VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella

PÄÄSTÖTARKKAILU 2013 16WWE1867 24.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella

Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA... 5 3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA... 12 3.1 Lämpötila...12 3.2 Sadanta...13 3.3 Lumitilanne...14 4 TARKKAILUN TOTEUTUS... 16 4.1 Yleistä...16 4.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus...17 4.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu... 17 4.2.2 Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu... 17 4.2.3 Tuotantovaiheen täydentävä tarkkailu... 18 4.2.4 Jälkihoitovaihe... 18 4.2.5 Omavalvontanäytteet... 18 4.3 Näytteiden analysointi...18 4.4 Päästöjen laskenta...19 4.4.1 Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus... 19 4.4.2 Ympärivuotiset tarkkailukohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta... 21 4.4.3 Täydentävät tarkkailukohteet... 21 4.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset... 22 4.5 Raportointi...23 4.5.1 Väliraportointi... 23 4.5.2 Vuosiraportointi... 23 4.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2013...24 5 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2013... 25 5.1 Yleistä...25 5.1.1 Vapo Oy...25 5.1.2 Kekkilä Oy...27 5.1.3 Yksityiset turvetuottajat...28 5.2 Ominaiskuormitussuot v. 2013...29 5.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v.2013...31 5.3.1 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2013...31 5.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu...32 5.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu... 32 5.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina... 34 5.4.3 Vedenlaatu alueittain... 37 5.5 Omavalvontanäytteiden vedenlaatu...37 5.6 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut...39 5.6.1 Ominaiskuormitus vuositasolla... 39 5.6.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina... 42

6 TARKKAILUSUOT... 43 6.1 Hämeen ELY-keskus... 43 6.2 Forssa... 44 6.2.1 Letonsuo (Forssa)... 44 6.3 Hartola... 45 6.3.1 Jaakkolansuo (Hartola)... 45 6.4 Hattula... 51 6.4.1 Väärälammensuo (Hattula)... 51 6.5 Heinola... 55 6.5.1 Laviassuo (Heinola)... 55 6.6 Hollola... 57 6.6.1 Hirvisuo (Hollola)... 57 6.7 Janakkala... 58 6.7.1 Roitonsuo (Janakkala), Kekkilä Oy... 58 6.7.2 Röyhynsuo (Janakkala)... 60 6.8 Riihimäki... 65 6.8.1 Sammalistonsuo (Riihimäki), Kekkilä Oy... 65 6.9 Tammela... 67 6.9.1 Koivansuo (Tammela)... 67 6.9.2 Okssuo (Tammela)... 70 6.9.3 Rinnansuo (Tammela)... 81 6.10 Ypäjä... 90 6.10.1 Letkunsuo (Ypäjä)... 90 6.10.2 Varsansuo (Ypäjä)... 92 6.11 Uudenmaan ELY-keskus... 95 6.11.1 Stormossen/Meltolansuo (Raasepori), Kekkilä Oy... 95 6.11.2 Stormossen (Inkoo), Kekkilä Oy... 96 7 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2013... 99 7.1 Yleistä... 99 7.2 Kuormitus ELY-keskuksittain... 99 7.2.1 Hämeen ELY-keskus... 99 7.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus... 100 7.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus... 101 7.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus... 101 7.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 102 7.2.6 Uudenmaan ELY-keskus... 103 7.3 Kuormitus vesistöalueittain (Vapo Oy ja Kekkilä Oy)... 109 7.3.1 Kymijoen vesistöalue (14)... 109 7.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18)... 110 7.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27)... 110 7.3.4 Aurajoen vesistöalue (28)... 111 7.3.5 Laajoen vesistöalue (31)... 111 7.3.6 Lapinjoen vesistöalue (33)... 111 7.3.7 Eurajoen vesistöalue (34)... 112 7.3.8 Kokemäenjoen vesistöalue (35)... 112 7.3.9 Karvianjoen vesistöalue (36)... 113 7.3.10 Lapväärtinjoen vesistöalue (37)... 113 7.3.11 Teuvanjoen vesistöalue (38)... 114 2

7.3.12 Närpiönjoen vesistöalue (39)... 115 7.3.13 Kyrönjoen vesistöalue (42)... 115 7.3.14 Lapuanjoen vesistöalue (44)... 116 7.3.15 Purmonjoen vesistöalue (46)... 117 7.3.16 Ähtävänjoen vesistöalue (47)... 117 7.3.17 Kruunupyynjoen vesistöalue (48)... 118 7.3.18 Perhonjoen vesistöalue (49)... 119 7.3.19 Suomenlahden rannikkoalue (81)... 119 7.3.20 Selkämeren rannikkoalue (83)... 120 7.4 Kuormitus yksityisten tuottajien soilta... 120 7.4.1 Kokonaiskuormitus (Vapo Oy, Kekkilä Oy ja yksityiset turvetuottajat)... 121 8 YHTEENVETO... 124 8.1.1 Yhteenveto tarkkailun tuloksista vuodelta 2013... 124 9 VIITTEET... 127 3 Liitteet Liite 1 Ominaiskuormitussuot vuonna 2013 läntisen Suomen alueella Virtaamamittarikohteet 2013 Liite 2 Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueilla sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2013 Liite 3 Päästötarkkailupisteet vuonna 2013 Liite 4 Ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat Liite 5 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu Liite 6 Ominaiskuormitukset 2013 Liite 7 Omavalvontanäytteet vuonna 2013 Liite 8 Tarkkailusoiden pinta-alat ja kuormitukset vesistöalueittain 2013 Pöyry Finland Oy Pia Jaakola, FM Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15 67101 Kokkola Pia Jaakola puh. 010 33 49174 Jarmo Sillanpää puh. 010 33 28370 Pia Vesisenaho puh. 010 33 28211 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

4

5 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais- Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2013 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Environment Oy:n 25.9.2008 laatimaa ja ympäristökeskusten (nykyisten ELY-keskusten) hyväksymää Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa vuosille 2008-2013 (Pöyry Environment Oy 2008). Tarkkailuohjelma sisältää Länsi-Suomen alueen lisäksi eräiden silloisen Vapo Oy:n Itä-Suomen alueilla sijaitsevien soiden kuormitustarkkailun. Tarkkailuun kuuluu myös Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueet. Osana tarkkailua toteutetaan myös Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella olevien yksityisten turvetuottajien tarkkailuja, jos näillä on asiasta erillinen sopimus tarkkailusta vastaavan konsultin kanssa. Pientuottajien tarkkailutulokset tai niille Vapo Oy:n kohteiden tulosten pohjalta lasketut vuosikuormitukset raportoidaan ainoastaan niiden tuottajien osalta, joilla on asiasta sopimus konsultin kanssa. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli kuudetta kertaa hydrologinen vuosi 1.11.2012-31.10.2013. Vuoden 2013 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. Tässä raportissa esitetään koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n soiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset sekä kuormitukset ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina. Tässä raportissa on lisäksi tarkasteltu Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten osalta tarkemmin pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja yksinkertaisista laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat taivasalla hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä.

Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona ja kuvassa 1 turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraamiseen liittyvää terminologiaa. Luettelo ei pyri olemaan mikään kaikenkattava esitys asiasta vaan eräänlainen lyhyt oppimäärä. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi muutamista kirjallisuusluetteloon kootuista perusteoksista, joista pääosa seuraavasta terminologiastakin on peräisin (Vasander 1998, Rinttilä ym. 1997, Niskanen 1998, Rinttilä ym. 1998, Savolainen ym. 1996, Leiviskä 1993). Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla http://www.finbioenergy.fi tai http://www.vapo.fi Auma Aumalla tarkoitetaan kuivan turpeen varastokasoja, jotka usein sijaitsevat tuotantoalueiden reunoilla. Aumapalo Turveauman palaminen, jonka aikaansaa voimakkaan mikrobitoiminnan aikaansaama lämpötilan kohoaminen turveauman pintaosissa. Aumojen lämpötilojen tarkkailua tehdään lämpökameroilla mm. lentokoneesta käsin Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus. Koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä. COD Mn COD Mn -arvo tarkoittaa KMnO 4: n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista kiehuvassa vedessä 20 min aikana hapenkulutuksella mitattuna. Määritys kuvaa siis kaikkea näissä oloissa tapahtuvaa veden sisältämän aineksen hapettumista ja sen määrää vedessä. Permanganaatti hapettaa myös humusta, joten humuspitoisten vesien COD Mn -arvo on korkeampi kuin kirkkaiden. Silti permanganaatti hapettaa vain osan orgaanisista aineista, eivätkä esimerkiksi aminohapot hapetu. COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Eristysoja Tuotantoaluetta ympäröivä oja, joka estää suon ulkopuolisten vesien pääsyn tuotantoalueelle ja jonka avulla ohjataan vedet tuotantoalueen ohi. Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin- ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien kasvualustana ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä. Huuhtouma Alueelta huuhtoutuvan aineen määrä pinta-alaa ja aikayksikköä kohden (esim. g / ha päivässä) Huuhtoutuminen Liikkuvan veden aiheuttama maaperän ainesten kulkeutuminen. Itsekuumeneminen Turveauman lämpeneminen siinä tapahtuvien biologisten prosessien takia. 6

Jako-oja Oja, jonka kautta tuotantoalueelta tulevaa vettä ohjataan pintavalutuskentälle. Jyrsinturve Pinnasta jyrsitty ja ilmakuivattu turve joka kerätään 40 50 % kosteudessa ja varastoidaan turveaumoihin ennen kuljetusta energialaitoksille. Jyrsös Suon pinnasta irrotettu kuohkea, ohut turvekerros Karhe Saran suuntainen 1-2 m leveä keko johon kuiva jyrsös tai palaturve on kerätty (karhettu) kuormaamista ja aumaan siirtoa varten Karheaminen Kuivan jyrsöksen tai palojen keruu karheelle Kasvillisuuskenttä Kasvillisuuskenttä on pengerryksin eristetty tasainen allasmainen kasvillisuuden peittämä alue, jossa kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Kentän toiminta perustuu suurelta osin laskeutukseen, jolloin kenttä pidättää kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Ravinteita pidättyy jossakin määrin myös kasvillisuuteen. Kenttien kasvillisuus koostuu ruokohelvestä, pajusta tai luonnollisesta sekakasvustosta. Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon. Kenttäpalo Varsinaisen turvekentän palo, joka voi saada alkunsa työkoneen pakokaasujen mukana tulevasta kipinästä, kuuman pakosarjan päälle kertyneen pölyn syttymisestä, työkoneen raapaisusta kiveen, aumapalosta, tupakoinnista tms. Keräilyoja Oja, joka kerää pintavalutuskentälle johdetut vedet ja johtaa ne sitten alapuoliseen vesistöön. Kiintoaine Vedessä kulkeutuva kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines Kokoojaoja Oja, johon turvetuotantoalueen sarkaojat laskevat Kosteikko Kosteikolla tarkoitetaan vesienkäsittelyrakennetta, jossa on pysyvää avovesipintaa. Se on tehty patoamalla tai kaivamalla siten, että siinä on sekä syvän, että matalan veden alueita. 7

Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut. Vesiensuojelurakenteet tehdään ensimmäisenä. Kuormitus Kuormituksella eli päästöllä tarkoitetaan tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrää aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi). Kääntäminen Turpeen pöyhimistä kuivumisen edistämiseksi Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta. Laskuoja Oja, jonka kautta suolta tulevat vedet ohjataan alapuoliseen vesistöön. Lohko Useista saroista muodostunut, yleensä luonnon esteiden tai tuotannollisten seikkojen rajaama tuotantoala Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsään, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön. Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m 3 /päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiettyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km 2 vuosi) Ominaiskuormitussuo Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden päästölaskennassa. 8

Palaturve Energian tuottamista varten palaksi muotoiltu polttoturve. Usein sylinterin muotoinen tai ns. lainepala Peruskuivatusvaihe Ajanjakso, jolloin suota kuivatetaan turvetuotantoon. Kestää noin 3-6 vuotta. Pidätin Päisteputken sarjaojan puoleiseen päähän rakennettu pidätin (esim. puinen säleikkö, kelluva salaojaputki, siivilälevy, reikäinen muoviputki tms.), jonka avulla päisteputki pysyy paremmin avoinna Pintavalutuskenttä Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Aina pintavalutuskenttää ei ole mahdollista perustaa luonnontilaiselle alueelle, jolloin joudutaan käyttämään ennestään ojitettua aluetta. Päisteputki Sarkaojan ja kokoojaojan yhdistävä salaojaputki eli putkioja, jonka tarkoituksena on toimia rumpuna työkoneiden liikkuessa saralta toiselle Päästötarkkailu Päästötarkkailussa eli kuormitustarkkailussa mitataan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua ja määrää eli päästöä. Reduktio Vesienkäsittelyrakenteen avulla saavutettava aineen poistuma. Reunaoja Tuotantoalueen reunimmainen sarkaoja ja sarkojen päissä sarkaojat yhdistävä oja. Oja ympäröi tuotantoaluetta Sarka Yleensä noin 20 m leveä molemmilta sivuilta sarkaojitettu tuotantoala suolla Sarkaoja Sarkojen välinen oja, jolla alueen kuivatus hoidetaan Sarkaoja-allas (lietesyvennys) Noin 5-10 m pituinen (sarkaojan pituuden mukaan) ja noin 0.8 m levyinen syvennys sarkaojan päässä ennen päisteputkea Sarkaojapidätin Sarkaojan lietesyvennyksen etupuolelle asennettava rimasäleikkö, joka tehostaa kiintoaineen pidättymistä sarkaojaan ja tasaa virtaamia Sato tai saanto Yhden kuivatusjakson aikana tuotettu turvemäärä (m 3 /ha) 9

Tarkkailu Toimintaa, jolla pyritään selvittämään esimerkiksi turvetuotannon erilaisia vaikutuksia (käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu) Tuotantosuo Turvetuotantoalue kuntoonpanovaiheen jälkeen, kun turvetuotanto on käynnissä. Tuotantokuntoinen suo Tuotantoa varten kunnostettu suo, joka turpeen menekin mukaan on joko tuotannossa tai levossa, jolloin turvetta ei tuoteta Tuotannosta poistunut suoalue Alue, jolla turvetuotantoa ei enää harjoiteta tuotettavan turpeen loppumisen vuoksi. Alueiden jälkikäyttöön on useita eri vaihtoehtoja. Alueet voidaan mm. uudelleen vesittää, käyttää peltona, metsittää jne. Turvepöly Turvetuotannon eri työvaiheissa irtoava hyvin hienojakoinen pölyaines, joka voi tuulten mukana kulkeutua tuotantoalueen ulkopuolellekin Turvelaji Turpeen kasvilajikoostumus. Turvelajien pääryhmät ovat rahkaturpeet (S), saraturpeet (C), puuturpeet (L) sekä ruskosammalturpeet (B). Pääturvelajit voidaan jaotella useisiin alalajeihin, mm. tupasvillarahkaturve. Täydentävä tarkkailu Ympäristölupiin perustuva tarkkailutiheys voi vaihdella. Useimmilla kohteilla tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa tarkkailutiheys on 4 kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu), mutta lupaehdoista riippuen näytteenottoväli voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km 2 ) Valunta Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Veto-oja Lohkon / lohkojen valumavedet kuljettava oja Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m 3 /s) Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva, mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi. Ympärivuotinen tarkkailu Päästötarkkailussa on mukana jatkuvassa tarkkailussa olevia pisteitä, jotka on valittu ELY-keskuksittain edustavilta soilta tai ne on määrätty ympäristöluvissa. Asemat muodostavat edustavan otoksen tuotannossa ja kuntoonpanovaiheessa olevista 10

tuotantoalueista huomioiden myös erilaiset vesienkäsittelymenetelmät. Veden laatua seurataan ympäri vuoden ja virtaamia mitataan jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. YVA Ympäristön vaikutusten arviointi -prosessin aikana selvitetään toiminnan erilaisia ympäristövaikutuksia. 11 Kuva 1 Periaatekuva turvetuotantoalueesta.

3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 3.1 Lämpötila Hämeen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jokioinen ja Lahti sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2013 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2013 keskilämpötila oli Jokioisilla 5,6 o C ja Lahdessa 5,5 o C, jotka olivat asteen vertailukauden 1981 2010 keskilämpötiloja korkeampia. Vuosi 2013 oli 1,2 astetta edellistä vuotta lämpimämpi sekä Lahdessa että Jokioisilla (kuvat 2-3). Lämpötiloiltaan molemmat havaintopaikat olivat lähes identtiset. Hydrologista vuotta 2013 tarkasteltaessa marraskuu 2012 oli tavallista lämpimämpi ja joulukuu 2012 puolestaan selvästi (noin 4 astetta) pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Talven 2012 2013 keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella joulukuusta maaliskuuhun. Helmikuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta maaliskuussa puolestaan oli noin 5 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempää. Touko- ja kesäkuussa oli keskimääräistä lämpimämpää ja loppukesästä keskilämpötila oli tavanomaista tasoa. Kesä-, heinä- ja elokuun keskilämpötilat olivat samaa tasoa keskenään. Syksy 2013 oli vertailujaksoa 1981 2010 lämpimämpi ja myös hieman lämpimämpi kuin vuonna 2012. 12 Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Jokioisilla vuosina 2012 2013 ja vertailuajanjaksona 1981 2010.

13 Kuva 3 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Lahdessa vuosina 2012 2013 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. Vuonna 2013 terminen kasvukausi alkoi Hämeessä 17.4. eli noin viikkoa aikaisemmin kuin vuosina 1981 2010 keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi 13.10. eli noin viikon tavanomaista aikaisemmin (Ilmatieteen laitos 2013). Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. 3.2 Sadanta Vuonna 2013 Jokioisissa saatiin sateita vertailujakson 1981 2010 keskiarvoa (627 mm) selvästi vähemmän (562 mm). Lahdessa satoi hieman enemmän, sillä koko vuoden sadesumma oli 654 mm (vertailuarvo 636 mm). Hydrologisena vuonna 2013 satoi Jokioisissa elokuussa ja lokakuussa vuosien 1981 2010 keskiarvoa selvästi enemmän. Myös loppuvuonna sateita tuli tavanomaista enemmän sekä Jokioisissa että Lahdessa (kuvat 4-5). Syyskuussa Jokioisissa satoi hyvin vähän, mutta Lahdessa lähes normaalisti. Elokuu oli vuoden sateisin kuukausi sekä Lahdessa että Jokioisissa. Turvetuotantokaudella toukokuu, heinäkuu ja syyskuu olivat tavanomaista hieman vähäsateisempia.

14 Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Jokioisilla vuosina 2012 2013 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. Kuva 5 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Lahdessa vuosina 2012 2013 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. 3.3 Lumitilanne Jokioisissa ja Lahdessa lunta oli talvella 2012 2013 selvästi keskimääräistä enemmän. Lahdessa lunta oli enimmillään helmikuussa 56 cm ja Jokioisissa 43 cm (kuva 6). Vielä huhtikuussakin oli lunta alueella poikkeuksellisen paljon, toisin lumet sulivat nopeasti ja toukokuussa maat olivat jo paljaat. Terminen talvi alkoi 29.11.2012 ja loppui 10.4.2013. Talvi alkoi ja päättyi noin viikon tavanomaista myöhemmin. Kestoltaan talvi oli 133 vrk, mikä on alueelle keskimääräistä tasoa.

15 Kuva 6 Lumen syvyys Jokioisten ja Lahden mitta-asemilla talvella 2012 2013 ja vertailuajanjaksolla 1981 2010.

16 4 TARKKAILUN TOTEUTUS 4.1 Yleistä Käyttötarkkailun puitteissa kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä, kuten esimerkiksi ojituksista ja laskeutusaltaiden puhdistuksista. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös myös tuotannon ajoittuminen, tuotantomenetelmät ja ylimääräiset vesinäytteidenottoajat. Käyttötarkkailun hoitaa turvetuottaja. Konsultti käyttää käyttötarkkailuyhteenvetojen tietoja apuna kuormituslaskennassa ja raportoinnissa. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla tulkitaan mm. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden syytä. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti sekä kuormituslaskennan ja tulosten raportoinnin. Vuoden 2013 näytteenoton, analysoinnin, virtaamamittauksen ja tulosten toimittamisen on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosikuormitusten laskennan ja vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Päästötarkkailusta on annettu yksityiskohtaiset määräykset ympäristöluvissa. Tuotantoalueella voi olla kuntoonpanoajan tarkkailua, ympärivuotista tarkkailua tai täydentävää tarkkailua. Kaikkia soita ja tarkkailupisteitä ei tarkkailla joka vuosi. Normaalien päästötarkkailunäytteiden lisäksi turvetuottaja ottaa kesällä mahdollisuuksien mukaan rankkasadejaksoilla omavalvontanäytteitä. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useita erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Uusilla tuotantoalueilla päästötarkkailu aloitetaan ennen toiminnan aloittamista. Jälkihoitovaiheessa päästöjä tarkkaillaan ELY-keskusten määräämän ajan. Vaikutustarkkailut voivat sisältää sekä vesistötarkkailua eli veden fysikaaliskemiallista tarkkailua, biologista tarkkailua että muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Vaikutustarkkailut aloitetaan jo ennen tuotantovaihetta. Vaikutustarkkailuista on tehty erilliset vuosiraportit eikä niiden tuloksia käsitellä tässä päästötarkkailuraportissa. Vesistötarkkailussa on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuoleisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla. Vesinäytteiden otosta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut vuonna 2013 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedot on laatinut Pöyry Finland Oy. Pohjavesitarkkailusta voi olla velvoite tuotantoalueen ympäristöluvassa. Tällöin suoritetaan joko pohjavesialuekohtaista seurantaa tai tilakohtaista talousvesikaivotarkkailua (tarkkailuohjelman kohta 4.4). Pohjavesinäytteiden otosta, analysoinnista ja tulosten toimittamisesta on vastannut osittain Nab Labs Oy ja eräiden kohteiden osalta Ramboll Oy. Vuosiyhteenvedot ovat laatineet Pöyry Finland Oy ja eräiden kohteiden osalta Ramboll Oy. Biologisia tarkkailuja tehdään 3 6 vuoden välein ELY-keskusten ennalta hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Biologisella tarkkailulla voidaan saada tietoa siitä, miten turvetuotannon kuormitus vaikuttaa vesistön tilaan ja miten mahdolliset muutokset näkyvät eliöstön koostumuksessa ja runsaussuhteissa.

Pöly- ja melutarkkailua voi olla velvoitteena tuotantoalueen ympäristöluvassa. Jos ympäristöluvassa on tarkkoja määräyksiä mittauksista, toimitaan luvan mukaan. Useimmiten luvassa on määrätty, että pöly- ja/tai melutarkkailu tehdään alueellisen ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Tällöin voidaan toimia tarkkailuohjelman kohdassa 4.3 kuvatulla tavalla ensin selvitysmenettelyn kautta ja vasta tarvittaessa suorittaa mittauksia. 17 4.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus Päästötarkkailunäytteet (kertanäyte) on hakenut tarkkailua hoitava konsultti (Nab Labs Oy). Näytteenoton yhteydessä konsultti on mitannut virtaaman. Konsultti on myös tarkastanut mittapadot silloin, kun on käynyt lukemassa jatkuvatoimiset pinnankorkeusmittarit. Useimmilla kohteilla käytössä oleva mittari on mallia Eijkelkamp e+water L. Muutamilla kohteilla on vielä käytössä Telog (WLS-2109e tai WLS-31). Virtaamamittarit mittaavat hydrostaattista painetta ja ilmoittavat vedenpinnan korkeuden senttimetreinä. Laitteen kalibrointi tarkistetaan jokaisella lukukerralla. Pinnankorkeuden keskiarvo 30 minuutin ajalta ja kellonaika ovat tallentuneet virtaamamittarin muistiin. Virtaamamittarin pinnankorkeusaineisto on purettu kannettavalle tietokoneelle tai tiedonkeruulaitteelle (DTU A-203). Kuntoonpanosoilla virtaama on mitattu joko jatkuvatoimisella virtaamamittarilla (konsultti) tai tarkkailun tilaaja on mitannut hetkelliset virtaamat päivittäin kuntoonpanotöiden aikana. Mitta-asemilla tehdään ennen tuotantokauden alkua vuositarkastus. Mikäli olosuhteet/ laiterikot tms. mittauspaikassa tilapäisesti estävät mittapadon avulla tehtävän virtaaman mittauksen, sovitaan korvaavasta mittausjärjestelystä (esim. läheisen toimivan aseman tietojen käyttö) erikseen ko. ELY-keskuksen kanssa. 4.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusilla kuntoonpanovaiheessa olevilla tuotantoalueilla suolta lähtevästä vedestä näytteitä on otettu mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Osalla kohteista on ollut käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1. - 31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4. - 1.5.) 1 krt / viikko 1.5. - 31.12. 1 krt / 2 vko 4.2.2 Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu Ympärivuotiset asemat on varustettu virtaaman mittausta varten lämpöeristetyillä mittakaivoilla ja mittalaitteilla, joiden toimintakuntoa on seurattu säännöllisesti. Ympärivuotisen virtaaman mittauksen on toteuttanut vuonna 2013 Nab Labs Oy. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen.

Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman 2008 2013 ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1. - 31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4. - 1.5.) 1 krt / viikko 1.4. - 31.12. 1 krt / 2 vko 18 4.2.3 Tuotantovaiheen täydentävä tarkkailu Tuotantovaiheessa päästöjen tarkkailua tehdään määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta, yleensä kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa on tarkkailtu vesiensuojelumenetelmien toimivuutta ottamalla näytteet ennen käsittelyjä ja niiden jälkeen yleensä neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu). Joillakin kohteilla näytteitä on haettu tiheämmin. Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama. 4.2.4 Jälkihoitovaihe Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan tarkkailuohjelman 2008 2013 mukaisesti ELYkeskuksen määräämän ajan. 4.2.5 Omavalvontanäytteet Turvetuottaja on ottanut hydrologisen vuoden ajalta 2013 mahdollisuuksien mukaan ylivirtaamatilanteissa lisänäytteitä, jotka kuvaavat runsaasta sateesta/valumasta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Tarkkailuohjelman mukaan tavoitteena on saada kultakin tarkkailuasemalta kaksi rankkasateen aiheuttamaa lisänäytettä vuosittain. Nab Labs Oy on tehnyt omavalvontanäytteistä aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Vuonna 2013 otettujen omavalvontanäytteiden tulokset on esitetty kappaleessa 5.4.3. ja liitteessä 7. 4.3 Näytteiden analysointi Nab Labs Oy:n laboratoriossa näytteistä on tehty joko laaja tai suppea analyysivalikoima (taulukko 1). Ympäristölupavaatimusten johdosta tai tilaajan pyynnöstä on tehty myös muita analyysejä, esim. nitraatti- ja nitriittitypen summa. Hehkutushäviö on tehty aina, kun kiintoainepitoisuus on ylittänyt 20 mg/l. Kuntoonpanotarkkailujen näytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden näytteistä on määritetty laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä sekä syksyllä joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin on määritetty suppea analyysivalikoima. Tuotantovaiheen täydentävien tarkkailujen näytteistä on analysoitu suppea analyysivalikoima. Kaikista omavalvontanäytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima.

