuvat, etsivä työ, vertaisryhmät, kummitoiminnat, kielipesät, kulttuurin tukeminen ja yhteiset tilat ) 14.9.2017 36
Tavoitteena elintapaohjauksen prosessi Elintapaohjauksen tarpeen tunnistaminen Lähettäminen tai ohjaaminen palvelujen piiriin Puheeksiottaminen Elintapaohjausprosessi Elintapojen hallinta 14.9.2017 37
A3 kehittämisen kuvaamisen väline A3 Otsikko (ongelma) tukikysymykset 1. Taustatiedot: Miksi keskustelette tästä aiheesta? 5. Kokeiltavat muutokset: Mitä muutoksia voitaisiin harkita? Miten aiotte valita muutosvaihtoehdot ja miksi? Miten ajattelette muutoksen vaikuttavan ongelman perussyyhyn, muuttavan nykytilannetta ja vaikuttavan tavoitteen saavuttamiseen? 2. Nykytilanne: Missä mennään tällä hetkellä? Mikä on ongelma? Mitä? Koska? Kuinka usein? Kuka? Kuinka? MITÄ, ei miksi! 3. Tavoite: Missä meidän pitäisi olla? Mikä on erityinen muutos, jonka haluatte saavuttaa? 6. Suunnitelma: Miten saamme tietoa em. asioista? Kuka tekee mitä, milloin ja miten? Mistä tiedämme, mitä vaikutusta muutoksilla on? Mikä on kriittinen piste? Tulokset? 7. Seuranta: Jatkotoimenpiteet? Miten auki jääneet kysymykset voidaan ennakoida? 4. Ongelman analyysi: Mitkä ovat ongelman perussyyt? Mitkä seikat hankaloittavat ja estävät meitä tavoitteeseen pääsyssä? 8. Varmista jatkuva PDSA-sykli 14.9.2017 38
Mikä on A3? Menetelmä, jota voidaan hyödyntää solmukohtien ratkaisussa ja kehittämisessä A3.ssa kaikki tieto löytyy vakioiduilta paikoilta, jolloin asian tiivistetty ja voidaan keskittyä oleelliseen Lähdetään liikkeelle solmukohtien määrittelystä, nykytilasta, sillä jos ei tiedetä mistä lähdetään, on vaikea päästä perille 14.9.2017 39
Mikä on A3? Kun on tiedossa ongelma ja nykytila, etsitään syyt, mistä ongelma johtuu sekä pohditaan vastatoimia eli ratkaisuja asiaan Ratkaisujen jälkeen laaditaan toteuttamissuunnitelma, aikataulu ja vastuuhenkilöt Lopuksi pohditaan tarkistustoimet, millä varmistetaan, että muutokset toteutetaan ja päästään haluttuihin tuloksiin. 14.9.2017 40
Taustatiedot, nykytila ja tavoite Pohtikaa ja kirjatkaa seuraavat kohdat A3:n: 1. Taustatiedot: Miksi keskustelette tästä aiheesta? 2. Nykytilanne: Missä mennään tällä hetkellä? Mikä on ongelma? 3.Tavoite: Missä meidän pitäisi olla? Mikä erityinen muutos tulisi saavuttaa? 14.9.2017 41
Lounas Kuva: KKI-ohjelma/Jiri Halttunen 14.9.2017 42
Liikunta osana elintapaohjausta (40min) 14.9.2017 43
Kokemusasiantuntija Tervetuloa Jaana! 14.9.2017 44
Tunnistaminen ja puheeksi ottaminen 14.9.2017 45
Tunnistaminen Miten ja missä tunnistatte käytännössä elintapaohjausta tarvitsevan asiakkaan? Ryhmä pohtii ja kirjoittaa fläpille em. asiat ( 10min) Koonti ja keskustelu. Ryhmän yksi jäsen kertoo muille(10min) 14.9.2017 46
Tunnistamisen työkaluja BMI Vyötärönympärys Verenpaine Liikunnallinen aktiivisuus; paljonko esim. viikossa? Asiakkaan muutosvaihe Halukkuus neuvontaan Puristusvoima Diabeteksen riskitesti Laboratoriokokeet Tuki- ja liikuntaelinvaivat Ateriakerrat/vrk Yöunen pituus (h) Sairauspoissaolojen määrä 14.9.2017 47
Tunnistamisen paikkoja Eri kanavia Terveystarkastukset: työttömät, armeija-ikäiset, ikääntyneet Fysioterapia Työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto; lääkärin ja hoitajan vo:t; työparityö Sosiaalitoimi: perhetyö, aikuissosiaalityö Seulonnat 14.9.2017 48
Puheeksi ottaminen Miten koet työssäsi puheeksi oton liittyen elintapaneuvontaan? Keskustelua ryhmässä ja esittely muille. 14.9.2017 49
Kokemukset Tiimi ja kohderyhmä JIK Kokemukset Järvi-Pohjanmaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kuusiolinnan Terveys Oy Lapua Seinäjoki Suupohja 14.9.2017 50
Puheeksi ottaminen Elintapojen puheeksi ottaminen tapahtuu usein lääkärin tai hoitajan vastaanotolla Yleensä taustalla terveydellinen tarve Runsas ylipaino Elintavoista johtuva pitkäaikaissairaus Kasvava riski sairastua pitkäaikaissairauteen Liian vähäinen liikunta Useampi edellä mainituista 14.9.2017 51
Puheeksi ottaminen Yksilön elintapojen puheeksi ottaminen vaatii hienovaraista lähestymistapaa, jolloin on vältettävä syyllistämistä, moralisoimista tai itse aiheutetuista sairauksista puhumista (Eloranta ym. 2007; Korkeakoski 2012). Ohjauksen täytyy mahdollistaa avoimen ja rehellisen mielipiteiden vaihdon, eikä ohjattava saa kokea rajoittavia vaatimuksia tai painetta muuttua tiettyyn suuntaan (Halkoaho, Kavilo & Pietilä 2009; Korkeakoski 2012) 14.9.2017 52
Suupohjan puheenvuoro Tervetuloa Anne! 14.9.2017 53
Koulutuspaketin esittely Liikuntaosio Motivoiva keskustelu 14.9.2017 54
Välityöskentely ja kotitehtävä (ohje) Välitapaamisista sopiminen kehittämissuunnittelijan kanssa tiimeittäin A3: 1-4 Tavoitteen kirkastaminen ja täsmentäminen Tunnistamisen pilotointi: montako ja missä, millä perusteella DIA-esityksen laatiminen. (max.4 diaa). Esitys lähetetään carita.liljamo@epshp.fi 24.11.2017 mennessä. Muista laittaa esitykseen kunta/toiminta-alue 14.9.2017 55
Päivän helmi Keskustelkaa ryhmässä mikä on tämän päivän helmi? Mitä vien kotiin? 14.9.2017 56
Kotiin viemiset Tiimi ja kohderyhmä JIK Järvi-Pohjanmaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kuusiolinnan Terveys Oy Lapua Seinäjoki Suupohja 14.9.2017 57
Kiitos ja turvallista kotimatkaa! Kuva: KKI-ohjelma/Studio Juha Sorri 14.9.2017 58