19 Taulukko 1 Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2013. Laaja analyysivalikoima Kiintoaine COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph Ammomiumtyppi (NH 4 -N) Fosfaattifosfori (suod.) PO 4 -P Rauta Suppea analyysivalikoima Kiintoaine COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi ph Vesistöihin joutuva kiintoaine koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Yleensä suurin osa turvetuotannon valumavesien kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa. Kiintoainepitoisuudet nousevat erityisesti turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa happamilla sulfaattimailla hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen ja näin ollen ph-arvon alenemiseen. Fosforia ja typpeä huuhtoutuu turvetuotantosoilta enemmän kuin luonnontilaisilta soilta. Ravinteiden määrä purkuvesissä arvioidaan kokonais- ja mineraaliravinteiden perusteella. Turvetuotantoalueelta purkautuvissa vesissä saattaa esiintyä runsaasti ammoniumtyppeä, mutta fosfaattifosforin pitoisuudet ovat yleensä pienet. Rautaa huuhtoutuu kiintoaineeseen sitoutuneena, ja suurimmat rautakuormitukset sattuvatkin yleensä samaan aikaan suuren kiintoainekuormituksen kanssa. Pääosa happipitoisten vesien raudasta on kuitenkin humukseen sitoutuneena. Purkuvesien rautapitoisuus yleensä lisääntyy turvetuotannon vaikutuksesta. Turvetuotanto on paikoitellen lisännyt myös liukoisen orgaanisen aineen (humuksen) huuhtoutumista. Humuspitoisuutta on vesistä vaikea määrittää tarkasti. Humuksen määrä voidaan karkeasti arvioida kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. COD Mn on KMnO 4 -kemikaalin aiheuttama orgaanisen aineen kemiallinen hajoaminen, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrää. Yleisesti ottaen humusaineksen osuus pintavesien orgaanisesta hiilestä vaihtelee ollen keskimäärin noin 50 %, mutta voimakkaasti värillisissä vesissä jo 90 %. Näin ollen COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Tuloksissa COD Mn -arvo ilmoitetaan yksikössä mg O 2 /l. 4.4 Päästöjen laskenta 4.4.1 Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella on laskettu turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Bruttopäästö on suoalueelta lähtevä kokonaisainemäärä, joka koostuu alueen kuivatuksen ja muokkauksen aiheuttamasta päästöstä sekä alueen luonnonhuuhtoumasta eli taustahuuhtoumasta. Bruttopäästön ja luonnonhuuhtouman erotuksena saadaan nettopäästö. Kiintoaineen, typen ja fosforin päästöt on ilmoitettu yksikössä kg/d tai kg/a. Nettopäästö on laskettu vähentämällä tarkkailukohteiden bruttopäästöistä luonnontilaisten soiden ns. taustapitoisuuksien ja tarkkailusuon valuman avulla laskettu

taustahuuhtouma. Taustapitoisuuksina on käytetty sovittuja lukuja: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). COD Mn osalta turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa ei ole annettu taustapitoisuudelle ohjearvoa, joten nettopäästöjen arviointiin on käytetty Turvetuotannon ominaiskuormitusselvityksen (Pöyry 2013) luonnontilaisten soiden keskimääräistä COD Mn -pitoisuutta 32 mg/l O 2. Kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) kuormitukset on ilmoitettu yksikössä kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Nettopäästöt on laskettu vastaaville jaksoille kuin bruttopäästöt. Kuormitustarkkailun vesinäyte kuvaa veden laatua näytteenottopäivästä seuraavaan näytteenottopäivään. Laskennassa käytetään näytteenottohetken ja seuraavan näytteenottokerran välistä keskivirtaamaa (ei näytteenottohetken virtaamaa). Päästö lasketaan kertomalla otetun näytteen pitoisuus näytteenottojen välisellä keskivirtaamalla. Taustakuormitus lasketaan samalla periaatteella, mutta pitoisuutena käytetään sovittuja taustapitoisuuksia. 1) 20 K d = C * MQ / 1000 Missä K d = Kuormitus (kg/d) C = havaittu pitoisuus (mg/l) MQ = näytteenottopäivien välinen keskivirtaama (m 3 /d) Jakson kuormitus (kg/ha) saadaan jakamalla bruttokuormitus (kg/d) mittapadon valuma-alalla ja kertomalla jakson (d) pituudella. Tarkkailujakson pituus (Δt) riippuu näytteenottotiheydestä sekä virtaaman muutoksista. 2) K bj = K bd / F * Δt Missä K bj = jakson bruttokuormitus (kg/ha) K bd = bruttokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Vuosikuormitukset (kg / ha a) saadaan tarkkailujaksojen kuormitusten summana. Kuormituksen laskentatapa pätee myös kevät- ja tulvanäytteisiin sekä rankkasadenäytteisiin. Mikäli padosta ei näytteenottohetkellä virtaa vettä, näytettä ei ole otettu ja virtaamamittarin datasta voidaan erottaa jakso, jolla kuormitusta ei ole muodostunut. Muilta osin jakson kuormitus lasketaan sitä edeltävän tai seuraavan näytteenoton pitoisuuksien perusteella. Yleensä on käytetty seuraavan näytteenottokerran pitoisuuksia. Tapauskohtaisesti on kuitenkin valittu parhaiten puuttuvalle näytteenottokerralle soveltuva näyte esim. vuodenajan tai virtaamatilanteen mukaan. Turvetuotantoalueen brutto ja netto kokonaiskuormitus (kg/a) hydrologiselle vuodelle 2013 saadaan kertomalla ominaiskuormitusluvut (kg/ha a) tuotantoalueen pinta-alalla (tuotannossa, levossa, valmistelussa ja tuotannosta poistunut alle 5v). 3) K tot = A tot * K om Missä K tot = Kokonaiskuormitus (kg/a) K om = Ominaiskuormitus (kg/ha a) A tot = Tuotantoalueen pinta-ala (ha)

Kullekin ympärivuotiselle tarkkailukohteelle on käytetty kyseisellä kohteella mitattuja lukuja. Koko tuotantoalueen päästöt on laskettu yhden mittauspaikan tulosten perusteella, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama koko alueella eikä alueella ole muita tarkkailupisteitä. Jos turvetuotantoalueella on muita tarkkailupisteitä, niiden valuma-alueella sijaitsevien tuotantoalojen kuormitukset on laskettu ko. tarkkailupisteen tulosten perusteella. Jos osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelymenetelmä on ollut eri kuin tarkkailussa olleilla osa-alueilla, on päästöt tälle alueelle arvioitu erikseen ominaiskuormituslukujen avulla. Päästöt on ilmoitettu kg/d tai kg/a ja kemiallisella hapenkulutuksella kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Tuotannosta viimeisen viiden vuoden aikana poistuneiden alueiden päästöt on laskettu samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätty kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen jälkikäyttövaiheessa oleva alue ei ole enää mukana turvetuotannon päästölaskelmissa. 21 4.4.2 Ympärivuotiset tarkkailukohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Osalla ympärivuotisista tarkkailukohteista tarkkailu on aloitettu kesken vuoden tai esimerkiksi virtaamamittaria ei ole ollut tai virtaamadataa on vain osalta vuotta. Virtaamamittauksessa on esimerkiksi voinut olla ongelmia, jolloin suon omia virtaamatietoja ei ole voitu kaikilta osin pitää luotettavina. Näiden tarkkailukohteiden osalta on kuormituslaskennassa käytetty mitattuja omia pitoisuuksia ja virtaamatietoja siltä osin kuin niitä on ollut käytettävissä. Puuttuville virtaamajaksoille on käytetty lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskivalumia. Muutoin laskentaperiaate on sama kuin ympärivuotisille kohteille. 4.4.3 Täydentävät tarkkailukohteet Täydentävät tarkkailukohteet ovat kohteita, joilta on otettu näytteitä yleensä 4 kertaa vuodessa tai esimerkiksi kerran kuukaudessa. Omaa jatkuvaa virtaamamittausta ei ole. Täydentävän tarkkailukohteen pitoisuuksia on verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin. Vuonna 2013 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri alueeseen (karttaliite 1, taulukko 2). Lisäksi alueiden H ja I sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Muilla alueilla kaikki ominaiskuormitussuot olivat tuotantovaiheen tarkkailukohteita.

22 Taulukko 2 Ominaiskuormitussuot alueittain jaoteltuna, niiden lukumäärä, tila ja sijoittuminen ELYkeskuksittain. Alue Tila Tarkkailusoiden sijainti ELY-keskusten alueella Alue A (n=2) tuotantovaihe Häme Alue B (n=4) tuotantovaihe Pirkanmaa / Varsinais-Suomi Alue C (n=1) tuotantovaihe Häme Alue D (n=4) tuotantovaihe Keski-Suomi Alue E (n=7) tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa / Pirkanmaa / Varsinais-Suomi Alue F (n=6) tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa / Pirkanmaa Alue G (n=2) tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue H1 (n=2) tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa / Keski-Suomi Alue H2 (n=1) valmisteluvaihe Keski-Suomi Alue I1 (n=1) tuotantovaihe Keski-Suomi Alue I2 (n=3) valmisteluvaihe Etelä-Pohjanmaa Alue J (n=8) tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue K (n=1) tuotantovaihe Keski-Suomi Yhteensä 42 kpl Täydentävän tarkkailukohteen pitoisuuksia on verrattu läheisen alueen ominaiskuormitussoiden pitoisuuksiin kyseisellä näytejaksolla. Täydentävältä tarkkailupisteeltä mitattu pitoisuus on jaettu ominaiskuormitussoiden keskipitoisuudella. Näin on saatu kertoimet kaikille eri parametreille (kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja COD Mn ) jokaiselle näytekerralle. Esimerkiksi jos täydentävän tarkkailupisteen kiintoainepitoisuus on 10 mg/l ja ominaiskuormitussoiden B1 keskimääräinen kiintoainepitoisuus samalla jaksolla on 5 mg/l, tulee kertoimeksi 2. Näytekertojen kertoimien avulla on arvioitu ympärivuotisesti pitoisuudet täydentävälle tarkkailukohteelle kaikille virtaamajaksoille, joilta läheisiltä ominaiskuormitussoilta on tuloksia. Läheisten ominaiskuormitussoiden jaksojen keskipitoisuudet kerrottiin tarkkailupisteen kertoimilla. Kertoimina on käytetty näytevälille edellisen näytteen kerrointa tai tapauskohtaisesti vuoden keskimääräistä kerrointa, jos näytteiden väli on pitkä. Näin saatujen laskennallisten pitoisuuksien avulla on laskettu täydentävän kohteen kuormitus samalla tavalla kuin ympärivuotisille kohteille (ks. luku 4.4.1). Valumina kuormituslaskennassa on käytetty läheisen alueen samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräisiä valumia (l/s km 2 ). On huomattava että tällä menetelmällä lasketut kuormitukset ovat arvioita, eivätkä yhtä luotettavia kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kuormitustulokset. Laskennassa käytettävissä olleiden näytteiden määrä vaikuttaa oleellisesti laskentakertoimiin ja tulosten luotettavuuteen. 4.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset Tätä menetelmää käytettiin kohteille, jotka eivät olleet vuonna 2013 tarkkailussa, mutta joiden ympäristöluvassa edellytetään laskemaan kuormitukset aikaisemmin mitattua puhdistustehoa käyttäen. Lähimpänä sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskimääräisistä yläpuolisen vedenlaadun pitoisuuksista laskettiin tarkkailukohteen aikaisemman puhdistustehon perusteella alapuoliset pitoisuudet eri virtaamajaksoilla. Puhdistustehona käytettiin vuosien 2009 2013 ajalta otettujen tarkkailupisteen ylä- ja alapuolisten näytteiden keskipitoisuuksista laskettua puhdistustehoa.

Näiden reduktion avulla saatujen laskennallisten pitoisuuksien sekä lähellä sijaisevien ominaiskuormitussoiden keskivalumien avulla laskettiin kuormitukset samalla periaatteella, kuin ympärivuotisilla tarkkailupisteillä (ks. luku 4.4.1). On huomattava että tällä menetelmällä lasketut kuormitukset ovat arvioita, eivätkä yhtä luotettavia kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kuormitustulokset. Puhdistusteho vaihtelee mm. yläpuolisen pisteen pitoisuuksista riippuen. Jos yläpuolisen pisteen veden pitoisuudet ovat korkeat, ovat puhdistustehot yleensä paremmat kuin jos yläpuoliset pitoisuudet olisivat jo valmiiksi alhaisia. Laskennassa käytettyjen lähimpien ominaiskuormitussoiden yläpuolinen vedenlaatu ei ole ollut välttämättä samaa tasoa kuin tarkkailupisteen yläpuolinen vedenlaatu, joten tarkkailupisteen osalta käytetty keskimääräinen puhdistusteho voi olla yli- tai aliarvio. 23 4.5 Raportointi 4.5.1 Väliraportointi Jokaisen näytteenottopäivän jälkeen Nab Labs on koonnut edeltävän kahden viikon perusjakson (tai muun poikkeavanpituisen jakson) virtaamamittauksen tiedot päästömäärän väliraportointia varten. Väliraportoinnissa on käytetty pääsääntöisesti kahden viikon seurantajaksoa. Tulokset ovat olleet heti niiden valmistuttua ja viimeistään 3 viikon kuluttua näytteenotosta nähtävissä www-palvelussa https://data.nablabs.fi/, johon tunnukset saa Vapo Oy:ltä. Tulokset on toimitettu lisäksi kirjallisena postin välityksellä niille tarkkailuvelvollisille, joilla ei ole em. yhteyttä. Väliraporteissa on esitetty vesimäärä- ja vedenlaatutiedot ja ominaispäästöjen suuruus g/ha/d (kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) jaksoittain sekä päästöjen kertymä vuoden alusta (kg/km 2 ) ja näihin liittyvä grafiikka. Vuosiraportoinnissa käytetyt kuormitusjaksot poikkeavat väliraportoinneissa käytetyistä jaksoista, sillä jaksoja on tarkennettu ja virtaamien osalta tarkistettu. Jaksojen pituuteen vaikuttavat mm. poikkeavat virtaamat (rankkasateet, nollavirtaamat) sekä vuodenaikojen vaihtuminen. Esimerkiksi virtaamamittarikohteiden osalta kevät on rajattu alkamaan siitä kun virtaamat ovat lähteneet keväällä nousemaan. 4.5.2 Vuosiraportointi Pöyry Finland Oy raportoi koko hydrologisen vuoden tarkkailun tulokset päästö- ja vesistötarkkailun osalta erillisissä yhteenvetoraporteissa, jotka toimitetaan Vapo Oy:lle, Kekkilä Oy:lle ja asianomaisille ELY-keskuksille kirjallisessa muodossa sekä muille tarkkailussa olevien soiden haltijoille ja tarkkailualueen kunnille ensisijassa sähköisessä muodossa sähköpostitse. Vuonna 2013 sekä päästö- että vesistötarkkailujen yhteenvetoraportit on tehty erikseen kunkin ELY-keskuksen alueelta. Päästötarkkailun vuosiraporteissa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen ja muiden tarkkailuun osallistuvien turvetuottajien tuotantoalueiden ominaispäästöluvut ja niiden keskiarvot (brutto- ja netto) sekä tarkkailuvuoden kokonaispäästöt kunkin tarkkailuvelvollisen osalta tuotantoalueittain, ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain (3. jakovaihe). Vuotuiset päästömäärät (1.11. 31.10.) on laskettu toteutuneiden päästötarkkailujaksojen avulla. Päästöraportti sisältää tarkkailuvuoden päästömäärien tulosten vertailua soiden aikaisempien vuosien ja muiden tarkkailujen tuloksiin taulukkomuodossa sekä graafisesti.

Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella. Hydrologisena vuonna 2013 vuodenajat vaihtuivat koko tarkkailualueella lähes samaan aikaan. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten alueella kesä alkoi muutaman päivän myöhemmin kuin Varsinais-Suomessa, Hämeessä tai Pirkanmaalla. Muuten termiset vuodenajat olivat lähes yhtä pitkät koko tarkkailualueella. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella vuodenaikoina on käytetty seuraavia jaksoja: Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi marras - huhtikuu 29.11.2012-48 - 15 133 10.4.2013 Kevät huhti - toukokuu 11.4. - 6.5.2013 15-19 26 Kesä touko - syyskuu 7.5. - 22.9.2013 19-38 139 Syksy syys - joulukuu 1.11. - 28.11.2012 44-48 (2012) 67 23.9. - 31.10.2013 38-44 (2013) Kevään alku näkyi myös ympärivuotisten tarkkailukohteiden virtaamissa ja tarkempi kevään alun määrittäminen tarkkailusoille on tehty tarkkailukohteiden virtaamien perusteella. 4.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2013 Vuonna 2013 Vapon läntisen Suomen päästötarkkailussa oli mukana yhteensä 531 tarkkailupistettä. Niistä 162 oli tuotantovaiheen ympärivuotista päästötarkkailuasemaa (liite 3), joista 76 mittasi vesienkäsittelymenetelmän yläpuolista vedenlaatua. Täydentävää tarkkailua suoritettiin 285 pisteellä, niistä 134 oli vesienkäsittelymenetelmän yläpuolisia. Erillislaajaa tarkkailua oli 14 tarkkailupisteellä, joista 6 oli yläpuolisia tarkkailupisteitä. Kuntoonpanovaiheen tarkkailua suoritettiin 67 pisteeltä, joista 32 oli yläpuolisia pisteitä. Osa kuntoonpanovaiheen tarkkailun nimellä olleista kohteista on jo siirtynyt tuotantoon vuonna 2013. 24

25 5 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2013 5.1 Yleistä Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä oli vuonna 2013 yhteensä 279 tuotantoaluetta, joista Vapo Oy:n hallinnassa oli 232 kpl, Kekkilä Oy:n 16 kpl ja yksityisten tuottajien 31 kpl. Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden (Vapo Oy, Kekkilä Oy ja yksityiset tuottajat) yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli 24 121 ha. Levossa oli 1 213 ha ja valmistelussa 1 705 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli kaikkiaan 13 159 ha, josta 3 342 ha on poistunut viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta ja 9 817 ha yli viisi vuotta sitten (taulukko 3). Taulukko 3 Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2013. Vapo Oy Pinta-ala, ha Kekkilä Oy Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä Yksityiset alle 5 v yli 5 v Häme 649 170 4,0 58 150 1 032 Pirkanmaa 2 379 188 5,0 381 2 082 5 035 Varsinais-Suomi 4 948 74 139 308 1 719 7 187 Keski-Suomi 4 384 343 580 733 1 840 7 880 Etelä-Pohjanmaa 11 683 437 977 1 863 4 021 18 980 Uusimaa 79 4,0 83 Yhteensä 2013 24 121 1 213 1 705 3 342 9 817 40 198 Yhteensä 2012 23 976 1 538 1 686 2 997 9 418 39 615 Yhteensä 2011 23 993 1 065 2 040 2 735 9 336 39 168 Yhteensä 2010 25 181 350 2 563 2 422 8 876 39 391 Yhteensä 2009 25 529 526 2 216 1 937 8 338 38 545 Yhteensä 2008 24 422 536 1 422 1 936 7 661 35 977 Yhteensä 2007 24 138 769 1 463 2 220 6 727 35 316 Yhteensä 2006 24 516 1 040 1 541 2 664 6 127 35 888 5.1.1 Vapo Oy Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 232 tuotantoaluetta kuivatusvedet 299 eri reittiä pitkin (3. jakovaiheen vesistöt). Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 21 930 ha. Levossa oli 1 099 ha ja valmistelussa 1 631 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli yhteensä 12 653 ha. Alle viisi vuotta sitten poistuneita alueita oli 3 165 ha, ja yli viisi vuotta sitten poistuneita alueita 9 488 ha. Vapo Oy:n tuotantoalueiden yhteispinta-alat vesistöalueittain on esitetty taulukossa 4. Vapo Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella. Tuotantoalueita on kaikkiaan 17 eri vesistöalueen varrella (taulukko 4). Eniten tuotantosoita tai niiden osia oli Kokemäenjoen vesistöalueella, jossa sijaitsi kaikkiaan 87 tuotantoaluetta. Kokemäenjoen vesistöalueen tuotannossa olevan alan osuus (5 204 ha) koko läntisen Suomen tarkkailun Vapon tuotannossa olevasta pinta-alasta oli 23,7 %. Kymijoen vesistöalueella oli 65 ja Kyrönjoen vesistöalueella 42 turvetuotantoaluetta tai tuotantoalueen osaa. Kyrönjoen alueella tuotannossa olevan suoalan määrä (4 589 ha) edusti 20,9 % kaikesta Vapon läntisen Suomen tuotantoalasta, kun Kymijoella vastaava

osuus oli 15,9 %. Karvianjoen vesistöalueella (28 kpl) oli 12,5 % tuotannossa olevasta pinta-alasta. Muiden 12 vesistöalueen osuus tuotannossa olevasta pinta-alasta oli 27 %. Taulukko 4 Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2013. Vesistöalue Pinta-ala, ha Vapo Oy Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v 14 Kymijoen vesistöalue 3 483 409 438 583 1 527 6 440 18 Porvoonjoen vesistöalue 22 5,0 0,5 27 27 Paimionjoen vesistöalue 57 8,0 65 28 Aurajoen vesistöalue 65 65 33 Lapinjoen vesistöalue 78 4,0 82 35 Kokemäenjoen vesistöalue 5 204 267 357 517 3 132 9 477 36 Karvianjoen vesistöalue 2 738 20 5,0 334 1 147 4 244 37 Lapväärtinjoen vesistöalue 372 7,2 49 70 18 516 38 Teuvanjoen vesistöalue 129 2,9 1,0 133 39 Närpiönjoen vesistöalue 290 10 36 336 42 Kyrönjoen vesistöalue 4 589 15 262 931 1 974 7 771 44 Lapuanjoen vesistöalue 1 367 42 128 381 985 2 903 46 Purmonjoen vesistöalue 138 2 89 229 47 Ähtävänjoen vesistöalue 845 45 182 165 467 1 704 48 Kruunupyynjoen vesistöalue 876 76 22 6,0 30 1 010 19 Perhonjoen vesistöalue 1 165 204 90 136 205 1 800 83 Selkämeren rannikkoalueen vesistöalue 511 1,9 513 Yhteensä 2013 21 930 1 099 1 631 3 165 9 488 37 313 Vapo Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa olevat tuotantoalueet sijoittuvat viiden eri ELY-keskuksen alueelle. Näiden alueiden tuotantoalasta 53,0 % sijaitsee Etelä-Pohjanmaan, 19,2 % Varsinais-Suomen, 16,1 % Keski-Suomen, 9,3 % Pirkanmaan ja 2,5 % Hämeen ELY-keskuksen alueella (taulukko 5). Taulukko 5 Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) ELY-keskuksittain vuonna 2013. Vapo Oy Pinta-ala, ha ELY-keskus Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v Häme 539 94 4,0 42 103 783 Pirkanmaa 2 029 188 5,0 378 1 830 4 430 Varsinais-Suomi 4 211 36 118 282 1 694 6 341 Keski-Suomi 3 527 343 527 601 1 840 6 839 Etelä-Pohjanmaa 11 624 437 977 1 863 4 021 18 922 Yhteensä 21 930 1 099 1 631 3 165 9 488 37 313 Vapo Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa olevien soiden yleisin käytössä oleva vesienkäsittelymenetelmä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Noin 51 %:lla tarkkailun tuotantoalasta (tuotannossa, levossa tai valmistelussa) on vesienkäsittelymenetelmänä käytössä ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Noin 32 %:lla tuotantoalasta vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kosteikko, kasvillisuuskenttä, ruokohelpikosteikko tai vastaava käsittelymenetelmä. Vuonna 2013 perustason vesienkäsittelymenetelmä oli käytössä noin 9,8 %:lla tuotantoalasta (kuva 7). Joitakin vuosia sitten tarkkailualueella yleisin vesiensuojelumenetelmä oli vielä nk. perustaso. Perustasolla tarkoitetaan, että suolla on vesiensuojelumenetelmänä laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet sekä virtaamansäätö. Vapon ympäristötavoitteena on että vuoden 2014 loppuun mennessä paras käyttökelpoinen vesienkäsittelytekniikka (BAT) on käytössä kaikilla kohteilla. 26

27 0,4 % 1,5 % 4,2 % 9,8 % Pintavalutus (ymp.vuot.) Pintavalutus (Kesä) 51 % Kosteikko (ymp.vuot.) Kosteikko (Kesä.) 32 % Kemikalointi Muu Perustaso 1,1 % Sisältää tuotannossa, levossa ja valmistelussa olevat pinta-alat. Kuva 7. Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2013. 5.1.2 Kekkilä Oy Kekkilä Oy:n 16 turvetuotantoaluetta tai niiden osaa purkavat kuivatusvedet 16 eri reittiä pitkin (3. jakovaiheen vesistöt). Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien Kekkilä Oy:n tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 1 335 ha. Levossa oli 114 ha ja valmistelussa 21 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli yhteensä 369 ha, joista alle viisi vuotta poistuneita alueita oli 45 ha ja yli viisi vuotta sitten poistuneita alueita 324 ha. Kekkilä Oy:n tuotantoalueiden yhteispinta-alat vesistöalueittain on esitetty taulukossa 6. Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevista Kekkilä Oy:n tuotantoalueista suurin osa sijaitsee Kokemäenjoen ja Eurajoen vesistöalueilla. Tuotannossa olevasta alasta 54,6 % sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella ja 32,8 % Eurajoen vesistöalueella (taulukko 6). Taulukko 6 Kekkilä Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2013. Vesistöalue Kekkilä Oy Tuotannossa Pinta-ala, ha Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v 31 Laajoen vesistöalue 30 16 46 34 Eurajoen vesistöalue 438 38 476 35 Kokemäenjoen vesistöalue 729 76 5,0 45 324 1 179 44 Lapuanjoen vesistöalue 58 58 81 Suomenlahden rannikkoalu 79 4,0 83 Yhteensä 2013 1 335 114 21 45 328 1 843 Kekkilä Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana tuotantoalueet sijoittuvat viiden eri ELY-keskuksen alueelle. Suurin osa Kekkilä Oy:n tuotannossa olevasta pintaalasta sijaitsee Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella (taulukko 7).

28 Taulukko 7 Kekkilä Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) ELY-keskuksittain vuonna 2013. Kekkilä Oy ELY-keskus Tuotannossa Levossa Pinta-ala, ha Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä alle 5 v yli 5 v Häme 110 76 16 47 249 Pirkanmaa 350 3 252 605 Varsinais-Suomi 737 38 21 26 25 847 Etelä-Pohjanmaa 58 58 Uusimaa 79 4 83 Yhteensä 1 335 114 21 45 328 1 843 Kekkilä Oy:n läntisen Suomen kuormitustarkkailussa olevien soiden yleisin käytössä oleva vesienkäsittelymenetelmä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Noin 66 %:lla tarkkailun tuotantoalasta (tuotannossa, levossa tai valmistelussa) on vesienkäsittelymenetelmänä käytössä ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Noin 18 %:lla tuotantoalasta vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kosteikko, kasvillisuuskenttä, kasvillisuusallas tai vastaava käsittelymenetelmä. Vuonna 2013 perustason vesienkäsittelymenetelmä oli käytössä 7,4 %:lla tuotantoalasta (kuva 8). Kuva 8. Kekkilä Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2013. 5.1.3 Yksityiset turvetuottajat Läntisen Suomen päästötarkkailussa on mukana myös yksityisiä turvetuottajia (taulukko 8). Kaikki tarkkailussa mukana olevat yksityiset turvetuotantoalueet sijaitsevat Keski- Suomen ELY-keskuksen alueella. Tarkkailussa mukana olevien yksityisten tuottajien tuotannossa oleva pinta-ala on yhteensä 856 ha ja valmistelussa oli 53 ha.

29 Taulukko 8 Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien yksityisten turvetuottajien tuotantoalueiden pinta-alat (ha) vuonna 2013. Keski-Suomen ELY-keskus Pinta-ala, ha Tuottaja Suot Tuotannossa Levossa Valmistelussa Tuotannosta poistunut Yhteensä Kpl alle 5 v Autosen Urakointi Oy 3 121 5 126 J&V Saukko Oy 3 79 25 104 Karstulan Morass Oy 1 19 6 25 Linnari Oy 1 38 38 Martinsuon turve Oy 4 60 3 63 Mikko Survo 1 34 8 42 Paavo Alsti 1 25 25 Patamaharjun Turve Ay 1 8 8 Peat Bog Oy 7 268 53 78 399 PTK-Turve Oy 4 51 6 57 Reino Syrjälä 1 23 1 24 Ristisuon Turve Oy 3 100 100 Turvepudas Oy 1 30 30 Yhteensä 31 856 53 132 1 042 5.2 Ominaiskuormitussuot v. 2013 Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailussa oli vuonna 2013 mukana viiden ELY-keskuksen alueella lähes 100 ympärivuotista päästötarkkailuasemaa, joilla oli käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näistä 42 päästötarkkailupisteeltä saatiin kuormitustiedot (vedenlaatu ja jatkuvatoimiset virtaamat) koko hydrologiselta vuodelta 2013 (taulukko 9). Ominaiskuormitussoiksi kaikkia ympärivuotisia tarkkailukohteita ei voitu ottaa mukaan koska tarkkailu loppui tai aloitettiin kesken vuoden tai jos virtaamamittauksessa oli ongelmia. Ympärivuotisia tarkkailupisteitä, joissa on jatkuvatoiminen virtaamamittaus, on lisätty huomattavasti aikaisemmista vuosista. Ominaiskuormitussoiden tarkkailuasemien mittapatojen valuma-alueiden pinta-ala oli yhteensä 6 022 ha, mikä on noin 20 % tarkkailualueen kaikkien tuotantoalueiden kuormituslaskentaan käytettävästä kokonaispinta-alasta (30 381 ha). Kuormituslaskentaan käytettävä pinta-ala sisältää tuotannossa, levossa, valmistelussa ja alle 5 v sitten poistuneet alueet. Vuonna 2013 ominaiskuormitussoista kaikkiaan 24 suolla oli käytössä pintavalutus, 13 suolla kasvillisuuskenttä tai -kosteikko, kahdella suolla ruokohelpikosteikko, kahdella kemikalointi ja yhdellä kohteella ns. Yli-Kujalan menetelmä. Neljän tarkkailupisteen osalta tuotantoalue oli kuntoonpanovaiheessa, loppujen 38 tarkkailupisteen osalta alueet olivat tuotantokunnossa. Ominaiskuormituslaskennassa käytetyt suot on esitetty taulukossa 9 ja niiden sijainti liitteessä 1. Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailu kattaa varsin suuren maantieteellisen alueen. Tästä johtuen ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri osa-alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2), mikäli molempia kohteita kuului kyseiseltä alueelta ominaiskuormitussoihin. Kaikki vuoden 2013 päästötarkkailuasemat on esitetty liitteessä 3. Mukana ovat kaikki asemat, joilta on haettu yksi tai useampi päästötarkkailunäyte hydrologisena vuonna 2013.

Taulukko 9 Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailun ominaiskuormitussuot vuonna 2013. 30 Ympärivuotiset ominaiskuormitussuot vuonna 2013 Tarkkailupiste Paikkakunta ELY-keskus Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon yht. valuma-alue kpl ha Alue A (n=2) Okssuo pvk ap Tammela Häme Pintavalutus 23 75,3 Rinnansuo kem ap Tammela Häme kemikalointi 29 51,0 Alue B (n=4) Isosuo pvk ap Punkalaidun Pirkanmaa Kosteikko 25 318,6 Lammisuo pvk1 ap Köyliö Varsinais-Suomi Pintavalutus 24 207,1 Joutsuo pvk ap Eura Varsinais-Suomi Pintavalutus 24 190,2 Raumjärvensuo pvk ap Laitila Varsinais-Suomi Pintavalutus 29 56,0 Alue C (n=1) Jaakkolansuo pvk ap Hartola Häme Pintavalutus 27 85,8 Alue D (n=4) Höystösensuo kost ap Joutsa Keski-Suomi Ruokohelpikosteikko 24 18,0 Mesiänsuo pvk ap Joutsa Keski-Suomi Pintavalutus 31 61,6 Jokipolvensuo kost ap Joutsa Keski-Suomi Ruokohelpikosteikko 25 30,1 Havusuo keskiosa mp Joutsa Keski-Suomi Kosteikko 22 70,9 Alue E (n=7) Helminkäiskeidas lo1 ap Isojoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 110,0 Leppisuot2 pvk ap Siikainen Varsinais-Suomi Pintavalutus 27 91,2 Kurkikeidas pvk ap Kankaanpää Varsinais-Suomi Kosteikko 24 182,9 Jämiänkeidas pvk ap Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 25 92,3 Rukoneva pvk ap Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 34 89,5 Ristineva pvk ap Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 25 231,9 Mustakeidas-Saarikeidas 1 kost ap Jämijärvi Varsinais-Suomi Kosteikko 26 104,4 Alue F (n=6) Sompaneva ap Parkano Pirkanmaa Yli-Kujalan menetelmä 24 80,0 Hormaneva pohjoinen pvk ap Karvia/Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 411,3 Aitonevan koealue, massansiirto kem l Kihniö Pirkanmaa kemikalointi 19 19,9 Iso-Korvaneva lo2 ap Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 12 369,3 Palloneva lo1 ap Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä 24 338,5 Riihineva lo3 ap Alavus Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 25 47,0 Alue G (n=2) Lammasneva kost1 ap Teuva Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 24 152,6 Takaneva kosteikko 3 ap Kurikka Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 23 89,5 Alue H1 (n=2) Mäkikylänsuo kosteikoiden ap Ähtäri Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä/Kosteikko 25 98,7 Kalmuneva kosteikko ap Keuruu Keski-Suomi Kosteikko 47 85,0 Alue H2 (n=1) Hirvisuo pvk ap Multia Keski-Suomi Pintavalutus 20 51,0 Alue I1 (n=1) Pirttiahonsuo pvk ap Karstula Keski-Suomi Pintavalutus 29 44,7 Alue I2 (n=3) Pannuneva pvk ap Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 28 92,4 Heiniahonneva pvk11 ap Soini Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 15 41,8 Lypsinneva kosteikko1 ap Soini Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 28 386,5 Alue J (n=8) Laurinneva pvk3 ap Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 166,6 Pyymaanneva pvk3 ap Evijärvi / Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 25 194,3 Porrasneva lo1 ap Evijärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 116,8 Kairinneva, pvk3 ap Halsua Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 201,3 Kairinneva, kost.1 ap Halsua Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 24 565,9 Kairinneva, kost.2 ap Halsua Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 25 151,7 Iso-Saapasneva Evijärvi / Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 28 65,6 Kairinneva, pvk2 Halsua Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 71,2 Alue K (n=1) Vehkaneva pvk2 ap Kinnula Keski-Suomi Pintavalutus 24 113,9 Yhteensä 42 kpl 1062 6022 Alue A 2 kpl 52 126 Alue B 4 kpl 102 772 Alue C 1 kpl 27 86 Alue D 4 kpl 102 181 Alue E 7 kpl 187 902 Alue F 6 kpl 128 1266 Alue G 2 kpl 47 242 Alue H1 2 kpl 72 184 Alue H2 1 kpl 20 51 Alue I1 1 kpl 29 45 Alue I2 3 kpl 71 521 Alue J 8 kpl 201 1533 Alue K 1 kpl 24 114

31 5.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v.2013 5.3.1 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2013 Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (alueet A ja C) keskimääräiset valumat on esitetty kuvassa 9 ja sijainti liitteessä 1. Alueen A ominaiskuormitussuot ovat Okssuo ja Rinnansuo. Okssuolla ympärivuotista tarkkailua suoritetaan pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä ja Rinnansuolla kemikaloinnin alapuolisella tarkkailupisteellä. Alueella C on yksi ominaiskuormitussuo (Jaakkolansuo). Alueen A ominaiskuormitussoiden koko vuoden keskivaluma 9,3 l/s km 2 oli kaikkien ominaiskuormitussoiden keskivalumaa 11,5 l/s/km 2 pienempi. Alueen C (Jaakkolansuo) koko vuoden keskimääräinen valuma oli 11,0 l/s/km 2. Valumat olivat suurimmat keväällä ja syksyllä. Alueen A ominaiskuormitussoiden kevään keskimääräinen valuma oli 46,4 l/s/km 2 ja syksyllä 15,0 l/s/km 2. Pienimmillään valumat olivat kesällä (4,0 l/s/km 2 ) ja talvella (5,3 l/s/km 2 ). Hämeen ELY-keskuksen koillisosassa sijaitsevan Jaakkolansuon kevään keskimääräinen valuma oli 41,2 l/s/km 2, kesän 6,6 l/s/km 2, syksyn 22,1 l/s/km 2 ja talven 4,0 l/s/km 2. Kevättulva alkoi Hämeen ELY-keskuksen alueella huhtikuun alkupuolella (13.4.). Kevään aikaiset virtaamat lähtivät laskuun toukokuun alkupuolella. Kesällä 2013 alueella ei ollut voimakkaita rankkasateita, jotka olisivat nostattaneet valumia äkillisesti. Elokuun puolivälissä alueella saatiin sateita, jolloin myös tarkkailupisteillä mitattiin alkukesää huomattavasti korkeampia valumia. Syksyn sateet alkoivat lokakuun alkupuolella, jolloin valumat lähtivät nousuun. Liitteessä 4 on esitetty kaikkien ominaiskuormitussoiden keskivalumat kuukausittain sekä vuodenajoittain esitettynä. Kuva 9. Ominaiskuormitussoiden (n=42) keskimääräiset valumat sekä Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat hydrologisena vuonna 2013.

5.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu 32 5.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu Vuonna 2013 ominaiskuormituslaskelmassa huomioitujen pysyvien tarkkailuasemien (42 kpl) keskimääräinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 10. Edellisiin vuosiin verrattuna pitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa. Vuoteen 2012 verrattuna kiintoaineja ammoniumtyppi-, sekä fosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia. Kokonaistyppipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat edellisvuotta alhaisempia. Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua. Myös sääolot, erityisesti valumat, sekä turvetuotantoon liittyvät kaivuu ym. työt vaikuttavat pitoisuuksiin. Luonnontilaisiin soihin verrattuna voidaan todeta turvetuotannon kuivatusvesien olevan humuspitoisia ja lievästi happamia. Vesissä oli melko paljon typpeä, fosforia sekä rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat luonnontilaisia soita korkeammat ja pitoisuuksissa oli huomattavaa vaihtelua tarkkailukohteiden ja näytteenottokertojen välillä. Vuositasolla veden ph oli keskimäärin 5,7. Happamin keskimääräinen ph oli Aitonevan koealueen massansiirron kemikaloinnin alapuolisella tarkkailupisteellä (3,3). Myös Rinnansuon kemikaloinnin alapuolisella pisteellä vesi oli hapanta (ph 4,1). Molemmilla tarkkailupisteillä vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi, mistä johtuen purkautuvat vedet ovat happamia. Lähimpänä neutraalia vesi oli Kalmunevan, Mäkikylänsuon ja Leppisuot 1:n tarkkailupisteillä (ph 6,5). Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn -arvo) oli vuositasolla keskimäärin 45 mg O 2 /l, suurin Iso-Saapasnevalla (85 mg O 2 /l) ja pienin Höystösensuolla (17 mg/l O 2 ). Kaikkien ominaiskuormitussoiden koko vuoden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 8,4 mg/l ja korkein Jaakkolansuolla (30 mg/l). Vähiten kiintoainetta oli edellisvuoden tapaan Rukonevalta purkautuvassa vedessä (1,6 mg/l). Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuutena on käytetty vertailuarvoa 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Keskimäärin eniten kokonaisfosforia oli Iso-Saapasnevan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (137 μg/l) ja vähiten Rukonevalta lähtevässä vedessä (15 μg/l) kaikkien soiden vuosikeskiarvon ollessa 61 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaisfosforin vertailupitoisuus on 20 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). Fosfaattifosforia ominaiskuormitussoiden purkuvesissä oli keskimäärin 23 μg/l. Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Lammisuon pintavalutuskentältä 1 lähtevästä vedestä (3 852 μg/l) ja pienimmät kokonaistyppipitoisuudet olivat Rukonevalla (keskimäärin 717 μg/l). Keskimäärin kokonaistyppeä oli kaikkien ominaiskuormitussoiden purkuvedessä 1 535 μg/l ja ammoniumtyppeä 557 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaistypen vertailupitoisuus on 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). Rautapitoisin vesi oli Aitonevan koealueen massansiirto kemikalointiaseman lähtevässä vedessä (16 mg/l). Korkea rautapitoisuus on seurausta kemikaloinnissa käytettävästä ferrisulfaatista. Alhaisimmat keskipitoisuudet raudan osalta olivat Raumjärvensuolla (0,7 mg/l) sekä Rukonevalla 0,8 mg/l). Keskimäärin purkuvesissä oli rautaa 3,4 mg/l (taulukko 10).

33 Taulukko 10 Ominaiskuormitussoiden hydrologisen vuoden 2013 keskimääräinen vedenlaatu. Sarakkeessa Alue numero 1 tarkoittaa tuotantovaiheessa ja numero 2 kuntoonpanovaiheessa olevaa suota. Kuntoonpanovaiheen soita oli vain alueilla H ja I. Suo Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo pvk ap A Pintavalutus 23 5,4 5,9 1752 629 107 57 4,3 75 Rinnansuo kem ap A kemikalointi 29 4,1 8,4 1014 435 32 13 5,4 20 Jaakkolansuo pvk ap C Pintavalutus 27 4,6 30 1687 930 32 6,3 2,1 31 Keski-Suomen ELY-keskus Höystösensuo kost ap D Ruokohelpikosteikko 24 6,2 4,0 751 165 16 5,2 1,7 17 Mesiänsuo pvk ap D Pintavalutus 31 6,1 3,9 1623 488 26 6,7 2,2 37 Jokipolvensuo kost ap D Ruokohelpikosteikko 25 6,2 3,6 1017 45 28 5,4 3,9 31 Havusuo keskiosa mp D Kosteikko 22 6,0 15 2068 996 42 13 4,8 36 Kalmuneva kosteikko ap H1 Kosteikko 47 6,5 12 935 214 36 6,2 1,6 22 Hirvisuo pvk ap H2 Pintavalutus 20 5,0 3,9 1218 271 96 57 0,9 55 Pirttiahonsuo pvk ap I1 Pintavalutus 29 5,5 12 2266 629 118 52 4,9 58 Vehkaneva pvk2 ap K Pintavalutus 24 5,5 16 2281 953 68 19 4,1 54 Varsinais-Suomen ELY-keskus Lammisuo pvk1 ap B Pintavalutus 24 6,4 16 3852 2879 82 37 7,8 41 Joutsuo pvk ap B Pintavalutus 24 5,9 5,9 1875 724 68 21 2,2 58 Raumjärvensuo pvk ap B Pintavalutus 29 6,3 12 1196 298 66 < 5 0,7 38 Leppisuot2 pvk ap E Pintavalutus 27 6,5 7,3 871 192 71 36 3,1 27 Kurkikeidas pvk ap E Kosteikko 24 5,9 7,7 1317 489 57 14 2,6 35 Jämiänkeidas pvk ap E Pintavalutus 25 4,5 2,4 1313 491 20 7,4 1,2 58 Mustakeidas-Saarikeidas 1 k E Kosteikko 26 6,4 12 1144 339 71 26 3,4 35 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Helminkäiskeidas lo1 ap E Pintavalutus 26 6,4 3,1 740 76 87 46 1,3 24 Hormaneva pohjoinen pvk ap F Pintavalutus 24 5,8 18 2040 951 88 30 2,7 51 Iso-Korvaneva lo2 ap F Kosteikko 12 5,4 9,0 1575 389 47 10 1,3 46 Palloneva lo1 ap F Kasvillisuuskenttä 24 6,1 7,3 1206 367 79 28 2,8 37 Riihineva lo3 ap F Pintavalutus 25 4,7 3,2 2049 820 79 33 2,5 82 Lammasneva kost1 ap G Kosteikko 24 5,4 13 1688 528 94 43 3,1 53 Takaneva kosteikko 3 ap G Kosteikko 23 5,6 7,5 1250 263 83 38 1,6 49 Mäkikylänsuo kosteikoiden a H1 Kasvillisuuskenttä/Kosteikko 25 6,5 3,6 1224 165 46 12 1,7 33 Pannuneva pvk ap I2 Pintavalutus 28 5,2 3,4 1658 674 28 57 Heiniahonneva pvk11 ap I2 Pintavalutus 15 4,9 3,4 1580 415 60 57 Lypsinneva kosteikko1 ap I2 Kosteikko 28 6,1 4,8 1244 177 43 41 Laurinneva pvk3 ap J Pintavalutus 24 6,4 7,7 1255 468 37 12 2,3 25 Pyymaanneva pvk3 ap J Pintavalutus 25 5,3 8,7 2386 806 119 43 4,7 89 Porrasneva lo1 ap J Pintavalutus 24 6,0 8,7 2030 1002 58 15 3,8 67 Kairinneva, pvk3 ap J Pintavalutus 24 6,4 2,1 940 99 19 6 1,5 41 Kairinneva, kost.1 ap J Kosteikko 24 6,3 14 1494 532 60 18 8,7 39 Kairinneva, kost.2 ap J Kosteikko 25 6,4 8,8 1453 490 54 18 5,1 41 Iso-Saapasneva J Pintavalutus 28 5,3 5,1 2541 1019 137 85 Kairinneva, pvk2 J Pintavalutus 27 6,3 3,0 1143 296 28 38 Pirkanmaan ELY-keskus Isosuo pvk ap B Kosteikko 25 6,4 12 1475 280 98 43 4,2 49 Rukoneva pvk ap E Pintavalutus 34 4,8 1,6 717 176 15 5,5 0,8 30 Ristineva pvk ap E Pintavalutus 25 5,5 4,4 878 114 21 6,4 1,0 42 Sompaneva ap F Yli-Kujalan menetelmä 24 6,0 8,6 2354 1629 96 42 4,9 50 Aitonevan koealue, massans F kemikalointi 19 3,3 15 1385 497 34 6,5 15,7 23 ka 2013 (n=42): 1062 5,7 8,4 1535 557 61 23 3,4 45 ka 2012 (n=38): 944 5,6 6,4 1612 499 56 20 3,4 52 ka 2011 (n=25): 604 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 ka 2010 (n=21): 501 6,0 9,2 2185 935 72 27 3,8 51 ka 2009 (n=25): 541 6,0 10,3 1855 729 82 28 3,7 47 ka 2008 (n=25) 572 6,0 8,9 1794 711 77 23 3,2 48 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 12 3,3 1,6 717 45 15,1 < 5 0,67 17 Maksimi: 47 6,5 30 3852 2879 137 57 16 89 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 612 5,6 7,8 1662 642 64 21 2,3 51 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 24 6,0 8,6 2354 1629 96 42 4,9 50 Ruokohelpikosteikko (n=2) 49 6,2 3,8 884 105 22 5,3 2,8 24 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=13) 329 6,1 9,7 1390 402 62 21 3,1 40 Kemikalointi (n=2) 48 3,7 11,8 1199 466 33 10 11 22 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=38) 971 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Valmistelu (n=4) 91 5,3 3,9 1425 384 57 14 0,2 52

34 5.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2013 on esitetty taulukossa 11 ja kuvassa 10. Tarkkailuasemien keskimääräinen vedenlaatu eri vuodenaikoina on esitetty taulukoissa 12 15. Liitteessä 5 on esitetty suokohtaiset keskiarvot eri vuodenaikoina. Vuodenaikaisjako on esitetty kappaleessa 4.5.2. Vuodenaikaisjako saattaa vaihdella tarkkailupisteittäin. Eteenkin kevään pituus on määritetty virtaamien mukaan. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan keväällä. Typpipitoisuus oli suurin syksyllä ja talvella. Keväällä lumien sulamisesta aiheutuvat suuret vesimäärät laimentavat vettä, mistä johtuen kevään keskimääräinen COD Mn -arvo sekä ravinnepitoisuudet ovat alhaisia. Kesällä (tuotantokaudella) COD Mn -arvo oli korkeimmillaan. Talvella typpipitoisuudet olivat korkeampia kuin muina vuodenaikoina Myös raudan määrä oli talvijakson aikana suurimmillaan. Talven korkeat ravinnepitoisuudet selittyvät pienillä vesimäärillä, jolloin vettä virtaa vähän ja vedet pääsevät väkevöitymään. Taulukko 11 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2013. Vedenlaatu Vuoden- Näytteitä ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn aika kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l talvi 266 5,8 7,1 1872 1019 74 41 5,0 41 kevät 111 5,6 16,8 1302 406 43 7,7 1,3 24 kesä 457 5,8 8,1 1378 278 63 20 3,7 52 syksy 228 5,7 6,5 1564 583 48 15 2,5 44 ka. v. 2013 1062 5,7 8,4 1535 557 61 23 3,4 45 Mediaani v. 2013 1062 6,0 7,6 1419 478 59 18 2,7 41

35 mg/l 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kiintoainepitoisuus vuodenajoittain µg/l 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Typpipitoisuus vuodenajoittain talvi kevät kesä kiintoaine syksy ka. v. 2013 talvi kevät kesä muu typpi NH4-N syksy ka. v. 2013 µg/l 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Fosforipitoisuus vuodenajoittain mg O2/l 60 50 40 30 20 10 0 CODMn-arvo vuodenajoittain talvi kevät kesä syksy ka. v. 2013 talvi kevät kesä syksy ka. v. 2013 Muu fosfori PO4-P CODMn Kuva 10. Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2013. Typen osalta kuvassa on kokonaistyppipitoisuus ja ammoniumtypen (NH 4 -N) osuus siitä. Fosforin osalta kuvassa on kokonaisfosforipitoisuus ja fosfaattifostorin (PO 4 -P) osuus siitä. Taulukko 12 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu talvella 2013. Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu talvi yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpiFosforiFosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2013 (n=42): 266 5,8 7,1 1872 1019 74 41 5,0 41 ka 2012 (n=37): 117 5,7 4,3 1827 982 61 39 4,2 47 ka 2011 (n=25): 5,9 5,0 2229 1282 89 84 6,0 51 ka 2010 (n=23): 6,0 7,9 2659 1589 102 54 6,0 51 ka 2009 (n=25): 5,9 6,2 1970 1144 78 42 4,2 42 ka 2008 (n=25) 5,9 5,0 1840 755 45 16 1,9 38 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 1 3,2 1,1 753 71 12,0 < 5 0,43 14 Maksimi: 12 6,5 26 4150 3450 228 134 20 88 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 158 5,7 5,4 1959 1100 74 32 2,8 44 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 6 6,1 7,8 2533 2167 92 64 5,2 38 Ruokohelpikosteikko (n=2) 12 6,2 3,9 1082 241 33 6 7,3 30 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=13) 74 6,1 10 1846 944 86 44 5,0 39 Kemikalointi (n=2) 16 4,7 9,8 1455 745 34 14 12 24 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=38) 243 5,8 7,5 1885 1034 75 36 4,6 40 Valmistelu (n=4) 23 5,3 4,2 1743 878 64 48

Taulukko 13 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu keväällä 2013. 36 Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu kevät yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpiFosforiFosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2013 (n=42): 111 5,6 16,8 1302 406 43 7,7 1,3 24 ka 2012 (n=38): 196 5,6 6,5 1299 475 39 13 1,9 33 ka 2011 (n=25): 5,6 10,0 1426 542 38 10 1,4 27 ka 2010 (n=24): 5,9 7,3 1649 627 43 12 1,8 32 ka 2009 (n=25): 5,9 12,0 1413 575 57 13 2,1 31 ka 2008 (n=25) 5,8 8,1 1455 584 71 16 3,2 34 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 1 3,1 1,9 675 66 13,5 < 5 0,20 8 Maksimi: 8 6,3 154 2567 993 114 35 4,5 50 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 60 5,5 19,7 1383 492 50 7,4 0,9 26 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 3 5,5 14,0 1433 550 32 < 5 1,2 32 Ruokohelpikosteikko (n=2) 5 6,0 2,6 1212 148 20 < 5 1,0 19 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=13) 38 5,8 13,5 1137 273 38 6,0 1,3 20 Kemikalointi (n=2) 5 4,5 19,3 1417 423 28 7,8 3,5 16 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=38) 104 5,6 17,7 1309 410 43 6,6 1,3 23 Valmistelu (n=4) 7 5,3 8,5 1231 365 48 26 Taulukko 14 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu kesällä 2013. Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu kesä yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpiFosforiFosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2013 (n=42): 457 5,8 8,1 1378 278 63 20 3,7 52 ka 2012 (n=38): 348 5,6 7,2 1532 268 75 23 4,7 62 ka 2011 (n=25): 5,9 5,8 1542 393 64 19 2,8 56 ka 2010 (n=22): 6,1 8,1 1750 391 72 17 3,4 61 ka 2009 (n=25): 6,2 9,9 1755 470 103 28 4,7 56 ka 2008 (n=25) 6,1 11,6 1892 673 113 45 5,2 61 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 3 3,2 1,8 606 10 14,1 5,0 0,58 13 Maksimi: 25 6,9 28 3935 2850 146 82 23 123 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 263 5,7 7,2 1521 332 68 20 2,4 61 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 10 6,5 8,2 2390 1525 123 48 6,7 61 Ruokohelpikosteikko (n=2) 20 6,3 5,1 764 14 21 5,1 1,7 25 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=13) 146 6,2 9,6 1205 112 62 14 2,9 44 Kemikalointi (n=2) 18 3,5 12,3 898 347 28 5,1 15 17 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=38) 416 5,8 8,6 1387 289 63 18 3,5 51 Valmistelu (n=4) 41 5,3 3,5 1294 174 62 58

Taulukko 15 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu syksyllä (syksy 2012 ja 2013). 37 Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu syksy (2012 ja 2013) yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpiFosforiFosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2013 (n=42): 228 5,7 6,5 1564 583 48 15 2,5 44 ka 2012 (n=38): 272 5,4 5,8 1836 581 43 16 2,6 53 ka 2011 (n=25): 5,7 4,4 2081 799 44 17 2,3 56 ka 2010 (n=21): 6,0 5,7 2111 874 50 10 2,3 47 ka 2009 (n=25): 5,9 17,3 2538 277 67 7 1,0 54 ka 2008 (n=25) 5,9 11,5 1961 842 67 17 3,0 55 ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58 Minimi: 4 3,9 1,1 716 57 11,8 < 5 0,78 15 Maksimi: 9 6,9 32 4114 3167 108 38 6,5 88 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 131 5,6 6,1 1712 730 48 14 1,7 48 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 5 5,8 7,3 2620 1570 84 14 2,7 55 Ruokohelpikosteikko (n=2) 12 6,3 2,0 798 97 14 5 0,90 18 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=13 71 6,1 7,1 1376 349 51 13 2,4 40 Kemikalointi (n=2) 9 4,3 10,8 1236 333 43 13 6,1 30 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=38) 208 5,8 6,8 1585 611 49 14 2,3 43 Valmistelu (n=4) 20 5,3 3,0 1360 316 44 50 5.4.3 Vedenlaatu alueittain Vuonna 2013 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri alueeseen A - K (liite 1). Lisäksi Alueiden I ja H sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Muilla alueilla kaikki ominaiskuormitussuot edustivat tuotannossa olevia kohteita. Alueiden välistä vertailua vaikeuttaa tarkkailusoiden määrän vaihtelu (1-8 kpl/alue). Alueella J oli tarkkailusoita eniten (8 kpl). Kaikkiaan neljä aluetta sisälsi vain yhden suon. Mitä vähemmän kohteita on, sitä enemmän yksittäisten soiden tulokset vaikuttavat keskiarvoon (taulukko 16). Taulukko 16 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2013 alueittain (A K) ja tuotantovaiheen mukaan (1=tuotannossa, 2=kuntoonpanossa). Alue Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Alue A (n=2) 52 4,8 7,1 1383 532 69 35 4,9 47 Alue B (n=4) 102 6,2 11,4 2100 1045 79 27 3,7 46 Alue C (n=1) 27 4,6 30,5 1687 930 32 6,3 2,1 31 Alue D (n=4) 102 6,1 6,5 1365 423 28 7,5 3,1 30 Alue E (n=7) 187 5,7 5,4 997 268 49 20 1,9 36 Alue F (n=6) 128 5,2 10,2 1768 776 70 25 5,0 48 Alue G (n=2) 47 5,5 10,3 1469 396 89 41 2,3 51 Alue H1 (n=2) 72 6,5 7,7 1080 190 41 9 1,7 27 Alue H2 (n=1) 20 5,0 3,9 1218 271 96 57 0,87 55 Alue I1 (n=1) 29 5,5 12,1 2266 629 118 52 4,9 58 Alue I2 (n=3) 71 5,4 3,9 1494 422 44 51 Alue J (n=8) 201 6,1 7,3 1655 589 64 14 3,3 53 Alue K (n=1) 24 5,5 15,5 2281 953 68 19 4,1 54 5.5 Omavalvontanäytteiden vedenlaatu Tarkkailun puitteissa pyritään ottamaan tarkkailusuolta tuottajan ottamia omavalvontanäytteitä tuotantokauden aikana. Vuonna 2013 erillisiä omavalvontanäytteitä otettiin yhteensä 276 kappaletta, joista 40 otettiin vesienkäsittelymenetelmien yläpuolisilta tarkkailupisteiltä ja 236 vesienkäsittelymenetelmien alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Suurin osa

omavalvontanäytteistä on ns. ylivirtaamatilanteiden tai rankkasateen aikaisia näytteitä, mutta osa näytteistä oli myös muita poikkeaviin tilanteisiin liittyviä näytteitä. Omavalvontanäytteet on huomioitu kunkin tarkkailupisteen vedenlaadun tarkastelun yhteydessä. Liitteestä 7 löytyy kaikkien yksittäiset omavalvontanäytteiden vedenlaatutulokset. Omavalvontanäytteitä on otettu sekä ympärivuotisessa tarkkailussa, kuntoonpanovaiheen tarkkailussa että täydentävässä tai erillistarkkailussa olevilta kohteilta. Muutamien omavalvontanäytteiden näytteenottopaikka oli epäselvä, mistä johtuen niitä ei voitu ottaa mukaan kuormituslaskentaan. Osa omavalvontanäytteistä oli otettu tarkkailupisteiltä, jotka eivät olleet päästötarkkailussa vuonna 2013, jolloin niiden tuloksia ei voitu käyttää kohteen päästölaskennassa. Taulukossa 17 on esitetty vesienkäsittelymenetelmien ylä- ja alapuolisilta pisteiltä otettujen näytteiden pitoisuudet. Vesienkäsittelymenetelmien alapuolisilta tarkkailupisteiltä otettujen omavalvontanäytteiden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli ominaiskuormitussoiden keskimääräistä kiintoainepitoisuutta suurempi hydrologisena vuonna 2013. Omavalvontanäytteiden kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 1,0 110 mg/l. Fosforija typpipitoisuudet olivat omavalvontanäytteissä samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Omavalvontanäytteiden rautapitoisuus ja COD Mn - arvo olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat (taulukko 17). Taulukko 17 Vesienkäsittelymenetelmien ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä otettujen omavalvontanäytteiden vedenlaatu vuonna 2013. Näytteitä ph Kiintoaine Kiint. hehk.häviö Kok. N NH4-N Kok. P PO4-P liuk. Rauta CODMn kpl mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Vesieskäsittelymenetelmien yläpuolisten tarkkailupisteiden pitoisuudet Keskiarvo 44 5,7 39 21 2826 759 135 105 5,2 90 Min 44 4,3 2,3 7,0 860 24 28 < 5 0,75 14 Mediaani 44 5,9 30 16 2650 600 95 79,0 4,4 93 Max 44 7,4 250 63 6500 2800 600 520 15 170 Vesieskäsittelymenetelmien alapuolisten tarkkailupisteiden pitoisuudet Keskiarvo 230 5,4 14 22 1520 284 61 22 5,2 53 Min 230 2,7 1,0 6,0 130 < 5 3,0 < 5 0,30 0,52 Mediaani 230 5,7 8,0 20 1400 77 48 9,2 2,6 49 Max 230 7,3 110 53 5200 3100 390 240 97 190 Om.kuorm.suot 13 1062 5,7 8,4 1535 557 61 23 3,4 45 Suurin osa omavalvontanäytteistä on otettu kesä-, heinä- ja elokuussa. Eniten omavalvontanäytteitä haettiin elokuussa, jolloin otettiin 73 kpl vesienkäsittelymenetelmän alapuolista omavalvontanäytettä (taulukko 18). Hämeen ELY-keskuksen alueen tuotantoalueilta haettiin 21 vesienkäsittelymenetelmän alapuolista omavalvontanäytettä hydrologisen tarkkailuvuoden 2013 aikana (taulukko 19). 38

39 Taulukko 18 Vesienkäsittelymenetelmien alapuolisten omavalvontanäytteiden vedenlaatu kuukausittain vuonna 2013. Kuukausi Näytteitä ph Kiintoaine Kiint. hehk.häviö Kok. N NH4-N Kok. P PO4-P liuk. Rauta CODMn kpl mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Marraskuu 3 4,5 38 1667 26 7,1 42 Joulukuu 0 Tammikuu 1 2,8 64 2000 11 67 14 Helmikuu 3 3,9 45 2167 31 46 22 Maaliskuu 1 3,0 43 2400 11 28 11 Huhtikuu 10 5,2 16 1034 26 2,7 20 Toukokuu 4 4,7 26 16 1975 330 100 104 11 63 Kesäkuu 58 5,4 17 21 1445 209 64 15 4,2 55 Heinäkuu 63 5,5 11 1678 63 4,4 61 Elokuu 73 5,7 12 1451 68 3,3 56 Syyskuu 10 4,9 14 32 1484 424 41 21 7,9 39 Lokakuu 4 6,2 7,1 1288 314 24 6,0 2,4 16 Taulukko 19 Vesienkäsittelymenetelmien alapuolisten omavalvontanäytteiden vedenlaatu ELYkeskuksittain vuonna 2013. Kuukausi Näytteitä ph Kiintoaine Kiint. hehk.häviö Kok. N NH4-N Kok. P PO4-P liuk. Rauta CODMn kpl mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Keski-Suomi 40 6,1 11 2,6 1241 257 42 8,8 2,3 36 Etelä-Pohjanmaa 76 4,9 18 6,2 1691 248 55 14 9,8 55 Varsinais-Suomi 29 5,6 15 3,3 1290 127 84 32 3,2 59 Pirkanmaa 61 5,6 11 3,4 1346 141 66 22 2,8 57 Uusimaa 3 4,8 5,8 2533 723 90 40 0,9 100 Häme 21 5,4 18 6,5 2112 754 67 29 3,6 56 5.6 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut 5.6.1 Ominaiskuormitus vuositasolla Vuonna 2013 nettokuormituslaskennassa kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty Ympäristöministeriön vuonna 2013 julkaisemassa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa määritettyä taustapitoisuutta 1,0 mg/l. Ennen vuotta 2013 taustapitoisuutena käytettiin pitoisuutta 2,0 mg/l. Muuttuneen taustapitoisuuden vuoksi kiintoaineen nettokuormitukset eivät ole vuoden 2013 osalta suoraan vertailukelpoisia edellisvuosiin nähden. Kiintoaineen keskimääräinen nettokuormitus on vuonna 2013 edellisvuosia korkeampi, koska aikaisemmin käytetty taustapitoisuus muuttui puolet pienemmäksi kuin aikaisemmin (taulukko 20). Tämä muutos koskee paitsi ominaiskuormitussoita, kaikkien turvetuotantoalueiden kiintoaineen nettokuormituksen vertailua aikaisempien vuosien tuloksiin. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset ominaiskuormitukset 2005 2013 on esitetty taulukossa 20 (g/ha/d) ja kuvassa 11 (kg/ha/a). Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2013 niiden 42 ympärivuotisen tarkkailuaseman mittaustuloksia, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta 2013. Vuosina 2012 ja 2013 jatkuvatoimisten virtaamamittarien käyttö tarkkailussa on lisääntynyt, mistä johtuen ominaiskuormitussoiden määrä on myös kasvanut. Vuosina 2005-2011 ominaiskuormituslaskennassa käytettävien tarkkailupisteiden määrä vaihteli 19 25 pisteen välillä.

Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 117 g/ha/d, kokonaistypen 14 g/ha/d, kokonaisfosforin 0,48 g/ha/d ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) 346 g O 2 /ha/d. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli hieman edellisvuotta korkeampi. Muiden parametrien osalta keskimääräiset kuormitukset olivat pienentyneet edellisvuosiin nähden (kuva 11). Taulukko 20 Pysyvien tarkkailuasemien ominaiskuormitusluvut g/ha d vuosina 2005 2013. Vuosina 2005-2012 kiintoaineen nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus on ollut 2 mg/l, vuonna 2013 1 mg/l. Vuosi Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d ka 2013 (n=42) 117 14 0,48 346 107 9,4 0,28 30 ka 2012 (n=38) 113 26 0,84 773 77 * 17 0,48 152 ka 2011 (n=25) 87 19 0,56 489 57 * 11 0,26 ka 2010 (n=19) 64 19 0,57 43 * 14 0,35 ka 2009 (n=25) 95 21 0,79 69 * 14 0,53 ka 2008 (n=24) 123 28 0,85 81 * 17 0,43 ka 2007 (n=23) 89 23 0,75 68 * 18 0,54 Ka 2006 (n=24) 126 28 0,95 93 * 20 0,61 Ka 2005 (n=24) 142 25 0,90 117 * 19 0,65 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l. 40 Kuva 11. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2005 2013.

Taulukko 21 Tarkkailusoiden vuosikuormitukset (g/ha/a ja g O 2 /ha/a) vuonna 2013. 41 Vapo LS tarkkailusoiden vuosikuormitukset (g/ha/d ja g O2 /ha/d) vuonna 2013 Suo Vesiensuojelutaso Näytteiden Mittapadon Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto lukumäärä valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn kpl ha g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d Hämeen ELY-keskus Okssuo pvk ap A Pintavalutus 23 75 23 7,3 0,32 260 19 5,1 0,23 121 Rinnansuo kem ap A kemikalointi 29 51 121 14 0,46 269 110 8,2 0,22-101 Jaakkolansuo pvk ap C Pintavalutus 27 86 757 18 0,56 251 748 13 0,37-53 Keski-Suomen ELY-keskus Höystösensuo kost ap D Ruokohelpikosteikko 24 18 43 10 0,19 189 31 3,7-0,06-204 Mesiänsuo pvk ap D Pintavalutus 31 62 67 32 0,47 640 48 22 0,09 22 Jokipolvensuo kost ap D Ruokohelpikosteikko 25 30 28 13 0,23 232 19 9,0 0,05-52 Havusuo keskiosa mp D Kosteikko 22 71 102 16 0,26 237 94 12 0,10-27 Kalmuneva kosteikko ap H1 Kosteikko 47 85 294 15 0,55 318 279 7,4 0,24-170 Hirvisuo pvk ap H2 Pintavalutus 20 51 61 16 1,09 626 49 9,9 0,86 251 Pirttiahonsuo pvk ap I1 Pintavalutus 29 45 93 14 0,52 280 87 11 0,40 87 Vehkaneva pvk2 ap K Pintavalutus 24 114 165 19 0,53 468 156 14 0,35 176 Varsinais-Suomen ELY-keskus Lammisuo pvk1 ap B Pintavalutus 24 207 125 44 0,88 490 112 37 0,62 81 Joutsuo pvk ap B Pintavalutus 24 190 32 12 0,30 293 26 8,5 0,17 85 Raumjärvensuo pvk ap B Pintavalutus 29 56 470 22 1,27 649 453 14 0,94 122 Leppisuot2 pvk ap E Pintavalutus 27 91 141 18 1,12 458 124 8,9 0,78-95 Kurkikeidas pvk ap E Kosteikko 24 183 69 12 0,39 267 59 7,0 0,19-58 Jämiänkeidas pvk ap E Pintavalutus 25 92 18 9,5 0,15 352 11 5,6-0,01 105 Mustakeidas-Saarikeidas 1 kost ap E Kosteikko 26 104 309 18 0,85 365 294 11 0,57-95 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Helminkäiskeidas lo1 ap E Pintavalutus 26 110 38 12 1,04 330 23 4,5 0,73-157 Hormaneva pohjoinen pvk ap F Pintavalutus 24 411 118 16 0,47 324 109 12 0,29 46 Iso-Korvaneva lo2 ap F Kosteikko 12 369 83 6,7 0,21 143 77 3,8 0,10-44 Palloneva lo1 ap F Kasvillisuuskenttä 24 339 115 9,2 0,47 232 106 4,6 0,28-61 Riihineva lo3 ap F Pintavalutus 25 47 26 13 0,49 471 18 9,1 0,33 208 Lammasneva kost1 ap G Kosteikko 24 153 99 12 0,46 263 92 8,1 0,31 32 Takaneva kosteikko 3 ap G Kosteikko 23 90 63 4,5 0,22 133 59 2,4 0,14 2 Mäkikylänsuo kosteikoiden ap H1 Kasvillisuuskenttä/Kosteikko 25 99 25 10 0,30 240 17 6,0 0,13-30 Pannuneva pvk ap I2 Pintavalutus 28 92 40 15 0,29 519 29 9,8 0,08 181 Heiniahonneva pvk11 ap I2 Pintavalutus 15 42 36 8,1 0,31 222 31 5,4 0,20 45 Lypsinneva kosteikko1 ap I2 Kosteikko 28 387 58 11 0,28 304 49 6,3 0,11 27 Laurinneva pvk3 ap J Pintavalutus 24 167 87 13 0,33 248 79 8,6 0,15-39 Pyymaanneva pvk3 ap J Pintavalutus 25 194 139 18 0,67 478 132 14 0,51 229 Porrasneva lo1 ap J Pintavalutus 24 117 183 20 0,53 509 173 15 0,34 202 Kairinneva, pvk3 ap J Pintavalutus 24 201 25 8,4 0,17 295 15 3,5-0,03-15 Kairinneva, kost.1 ap J Kosteikko 24 566 109 12 0,40 267 101 7,2 0,22-15 Kairinneva, kost.2 ap J Kosteikko 25 152 101 14 0,47 404 90 8,4 0,25 57 Iso-Saapasneva J Pintavalutus 28 66 52 20 0,86 631 43 16 0,69 354 Kairinneva, pvk2 J Pintavalutus 27 71 44 14 0,35 428 31 7,8 0,10 15 Pirkanmaan ELY-keskus Isosuo pvk ap B Kosteikko 25 319 89 11 0,55 311 81 7,1 0,41 78 Rukoneva pvk ap E Pintavalutus 34 90 27 7,6 0,15 228 17 2,6-0,05-93 Ristineva pvk ap E Pintavalutus 25 232 94 7,7 0,17 283 87 3,8 0,01 36 Sompaneva ap F Yli-Kujalan menetelmä 24 80 152 22 0,63 455 139 15 0,37 41 Aitonevan koealue, massansiirto kem l F kemikalointi 19 20 169 9,0 0,21 160 164 6,2 0,09-21 ka 2013 (n=42): 1062 6022 117 14 0,48 346 107 9,4 0,28 30 ka 2012 (n=38): 944 4708 113 26 0,84 773 77 * 17 0,48 152 ka 2011 (n=25): 604 3728 87 19 0,56 489 57 * 11 0,26 ka 2010 (n=21): 409 3458 64 19 0,57 43 * 14 0,35 ka 2009 (n=25): 541 4495 95 21 0,79 69 * 14 0,53 ka 2008 (n=25) 572 3690 123 28 0,85 81 * 17 0,43 ka 2007 (n=23) 89 23 0,75 68 * 18 0,54 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l Minimi: 18 4,5 0,15 133 11 2,4-0,06-204 Maksimi: 757 44 1,27 649 748 37 0,9 354 Vesiensuojelutaso (ka): Pintavalutus (n=24) 612 2909 119 16 0,54 406 109 11 0,34 80 Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 24 80 152 22 0,63 455 139 15 0,37 41 Ruokohelpikosteikko (n=2) 49 48 35 12 0,21 210 25 6,3 0,00-128 Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=13 329 2915 117 12 0,42 268 108 7,1 0,23-23 Kemikalointi (n=2) 48 71 145 12 0,33 215 137 7,2 0,16-61 Suon käyttövaihe (ka): Tuotanto (n=38) 971 5451 124 15 0,48 338 114 10 0,28 20 Valmistelu (n=4) 91 572 49 12 0,49 418 39 7,9 0,31 126 Suurimmat kiintoaineen bruttokuormitukset tulivat Jaakkolansuolta (757 g/ha/d). Myös Raumjärvensuon (470 g/ha/d), Musta-Saarikeitaan (309 g/ha/d), sekä Kalmunevan (294 g/ha/d) kiintoaineen bruttokuormitukset olivat korkeita (taulukko 21). Jaakkolansuon ja Raumjärvensuon korkeat kiintoainekuormitukset selittyvät keväällä mitatuista erittäin korkeista kiintoainepitoisuuksista (440 mg/l ja 220 mg/l). Lisäksi Jaakkolansuolla mitattiin korkeita kiintoainepitoisuuksia elokuussa (45 mg/l) ja lokakuussa (150 mg/l). Pienimmät kiintoaineen bruttokuormitukset olivat Jämiänkeitaalla (18 g/ha/d), Oksuolla (23 g/ha/d), Kairinevan pintavalutuskentällä 3 (25 g/ha/d), Mäkikylänsuolla (25 g/ha/d), Riihinevalla (26 g/ha/d) sekä Rukonevalla (27 g/ha/d). Kokonaistypen osalta suurimmat brutto-ominaiskuormitukset olivat Lammisuolla (44 g/ha/d) sekä Mesiänsuolla (32 g/ha/d). Pienimmät brutto-ominaiskuormitukset olivat Takanevalla (4,5 g/ha/d). Suurimmat brutto-ominaiskuormitukset fosforin osalta tulivat Raumjärvensuolta (1,3 g/ha/d), Hirvisuolta (1,1 g/ha/d), Leppisuolta (1,1 g/ha/d). Raumjärvensuolta mitattiin

keväällä korkeita fosforipitoisuuksia (280 µg/l). Pienimmät fosforin bruttoominaiskuormitukset tulivat Rukonevalta ja Jämiänkeitaalta (0,15 g/ha/d). Rukonevan kokovuoden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin alhainen 15 µg/l. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset olivat korkeimmat Raumjärvensuolla (649 g O 2 /ha/d), Iso-Saapasnevalla (631 g O 2 /ha/d) sekä Hirvisuolla (626 g O 2 /ha/d). Pienin kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitus tuli Takanevalta (133 g O 2 /ha/d). Raumjärvensuon korkeat kuormitus selittyvät kevättulvan aikaan mitatuista korkeista pitoisuuksista. Raumjärvensuon koko tarkkailuvuoden keskimääräinen COD Mn -arvo oli 38 (vaihteluväli 20 72) mg/l O 2. Korkein pitoisuus mitattiin kevään huippuvirtaamien aikaan, mistä johtuen kuormitukset olivat korkeita. Samaan aikaan (17.4.) myös kiintoainepitoisuus oli 220 mg/l ja kokonaisfosforin pitoisuus 280 µg/l, mistä johtuen kuormitukset olivat korkeita. 42 5.6.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina Turvetuotannon päästötarkkailun eräänä tärkeänä tehtävänä on selvittää kuormituksen kokonaismäärän ohella myös sen jakautumista eri vuodenajoille. Tämä on yksi syy, miksi tarkkailu on suunniteltu ympärivuotiseksi. Tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus eri vuodenaikoina on esitetty liitteessä 6. Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vaihtelivat vuonna 2013 selvästi eri vuodenaikoina (taulukko 22, liite 6). Kaikkien parametrien osalta ominaiskuormitus oli selvästi suurin keväällä, jolloin valumat ovat suurimmillaan. Kesällä 2013 ei ollut paljon rankkasateita, jotka olisivat nostaneet kesän aikaisia kuormituksia. Lokakuun alussa 2013 alkaneet sateet nostattivat puolestaan syksyn kuormituksia. Pienimmillään kuormitukset olivat talvella, jolloin myös virtaamat olivat pienet. Taulukko 22 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina vuonna 2013. Jakso Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn Kiintoaine Typpi Fosfori CODMn g/ha/d g O2/ha/d kg/ha/a g O2/ha/d Talvi (n=42) 20 6,2 0,22 123 17 4,4 0,15 8,2 Kevät (n=42) 1166 74 2,6 1250 1107 45 1,37-643 Kesä (n=42) 44 7,7 0,31 279 38 4,9 0,20 104 Syksy (n=42) 102 23 0,62 603 88 16 0,34 141 Vuosi (n=42) 117 14 0,48 346 107 9,4 0,28 30 Virtaamalla on suuri vaikutus kuormituksiin. Keväällä valumat ovat yleensä suurimmillaan. Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen valuma oli keväällä 69,4 l/s km 2, kesällä 6,3 l/s km 2, syksyllä 17,0 l/s km 2 ja talvella 4,1 l/s km 2.

43 6 TARKKAILUSUOT 6.1 Hämeen ELY-keskus Tässä kappaleessa on Hämeen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tarkkailusoiden tulokset näytekerroittain löytyvät Vapo Oy:n turvetuotannon tuloshallinnasta internetistä (https://data.nablabs.fi/). Kekkilä Oy:n hallinnassa olevien kohteiden tuotantoalueen otsikossa on mainittu erikseen Kekkilä Oy. Muut tarkkailusuot ovat Vapo Oy:n tuotantoalueita. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitukset on esitetty taulukoissa 84 sekä 89-92. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa tarkasteltaessa käytetään vuosina 1987-1992 tehdyissä tutkimuksissa pintavalutuskentillä keskimäärin saavutettuja poistumia: kiintoaine 50 %, kokonaistyppi yli 40 % ja kokonaisfosfori yli 40 % (Ihme 1994). Muutamien tuotantoalueiden ympäristöluvissa on suokohtaisia puhdistustehovaatimuksia. Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailussa on Hämeen ELY- keskuksen alueelta mukana 9 ympärivuotista tarkkailuasemaa, 10 täydentävää tarkkailupistettä, 5 erillistarkkailupistettä ja 3 kuntoonpanovaiheessa olevaa tarkkailupistettä. Uudenmaan ELY-keskuksen alueelta kuormitustarkkailussa oli kahden suon osalta täydentäviä tarkkailupisteitä 6 kpl. Tarkkailun taso ja tarkkailupisteet ovat osalla kohteista voineet vaihtua kesken hydrologisen vuoden 2013 esimerkiksi kun on otettu käyttöön uusia vesienkäsittelyrakenteita. Esimerkiksi kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteet siirtyivät vuoden 2013 aikana tuotantovaiheen ympärivuotiseksi tarkkailuksi.

44 6.2 Forssa Forssan alueella täydentävää kuormitustarkkailua suoritetaan Letonsuon tarkkailupisteellä (liite 3). 6.2.1 Letonsuo (Forssa) Alueen ojitus on aloitettu vuonna 1995 ja tuotanto vuonna 1997. Vuonna 2013 Letonsuolla oli tuotannossa 28 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden sisällä poistuneita aloja 4,0 ha. Letonsuolle on myönnetty ympäristölupa 7.3.2013 (ESAVI/204/04.08/2011). Uuden luvan mukaan vesienkäsittelymenetelmäksi tulee ympärivuotinen kemikalointi. Muutoshakemuksen mukaisesti uusien vesienkäsittelyrakenteiden toteuttamiseen on saatu lisäaikaa 31.5.2014 saakka. Letonsuo sijaitsee Kokemäenjoen Loimijoen valuma-alueen Koijoen yläosan alueella (35.964). Tuotantoalueen vedet johdetaan purkuojaa pitkin Letonojan kautta Koijokeen. Tuotantoalueen kuivatusvedet käsiteltiin vuonna 2013 laskeutusaltaiden ja virtaaman säädön avulla. Kemikalointi on tarkoitus ottaa käyttöön ennen tuotantokautta 2014. Letonsuolla suoritetaan täydentävää kuormitustarkkailua. Mittapadon valuma-alue on 38,0 ha. Vuonna 2013 tuotantoa oli Letonsuolla ajalla 13.5. 2.8.2013 yhteensä 23 tuotantopäivää. Vedenlaatu Letonsuon alapuoliselta tarkkailupisteeltä saatiin vain kaksi näytettä hydrologisena vuonna 2013 (taulukko 23), joista toinen näyte oli tuottajan ottama omavalvontanäyte. Muilla näytteenottokerroilla vesi ei virrannut mittapadolta, joten vesinäytettä ei otettu. Letonsuon vedenlaatu oli selvästi heikompaa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vedessä oli runsaasti kiintoainetta etenkin helmikuussa. Kiintoaine oli pääasiassa epäorgaanista savea/hiesua, mikä vaikeuttaa myös uusien rakenteiden valmistamista. Rakenteiden korjaus tehdään uusien vesiensuojelurakenteiden yhteydessä. Taulukko 23 Letonsuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Hetkell. Hetkell. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 7 13.2.2013 5,5 42 10 2200 86 55 34,0 89,5 15 10.4.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä. 25 18.6.2013* 6,0 9,0 1 800 430 140 51 5,0 65 30 24.7.2013 Vesi ei virtaa, ei näytettä. Padottaa. 33 12.8.2013 Vesi ei virtaa, ei näytettä. Padottaa. 37 11.9.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä. * omavalvontanäyte Ka 2013 n=2 kpl 5,7 26 10 2000 430 113 51 5,0 60 Med 13 5,8 26 2000 113 60 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Virtaama ja kuormitus Letonsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat. Letonsuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Letonsuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3).

Näytteiden vähäinen määrä heikentää niiden perusteella arvioitujen kuormitusten luotettavuutta. Letonsuon brutto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta noin kaksi kertaa ja fosforin osalta 1,3 kertaa suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typen osalta brutto-ominaiskuormitus oli noin 1,3 kertaa suurempi ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta noin 1,5 kertaa suurempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoihin (taulukko 24). Letonsuon vuosikuormitus on laskettu täydentävän tarkkailupisteen ominaiskuormitusluvuilla (taulukko 90). Taulukko 24 Letonsuon tarkkailuaseman kuormitusluvut vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 45 Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 225 217 124 114 7,2 82 79 2631 2538 Typpi 20 16 15 9,6 0,64 7,3 5,9 235 188 Fosfori 1,0 0,85 0,48 0,28 0,03 0,37 0,31 12 10 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 490 210 338 20 16 179 77 5729 2451 6.3 Hartola Hartolan alueella on suoritettu ympärivuotista tarkkailua Jaakkolansuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä (liite 3). 6.3.1 Jaakkolansuo (Hartola) Jaakkolansuon turvetuotantoalueella on ollut turvetuotantoa vuodesta 1993 lähtien. Jaakkolansuolla oli vuonna 2013 levossa 58,3 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden aikana poistuneita alueita 16,5 ha. Jaakkolansuon nykyisestä ympäristöluvasta (Dnro ESAVI/365/04.08/2010) on annettu päätös 30.12.2011. Jaakkolansuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.812). Jaakkolansuon kuivatusvedet johdetaan Jääsjärven Hakokallionlahteen. Pintavalutuskenttä on otettu käyttöön toukokuussa 2012, minkä jälkeen kaikki kuivatusvedet on johdettu ympärivuotisesti sen kautta. Jaakkolansuolla on ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Alapuolisen tarkkailupisteen mittapadon valuma-alue on 85,8 ha. Vuonna 2013 Jaakkolansuolla ei ollut tuotantoa vaan alue oli levossa ja mataloituvalla alueella tehtiin peruskunnostustöitä tuotannon jatkamiseksi. Vedenlaatu Jaakkolansuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 25. Yläpuoliselta pisteeltä mitattiin todella korkeita kiintoainepitoisuuksia. Kiintoaines oli tällöin lähinnä epäorgaanista (lähinnä savea) pohjamaahan ulottuvista kaivuutöistä johtuen. Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan Jaakkolansuolla on tehty perusparannustöitä mikä selittää edellisvuotta korkeampia kiintoainepitoisuuksia. Vuonna 2013 otettujen näytteiden perusteella Jaakkolansuon pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuudet olivat kaikilta osin korkeampia kuin edellisenä vuonna (taulukko 26). Kiintoainepitoisuudet olivat ajoittain myös alapuolisen tarkkailupisteen vedessä korkeita, vaikka pitoisuudet olivatkin huomattavasti alhaisempia kuin

pintavalutuskentän yläpuolella. Mahdollisista perusparannustöistä johtuen kiintoainepitoisuuksissa oli suurta vaihtelua näytekerroittain. Jaakkolansuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli soille tyypillisen hapanta (ph keskiarvo 4,6). Typpipitoisuus oli keskimäärin korkeampi ja fosforipitoisuus pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Rautapitoisuus ja COD Mn -arvo olivat alhaisempia kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Taulukko 25 Jaakkolansuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Sulfaatti S-joht. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l ms/m 45 8.11.2012 5,3 17 2 800 1 700 28 7,0 3,5 44 33 13,4 47 21.11.2012 Ei näytettä, kaivinkone sotkenut altaan veden. 49 4.12.2012 6,3 35 6,0 1 480 1 100 53 18 9,0 21 27 17,7 51 17.12.2012 3 15.1.2013 7 12.2.2013 Näytettä ei saatu otettua, penkat liian jyrkät, kaivuutyöt käynnissä. 11 12.3.2013 14 4.4.2013 6,6 31 7,1 1 350 980 42 16 7,6 14 16 16.4.2013 5,5 470 23 1 700 910 300 < 5 6,9 16 17 23.4.2013 5,0 68 5,0 2 400 1 100 68 < 5 2,4 35 18 2.5.2013 5,7 130 10 2 400 1 500 120 < 5 4,0 38 20 14.5.2013 6,5 35 8,0 1 300 630 40 5,0 4,3 25 21 22.5.2013 6,4 17 1 500 670 31 5,0 4,2 31 23 4.6.2013 6,8 11 690 280 18 6,0 3,9 14 25 18.6.2013 6,6 15 1 150 600 26 < 5 3,7 14 27 3.7.2013 6,8 58 6,4 2 300 1 200 59 18 6,5 37 29 17.7.2013 7,0 110 9,5 640 280 62 < 5 5,9 13 31 1.8.2013 6,9 59 6,3 1 000 680 44 < 5 4,5 14 33 14.8.2013 6,4 210 24 2 000 1 400 150 < 5 5,8 24 35 29.8.2013 6,6 42 6,0 1 200 750 33 5,0 4,8 17 37 10.9.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä. Allas kuiva. 39 23.9.2013 4,6 65 16 5 200 2 600 51 < 5 2,6 30 41 9.10.2013 6,5 540 53 1900 1 400 320 9,0 7,7 24 43 23.10.2013 6,1 1 300 37 2 800 1 700 210 < 5 6,9 25 Ka 2013 n=19 kpl 5,6 179 15,5 1878 1082 92 7,4 5,2 24 30 16 Med 2013 6,5 59 8,8 1600 1040 52 5,0 4,7 24 30 16 Ka 2012 5,8 33 2585 1234 39 5,7 4,0 35 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Talvi 2 kpl 5,8 33 6,6 1415 1040 48 17 8,3 18 Kevät 3 kpl 5,4 223 13 2167 1170 163 5,0 4,4 30 Kesä 10 kpl 5,5 62 11 1698 909 51 6,4 4,6 22 Syksy 3 kpl 6,3 619 45 2500 1600 186 7,0 6,0 31 46

Taulukko 26 Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2013. 47 vko pvm Pitoisuus Virtamaa Jakso ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta COD Mn Sulfaatti S-joht. jakson jakson aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori virtaama valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l ms/m l/s l/s km 2 Päivää 45 8.11.2012 4,2 2,9 2 400 1 600 14 8 1,2 36 31 14,3 16,1 18,8 13 47 21.11.2012 4,3 1,5 2 000 1 400 12 < 5 0,99 29 31 13,4 5,3 6,2 10 * 49 4.12.2012 4,2 < 1 1 950 1 600 13 < 5 0,78 25 32 15,5 2,5 2,9 16 * 51 17.12.2012 4,2 < 1 1 600 1 300 12 < 5 0,93 22 5,4 6,3 29 3 15.1.2013 4,8 < 1 1 450 1 100 12 6 0,98 18 25 12,2 3,0 3,4 28 7 12.2.2013 5,6 30 4,0 1 500 1 100 33 7 2,2 17 3,8 4,4 28 11 12.3.2013 6,1 8,2 1 600 1 300 24 13 2,6 17 21 14,1 2,1 2,4 23 14 4.4.2013 6,4 23 7,0 1 300 980 36 12 5,6 14 2,9 3,4 9 * 16 16.4.2013 5,4 440 22 1 500 810 280 < 5 8,2 18 45,9 53,5 10 * 17 23.4.2013 5,1 12 1 900 870 28 < 5 1,5 30 34,2 39,8 9 18 2.5.2013 4,7 8,6 1 800 1 300 17 < 5 1,4 30 13,2 15,4 5 * 20 14.5.2013 5,3 5,3 1 200 460 16 17 1,3 32 5,7 6,7 15 21 22.5.2013 5,8 4,6 1 150 190 21 < 5 2,3 42 1,1 1,3 13 23 4.6.2013 6,0 19 1 300 41 39 < 5 6,6 62 1,9 2,2 14 25 18.6.2013 5,6 3,8 840 27 19 < 5 1,7 36 2,6 3,0 15 27 3.7.2013 3,9 < 1 880 16 14 < 5 0,38 51 0,8 0,9 14 29 17.7.2013 5,8 6,4 1 100 37 26 < 5 2,2 48 3,6 4,2 15 31 1.8.2013 5,9 3,2 950 20 21 < 5 1,5 46 0,9 1,1 7 * 33 14.8.2013 4,6 1,6 1 600 860 13 < 5 1,1 31 24,8 28,9 6 * 33 15.8.2013* 4,5 5,6 2 300 1 400 13 < 5 0,66 24 42,2 49,2 8 * 33 15.8.2013* 4,4 45 7,6 5 200 3 100 44 < 5 2,2 33 19,4 22,6 2 * 35 29.8.2013 5,4 2,2 1 600 690 12 < 5 1,8 50 1,4 1,7 19 * 37 10.9.2013 6,1 7,2 940 270 15 < 5 1,7 32 1,6 1,8 11 * 39 23.9.2013 4,5 10 2 600 1 400 17 < 5 0,83 23 29,1 33,9 4 * 39 25.9.2013* 4,1 1,3 1 100 530 12 0,47 26 13,6 15,9 14 * 41 9.10.2013 5,9 28 2,6 1600 1 200 29 < 5 1,9 22 17,1 19,9 14 43 23.10.2013 5,5 150 8,0 2 200 1 500 71 < 5 4,0 23 36,2 42,2 9 *omavalvontanäyte Virtaamajaksoa muokattu * Ka 2013 n=27 kpl 4,6 30 8,5 1687 930 32 6,3 2,1 31 28 14 9,4 11,0 367 Med 2013 5,3 5,6 7,3 1600 980 17 5,0 1,5 30 31 14 Ka 2012 3,8 2,2 1206 565 17 5,3 0,5 36 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Talvi 6 kpl 4,6 11 5,5 1567 1230 22 8,0 2,2 19 3,5 4,0 133 Kevät 3 kpl 5,0 154 22 1733 993 108 5,0 3,7 26 35,3 41,2 24 Kesä 12 kpl 4,7 8,7 7,6 1588 593 21 6,0 2,0 41 5,5 6,4 137 Syksy 6 kpl 4,4 32 5,3 1983 1272 26 5,6 1,6 27 19,0 22,1 71 15.8.2013 Jaakkolansuolla meni vettä ylivuotorummun kautta ja siitä otettiin omavalvontanäyte (taulukko 27). Osa vedestä meni suoraan laskuojaan käymättä pintavalutuskentällä, joten ylimääräisen näytteen pitoisuuksia on käytetty arvioidun ohivirtaamaan kuormituslaskennassa. Taulukko 27 Jaakkolansuon ylivuotorummusta otettu omavalvontanäyte. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 33 15.8.2013* 4,4 45 7,6 5 200 3 100 44 < 5 2,2 33 Virtaama ja valuma Jaakkolansuon pintavalutuskentän mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 9,4 l/s (v. 2012 10,1 l/s) ja valuma 11,0 l/s km 2 (v. 2012 13,0 l/s km 2 ). Virtaamajaksot saatiin lähes koko tarkkailuvuoden ajalta. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat keväällä, elokuussa sekä syys-lokakuussa 2013 (kuva 12). Kesä-heinäkuussa ja syyskuun alussa valumat olivat hyvin alhaisia. Jaakkolansuo on alueen C ominaiskuormitussuo (n=1). Jaakkolansuolla oli ohivirtaamatilanne 15. 16.8.2014 ja sen ajalta valumana on käytetty Mesiänsuon valumia, koska Jaakkolansuon valumat eivät olleet luotettavia ja ohivirtaavan veden määrä oli vaikea arvioida.

48 Kuva 12 Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valumat ja otettujen näytteiden ajankohdat vuonna 2013. Kuormitus Jaakkolansuon kuormitukset on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen pisteen pitoisuuksien ja Jaakkolansuolta mitattujen virtaamien perusteella (laskentatapa ks. kappale 4.4.1). Jaakkolansuon kuormitukset on esitetty taulukossa 28 ja jaksokohtaisesti kuvassa 13. Brutto-ominaiskuormituksista kiintoaineen kuormitus oli tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Myös typen ja fosforin osalta kuormitus oli hieman korkeampi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin ja netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Jaakkolansuon osalta suurimmat kuormitusjaksot ajoittuivat kevääseen, elokuulle ja syksyyn kun valumat olivat suuria. Talvella Jaakkolansuolla suoritettiin kaivuutöitä, mistä johtuen kevään aikaiset kuormitukset olivat korkeita. Eteenkin kiintoaineen osalta kevään suurten virtaamien aikaan mitattu yksittäinen korkea pitoisuus nosti kokonaiskuormitusta. Tällöin kuormituksesta oli orgaanista kiintoainesta vain 5 %.

49 Kuva 13. Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2013.

50 Taulukko 28 Jaakkolansuon tarkkailuaseman (pvk ap) kuormitusluvut vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 11,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 757 748 124 114 56,7 276 273 20 678 20 419 Typpi 18 13 15 10 1,3 6,4 4,7 479 350 Fosfori 0,56 0,37 0,48 0,28 0,04 0,20 0,13 15 10 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 251-53 338 20 19 92-19 6 849-1 436 Puhdistusteho Jaakkolansuon pintavalutuskentän puhdistustehot vuonna 2013 on esitetty taulukossa 29. Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 78 %, kokonaistypen osalta 18 % ja kokonaisfosforin osalta 59 %. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta vaihtelu oli suurta eri näytteenottokertojen välillä. Keskimäärin puhdistumista ei tapahtunut, koska alapuoliset pitoisuudet olivat yleensä suurempia kuin pintavalutuskentän yläpuolella. Näytteiden perusteella kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Suomessa pintavalutuskentät poistavat keskimäärin yli 50 % kiintoaineesta ja yli 40 % kokonaistypestä ja -fosforista (Ihme 1994). Ammoniumtypen puhdistusteho oli keskimäärin 30 %, fosfaattifosforin 16 % ja raudan 53 %. Taulukko 29 Jaakkolansuon pintavalutuskentän puhdistustehot vuonna 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % 8.11.2012 17 2,9 83 2800 2400 14 28 14 50 44 36 18 21.11.2012 Ei yp-näytettä 4.12.2012 35 1,0 97 1480 1950-32 53 13 75 21 25-19 17.12.2012 Ei yp-näytettä 15.1.2013 Ei yp-näytettä 12.2.2013 Ei yp-näytettä 12.3.2013 Ei yp-näytettä 4.4.2013 31 23 26 1350 1300 4 42 36 14 14 14 0 16.4.2013 470 440 6 1700 1500 12 300 280 7 16 18-13 23.4.2013 68 12 82 2400 1900 21 68 28 59 35 30 14 2.5.2013 130 8,6 93 2400 1800 25 120 17 86 38 30 21 14.5.2013 35 5,3 85 1300 1200 8 40 16 60 25 32-28 22.5.2013 17 4,6 73 1500 1150 23 31 21 32 31 42-35 4.6.2013 11 19-73 690 1300-88 18 39-117 14 62-343 18.6.2013 15 3,8 75 1150 840 27 26 19 27 14 36-157 3.7.2013 58 1,0 98 2300 880 62 59 14 76 37 51-38 17.7.2013 110 6,4 94 640 1100-72 62 26 58 13 48-269 1.8.2013 59 3,2 95 1000 950 5 44 21 52 14 46-229 14.8.2013 210 1,6 99 2000 1600 20 150 13 91 24 31-29 15.8.2013 Ei yp-näytettä 29.8.2013 42 2,2 95 1200 1600-33 33 12 64 17 50-194 10.9.2013 Ei yp-näytettä 23.9.2013 65 10 85 5200 2600 50 51 17 67 30 23 23 25.9.2013 Ei yp-näytettä 9.10.2013 540 28 95 1900 1600 16 320 29 91 24 22 8 23.10.2013 1300 150 88 2800 2200 21 210 71 66 25 23 8 Keskiarvo: 179 40 78 1878 1548 18 92 38 59 24 34-42 Mediaani: 59 5,9 87 1600 1550 15 52 20 59 24 32-24 Minimi: 11 1,0-73 640 840-88 18 12-117 13 14-343 Maksimi: 1300 440 99 5200 2600 62 320 280 91 44 62 23 2012 33 2,2 93 2585 1206 53 39 17 57 35 36-5 Talvi 33 11 68 1415 1567-11 48 22 54 18 19-8 Kevät 223 154 31 2167 1733 20 163 108 33 30 26 12 Kesä 62 8,7 86 1698 1588 6 51 21 59 22 41-85 Syksy 619 32 95 2500 1983 21 186 26 86 31 27 15

6.4 Hattula Hattulan alueella suoritetaan ympärivuotista kuormitustarkkailua Väärälammensuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisella pisteellä sekä täydentävää kuormitustarkkailua Väärälammensuon kasvillisuusaltaan alapuoliselta pisteeltä (liite 3). 51 6.4.1 Väärälammensuo (Hattula) Väärälammensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto 1984. Väärälammensuolla oli vuonna 2013 tuotannossa 94,0 ha ja tuotannosta alle 5 vuoden sisällä poistuneita aloja 4,8 ha. Väärälammensuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 65/2006/4, dnro LSY-2004-Y-418, myönnetty 15.6.2006). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 10.10.2007 (Nro 07/0328/1). VHO:n päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallintooikeuteen, joka ratkaisi asian 20.11.2008 antamallaan päätöksellä (Dnro 3667/1/07). Tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella Renkajoen yläosan valumaalueella (35.885). Väärälammensuon kuivatusvedet johdetaan Pikku-Lamminojan ja Veittijärven kautta Renkajokeen. Kuivatusvedet käsitellään tuotannossa olevien alojen osalta 62,0 ha alalta ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja 32,0 ha alalta kosteikolla. Väärälammensuon pysyvän päästötarkkailun asemalta näyte otetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta. Mittapadon valuma-alue on 85,2 ha Täydentävää tarkkailua oli vuonna 2013 kosteikon alapuolisella tarkkailupisteellä, jonka valuma-ala on 76,8 ha. Vuonna 2013 Väärälammensuolla oli tuotantoa ajalla 2.5. 6.9.2013 yhteensä 67 tuotantopäivää. Vedenlaatu Väärälammensuo, pintavalutuskenttä Väärälammensuon pintavalutuskentän yläpuolisella pisteellä tarkkailu aloitettiin 7.10.2013 (taulukko 30). Vuonna 2013 Väärälammen pintavalutuskentän alapuolelta otettujen näytteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Rautapitoisuus oli samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus 17 µg/l oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) alhaisempi. Myös COD Mn -arvo 32 mg/l/o 2 oli samaa tasoa kuin luonnontilaisilla soilla. Typpipitoisuus oli alhaisempi kuin Väärälammensuolla edellisinä vuosina keskimäärin, mutta muuten pitoisuudet olivat samaa tasoa (taulukko 31). Taulukko 30 Väärälammensuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 41 7.10.2013 6,7 8,0 2 250 13 23 43 24.10.2013 6,2 26 10 3 700 2 300 52 < 5 3,5 57 Ka 2013 n=2 kpl 6,4 17 10 2975 2300 33 5,0 3,5 40 Med 2013 6,5 17 10 2975 2300 33 5,0 3,5 40 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44

Taulukko 31 Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2013. 52 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Hetkell. Hetkell. Huom aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 45 8.11.2012 5,9 2,3 1 200 320 12 < 5 2,0 27 15,0 17,6 padottaa 47 21.11.2012 5,9 4,8 1 900 20 37 140,0 164,3 padottaa 50 10.12.2012 6,2 1,7 1 500 13 21 8,9 10,4 padottaa 51 18.12.2012 6,4 1,3 1 600 740 12 < 5 2,0 20 12,0 14,1 padottaa 3 16.1.2013 6,0 4,5 2 000 20 26 220,0 258,2 padottaa 7 12.2.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä 11 12.3.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä 14 2.4.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä 16 16.4.2013 6,1 < 1 1 200 9,0 7,3 150 176,1 padottaa 17 22.4.2013 6,0 1,3 1200 370 12 < 5 0,48 14 200 234,7 padottaa 19 7.5.2013 5,7 2,9 1 400 17 25 15 17,0 padottaa 20 13.5.2013 5,8 2,4 1 000 34 14 < 5 2,3 27 9,3 10,9 22 27.5.2013 6,2 2,0 750 15 36 4,5 5,3 23 5.6.2013 6,3 9,2 1 200 26 62 0,8 0,9 25 18.6.2013 6,5 5,1 940 240 15 < 5 4,3 37 4,5 5,3 27 1.7.2013* 6,5 10 1 400 480 22 29 6,8 49 ei mitattu 27 1.7.2013 6,5 8,7 1 600 19 49 4,4 5,2 29 16.7.2013 6,3 12 1 600 32 50 0,5 0,6 ohivirtaus 31 29.7.2013 6,5 7,3 1 300 520 19 < 5 8,6 46 2,5 2,9 ohivirtaus 33 12.8.2013 6,5 8,0 1 800 23 53 0,4 0,4 ohivirtaus 35 29.8.2013 6,3 7,3 1 200 15 33 0,8 0,9 38 17.9.2013 6,3 5,0 900 390 14 < 5 3,8 25 3,9 4,6 39 25.9.2013 6,5 2,9 850 11 22 4,0 4,7 41 7.10.2013 6,5 5,3 720 8,0 15 1,8 2,1 43 24.10.2013 6,5 2,8 2 100 1 100 25 < 5 1,6 32 10 11,7 43 25.10.2013* 7,0 3,6 2 100 890 17 < 5 2,6 19 ei mitattu *omavalvontanäyte Ka 2013 n=23 kpl 6,2 4,8 1368 508 17 7,4 3,4 32 38,5 45,1 Med 2013 6,3 4,5 1300 435 15 5,0 2,5 27 Ka 2012 Ka 2011 6,3 5,0 1560 627 16 5,2 5,2 32 6,4 3,3 1545 679 14 2,1 4,4 27 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Talvi 3 kpl 6,2 2,5 1700 740 15 5,0 2,0 22 Kevät 3 kpl 5,9 1,7 1267 370 13 5,0 0,48 15 Kesä 11 kpl 6,3 7,0 1245 333 19 9,8 5,2 42 Syksy 6 kpl 6,2 3,6 1478 770 16 5,0 2,1 25 Väärälammensuo, kasvillisuusallas Väärälammensuolla suoritetaan myös täydentävää päästötarkkailua kasvillisuusaltaan alapuoliselta mittapadolta. Mittapadon valuma-alue on 76,8 ha, josta tuotannossa on 32,0 ha. Kolmen mittauskerran perusteella täydentävän aseman kiintoainepitoisuus oli hieman pienempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2013 (taulukko 32). Kokonaistyppipitoisuus oli keskiarvoa suurempi, kokonaisfosforipitoisuus ja COD Mn -arvo olivat huomattavasti keskiarvoa pienemmät ja samaa tasoa kuin luonnontilaisilta soilta on mitattu. Edellisvuosiin nähden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus olivat samaa tasoa, kokonaistyppipitoisuus kasvoi ja COD Mn oli edellisvuosia alhaisempi. Taulukko 32 Väärälammensuon kasvillisuusaltaan alapuolinen vedenlaatu vuonna 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Kok. CODMn Hetkell. Hetkell. Huom aine typpi fosfori Q valuma 25 C mg/l µg/l µg/l mg/l O 2 l/s l/s km 2 6 12.2.2013 6,5 5,6 1 800 14 15 5,1 6,6 padotus 15 10.4.2013 6,5 5,2 2 000 14 14 5,9 7,7 padotus 29 16.7.2013 Ei näytettä 38 17.9.2013 6,7 4,5 1 800 32 30 1,3 1,7 Ka 2013 n=3 kpl 6,6 5,1 1867 20 20 4,1 5,4 Med 13 6,5 5,2 1800 14 15 5,1 6,6 Ka 2012 6,3 6,6 1748 21 31 Ka 2011 6,4 7,8 1588 26 27 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 61 44

Virtaamat, valumat ja kuormitus 53 Väärälammensuo, pintavalutuskenttä Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkellinen virtaama. Näytteenottajien merkintöjen mukaan pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on ollut alkuvuodesta toukokuulle saakka padotusta (taulukko 33), joten hetkelliset virtaamatiedot eivät kuvaa todellista virrannutta vesimäärää. Heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin näytteenottokerroilla vettä virtasi osittain mittapadon ohi, joten myöskään silloin hetkelliset virtaamatiedot eivät kuvaa koko vesimäärää. Hetkellisen virtaaman mittaustuloksia ei käytetä kuormituslaskennassa. Pintavalutuskentän tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Väärälammensuon tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja ominaiskuormitussoiden A keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.2). Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuoliset ominaiskuormitusluvut (g/ha d) olivat pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin 2013 (taulukko 32, kuva 14). Tämä johtui keskimääräistä alhaisemmista pitoisuuksista. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta Väärälammensuon nettokuormitukset olivat negatiivisia eli pienempiä kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus (taulukko 33). Näytekohtaiset pitoisuudet ja jaksojen kuormitukset on esitetty kuvassa 15. Taulukko 33 Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuoliset kuormitusluvut vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 26 18 124 114 2,6 9,5 6,6 636 440 Typpi 12 7,6 15 10 1,2 4,3 2,8 284 186 Fosfori 0,12-0,04 0,48 0,28 0,012 0,043-0,015 2,9-1,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 183-74 338 20 18 67-27 4452-1802 g/ha d 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kiintoaine Väärälammensuo pvk ap keskiarvo om.kuorm.suot 2013 Talvi Kevät Kesä Syksy g/ha d 80 60 40 20 0 Kokonaistyppi Väärälammensuo pvk ap keskiarvo ominaiskuormitussuot 2013 Talvi Kevät Kesä Syksy g/ha d Kokonaisfosfori Väärälammensuo pvk ap keskiarvo ominaiskuormitussuot 2013 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Talvi Kevät Kesä Syksy g/ha d 1200 1000 800 600 400 200 0 COD Mn Väärälammensuo pvk ap keskiarvo ominaiskuormitussuot 2013 Talvi Kevät Kesä Syksy Kuva 14. Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2013 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2013.

54 Kuva 15. Väärälammensuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2013.

Väärälammensuo, kasvillisuusallas Täydentävältä tarkkailupisteeltä kasvillisuusaltaan alapuolelta mitataan hetkelliset virtaamat. Kahdella ensimmäisellä näytteenottokerralla on ollut padotusta (taulukko 32). Väärälammensuon täydentävän tarkkailupisteen kuormitukset on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Väärälammensuon kasvillisuusaltaan ominaiskuormitukset olivat pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2013 (taulukko 34). Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta nettokuormitus oli negatiivinen eli pienempi kuin laskennallinen taustakuormitus. Taulukko 34 Väärälammensuon kasvillisuusaltaan alapuoliset kuormitusluvut vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 45 37 124 114 1,5 17 14 530 437 Typpi 16 12 15 9,6 0,51 5,8 4,4 186 139 Fosfori 0,15-0,01 0,48 0,28 0,005 0,05-0,004 1,7-0,13 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 145-136 338 20 4,6 53-50 1692-1585 Väärälammensuon vuosikuormitus Vuosikuormitus on laskettu Väärälammensuon pinta-aloille sen omien tarkkailupisteiden ominaiskuormitusluvuilla vesienkäsittelymenetelmien mukaan. Kokonaisvuosikuormitus muodostuu tarkkailupisteiden yhteenlasketusta kuormituksesta. Väärälammensuon vuosikuormitus on esitetty taulukossa 90 ja liitteessä 8. 55 6.5 Heinola Heinolan alueelta läntisen Suomen kuormitustarkkailussa on mukana Laviassuon täydentävä tarkkailupiste (liite 3). 6.5.1 Laviassuo (Heinola) Laviassuolla tuotanto aloitettiin jo v. 1973. Vuonna 2013 oli tuotannossa 50,1 ha ja levossa 3,1 ha. Laviassuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 115/05/1, myönnetty 7.11.2005). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 25.9.2006 (Nro 06/0259/3). Laviassuon tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Ruotsalaisen alueen Myllyojan (14.142) valuma-alueella. Laviassuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojan kautta Lemmonjokeen, joka saa alkunsa valuma-alueen järvistä Laviassuon koillispuolelta. Lemmonjoki yhtyy Myllyojaan, joka laskee Ruotsalaisen Nyynäistenlahden pohjukkaan noin viisi kilometriä Laviassuon pohjoispuolella. Vesienkäsittely on perustasoa virtaamansäädöllä. Laviassuon laskeutusaltaiden alapuolella oli täydentävää tarkkailua vuonna 2013. Mittapadon valuma-alue on 55,7 ha. Vuonna 2013 Laviassuolla oli tuotantoa ajalla 14.5. 31.8.2013 yhteensä 26 tuotantopäivää.

Vedenlaatu Laviassuon laskeutusaltaiden alapuoliselta tarkkailupisteen kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat korkeampia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Myös ammoniumtyppipitoisuus oli korkea. Laviassuon keskimääräinen fosforipitoisuus oli samaa tasoa ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) pienempi kuin luonnontilaisen suon osalta käytetyt vertailuluvut (kokonaisfosfori 20 µg/l ja COD Mn 32 mg/l O 2 ). Laviassuon näytteet 12.6., 15.8. ja 25.9. ovat tuottajan ottamia omavalvontanäytteitä (taulukko 35). Taulukko 35 Laviassuon tarkkailuaseman (laskeutusaltaiden alapuoli) vedenlaatu vuonna 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. NO2,3- Kok. Fosf. Rauta CODMn Kloridi Sulfaatti S-joht. Hetkell. Hetkell. aine hehk. typpi typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l mg/l ms/m l/s l/s km 2 15 9.4.2013 6,7 5,3 2 400 18 5,3 2,5 35 14,1 ei mitattu 19 6.5.2013 5,7 10 3 300 23 45 1,9 44 13,9 24 43,1 23 4.6.2013 6,7 7,5 1 700 360 16 13 < 5 2,7 7,6 2,3 31 13,3 45 80,8 24 12.6.2013* 6,3 8,1 2 600 1 600 20 < 5 3,2 17 ei mitattu 27 3.7.2013 6,8 8,8 2 000 1 400 290 19 5,0 3,9 12 2,5 41 15,7 2,0 3,6 32 5.8.2013 6,9 2,5 1 600 880 510 18 5,0 3,1 7,2 1,9 31 13,6 8,0 14,4 33 15.8.2013* 4,2 62 53 4 500 2 400 48 28 2,9 58 ei mitattu 36 4.9.2013 6,5 13 2 200 20 12 1,6 35 14,1 0,10 0,18 39 25.9.2013* 6,6 7,5 3300 2 000 20 3,1 15 ei mitattu 41 9.10.2013 6,8 12 3000 21 12 1,6 51 17,9 5,0 9,0 * omavalvontanäyte Ka 2013 n=10 kpl 5,2 14 2660 1440 272 22 11 3,2 19 2,0 38 15 14,0 25,2 Med 13 6,7 8,5 2500 290 3,1 12 1,9 35 14 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Virtaama ja kuormitus Laviassuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat (taulukko 35). Laviassuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Laviassuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden C vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden C keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Laviassuon brutto-ominaiskuormitus oli typen osalta noin 75 % suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät (taulukko 36). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli oli pienempi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon kuormitus. Laviassuon vuosikuormitus on laskettu täydentävän tarkkailupisteen ominaiskuormitusluvuilla (taulukko 90, liite 8). Taulukko 36 Laviassuon tarkkailuaseman kuormitusluvut vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 80 71 124 114 4,3 29 26 1560 1377 Typpi 25 21 15 10 1,4 9,3 7,6 494 403 Fosfori 0,26 0,071 0,48 0,28 0,014 0,095 0,026 5,0 1,4 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 141-189 338 20 7,5 52-69 2747-3679 56

57 6.6 Hollola Hollolan alueelta päästötarkkailussa oli mukana Hirvisuon tarkkailupiste (liite 3). 6.6.1 Hirvisuo (Hollola) Hirvisuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1986 ja tuotanto 1987. Hirvisuolla oli vuonna 2013 tuotannossa 21,7 ha, levossa 5,0 ha ja tuotannosta viiden vuoden sisällä poistuneita alueita 0,5 ha. Hirvisuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston vesienjohtamislupa (päätös 52/02/1, myönnetty 28.1.2002) ja Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 03/0021/2, myönnetty 23.1.2003). Hirvisuon lupamääräykset tarkistettiin v. 2009 (päätös ISY 29/09/1, 18.5.2009). Hirvisuo sijaitsee Porvoonjoen vesistöalueella Hahmajoen valuma-alueella (18.056). Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on perustaso ja virtaamansäätö. Kuormitustarkkailunäyte otetaan laskeutusaltaan alapäähän rakennetulta mittapadolta tarkkailupisteestä 1b. Mittapadon valuma-alue on 27,4 ha. Vuonna 2013 tuotantoa oli Hirvisuolla ajalla 24.5. 6.8.2013 yhteensä 17 tuotantopäivää. Käyttötarkkailuyhteenvedon mukaan 7.10.2013 on aloitettu maansiirtotyöt kemikalointiaseman rakentamiseksi. Vedenlaatu Vuonna 2013 Hirvisuolta otettiin yhteensä kuusi näytettä (taulukko 37). Hirvisuon näytteet 12.6., 15.8. ja 25.9. ovat tuottajan ottamia omavalvontanäytteitä. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli yli kaksi kertaa suurempi ja kokonaistyppipitoisuus noin 13 % suurempi kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kokonaisfosfori- ja rautapitoisuus olivat pienempiä ja kiintoainepitoisuus samaa tasoa kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Hirvisuolta purkautuva vesi oli erittäin hapanta (ph keskiarvo 4,2). Kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat korkeampia kuin edellisvuosina, mutta typen ja COD Mn keskiarvot olivat edellisvuosien tasoa. Taulukko 37 Hirvisuon tarkkailuaseman 1B vedenlaatu vuonna 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Hetkell. Hetkell. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 7 11.2.2013 4,4 3,4 1 600 47 76 0,79 2,9 15 10.4.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä 24 12.6.2013* 4,2 2,1 1 600 96 59 8,0 1,4 97 Ei mitattu 30 24.7.2013 4,4 3,0 1 200 50 98 0,40 1,5 33 15.8.2013* 4,1 22 18 2 400 410 69 39 1,0 120 Ei mitattu 36 4.9.2013 4,1 9,0 1 800 57 110 0,52 1,9 39 25.9.2013* 4,1 7,0 1900 160 38 1,6 64 Ei mitattu *omavalvontanäyte Ka 2013 n=6 kpl 4,2 7,8 1750 222 53 24 1,3 94 0,57 2,1 Med 13 4,2 5,2 1700 54 98 Ka 2012 Ka 2011 4,3 4,1 1620 44 90 4,9 4,8 1730 33 69 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44

Virtaama ja kuormitus Hirvisuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat (taulukko 37). Hirvisuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Hirvisuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Hirvisuon brutto-ominaiskuormitus oli typen osalta noin 34 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta yli kaksi kertaa suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli lähes puolet pienempi ja fosforin saman verran kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvo (taulukko 38). Hirvisuon vuosikuormitus on laskettu täydentävän tarkkailupisteen ominaiskuormitusluvuilla (taulukko 90, liite 8). Taulukko 38 Hirvisuon tarkkailuaseman 1B la ap kuormitusluvut vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 67 59 124 114 1,8 24 21 664 585 Typpi 20 16 15 9,6 0,53 7,1 5,7 194 154 Fosfori 0,48 0,32 0,48 0,28 0,013 0,18 0,12 4,8 3,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 705 424 338 20 19 257 155 6996 4210 Hämeen ELY-keskuksen hyväksymässä Hirvisuon päästötarkkailuohjelmassa edellytetään kuormitustietojen ilmoittamista myös yksikössä kg/d. Alla olevassa taulukossa 39 on esitetty keskimääräiset päiväkuormat. Bruttokuormitus oli vuonna 2013 edellisvuotta suurempi kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta ja pienempi kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta. Vuosina 2009 2011 keskimääräiset vuorokausikuormitukset on laskettu hetkellisten virtaamien perusteella, mutta vuosina 2012 2013 läheisten alueiden keskivirtaamilla, mikä vaikuttaa osaltaan tuloksiin. Taulukko 39 Hirvisuon tarkkailuaseman keskimääräiset vuorokausikuormitukset vuosina 2009-2013. 58 Bruttokuormitus Nettokuormitus Kiinto- Kok. Kok. CODMn Kiinto- Kok. Kok. CODMn Vuosi aine typpi fosf. aine typpi fosf. kg /d kg / d kg / d Kg O2/d kg / d kg / d kg / d Kg O2/d keskiarvo 2013 1,8 0,53 0,013 19 1,6 0,40 0,008 10 keskiarvo 2012 1,1 0,65 0,010 32 0,33 0,45 0,002 17 Keskiarvo 2011: 1,3 0,41 0,011 21 21 0,87 0,29 Keskiarvo 2010: 1,4 0,22 0,015 1,1 0,15 0,012 Keskiarvo 2009: 0,48 0,14 0,005 0,30 0,10 0,003 6.7 Janakkala Janakkalan alueella oli ympärivuotista tarkkailua Röyhynsuolla sekä täydentävää kuormitustarkkailua Roitonsuolla. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä 3. 6.7.1 Roitonsuo (Janakkala), Kekkilä Oy Roitonsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1965 ja tuotanto 1967. Roitonsuolla on tuotantokuntoista alaa 76 ha. Vuonna 2013 Roitonsuon tuotantoalue oli kokonaisuudessaan levossa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Roitonsuon turvetuotantoalueelle ympäristöluvan 24.4.2012 (päätös nro 90/2012/2, Dnro ESAVI/721/04.08/2010), jonka

Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 11.2.2013 (Nro 13/0030/1) ja palautti asian aluehallintovirastoon ratkaistavaksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Kekkilä Oy:tä täydentämään hakemusta 15.5.2013. Hakija on katsonut, ettei selvityksiä ole mahdollista tehdä määräajassa ja on peruuttanut hakemuksen 5.6.2013 aluehallintovirastoon lähettämällään kirjeellä. Aluehallintovirasto ratkaisi asian päätöksellään 3.9.2013 (ESAVI/88.04.08/2013) Roitonsuolle tullaan hakemaan ympäristölupaa uudelleen selvitysten valmistuttua. Tällä hetkellä Roitonsuolla ei ole lainvoimaista ympäristölupaa. Roitonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Luhdanjoen valuma-alueella (nro 35.85). Roitonsuon puhdistetut kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä laskuoja - Lapinjoenoja - Lapinjoki - Luhdanjoki - Mommilanjärvi. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja virtaaman säätö. Roitonsuolla oli täydentävää tarkkailua vuonna 2013. Mittapadon valuma-alue on 94,3 ha. Vedenlaatu Roitonsuon tarkkailuasemalta otettiin näytteitä viisi kertaa hydrologisena vuonna 2013 (taulukko 40), joista elokuun näyte oli omavalvontanäyte. 14.8.2013 otettiin myös yläpuolinen omavalvontanäyte (liite 7). Roitonsuolta otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen pitoisuus oli hieman suurempi tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden. Ravinnepitoisuudet ja kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon osalta pitoisuudet olivat pysyvien asemien keskiarvoa pienemmät. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Roitonsuolla vuonna 2011. Kiintoainepitoisuus oli hieman edellisvuosia korkeampi, mutta COD Mn -arvo puolestaan selvästi edellisvuosia alhaisempi. COD Mn -arvo oli omavalvontanäytettä lukuun ottamatta pienempi kuin luonnontilaisen suon taustapitoisuus. Elokuun omavalvontanäytteen osalta pitoisuudet olivat korkeampia kuin muilla näytteenottokerroilla. Taulukko 40 Roitonsuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Hetkell. Hetkell. Huom aine typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 l/s l/s km 2 7 12.2.2013 6,4 4,3 1 200 38 16 12 12,7 padottaa 15 10.4.2013 6,6 5,9 1 200 39 11 9,0 9,5 padottaa 28 8.7.2013 6,4 13 1 100 49 26 5,4 5,7 padottaa 33 14.8.2013* 6,3 18 2 500 1 000 44 5,4 4,5 56 ei mitattu 41 9.10.2013 6,6 10 900 32 13 1,3 1,4 padottaa *omavalvontanäyte Ka 2013 n=5 kpl 6,4 10 1380 1000 40 5 4,5 24 6,9 3,7 Med 13 6,4 10 1200 39 16 Ka 2012 6,1 7,1 1790 36 42 Ka 2011 5,9 7,5 1371 42 45 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 59 Virtaama, valuma ja kuormitus Roitonsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat (taulukko 40). Roitonsuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Roitonsuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Roitonsuon brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat pienemmät kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla vuonna 2013 keskimäärin (taulukko 41). Kemiallisen

hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen taustahuuhtouma. Roitonsuon vuosikuormitus on laskettu koko tuotantoalueelle Roitonsuon täydentävän tarkkailupisteen kuormituslukujen perusteella (taulukko 90, liite 8). Taulukko 41 Roitonsuon tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 72 64 124 114 5,4 26 23 1988 1765 Typpi 13 9,5 15 9,6 1,0 4,9 3,5 374 262 Fosfori 0,35 0,19 0,48 0,28 0,027 0,13 0,069 9,7 5,3 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 190-90 338 20 14 70-33 5282-2501 60 6.7.2 Röyhynsuo (Janakkala) Röyhynsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 2000 ja tuotanto 2001. Röyhynsuolla oli vuonna 2013 tuotannossa 127,0 ha ja alle viiden vuoden sisällä poistuneita alueita 16,2 ha. Röyhynsuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 52/2007/4, dnro LSY 2004-Y-142, myönnetty 1.6.2007). Röyhynsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, Hiidenjoen suualueella (35.811). Kuivatusvedet johdetaan käsittelyn jälkeen Ilmusjärveen ja siitä ne virtaavat Välijokea pitkin Vettenjakamoon ja Hiidenjokeen, joka laskee Vanajaveteen. Koko tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Röyhynsuolla on ympärivuotista tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Alapuolisen tarkkailupisteen mittapadon valuma-alue on 160,0 ha. Tuotanto vuonna 2013 aloitettiin 2.5. ja lopetettiin 7.8.2013, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 50. Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2013 Röyhynsuon pintavalutuskentän yläpuoliselta pisteeltä otettiin kaikkiaan 23 näytettä (taulukko 42). Helmikuussa yläpuolisen pisteen näytettä ei otettu koska allas oli remontissa. Pintavalutuskentän yläpuoliset kiintoainepitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin edellisvuonna. Myös rautapitoisuus oli hieman edellisvuosia korkeampi, mutta muut pitoisuudet olivat samaa tasoa tai pienempiä. Pintavalutuskentän alapuolisen pisteen osalta vuonna 2013 Röyhynsuolta purkautuvan veden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat. Edellisiin vuosiin verrattuna typpipitoisuus oli pienentynyt ja kiintoainepitoisuus nousi. Korkeimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin korkeiden virtaamien aikaan huhtikuussa sekä lokakuun lopulla (taulukko 43).

61 Taulukko 42 Röyhynsuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 45 8.11.2012 5,8 6,3 3 200 1 700 110 55 0,87 63 47 21.11.2012 6,1 14 2 900 91 47 50 10.12.2012 6,3 10 5 000 260 56 51 18.12.2012 6,4 15 5 300 4 100 240 160 3,5 53 3 16.1.2013 6,2 12 4 000 250 50 7 12.2.2013 Allas remontissa, ei virtaamaa. Ei näytettä. 11 11.3.2013 6,3 7,6 6 300 320 48 14 2.4.2013 6,4 120 18 6 500 5 900 390 200 8,0 44 16 16.4.2013 5,8 74 6,9 1 400 88 9,2 17 22.4.2013 5,3 57 7,0 1 400 520 59 5,0 2,8 20 19 9.5.2013 6,4 350 22 2 350 260 38 20 13.5.2013 6,4 74 9,5 3 250 1 400 130 15 3,4 56 22 27.5.2013 6,8 29 15 3 300 160 71 23 5.6.2013 6,7 44 21 5 050 280 66 25 18.6.2013 7,0 8,3 4 100 2 500 140 62 1,8 64 27 1.7.2013 6,5 38 12 3 400 120 66 29 16.7.2013 6,6 38 9,0 3 300 220 78 31 29.7.2013 7,6 17 2 400 490 110 18 1,8 64 33 12.8.2013 7,1 13 2 500 150 69 35 29.8.2013 7,0 35 7,0 4 200 200 75 38 16.9.2013 7,1 28 8,5 5 700 3 900 230 100 2,2 66 39 25.9.2013 7,1 67 6,9 5 400 180 60 41 7.10.2013 7,1 31 4,2 5 300 19 56 43 24.10.2013 6,7 500 15 4 300 1 600 140 27 5,4 53 Ka 2013 n=23 kpl 6,2 69 12 3937 2457 180 71 3,3 55 Med 2013 6,5 31 9,3 4000 1700 160 55 2,8 56 Ka 2012 Ka 2011 6,3 22 13 3607 1856 163 56 1,9 53 6,4 22 21 4713 2564 179 84 2,3 59 Om.kuorm.suot 2013 5,7 5,3 1559 468 63 35 4,2 50 Talvi 5 kpl 6,3 33 18 5420 5000 292 180 5,8 50 Kevät 2 kpl 5,5 66 7,0 1400 520 74 5,0 2,8 15 Kesä 11 kpl 6,7 61 13 3595 2073 182 49 2,3 65 Syksy 5 kpl 6,5 124 8,7 4220 1650 108 41 3,1 56

62 Taulukko 43 Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Hetkell. Hetkell. Huom aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 45 8.11.2012 5,7 2,3 1 500 440 44 16 1,6 50 1,3 0,8 47 21.11.2012 5,7 5,6 2 400 68 49 39,6 24,7 50 10.12.2012 5,8 2,0 1 800 53 54 2,1 1,3 51 18.12.2012 6,0 2,0 1 750 460 53 19 1,4 54 2,2 1,4 3 16.1.2013 6,1 2,0 1 900 60 46 3,4 2,1 7 12.2.2013 6,2 4,0 2 450 1 200 74 35 1,8 48 0,3 0,2 11 11.3.2013 6,2 2,2 2 900 88 48 1,5 0,9 14 2.4.2013 6,4 11 3900 2 600 120 73 2,7 50 2,6 1,6 16 16.4.2013 6,1 15 1 500 59 13 48,8 30,5 17 22.4.2013 5,9 37 4,0 1 250 280 56 11 3,3 18 68,0 42,5 padottaa 19 9.5.2013 5,7 15 1 400 64 34 14,5 9,1 20 13.5.2013 5,8 4,6 1 300 94 55 15 1,5 48 3,4 2,2 22 27.5.2013 5,9 5,2 1 700 110 77 0,8 0,5 23 5.6.2013 5,9 26 15 2 300 180 77 0,5 0,3 25 18.6.2013 5,9 4,6 1 700 190 89 32 2,3 68 0,5 0,3 padottaa 27 1.7.2013* 5,9 8,0 2 100 290 99 61 2,9 72 ei mitattu 27 1.7.2013 5,7 6,0 2 200 72 78 0,40 0,3 padottaa 29 16.7.2013 5,7 3,5 1 900 66 80 1,8 1,2 padottaa 31 29.7.2013 5,9 10 2 450 1 100 110 44 3,3 66 0,06 0,04 33 12.8.2013 5,9 9,9 2 500 120 68 0,08 0,1 35 29.8.2013 5,9 3,3 2 000 92 72 0,14 0,1 38 16.9.2013 6,0 5,5 1 800 340 74 24 2,6 71 0,40 0,3 39 25.9.2013 6,0 3,7 1 600 59 71 0,45 0,3 41 7.10.2013 6,1 4,2 1 300 54 59 0,75 0,5 43 24.10.2013 6,5 35 4,2 2 300 410 120 39 3,4 43 19,5 12,2 * omavalvontanäyte Ka 2013 n=25 kpl 5,9 9,1 7,7 1996 673 82 34 2,4 57 8,9 3,4 Med 2013 5,9 5,2 4,2 1900 410 72 32 2,6 54 Ka 2012 5,8 4,4 2143 750 64 26 2,0 56 Ka 2011 5,8 5,5 21 2757 986 86 30 2,5 67 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Talvi 6 kpl 6,1 3,9 2450 1420 75 42 2,0 50 Kevät 2 kpl 6,0 26 4,0 1375 280 58 11 3,3 16 Kesä 12 kpl 5,8 8,5 15 1946 403 94 35 2,5 68 Syksy 5 kpl 5,9 10 4,2 1820 425 69 28 2,5 54 Virtaama, valuma ja kuormitus Edellisten vuosien tapaan Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta mitattiin hetkellisiä virtaamia näytteenottojen yhteydessä (taulukko 43). Näytteenottajien merkintöjen mukaan mittapadolla oli useaan otteeseen padotusta. Röyhynsuon kuormitukset on laskettu omilla pitoisuuksilla ja läheisten ominaiskuormitussoiden A valumilla (ks. laskentatavan kuvaus 4.4.2). Röyhynsuon tarkkailuaseman kuormitukset vuonna 2013 on esitetty kuvassa 16 ja taulukossa 44. Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuoliset brutto-ominaiskuormitukset vuonna 2013 olivat suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 44). Kiintoaineen osalta kuormitus oli 12 %, typen 40 %, fosforin 72 % ja COD Mn osalta 53 % ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampi. Kuormitus oli suurin keväällä, elokuussa ja syksyllä, kun valumat olivat suuria (kuva 16). Röyhynsuon vuosikuormitus on laskettu oman tarkkailupisteen ominaiskuormitusluvuilla.

63 Kuva 16. Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2013.

64 Taulukko 44 Röyhynsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 138 128 124 114 20 51 47 7238 6670 Typpi 20 15 15 10 2,9 7,5 5,5 1068 784 Fosfori 0,82 0,60 0,48 0,28 0,12 0,30 0,22 43 32 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 516 169 338 20 74 188 62 26979 8808 Puhdistusteho Röyhynsuon pintavalutuskenttä poisti pitoisuusvertailun mukaan vuonna 2013 tehokkaasti kiintoainetta (puhdistusteho 86 %), fosforia (54 %) ja typpeä (50 %). Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon (lähinnä humus) osalta ei tapahtunut puhdistumista pintavalutuskentällä. Pitoisuusvertailun tulokset on koottu taulukkoon 45. Typen puhdistusteho on parantunut ja kiintoaineen ja fosforin osalta pysynyt ennallaan edellisvuosiin nähden. Ammoniumtypen puhdistusteho oli 73 %, fosfaattifosforin 57 % ja raudan 26 %. Taulukko 45 Röyhynsuon pintavalutuskentän puhdistustehot vuonna 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 8.11.2012 6,3 2,3 63 3200 1500 53 110 44 60 63 50 21 21.11.2012 14 5,6 60 2900 2400 17 91 68 25 47 49-4 10.12.2012 10 2,0 80 5000 1800 64 260 53 80 56 54 4 18.12.2012 15 2,0 87 5300 1750 67 240 53 78 53 54-2 16.1.2013 12 2,0 83 4000 1900 53 250 60 76 50 46 8 12.2.2013 Ei yp-näytettä 11.3.2013 7,6 2,2 71 6300 2900 54 320 88 73 48 48 0 2.4.2013 120 11 91 6500 3900 40 390 120 69 44 50-14 16.4.2013 74 15 80 1400 1500-7 88 59 33 9 13-41 22.4.2013 57 37 35 1400 1250 11 59 56 5 20 18 10 9.5.2013 350 15 96 2350 1400 40 260 64 75 38 34 11 13.5.2013 74 4,6 94 3250 1300 60 130 55 58 56 48 14 27.5.2013 29 5,2 82 3300 1700 48 160 110 31 71 77-8 5.6.2013 44 26 41 5050 2300 54 280 180 36 66 77-17 18.6.2013 8,3 4,6 45 4100 1700 59 140 89 36 64 68-6 1.7.2013 38 8,0 79 3400 2100 38 120 99 18 66 72-9 1.7.2013 Ei yp-näytettä 16.7.2013 38 3,5 91 3300 1900 42 220 66 70 78 80-3 29.7.2013 17 10 41 2400 2450-2 110 110 0 64 66-3 12.8.2013 13 9,9 24 2500 2500 0 150 120 20 69 68 1 29.8.2013 35 3,3 91 4200 2000 52 200 92 54 75 72 4 16.9.2013 28 5,5 80 5700 1800 68 230 74 68 66 71-8 25.9.2013 67 3,7 94 5400 1600 70 180 59 67 60 71-18 7.10.2013 31 4,2 86 5300 1300 75 19 54-184 56 59-5 24.10.2013 500 35 93 4300 2300 47 140 120 14 53 43 19 Keskiarvo: 69 9,5 86 3937 1967 50 180 82 54 55 56-1 Mediaani: 31 5,2 80 4000 1800 52 160 68 54 56 54-3 Minimi: 6,3 2,0 24 1400 1250-7 19 44-184 9 13-41 Maksimi: 500 37 96 6500 3900 75 390 180 80 78 80 21 2012 22 4,5 80 3607 2115 41 163 63 61 53 55-4 2011 22 5,2 77 4713 2666 43 179 81 55 59 66-11 2010 120 8,4 93 4050 2500 38 281 85 70 60 69-15 Talvi 33 3,9 88,3 5420 2450 55 292 75 74 50 50 0 Kevät 66 26 60 1400 1375 2 74 58 22 15 16-6 Kesä 61 8,5 86 3595 1946 46 182 94 48 65 68-4 Syksy 124 10 92 4220 1820 57 108 69 36 56 54 3

6.8 Riihimäki Riihimäen alueella oli täydentävää kuormitustarkkailua Sammalistonsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä 3. 65 6.8.1 Sammalistonsuo (Riihimäki), Kekkilä Oy Sammalistonsuo sijaitsee Riihimäen kaupungissa noin 3 km taajama-alueen pohjoispuolella. Sammalistonsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1970 ja tuotanto 1975. Sammalistonsuolla oli vuonna 2013 tuotannossa 110 ha ja alle viiden vuoden sisällä tuotannosta poistuneita aloja oli 16 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 16.6.2004 (päätös nro 44/2004/4, dnro LSY-2002- Y-355) on myöntänyt ympäristöluvan Sammalistonsuon turvetuotantoalueelle. Ympäristöluvan lupamääräyksien tarkistuksesta on Etelä-Suomen aluehallintovirasto antanut päätöksen 31.5.2013 (ESAVI/30/04.08/2011). Päätös ei ole lainvoimainen. Sammalistonsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35) Vanajan reitin valumaalueeseen (35.8) kuuluvalla Punkanjoen valuma-alueella (35.829). Sammalistonsuon kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta reittiä Punkanjoki - Puujoki - Kernaalanjärvi. Vuonna 2013 kuivatusvedet koko tuotantoalan osalta on käsitelty ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Sammalistonsuolle on rakenteilla tarkistushakemuksen mukaisesti uusi vesienkäsittelykosteikko, koska pintavalutuskenttä on todettu toimimattomaksi. Sammalistonsuolla suoritetaan täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 198,0 ha. Vuonna 2013 Sammalistonsuolla oli tuotantoa ajalla 1.6. 10.9.2013 yhteensä 45 tuotantopäivää. Vedenlaatu Taulukoissa 46 ja 47 on esitetty Sammalistonsuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuoliset vedenlaadut vuonna 2013. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli noin kolme kertaa suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Kokonaistyppipitoisuus oli 69 % ja kokonaisfosforin pitoisuus 34 % keskiarvoa korkeampi. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo (lähinnä humus) oli samaa tasoa kuin luonnontilaisten soiden vertailuarvo (32 mg/l O2). 14.8.2013 otettu näyte on ylivirtaamatilanteessa otettu omavalvontanäyte, jonka osalta pitoisuudet on laskettu mukaan keskiarvoihin. Kiintoainepitoisuus ja COD Mn -arvo olivat näytteessä suurempia kuin Sammalistonsuon muilla näytteenottokerroilla (taulukko 47). Ravinteita omavalvontanäytteessä oli vähemmän kuin Sammalistonsuolla keskimäärin.

66 Taulukko 46 Sammalistonsuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 7 11.2.2013 6,9 12 3 700 88 27 15 10.4.2013 7,0 56 14 4 300 130 34 28 8.7.2013 7,2 28 10 3 200 94 38 33 14.8.2013* 7,4 30 8,0 1 600 51 60 7,7 1,4 33 38 16.9.2013 7,8 4,3 910 39 22 * omavalvontanäyte Ka 2013 n=5 kpl 7,2 26 11 2742 82 31 Med 13 7,2 28 10 3200 88 33 Ka 2012 6,9 17 3177 76 30 Ka 2011 6,7 16,0 3860 85 35 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Taulukko 47 Sammalistonsuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Hetkell. Hetkell. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 7 11.2.2013 7,0 9,6 3 600 76 28 4,0 2,0 15 10.4.2013 7,0 32 7,4 3 800 98 29 10,0 5,1 28 8.7.2013 7,3 23 10 3 100 100 37 15,0 7,6 33 14.8.2013* 7,3 56 23 1 500 30 85 14 1,5 40 ei mitattu 38 16.9.2013 7,2 13 1 100 51 29 3,0 1,5 * omavalvontanäyte Ka 2013 n=5 kpl 7,1 27 2620 30 82 14 1,5 33 8,0 4,0 Med 13 7,2 23 3100 85 29 7,0 3,5 Ka 2012 Ka 2011 6,7 13 2618 69 35 6,5 10 3217 68 42 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Virtaama, valuma ja kuormitus Sammalistonsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat (taulukko 47). Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan 11.4.2013 Sammalistonsuon vesiä oli virrannut mittapadon ohi. Sammalistonsuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Sammalistonsuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Sammalistonsuon brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat COD Mn -arvoa lukuun ottamatta huomattavasti suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 47). Kuormitus oli typen osalta 89 %, fosforin osalta 47 % ja kiintoaineen osalta 76 % korkeampi kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen taustahuuhtouma. Sammalistonsuon vuosikuormitus on laskettu koko tuotantoalueelle Sammalistonsuon tarkkailupisteen kuormituslukujen perusteella (taulukko 90, liite 8).

67 Taulukko 48 Sammalistonsuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 218 210 124 114 27 80 77 10029 9661 Typpi 28 24 15 9,6 3,5 10 8,6 1267 1083 Fosfori 0,71 0,55 0,48 0,28 0,089 0,26 0,20 32 25 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 269-12 338 20 34 98-4 12369-535 Puhdistusteho Sammalistonsuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 49. Keskimääräinen puhdistusteho oli kokonaistypen osalta 4 %. Kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvon osalta keskimääräiset puhdistustehot jäivät alhaisiksi. Elo- ja syyskuun näytteiden huonot puhdistustehot laskivat keskiarvoa. Puhdistustehot olivat huonommat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %). Sammalistonsuolle on rakenteilla tarkistushakemuksen mukaisesti uusi vesienkäsittelykosteikko, koska pintavalutuskenttä on todettu toimimattomaksi. Taulukko 49 Sammalistonsuon pintavalutuskentän puhdistustehot vuonna 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 11.2.2013 12 9,6 20 3700 3600 3 88 76 14 27 28-4 10.4.2013 56 32 43 4300 3800 12 130 98 25 34 29 15 8.7.2013 28 23 18 3200 3100 3 94 100-6 38 37 3 14.8.2013 30 56-87 1600 1500 6 60 85-42 33 40-21 16.9.2013 4,3 13-202 910 1100-21 39 51-31 22 29-32 Keskiarvo: 26 27-3 2742 2620 4 82 82 0 31 33-6 Mediaani: 28 23 18 3200 3100 3 88 85-6 33 29-4 Minimi: 4,3 10-202 910 1100-21 39 51-42 22 28-32 Maksimi: 56 56 43 4300 3800 12 130 100 25 38 40 15 2012 17 13 23 3177 2618 18 76 69 9 30 35-17 2011 16 9,8 39 3860 3217 17 85 68 20 35 42-21 2010 19 19 2 3250 3450-6 107 78 27 24 36-54 6.9 Tammela Hydrologisena vuonna 2013 Tammelan kunnan alueelta läntisen Suomen kuormitustarkkailussa oli mukana kolme tuotantoaluetta. Ympärivuotista kuormitustarkkailua oli Okssuolla ja Rinnansuolla ja täydentävää tarkkailua Koivansuolla. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä 3. 6.9.1 Koivansuo (Tammela) Koivansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 85/2003/4 ja sen muutos 45/2009/4 (LSY-2009-Y-43). Koivansuolla on siirrytty kuntoonpanovaiheesta tuotantoon vuonna 2011. Vuonna 2013 tuotannossa oli 30,0 ha ja levossa 8,0 ha. Vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Koivansuo sijaitsee Paimionjoen vesistöalueella (27),

Pajulanjoen valuma-alueella (27.043). Kuivatusvedet johdetaan reittiä: Kytöniitunoja- Myllyjoki-Pienjoki-Pajulanjoki-Virkaanjoki-Hirsijärvi. Koivansuolla oli vuonna 2013 täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Alapuolisen mittapadon valuma-alue on 46,3 ha. Vuonna 2013 tuotanto käynnistettiin 2.5. ja lopetettiin 15.8.2013, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 23. Vedenlaatu Taulukoissa 50 ja 51 on esitetty Koivansuon pintavalutuskentän vedenlaadut vuonna 2013. Otettujen näytteiden perusteella pintavalutuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat muiden mitattujen parametrien paitsi kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta pienemmät verrattuna tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Koivansuon pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli soille tyypillisen hapanta (ph keskiarvo 4,8). 18.6.2013 otettu näyte on ylivirtaamatilanteeseen ajoittuva omavalvontanäyte. Tuolloin vedessä pitoisuudet olivat koholla verrattuna Koivansuon keskimääräisiin pitoisuuksiin. Otettujen viiden näytteen perusteella Koivansuolta lähtevän veden keskimääräiset kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat pienemmät kuin edellisvuosina. COD Mn -arvo oli edellisvuosia suurempi ja vesi oli edellisvuosia happamampaa. Taulukko 50 Koivansuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 7 21.2.2013 5,6 2,7 1 900 74 48 16 16.4.2013 5,0 17 800 30 9,3 29 16.7.2013 6,2 18 2 100 190 43 36 5.9.2013 6,2 3,7 2 000 150 44 Ka 2013 n=4 kpl 5,5 10 1700 111 36 Med 13 5,9 10 1950 112 44 Ka 2012 5,3 12 21 2040 1133 143 78 3,3 64 Ka 2011 4,9 7,4 21 1852 878 92 41 3,0 60 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 68 Taulukko 51 Koivansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Hetkell. Hetkell. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 l/s l/s km 2 7 21.2.2013 6,0 1,1 1 500 36 35 2,0 4,3 16 16.4.2013 4,7 < 1 760 20 28 2,7 5,9 25 18.6.2013* 4,7 2,9 1 200 7,0 43 5,5 1,8 83 ei mitattu 29 16.7.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä 36 5.9.2013 4,6 1,5 900 17 71 0,08 0,2 * omavalvontanäyte Ka 2013 n=4 kpl 4,8 1,6 1090 7 29 6 1,8 54 1,6 3,5 Med 13 4,7 1,3 1050 28 53 Ka 2012 5,4 2,7 1114 630 30 11 1,3 47 Ka 2011 5,5 3,7 1117 344 42 11 2,1 49 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44

Virtaama, valuma ja kuormitus Koivansuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat (taulukko 51). Koivansuon kuormitukset on laskettu vertaamalla Koivansuolta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Koivansuon brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat COD Mn -arvoa lukuun ottamatta pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 52). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta brutto-ominaiskuormitus oli 19 % suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Koivansuon vuosikuormitus on laskettu koko tuotantoalueelle Koivansuon täydentävän tarkkailupisteen kuormituslukujen perusteella (taulukko 90, liite 8). Taulukko 52 Koivansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman kuormitus v. 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 11 3,3 124 114 0,43 4,1 1,2 157 46 Typpi 9,5 5,5 15 9,6 0,36 3,5 2,0 132 76 Fosfori 0,21 0,046 0,48 0,28 0,008 0,075 0,017 2,9 0,64 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 403 123 338 20 15 147 45 5592 1701 69 Puhdistusteho Koivansuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 53. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 85 %, kokonaistypen osalta 33 % ja kokonaisfosforin osalta 71 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta puhdistumista ei tapahtunut. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin puhdistustehot olivat selvästi paremmat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %). Taulukko 53 Koivansuon pintavalutuskentän puhdistustehot v. 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 21.2.2013 2,7 1,1 59 1900 1500 21 74 36 51 48 35 27 16.4.2013 17 1,0 94 800 760 5 30 20 33 9,3 28-201 18.6.2013 Ei yp-näytettä 16.7.2013 Ei ap-näytettä 5.9.2013 3,7 1,5 59 2000 900 55 150 17 89 44 71-61 Keskiarvo: 7,8 1,2 85 1567 1053 33 85 24 71 34 45-32 Mediaani: 3,7 1,1 59 1900 900 21 74 20 51 44 35-61 Minimi: 2,7 1,0 59 800 760 5 30 17 33 9,3 28-201 Maksimi: 17 1,5 94 2000 1500 55 150 36 89 48 71 27

6.9.2 Okssuo (Tammela) Okssuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1999 ja tuotanto 2001. Okssuolla oli vuonna 2013 tuotannossa 115,0 ha, levossa 5,0 ha ja valmistelussa 4,0 ha. Okssuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 133/2007/4 myönnetty 5.12.2007). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 28.10.2008 (Nro 08/0654/3). Lisäksi Okssuolla on ympäristölupa vesienkäsittelyn tehostamiseen (päätös 137/2009/4, myönnetty 13.5.2009). Okssuon tarkkailuasemat sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella (35.937). Okssuon kuivatusvedet purkautuvat Oksjokeen ja edelleen Pehkijärveen. Okssuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskenttä sekä kosteikko, joille vedet jaetaan tasaisesti pumppaamolta puolet kosteikolle ja puolet pintavalutuskentälle. Okssuolla oli ympärivuotisessa tarkkailussa pintavalutuskentän alapuolinen ja kosteikon alapuolinen piste. Lisäksi veden laatua tarkkailtiin ympärivuotisesti yläpuoliselta näytepisteeltä. Vedet johdetaan pumppaamolta puolet pintavalutuskentän ja puolet kosteikon kautta. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valuma-alue on 75,6 ha. Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman valuma-alue on 75,3 ha. Vuonna 2013 tuotantoa oli Okssuolla ajalla 2.5. - 17.8.2013 yhteensä 22 tuotantopäivää. 70 Vedenlaatu Okssuo, pintavalutuskenttä Okssuon pintavalutuskentän ja kosteikon yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 54. Taulukossa 55 ja kuvassa 18 on esitetty pintavalutuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet. Otettujen näytteiden perusteella keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli pienempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kokonaisfosforin pitoisuus oli 75 % suurempi kuin pysyvillä tarkkailukohteilla keskimäärin. Fosfaattifosforia vedessä oli yli kaksinkertainen määrä verrattuna ominaiskuormitussoiden keskiarvoon. Rautapitoisuus oli 31 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo 70 % suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Okssuon pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu oli samaa tasoa kuin vuosina 2011 2012.

71 Taulukko 54 Okssuon pintavalutuskentän ja kosteikon yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 46 9.11.2011 5,3 1,6 2080 46 77 48 22.11.2011 5,4 < 1 2130 51 71 51 12.12.2011 5,4 1,2 2200 1200 44 21 1,9 61 52 22.12.2011 4,8 < 1 2040 34 53 4 18.1.2012 5,2 1,4 2000 47 70 9 22.2.2012 5,3 2,5 2900 1400 120 65 7,1 120 12 14.3.2012 5,5 2,4 3200 170 120 15 3.4.2012 5,5 1,0 1200 590 37 14 1,7 34 16 12.4.2012 5,6 1,6 1400 43 41 17 19.4.2012 5,5 1,2 1100 490 34 6,0 1,2 30 18 26.4.2012 5,3 < 1 1100 34 39 20 8.5.2012 5,4 2,0 1200 44 48 22 21.5.2012 5,3 2,9 1100 99 57 20 2,6 55 24 4.6.2012 5,4 2,8 1000 53 50 26 20.6.2012 5,5 3,8 1200 74 53 28 5.7.2012 5,3 7,6 1800 220 120 35 5,3 79 30 17.7.2012 5,4 6,7 1500 94 71 32 2.8.2012 5,2 7,3 2000 120 111 34 15.8.2012 5,5 23 19 2200 430 306 170 13 120 36 29.8.2012 5,6 2,8 1500 72 81 38 13.9.2012 5,6 4,0 1400 52 72 40 26.9.2012 5,6 3,5 1300 110 65 21 2,5 74 42 11.10.2012 5,2 3,0 1700 52 73 44 25.10.2012 5,0 2,4 1900 900 43 17 2,4 71 Ka 2012 n=24 kpl 5,4 3,7 19 1715 604 76 41 4,2 70 Med 12 5,4 2,5 19 1600 490 52 21 2,5 71 Ka 2011 5,4 4,1 20 1930 634 141 159 7,3 80 Ka 2010 5,4 8,6 23 2061 448 112 37 5,6 83 Om.kuorm.suot 2012 5,5 6,6 1624 505 55 19 3,3 52 Talvi 3 kpl 5,3 2,1 2700 1400 112 65 7,1 103 Kevät 5 kpl 5,5 1,4 1200 540 38 10 1,5 38 Kesä 9 kpl 5,4 6,8 1522 250 105 75 7,0 77 Syksy 7 kpl 5,2 2,0 1907 737 48 20 2,3 69

Taulukko 55 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2013. 72 vko pvm Pitoisuus Virtamaa Jakso ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Sameus Kiintoaine DOC jakson jakson aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori (0,4 µm) virtaama valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 FTU mg/l mg/l l/s l/s km 2 Päivää 44 1.11.2012 10,9 14,5 7 45 8.11.2012 5,1 2,5 1 900 950 44 22 2,0 61 12,1 16,1 13 47 21.11.2012 5,0 1,0 1 800 43 59 6,8 9,0 10 * 50 10.12.2012 5,3 2,4 1 900 53 65 2,7 3,5 17 * 51 18.12.2012 5,5 2,2 1 900 1 000 54 29 2,9 60 4,6 6,1 29 3 16.1.2013 5,5 2,0 1 600 50 54 2,2 2,9 27 7 12.2.2013 5,6 2,0 1 800 850 66 33 4,3 71 1,4 1,9 28 11 12.3.2013 5,6 4,5 2100 120 86 0,9 1,1 21 14 2.4.2013 5,6 8,7 2 900 1 400 200 120 9,3 100 1,7 2,3 14 16 16.4.2013 5,8 14 1 600 110 45 35,1 46,6 6 17 22.4.2013 5,5 1,1 1 200 490 36 9,0 0,96 26 18,4 24,4 9 * 19 7.5.2013 5,5 3,3 1 500 60 49 2,6 9,7 30 5,1 6,8 12 * 20 13.5.2013 5,6 3,8 1 600 470 75 29 2,8 59 3,4 9,1 34 1,5 1,9 14 22 27.5.2013 5,6 2,5 1 200 81 66 4,0 14 35 0,4 0,6 9 23 5.6.2013 5,5 8,0 1 800 150 89 9,4 20 47 0,7 0,9 13 25 18.6.2013 5,4 3,1 1 100 82 67 24 2,4 55 3,0 13 31 0,4 0,5 13 * 27 1.7.2013* 5,6 22 21 2 600 450 360 240 11 120 0,01 0,02 1 * 27 1.7.2013 5,7 14 2 700 360 120 14 63 54 0,01 0,01 9 * 29 16.7.2013 Ei näytettä! 0,02 0,02 19 * 31 29.7.2013 Ei näytettä! 1,8 2,5 14 33 12.8.2013 5,4 12 1 900 130 110 7,0 21 61 4,9 6,5 17 35 29.8.2013 5,3 6,5 1 600 99 97 7,3 17 74 0,5 0,7 19 38 17.9.2013 5,3 4,7 1 700 190 81 33 5,5 94 7,2 21 42 0,5 0,7 6 39 25.9.2013 5,4 5,5 1 400 75 96 3,4 21 52 0,4 0,6 14 41 7.10.2013 5,5 4,5 1 000 56 71 2,6 18 40 2,2 2,9 17 43 24.10.2013 5,8 5,9 1 500 410 84 33 2,2 62 4,6 9,5 38 16,0 21,3 8 * omavalvontanäyte Virtaamajaksoa muokattu * Ka 2013 n=23 kpl 5,4 5,9 21 1752 629 107 57 4,3 75 5,7 20 45 3,8 5,0 365 Med 2013 5,5 4,5 21 1700 480 75 31 2,9 66 4,3 18 41 Ka 2012 Ka 2011 5,4 3,7 19 1715 604 76 41 4,2 70 5,4 4,1 20 1930 634 141 159 7,3 80 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Talvi 6 kpl 5,5 3,6 2033 1083 91 61 5,5 73 2,2 2,9 136 Kevät 2 kpl 5,6 7,6 1400 490 73 9,0 1,0 36 23,4 31,1 15 Kesä 10 kpl 5,5 8,0 21 1770 298 146 82 5,4 86 1,5 1,9 145 Syksy 5 kpl 5,3 3,9 1520 680 60 28 2,1 70 6,4 8,5 69 Okssuo, kosteikko Okssuon kosteikolta purkautuvan veden laatu on esitetty taulukossa 56 ja kuvassa 21. Kosteikolta purkautuvan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman alhaisempi verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon vuonna 2013. Kokonaistyppeä oli noin 17 % ja kokonaisfosforia noin 16 % enemmän kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Ammoniumtypen keskimääräinen pitoisuus oli noin 50 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo noin 74 % suurempi pysyvien asemien keskiarvoon verrattuna. Okssuon kosteikon alapuolisessa vedessä ph oli alhaisempi kuin Okssuon pintavalutuskentältä tulevassa vedessä ja ajoittain ph oli alle 5. 2.4.2013 pitoisuudet olivat koholla, mikä johtui siitä että kohteella oli tehty kunnostustöitä ja asennettu kosteikon alapuolinen mittakaivo. Edellisvuoden keskipitoisuuksiin verrattuna typpipitoisuus oli vuonna 2013 pienempi, fosfori- ja kiintoainepitoisuus olivat edellisvuoden tasoa ja COD Mn -arvo oli hieman korkeampi.

Taulukko 56 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2013. 73 vko pvm Pitoisuus Virtamaa Jakso ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta COD Mn Kiintoaine DOC jakson jakson aine typpi typpi fosfori fosfori (0,4 µm) virtaama valuma 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 mg/l mg/l l/s l/s km 2 Päivää 43 1.11.2013 hetk.q 45 8.11.2012 4,9 3,4 2 400 1 300 45 13 1,9 67 33,7 44,6 hetk.q 47 21.11.2012 4,9 2,8 2 300 40 61 22,8 30,1 hetk.q 50 10.12.2012 5,6 11 2 700 120 76 6,3 8,3 hetk.q 51 18.12.2012 5,6 6,8 2 700 1 500 110 36 5,1 77 4,9 6,5 hetk.q 3 16.1.2013 5,7 12 2 400 120 58 3,1 4,2 hetk.q 7 12.2.2013 5,9 6,7 2 500 1 600 140 56 5,9 52 4,1 5,4 hetk.q 11 12.3.2013 Ei virtaamaa. Ei näytettä. Kenttä remontissa. hetk.q 14 2.4.2013 5,7 19 3 150 1 900 200 65 6,2 65 11,3 15,0 hetk.q 16 16.4.2013 5,7 10 1 950 96 37 27,9 37,0 hetk.q 17 22.4.2013 5,8 4,2 1 200 430 36 < 5 0,44 21 23,2 30,6 hetk.q 19 7.5.2013 6,0 6,1 1 500 40 42 5,1 6,8 12 * 20 13.5.2013 5,5 3,3 1 400 450 36 < 5 0,88 46 4,6 31 1,5 1,9 14 22 27.5.2013 5,9 1,7 1 200 41 66 0,4 0,6 9 23 5.6.2013 5,2 2,9 1 500 51 86 0,7 0,9 13 25 18.6.2013 5,2 < 1 1 600 130 37 < 5 1,1 92 < 1 58 0,4 0,5 13 * 27 1.7.2013* 5,0 2,5 1 800 16 47 31 1,4 140 0,01 0,02 1 * 27 1.7.2013 5,0 2,0 1 700 40 120 0,01 0,01 9 * 29 16.7.2013 4,8 6,8 1 800 41 140 0,02 0,02 19 * 31 29.7.2013 4,8 3,5 1 800 35 98 < 5 1,7 150 6,3 94 1,9 2,5 14 33 12.8.2013 5,1 1,1 1 800 34 150 4,9 6,5 17 35 29.8.2013 5,1 3,3 1 750 31 130 0,5 0,7 19 38 17.9.2013 5,0 1,0 1 500 110 27 < 5 1,8 140 0,5 0,7 6 39 25.9.2013 5,1 2,5 1 600 25 130 0,4 0,6 14 41 7.10.2013 5,2 2,5 1 400 27 120 2,2 2,9 17 43 24.10.2013 5,7 2,6 2 000 810 31 < 5 1,8 95 16,1 21,3 8 * omavalvontanäyte Virtaamajaksoa muokattu * Ka 2013 n=24 kpl 5,2 4,9 1902 753 63 21 2,6 90 4,0 61 Med 2013 5,2 3,3 1800 450 41 5,0 1,8 82 4,6 58 Ka 2012 5,5 4,5 2054 800 65 19 3,1 78 Ka 2011 5,1 3,1 2233 918 77 29 3,1 84 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Talvi 5 kpl 5,7 11 2690 1667 138 52 5,7 66 Kevät 2 kpl 5,9 7,1 1575 430 66 5,0 0,44 29 Kesä 12 kpl 5,1 2,9 1613 148 44 10 1,4 109 Syksy 5 kpl 5,2 2,8 1940 1055 34 9,0 1,9 95 Virtaama, valuma ja kuormitus Okssuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus Okssuon pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolla on mitattu virtaamia jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 3,8 l/s (v. 2012 7,0 l/s) ja valuma 5,0 l/s km 2 (v. 2012 8,7 l/s km 2 ). Virtaamamittaus toimi hyvin ja virtaamajaksot saatiin koko tarkkailuvuoden ajalta. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat marraskuussa 2012, keväällä, elokuussa sekä lokakuussa 2013 (kuva 17). Helmi-maaliskuussa, kesäheinäkuussa ja syyskuussa valumat olivat hyvin alhaisia. Okssuon valumat olivat pienempiä kuin samalla alueella A sijaitsevan Rinnansuon keskimääräiset valumat (liite 4). Okssuo ja Rinnansuo ovat alueen A ominaiskuormitussoita (n=2).

74 Kuva 17 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman valumat, ominaiskuormitussoiden alue A valumat ja Okssuolta otettujen näytteiden ajankohdat vuonna 2013. Kuormituslaskennassa Okssuon pintavalutuskentän osalta on käytetty pintavalutuskentän alapuolelta mitattuja pitoisuuksia ja omia virtaamia. Okssuon pintavalutuskentän alapuoliset brutto-ominaiskuormitukset vuonna 2013 olivat huomattavasti pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 57). Kuormitus oli suurinta keväällä ja syksyllä, kun valumat olivat suuria (kuva 18).

75 Kuva 18. Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2013.

Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) brutto-ominaiskuormitukset olivat pienemmät kuin aikaisempina vuosina (kuva 19). Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli hieman viime vuosia korkeampi. Okssuon ominaiskuormitukset ovat laskeneet tarkkailun aloittamisesta lähtien vaikka vuosien välistä pientä vaihtelua onkin ollut. Taulukko 57 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 5,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 23 19 124 114 1,4 8,5 6,9 526 427 Typpi 7,3 5,1 15 10 0,45 2,7 1,9 166 116 Fosfori 0,32 0,23 0,48 0,28 0,02 0,12 0,08 7,1 5,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 260 121 338 20 16 95 44 5894 2732 76 Kuva 19 Okssuon bruttokuormitusten (g/ha d ja g O 2 /ha d) vuosien välinen vaihtelu 2003 2013. Okssuon kosteikon alapuolinen kuormitus Okssuon kosteikon alapuoliselle mittapadolle on asennettu jatkuvatoiminen virtaamamittari 6.5.2013 ja sitä ennen kohteelta on mitattu näytteenoton yhteydessä hetkellinen virtaama. Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 5,2 l/s ja valuma 6,9 l/s km 2. Valumahuiput ovat selvästi korkeampia kuin Okssuon pintavalutuskentän alapuolelta on mitattu.

Kuormituslaskennassa Okssuon kosteikon osalta on käytetty kosteikon alapuolelta mitattuja pitoisuuksia ja omia virtaamia sekä ennen omaa virtaamamittausta olevien jaksojen osalta Okssuon pintavalutuskentän alapuolelta mitattuja valumia. 77 Kuva 20 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailuaseman valumat, ominaiskuormitussoiden alue A valumat ja Okssuolta otettujen näytteiden ajankohdat vuonna 2013. Okssuon kosteikon alapuoliset ominaiskuormitukset vuonna 2013 olivat COD Mn - kuormitusta lukuun ottamatta huomattavasti pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 58). Kuormitukset olivat hieman korkeampia kuin Okssuon pintavalutuskentän osalta. Kuormituksen määrä laskentajaksoittain käy ilmi kuvasta 21. Taulukko 58 Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvut vuonna 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonais- 2013 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 25 20 124 114 1,5 9,0 7,5 561 462 Typpi 9,0 6,8 15 10 0,56 3,3 2,5 203 153 Fosfori 0,30 0,21 0,48 0,28 0,018 0,11 0,076 6,7 4,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 293 153 338 20 18 107 56 6629 3467

78 Kuva 21. Okssuon kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2013.

Okssuon vuosikuormitus Okssuon vuosikuormitus on laskettu pintavalutuskentän alapuolisen ja kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvuilla. Koska Okssuon kuivatusvedet jaetaan puolet kosteikolle ja puolet pintavalutuskentälle, kokonaiskuormitus muodostuu tarkkailupisteiden yhteenlasketusta kuormituksesta. Okssuon kokonaiskuormitus yhteensä on esitetty taulukossa 90 ja vesistöalueittain liitteessä 8. Puhdistusteho Okssuon pintavalutuskenttä Okssuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 59. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 65 %, kokonaistypen osalta 32 %, kokonaisfosforin osalta 13 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 4 %. Ammoniumtypen osalta puhdistusteho oli 52 % ja raudan osalta 1 %. Fosfaattifosforin osalta keskimääräinen puhdistusteho jäi negatiiviseksi. Taulukko 59 Okssuon pintavalutuskentän puhdistustehot v. 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 8.11.2012 2,8 2,5 11 2400 1900 21 56 44 21 67 61 9 21.11.2012 2,6 1,0 62 2400 1800 25 67 43 36 64 59 8 10.12.2012 12 2,4 80 2600 1900 27 120 53 56 69 65 6 18.12.2012 7,1 2,2 69 2700 1900 30 120 54 55 65 60 8 16.1.2013 3,1 2,0 35 2500 1600 36 140 50 64 53 54-2 12.2.2013 6,1 2,0 67 2600 1800 31 160 66 59 50 71-42 12.3.2013 Ei yp-näytettä 2.4.2013 19 8,7 54 3100 2900 6 190 200-5 55 100-82 16.4.2013 17 14 18 970 1600-65 24 110-358 17 45-165 22.4.2013 6,5 1,1 83 1500 1200 20 44 36 18 28 26 7 7.5.2013 22 3,3 85 2200 1500 32 140 60 57 64 49 23 13.5.2013 10 3,8 62 1650 1600 3 13 75-477 69 59 14 27.5.2013 19 2,5 87 1700 1200 29 160 81 49 75 66 12 5.6.2013 38 8,0 79 2600 1800 31 290 150 48 87 89-2 18.6.2013 27 3,1 89 2750 1100 60 120 67 44 99 55 44 1.7.2013 Ei yp-näytettä 1.7.2013 42 14 67 2500 2700-8 120 360-200 110 120-9 16.7.2013 Ei ap-näytettä 29.7.2013 Ei ap-näytettä 12.8.2013 12 12 0 3300 1900 42 86 130-51 130 110 15 29.8.2013 18 6,5 64 3200 1600 50 95 99-4 110 97 12 17.9.2013 19 4,7 75 3100 1700 45 110 81 26 110 94 15 25.9.2013 12 5,5 54 2800 1400 50 74 75-1 94 96-2 7.10.2013 9,0 4,5 50 2700 1000 63 72 56 22 82 71 13 24.10.2013 6,0 5,9 2 3200 1500 53 78 84-8 77 62 19 Keskiarvo: 15 5,2 65 2499 1695 32 109 94 13 75 72 4 Mediaani: 12 3,8 64 2600 1600 31 110 75 22 69 65 8 Minimi: 2,6 1,0 0 970 1000-65 13 36-477 17 26-165 Maksimi: 42 14 89 3300 2900 63 290 360 64 130 120 44 2012 6,0 3,7 39 2293 1715 25 96 76 21 70 70 0 2011 4,5 2,8 38 2892 1555 46 48 55-14 100 78 22 Talvi 9,5 3,6 62 2700 2033 25 146 91 38 58 73-24 Kevät 12 7,6 36 1235 1400-13 34 73-115 23 36-58 Kesä 24 8,0 66 2555 1770 31 117 146-25 98 86 12 Syksy 6,5 3,9 40 2700 1520 44 69 60 13 77 70 9 79

Okssuon kosteikko 80 Okssuon kosteikon puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 60. Otettujen näytteiden keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 68 %, kokonaistypen osalta 24 % ja kokonaisfosforin osalta 40 %. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta ei tapahtunut puhdistumista. Ammoniumtypen osalta puhdistusteho oli 37 %, fosfaattifosforin osalta 41 % ja raudan osalta 32 %. Puhdistusteho oli fosforin osalta parempi, mutta typen osalta heikompi verrattuna Okssuon pintavalutuskentän puhdistustehoihin. Taulukko 60 Okssuon kosteikon puhdistustehot v. 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % 8.11.2012 2,8 3,4-21 2400 2400 0 56 45 20 67 67 0 21.11.2012 2,6 2,8-8 2400 2300 4 67 40 40 64 61 5 10.12.2012 12 11 8 2600 2700-4 120 120 0 69 76-10 18.12.2012 7,1 6,8 4 2700 2700 0 120 110 8 65 77-18 16.1.2013 3,1 12-287 2500 2400 4 140 120 14 53 58-9 12.2.2013 6,1 6,7-10 2600 2500 4 160 140 13 50 52-4 12.3.2013 Ei näytettä! 2.4.2013 19 19 0 3100 3150-2 190 200-5 55 65-18 16.4.2013 17 10 41 970 1950-101 24 96-300 17 37-118 22.4.2013 6,5 4,2 35 1500 1200 20 44 36 18 28 21 25 7.5.2013 22 6,1 72 2200 1500 32 140 40 71 64 42 34 13.5.2013 10 3,3 67 1650 1400 15 13 36-177 69 46 33 27.5.2013 19 1,7 91 1700 1200 29 160 41 74 75 66 12 5.6.2013 38 2,9 92 2600 1500 42 290 51 82 87 86 1 18.6.2013 27 1,0 96 2750 1600 42 120 37 69 99 92 7 1.7.2013 Ei yp-näytettä! 1.7.2013 42 2,0 95 2500 1700 32 120 40 67 110 120-9 16.7.2013 29 6,8 77 2500 1800 28 120 41 66 110 140-27 29.7.2013 24 3,5 85 2600 1800 31 35 98-180 110 150-36 12.8.2013 12 1,1 91 3300 1800 45 86 34 60 130 150-15 29.8.2013 18 3,3 82 3200 1750 45 95 31 67 110 130-18 17.9.2013 19 1,0 95 3100 1500 52 110 27 75 110 140-27 25.9.2013 12 2,5 79 2800 1600 43 74 25 66 94 130-38 7.10.2013 9,0 2,5 72 2700 1400 48 72 27 63 82 120-46 24.10.2013 6,0 2,6 57 3200 2000 38 78 31 60 77 95-23 Keskiarvo: 16 5,1 68 2503 1907 24 106 64 40 78 88-13 Mediaani: 12 3,3 72 2600 1800 29 110 40 60 75 77-10 Minimi: 2,6 1,0-287 970 1200-101 13 25-300 17 21-118 Maksimi: 42 19 96 3300 3150 52 290 200 82 130 150 34 2012 6,0 4,6 23 2293 2073 10 96 64 33 70 78-12 2011 4,5 2,8 38 2892 1555 46 48 55-14 100 78 22 Talvi 9,5 11-17,3 2700 2690 0 146 138 5 58 66-12 Kevät 12 7,1 40 1235 1575-28 34 66-94 23 29-29 Kesä 24 2,9 88 2555 1613 37 117 44 63 98 109-11 Syksy 6,5 2,8 57 2700 1940 28 69 34 52 77 95-23

81 6.9.3 Rinnansuo (Tammela) Rinnansuo sijaitsee Tammelan kunnassa noin 18 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Vuonna 2013 Rinnansuolla oli tuotantokunnossa 30 ha ja levossa 15 ha. Rinnansuon tuotantoalueita viimeisteltiin vuonna 2013 ja tuotantoa aloitettiin vähäisessä määrin. Rinnansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 28.10.2009 myöntämä ympäristölupa (Nro 84/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-369). Tuotantoalue sijaitsee Loimijoen vesistöalueella (35) Turpoonjoen valuma-alueeseen (35.98) kuuluvalla Kauhaojan valuma-alueella (35.985). Rinnansuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä ja sulan maan aikaan vedet käsitellään lisäksi rakeisen kemikaalin avulla. Kemikalointi on ns. kevytkemikalointi (rakeinen kemikaali syötetään veteen ns. sukka-annostelulla). Syksyllä 2012 kemikalointi lopetettiin 18.11.2012. Talven jälkeen kemikalointi otettiin uudelleen käyttöön 7.5.2013. Vuonna 2013 kemikalointi lopetettiin 20.11.2013. Ympärivuotista tarkkailua suoritetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilla pisteillä sekä kemikalointiasemalla. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon ja kemikalointiaseman valuma-alue on 51,0 ha. Vedenlaatu Taulukoissa 61 ja 62 on esitetty Rinnansuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuoliset vedenlaadut vuonna 2013. Taulukossa 63 on esitetty kemikalointiaseman alapuolinen vedenlaatu. Rinnansuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle, jonka jälkeen vedet käsitellään kemikaloinnilla sulanmaan aikaan. Kemikaloinnin alapuolisen pisteen vesinäytteet edustavat Rinnansuolta purkautuvan veden laatua, jonka perusteella lasketaan Rinnansuon vuosikuormitus. Rinnansuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli samaa tasoa kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Korkeimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin marraskuussa 2012 sekä touko- ja kesäkuussa 2013. Rinnansuolta purkautuvan veden keskimääräinen rautapitoisuus oli 64 % suurempi keskiarvoon verrattuna. Muiden mitattujen parametrien osalta keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Kokonaistypen 34 %, ammoniumtypen 24 %, kokonaisfosforin 48 %, fosfaattifosforin 35 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) 54 % pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemikaloinnin vaikutus näkyy varsinkin alhaisina fosforipitoisuuksina ja COD Mn -arvoina.

Taulukko 61 Rinnansuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2013 82 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Nitraatti- Kok. Fosf. Rauta COD Mn TOC Sameus DOC aine hehk. typpi typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l FTU mg/l 45 7.11.2012 6,0 6,1 1 900 790 77 95 50 6,6 53 33 22 32 47 21.11.2012 6,1 12 2 000 850 110 87 48 8,7 48 28 26 28 50 11.12.2012 6,2 77 28 1 800 970 14 100 41 11 47 22 32 19 51 19.12.2012 6,3 7,3 1 700 1 100 13 53 35 16 29 18 21 19 1 3.1.2013 6,1 10 905 390 160 35 59 5,7 18 11 8,7 12 3 16.1.2013 6,2 28 18 1 600 1 200 < 5 48 23 17 23 16 26 16 5 29.1.2013 6,2 27 17 1 700 1 200 < 5 47 20 13 23 19 35 16 7 14.2.2013 6,3 11 1 500 1 000 15 53 29 15 26 18 42 15 9 26.2.2013 6,3 11 1 500 910 < 5 60 32 11 29 19 54 18 11 12.3.2013 6,3 12 1 600 1 200 < 5 47 34 16 27 18 41 18 13 25.3.2013 6,3 7,3 1 550 1 100 < 5 39 26 16 24 15 29 13 14 2.4.2013 6,2 7,1 1 500 1 200 < 5 39 22 14 23 15 30 12 16 16.4.2013 5,2 11 1 050 360 340 43 18 1,1 15 10 7,0 9,2 17 22.4.2013 5,8 30 13 2 250 780 700 67 19 5,5 30 19 41 17 19 7.5.2013 6,3 19 1 500 770 54 32 6 11,2 23 16 44 14 20 13.5.2013 6,4 22 13 1 100 600 43 26 < 5 12,1 21 16 41 14 22 27.5.2013 6,3 30 20 1 600 490 < 5 62 6 8,8 39 22 58 22 23 5.6.2013 6,2 32 22 1 450 420 70 54 < 5 8,6 40 23 59 23 25 18.6.2013 6,4 27 18 1 600 620 < 5 45 7 9,1 38 23 43 28 27 1.7.2013 6,5 39 23 1 500 670 < 5 37 6 15 37 21 76 20 27 1.7.2013 Ei näytettä! 29 16.7.2013 6,5 19 1 600 810 < 5 41 5 13 35 18 78 18 31 30.7.2013 6,5 31 15 1 500 720 < 5 33 < 5 13 34 28 44 24 33 12.8.2013 6,4 19 1 500 690 < 5 35 8 11 40 30 24 28 36 5.9.2013 6,3 19 1 400 730 < 5 29 5 13 34 21 30 21 38 17.9.2013 6,5 26 13 1 100 340 < 5 36 5 11 27 17 20 16 39 25.9.2013 6,6 19 1 200 420 < 5 23 < 5 11 22 16 18 15 41 7.10.2013 6,8 36 20 1 300 580 < 5 26 < 5 15 22 15 46 14 43 24.10.2013 5,7 7,7 2 700 1 200 120 49 < 5 5,2 58 48 31 44 Ka 2013 n=28 kpl 6,1 22 18 1557 790 64 48 19 11 32 21 37 19 Med 2013 6,3 19 18 1500 775 5,0 44 13 11 29 19 34 18 Ka 2012 Ka 2011 6,3 22 18 1666 741 83 41 10 36 26 49 25 6,1 63 30 2310 1049 95 25 15 62 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Talvi 10 kpl 5,9 20 1536 1027 23 52 32 13 27 17 32 16 Kevät 3 kpl 6,1 20 1600 637 365 47 14 5,9 23 15 31 13 Kesä 10 kpl 6,4 26 1435 609 15 40 6 11 35 22 47 21 Syksy 5 kpl 6,1 16 20 1820 768 63 56 23 9,3 41 28 29 27

Taulukko 62 Rinnansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2013. 83 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Nitraatti- Kok. Fosf. Rauta COD Mn TOC Sameus DOC aine hehk. typpi typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 mg/l FTU mg/l 45 7.11.2012 6,2 7,1 1 600 560 63 70 30 4,2 49 35 15 34 47 21.11.2012 6,4 5,9 1 700 620 140 69 35 5,7 43 27 15 27 50 11.12.2012 6,3 14 1 400 780 66 50 26 5,3 31 19 23 18 51 19.12.2012 6,3 4,5 1 300 710 79 50 26 4,0 28 20 13 19 1 3.1.2013 Ei näytettä! 3 16.1.2013 Ei näytettä! 5 29.1.2013 6,3 9,6 2 500 1 100 < 5 140 76 6,7 70 51 12 47 7 14.2.2013 Ei näytettä! 9 26.2.2013 6,2 12 1 500 800 160 49 21 5,3 25 16 22 16 11 12.3.2013 6,3 13 1 500 820 200 60 21 6,2 25 17 25 17 13 25.3.2013 Ei näytettä! 14 2.4.2013 Ei näytettä! 16 16.4.2013 5,7 4,6 1 100 370 320 24 4 1,1 15 10 5,8 8,7 17 22.4.2013 5,7 4,0 2 050 550 830 45 12 1,3 23 18 4,4 16 19 7.5.2013 6,5 6,1 1 200 240 170 41 12 4,5 29 22 14 19 20 13.5.2013 6,6 8,0 1 100 110 62 48 10 4,9 37 24 14 25 22 27.5.2013 6,6 16 1 200 110 < 5 77 11 5,3 52 30 20 31 23 5.6.2013 6,5 25 19 1 700 250 55 130 15 9,1 68 37 36 38 25 18.6.2013 6,5 12 1 300 180 < 5 73 14 6,0 48 29 23 31 27 1.7.2013 6,5 15 1 500 190 < 5 100 24 7,5 59 40 23 33 27 1.7.2013 29 16.7.2013 6,5 11 1 300 170 < 5 72 19 6,3 52 31 25 30 31 30.7.2013 6,5 23 18 1 300 160 < 5 77 13 9,0 52 39 35 32 33 12.8.2013 6,5 9,0 1 200 260 < 5 54 14 7,0 49 31 22 30 36 5.9.2013 6,4 8,5 1 000 190 < 5 40 7 6,2 41 27 20 25 38 17.9.2013 6,2 18 1 400 200 < 5 54 8 1,0 62 37 20 32 39 25.9.2013 6,3 19 1 900 560 < 5 69 13 14 63 33 22 33 41 7.10.2013 6,5 29 18 1 800 580 < 5 100 11 11 59 32 26 32 43 24.10.2013 6,2 4,9 1 300 450 84 36 8 4,5 32 26 20 25 Ka 2013 n=23 kpl 6,3 12 18 1472 433 99 66 19 5,9 44 28 20 27 Med 2013 6,4 11 18 1400 370 55 60 14 5,7 48 29 20 30 Ka 2012 6,2 8,4 20 1727 651 43 43 114 4,7 47 34 15 30 Ka 2011 4,7 5,1 2394 856 149 83 2,2 91 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Talvi 5 kpl 6,1 11 1640 842 102 70 34 5,5 36 25 19 23 Kevät 3 kpl 6,1 4,9 1450 387 440 37 9,3 2,3 22 17 8,1 15 Kesä 10 kpl 6,4 15 1300 182 16 73 14 6,2 52 33 24 31 Syksy 5 kpl 6,4 13 18 1660 554 59 69 19 7,9 49 31 20 30

Taulukko 63 Rinnansuon kemikalointiaseman alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2013. 84 vko pvm Pitoisuus Virtamaa Jakso ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Nitraatti- Kok. Fosf. Rauta CODMn TOC Sameus DOC jakson jakson aine hehk. typpi typpi typpi fosfori fosfori virtaama valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 mg/l FTU mg/l l/s l/s km 2 Päivää 44 1.11.2012 16,7 32,7 6 45 7.11.2012 4,7 27 24 1 500 550 76 72 23 9,1 44 25 29 18 17,6 34,5 14 47 21.11.2012 6,4 6,9 1 700 590 160 71 38 5,2 42 27 14 27 10,9 21,3 8 * 50 11.12.2012 6,3 5,3 1 300 780 70 48 25 5,1 28 19 21 19 6,8 13,3 20 * 51 19.12.2012 6,4 4,5 1 400 810 94 47 24 5,4 27 19 18 27 0,4 0,7 15 1 3.1.2013 6,4 4,2 1 100 560 110 38 28 3,8 24 17 11 16 0,2 0,5 13 3 16.1.2013 6,5 5,2 960 390 87 45 19 3,3 23 17 9,8 17 0,1 0,3 13 5 29.1.2013 6,4 8,0 830 270 21 57 29 4,6 26 21 29 20 7,2 14,2 16 7 14.2.2013 6,1 4,7 1 400 810 120 45 23 5,3 25 18 16 17 5,1 10,1 12 9 26.2.2013 6,3 7,0 1400 770 160 41 21 5,0 23 17 20 16 4,8 9,4 14 11 12.3.2013 6,2 4,8 1 400 780 190 40 20 5,5 23 17 19 17 3,7 7,3 13 * 13 25.3.2013 6,2 5,7 1 400 770 110 37 18 6,0 23 16 17 15 3,6 7,1 8 * 14 2.4.2013 6,2 6,4 1400 900 81 36 16 5,6 22 16 16 15 3,9 7,6 11 16 16.4.2013 5,8 8,2 1 100 390 310 33 8 1,6 16 12 7,2 10 53,3 104,6 9 17 22.4.2013 5,7 3,7 2 000 530 850 47 14 1,4 23 18 4,3 15 40,6 79,6 7 19 7.5.2013 6,6 6,4 1 200 180 270 43 10 4,4 29 21 12 13 6,8 13,4 13 * 20 13.5.2013 3,4 11 650 160 220 8 < 5 10,8 7,7 7,3 9 5,1 4,3 8,3 15 * 22 27.5.2013 6,4 15 910 58 21 46 6 4,8 36 23 17 23 4,4 8,5 9 * 23 5.6.2013 4,0 13 650 270 12 14 < 5 5,7 13 11 6,5 8,1 4,5 8,9 13 * 25 18.6.2013 4,4 16 740 240 18 22 < 5 4,4 18 15 13 12 2,7 5,3 12 27 1.7.2013 3,7 8,1 760 410 < 5 11 < 5 6,7 12 39 4,4 36 2,2 4,4 0,5 27 1.7.2013* 3,7 8,5 790 340 13 < 5 7,6 12 2,1 4,0 15,5 29 16.7.2013 3,6 6,3 550 230 < 5 11 < 5 7,0 7,9 7,2 3,5 5,5 1,8 3,6 14 31 30.7.2013 3,4 5,8 470 230 < 5 34 < 5 6,7 6,7 6,3 5,7 5,7 2,9 5,7 13 33 12.8.2013 3,6 7,3 580 270 < 5 10 6 8,6 13 11 6,4 8,7 3,6 7,0 24 36 5.9.2013 3,6 4,0 550 270 < 5 4 < 5 7,9 7,3 7,6 3,6 6,4 1,9 3,7 12 38 17.9.2013 4,2 3,6 430 190 8 3 < 5 1,5 7,1 7,2 2,0 5,8 0,2 0,4 6 39 25.9.2013 4,7 12 600 210 8 11 < 5 3,6 13 11 6,5 7,7 0,1 0,3 14 41 7.10.2013 5,6 11 720 190 9 19 < 5 6,9 18 16 9,3 11 6,8 13,3 17 43 24.10.2013 4,2 13 910 460 130 8 < 5 3,8 11 11 8,8 7,2 21,8 42,8 8 * omavalvontanäyte Virtaamajaksoa muokattu * Ka 2013 n=29 kpl 4,1 8,4 24 1014 435 113 32 13 5,4 20 16 12 14 6,9 13,5 365 Med 2013 5,7 6,9 24 910 390 79 36 8 5,3 22 17 10 15 Ka 2012 4,6 17,4 23 1198 397 138 38 10 7,3 28 20 13 15 Ka 2011 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Talvi 10 kpl 6,3 5,6 1259 684 104 43 22 5,0 24 18 18 18 3,8 7,4 135 Kevät 3 kpl 5,9 6,1 1433 367 477 41 11 2,5 23 17 7,8 13 30,5 59,8 29 Kesä 11 kpl 3,7 9,0 644 243 30 16 5 6,5 13 13 7,1 12 3,0 5,9 134 Syksy 5 kpl 4,7 14,0 24 1086 400 77 36 15 5,7 26 18 14 14 10,7 21,0 67 Virtaama ja valuma Rinnansuon kemikaloinnin alapuolisella pisteellä mitattiin virtaamia jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Keskimääräinen virtaama oli 6,9 l/s ja valuma 13,5 l/s km 2. Vuodenajoittain suurimmat valumat olivat kevättulvan aikaan huhtikuussa sekä lokakuussa 2013 ja marraskuussa 2012 (kuva 22). Rinnansuo on Okssuon tavoin toinen alueen A ominaiskuormitussoista. Rinnansuon koko vuoden keskimääräinen valuma on 2,6 kertaa suurempi verrattuna Okssuon valumaan. l/s km 2 160 140 Rinnansuon valuma 1.11.2012-31.10.2013 22.4. - 6.5.2013 käytetty Raumjärvensuon valumadataa. Okssuo Rinnansuo kem ap Näytteenottohetket valumadata korvattu 120 100 80 60 40 20 0 1.11.12 1.12.12 1.1.13 1.2.13 1.3.13 1.4.13 pvm 1.5.13 1.6.13 1.7.13 1.8.13 1.9.13 1.10.13 Kuva 22 Rinnansuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailuaseman valumat, ominaiskuormitussoiden alue A valumat ja Rinnansuolta otettujen näytteiden ajankohdat vuonna 2013.

Kuormitus Rinnansuon kuormitukset on esitetty taulukossa 64 ja kuvassa 24. Kuormitukset on laskettu Rinnansuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella (ks. laskentatapa luvusta 4.4.1). Rinnansuolta lähtevän veden brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta samaa tasoa tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (taulukko 64). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon bruttokuormitus oli puolestaan 20 % pienempi verrattuna keskiarvoon. COD Mn -arvon osalta laskennallinen netto-ominaiskuormitus oli negatiivinen eli jäi pienemmäksi kuin luonnon taustahuuhtouma. Rinnansuon tuotantoalueen vuosikuormitus (kg/a) on laskettu koko tuotantoalueelle kemikaloinnin alapuolisen pisteen kuormituslukujen (kg/ha a) perusteella (taulukko 90, liite 8). Taulukko 64 Rinnansuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen kuormitus 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonais- 2013 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,5 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 121 110 124 114 5,5 44 40 1994 1804 Typpi 14 8,2 15 9,6 0,63 5,1 3,0 229 134 Fosfori 0,46 0,22 0,48 0,28 0,020 0,17 0,08 7,5 3,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 269-101 338 20 12 98-37 4419-1652 Vuoteen 2012 verrattuna Rinnansuon brutto-ominaiskuormitukset olivat pienentyneet kaikkien laskettujen parametrien osalta (kuva 23). Vuonna 2013 virtaamat olivat edellisvuotta pienemmät, mistä johtuen myös kuormitukset olivat alhaisemmat. Vuonna 2012 Rinnansuon tuotantoalue oli valmistelussa, mistä johtuen kuormitukset olivat myös korkeammat. 85 g/ha d 250 200 150 100 50 184 Kiintoaine 121 g/ha d 40 30 20 10 36 Typpi 14 g/ha d 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 2,1 Fosfori 0,46 g O2/ha d 1000 902 800 600 400 200 CODMn 269 0 0 0,0 0 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Kuva 23. Rinnansuon tuotantoalueen brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) vuosina 2012 2013.

86 SS (g/ha d) Kiintoaine mg/l 900 30 800 700 25 600 20 500 400 15 300 10 200 100 5 0 0 1.11.12 7.11.12 21.11.12 11.12.12 19.12.12 3.1.13 16.1.13 29.1.13 14.2.13 26.2.13 12.3.13 25.3.13 2.4.13 16.4.13 22.4.13 7.5.13 13.5.13 27.5.13 5.6.13 18.6.13 1.7.13 1.7.2013* 16.7.13 30.7.13 12.8.13 5.9.13 17.9.13 25.9.13 7.10.13 24.10.13 kuormitus 2013 pitoisuus 2013 Kemikalointi käytössä Kok-N (g/ha d) 160 140 120 100 80 60 40 20 Kokonaistyppi µg/l 2500 2000 1500 1000 500 0 0 1.11.12 7.11.12 21.11.12 11.12.12 19.12.12 3.1.13 16.1.13 29.1.13 14.2.13 26.2.13 12.3.13 25.3.13 2.4.13 16.4.13 22.4.13 7.5.13 13.5.13 27.5.13 5.6.13 18.6.13 1.7.13 1.7.2013* 16.7.13 30.7.13 12.8.13 5.9.13 17.9.13 kuormitus 2013 pitoisuus 2013 Kemikalointi käytössä 25.9.13 7.10.13 24.10.13 Kok-P (g/ha d) Kokonaisfosfori µg/l 3,6 3,3 3,0 2,7 2,4 2,1 1,8 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0,0 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.11.12 7.11.12 21.11.12 11.12.12 19.12.12 3.1.13 16.1.13 29.1.13 14.2.13 26.2.13 12.3.13 25.3.13 2.4.13 16.4.13 22.4.13 7.5.13 13.5.13 27.5.13 5.6.13 18.6.13 1.7.13 1.7.2013* 16.7.13 30.7.13 12.8.13 5.9.13 kuormitus 2013 pitoisuus 2013 Kemikalointi käytössä 17.9.13 25.9.13 7.10.13 24.10.13 COD Mn (g O 2 /ha d) COD Mn mg/l O 2 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1.11.12 7.11.12 21.11.12 11.12.12 19.12.12 3.1.13 16.1.13 29.1.13 14.2.13 26.2.13 12.3.13 25.3.13 2.4.13 16.4.13 22.4.13 7.5.13 13.5.13 27.5.13 5.6.13 18.6.13 1.7.13 1.7.2013* 16.7.13 30.7.13 12.8.13 5.9.13 kuormitus 2013 pitoisuus 2013 Kemikalointi käytössä 17.9.13 25.9.13 7.10.13 24.10.13 Kuva 24. Rinnansuon kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2013.

Puhdistusteho 87 Rinnansuolle on asetettu puhdistustehon osalta vaateet, että pintavalutuskentän kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta puhdistustehon tulisi olla 50 %. Koska pintavalutuskentän puhdistusteho ei ole aikaisemmin täyttänyt lupaehtoja, on Rinnansuolla otettu käyttöön ns. kevytkemikalointi, rakeisen kemikaalin syöttö sukkaannostelijalla. Rinnansuon vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle ja lisäksi sulanmaan aikaan pintavalutuskentältä purkautuvat vedet käsitellään kemikaloinnin avulla. Pintavalutuskentän puhdistusteho Rinnansuon pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 48 %. Kiintoaineen puhdistusteho oli hieman edellisvuosia heikompi. Kokonaistypen osalta puhdistusteho oli 7 %, ammoniumtypen osalta 42 % ja raudan osalta 45 %. Muiden parametrien osalta keskimääräiset pitoisuudet kohosivat pintavalutuskentän aikana (taulukko 65). Kiintoaineen osalta puhdistusteho (48 %) oli lähellä puhdistusvaatimusta (50 %). Kokonaisfosforin puhdistusteholle asetettu 50 % puhdistustehovaade ei toteutunut vuonna 2013, vaan fosforipitoisuus kohosi pintavalutuskentän aikana. Taulukko 65 Rinnansuon pintavalutuskentän puhdistustehot v. 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % 7.11.2012 6,1 7,1-16 1900 1600 16 95 70 26 53 49 8 21.11.2012 12 5,9 51 2000 1700 15 87 69 21 48 43 10 11.12.2012 77 14 82 1800 1400 22 100 50 50 47 31 34 19.12.2012 7,3 4,5 38 1700 1300 24 53 50 6 29 28 3 3.1.2013 Ei ap näytettä 16.1.2013 Ei ap näytettä 29.1.2013 27 9,6 64 1700 2500-47 47 140-198 23 70-204 14.2.2013 Ei ap näytettä 26.2.2013 11 12-9 1500 1500 0 60 49 18 29 25 15 12.3.2013 12 13-8 1600 1500 6 47 60-28 27 25 7 25.3.2013 Ei ap näytettä 2.4.2013 Ei ap näytettä 16.4.2013 11 4,6 58 1050 1100-5 43 24 44 15 15 0 22.4.2013 30 4,0 87 2250 2050 9 67 45 33 30 23 23 7.5.2013 19 6,1 68 1500 1200 20 32 41-28 23 29-26 13.5.2013 22 8,0 64 1100 1100 0 26 48-85 21 37-76 27.5.2013 30 16 47 1600 1200 25 62 77-24 39 52-33 5.6.2013 32 25 22 1450 1700-17 54 130-141 40 68-70 18.6.2013 27 12 56 1600 1300 19 45 73-62 38 48-26 1.7.2013 39 15 62 1500 1500 0 37 100-170 37 59-59 16.7.2013 19 11 42 1600 1300 19 41 72-76 35 52-49 30.7.2013 31 23 26 1500 1300 13 33 77-133 34 52-53 12.8.2013 19 9,0 53 1500 1200 20 35 54-54 40 49-23 5.9.2013 19 8,5 55 1400 1000 29 29 40-38 34 41-20 17.9.2013 26 18 31 1100 1400-27 36 54-50 27 62-130 25.9.2013 19 19 0 1200 1900-58 23 69-200 22 63-186 7.10.2013 36 29 19 1300 1800-38 26 100-285 22 59-168 24.10.2013 8 4,9 36 2700 1300 52 49 36 27 58 32 45 Keskiarvo: 23 12 48 1589 1472 7 49 66-36 34 44-31 Mediaani: 19 11,0 47 1500 1400 13 45 60-38 34 48-26 Minimi: 6,1 4,0-16 1050 1000-58 23 24-285 15 15-204 Maksimi: 77 29 87 2700 2500 52 100 140 50 58 70 45 2012 22 8,4 62 1666 1727-4 83 114-38 36 47-30 2011 63 5,1 92 2310 2394-4 95 149-57 62 91-46 2010 Talvi 20 10,6 46 1536 1640-7 52 70-34 27 36-33 Kevät 20 4,9 76 1600 1450 9 47 37 23 23 22 1 Kesä 26 15 45 1435 1300 9 40 73-82 35 52-51 Syksy 16 13 18 1820 1660 9 56 69-23 41 49-21

Kemikaloinnin puhdistusteho Vuonna 2012 kemikalointi lopetettiin 18.11.2012. Kemikaaliin lisääminen aloitettiin talven jälkeen uudelleen 7.5.2013. Kemikaloinnin puhdistustehon vertailussa on tarkasteltu näytteenottokertoja, jolloin kemikalointi on ollut käytössä (taulukko 66). Kemikaloinnin puhdistustehon laskennassa yläpuolisena vedenlaatuna on käytetty pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksia, näin saadaan selville kemikaloinnin vaikutus rinnansuolta purkautuvaan vedenlaatuun. Kemikaloinnin vaikutus näkyy selvimmin ravinnepitoisuuksissa sekä COD Mn -arvossa. Kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli 25 %, kokonaistypen 49 %, kokonaisfosforin 73 % ja COD Mn -arvon 70 %. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta kemikaloinnin jälkeen purkautuvan veden pitoisuudet olivat samaa tasoa tai pienemmät taustapitoisuuksiin verrattuna (typpi 500 µg/l, fosfori 20 µg/l). Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli huomattavasti taustapitoisuutta (32 mg/l O 2 ) pienempi (taulukko 66). Otettujen näytteiden perusteella voidaan todeta, että kemikaloinnin avulla saadaan puhdistettua Rinnansuon vedestä fosforia huomattavasti paremmin kuin pelkällä pintavalutuksella. Kemikalointi puhdisti myös typpeä paremmin kuin pelkkä pintavalutus. Myös kemiallista hapenkulutusta kuvaavat COD Mn -arvot pienenivät kemikaloinnin ansiosta. Syksyllä otettujen näytteiden osalta kiintoainetta on ollut kemikaloinnista lähtevässä vedessä selvästi enemmän kuin ennen kemikalointia. Tämä voi johtua mm. siitä että vesien kylmetessä kemikaali ei mahdollisesti liukene täysin veteen, ja flokin muodostuminen on huonompaa. 88 Taulukko 66 Rinnansuon kemikaloinnin puhdistustehot v. 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % 7.11.2012 7,1 27-280 1600 1500 6 70 72-3 49 44 10 Kemikalointi lopetettu Kemikaalin lisäys aloitettu 7.5.13 13.5.2013 8,0 11-38 1100 650 41 48 8 83 37 8 79 27.5.2013 16 15 6 1200 910 24 77 46 40 52 36 31 5.6.2013 25 13 48 1700 650 62 130 14 89 68 13 81 18.6.2013 12 16-33 1300 740 43 73 22 70 48 18 63 1.7.2013 15 8,1 46 1500 760 49 100 11 89 59 12 80 1.7.2013* omavalvontanäyte, ei yp-näytettä! 16.7.2013 11 6,3 43 1300 550 58 72 11 85 52 8 85 30.7.2013 23 5,8 75 1300 470 64 77 34 56 52 7 87 12.8.2013 9,0 7,3 19 1200 580 52 54 10 81 49 13 73 5.9.2013 8,5 4,0 53 1000 550 45 40 4 90 41 7 82 17.9.2013 18 3,6 80 1400 430 69 54 3 94 62 7 89 25.9.2013 19 12 37 1900 600 68 69 11 84 63 13 79 7.10.2013 29 11 62 1800 720 60 100 19 81 59 18 69 24.10.2013 4,9 13-165 1300 910 30 36 8 78 32 11 66 Keskiarvo: 15 11 25 1400 716 49 71 20 73 52 15 70

Rinnansuon pintavalutuskentän ja kemikaloinnin puhdistusteho 89 Rinnansuon pintavalutuskentän ja kemikaloinnin yhdistetyn puhdistustehon vertailussa saadaan selville molempien vesienkäsittelymenetelmien yhteisvaikutus vedenlaatuun. Puhdistusteho on laskettu vertaamalla pintavalutuskentän yläpuolista vedenlaatua alimmaisen tarkkailupisteen vedenlaatuun (kem ap). Rinnansuon pintavalutuskentän ja kemikaloinnin yhdistetty keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 61 %, kokonaistypen osalta 34 %, kokonaisfosforin osalta 33 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta 36 % (taulukko 67). Taulukko 67 Rinnansuon pintavalutuskentän ja kemikaloinnin (ajalla 1.11. 20.11.2012 sekä 7.5 31.10.2013) puhdistusteho v. 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O2 % 7.11.2012 6,1 27-343 1900 1500 21 95 72 24 53 44 17 21.11.2012 12 6,9 43 2000 1700 15 87 71 18 48 42 13 11.12.2012 77 5,3 93 1800 1300 28 100 48 52 47 28 40 19.12.2012 7,3 4,5 38 1700 1400 18 53 47 11 29 27 7 3.1.2013 10 4,2 58 905 1100-22 35 38-9 18 24-33 16.1.2013 28 5,2 81 1600 960 40 48 45 6 23 23 0 29.1.2013 27 8,0 70 1700 830 51 47 57-21 23 26-13 14.2.2013 11 4,7 57 1500 1400 7 53 45 15 26 25 4 26.2.2013 11 7,0 36 1500 1400 7 60 41 32 29 23 21 12.3.2013 12 4,8 60 1600 1400 13 47 40 15 27 23 15 25.3.2013 7,3 5,7 22 1550 1400 10 39 37 5 24 23 4 2.4.2013 7,1 6,4 10 1500 1400 7 39 36 8 23 22 4 16.4.2013 11 8,2 25 1050 1100-5 43 33 23 15 16-7 22.4.2013 30 3,7 88 2250 2000 11 67 47 30 30 23 23 7.5.2013 19 6,4 66 1500 1200 20 32 43-34 23 29-26 13.5.2013 22 11 50 1100 650 41 26 8 69 21 8 63 27.5.2013 30 15 50 1600 910 43 62 46 26 39 36 8 5.6.2013 32 13 59 1450 650 55 54 14 74 40 13 68 18.6.2013 27 16 41 1600 740 54 45 22 51 38 18 53 1.7.2013 39 8,1 79 1500 760 49 37 11 70 37 12 68 1.7.2013* omavalvontanäyte, ei yp-näytettä! 16.7.2013 19 6,3 67 1600 550 66 41 11 73 35 8 77 30.7.2013 31 5,8 81 1500 470 69 33 34-3 34 7 80 12.8.2013 19 7,3 62 1500 580 61 35 10 71 40 13 68 5.9.2013 19 4,0 79 1400 550 61 29 4 86 34 7 79 17.9.2013 26 3,6 86 1100 430 61 36 3 92 27 7 74 25.9.2013 19 12 37 1200 600 50 23 11 52 22 13 41 7.10.2013 36 11 69 1300 720 45 26 19 27 22 18 18 24.10.2013 7,7 13-69 2700 910 66 49 8 84 58 11 81 Keskiarvo: 22 8,4 61 1557 1022 34 48 32 33 32 20 36 Mediaani: 19 6,4 59 1500 960 40 43 37 26 29 23 18 Minimi: 6,1 3,6-343 905 430-22 23 3-34 15 6,7-33 Maksimi: 77 27 93 2250 2000 69 100 72 92 53 44 80 2012 22 10 52 1666 1664 0 83 108-31 36 42-15 2011 63 5,1 92 2310 2394-4 95 149-57 62 91-46 Talvi 20 5,6 72 1536 1259 18 52 43 17 27 24 9 Kevät 20 6,1 70 1600 1433 10 47 41 13 23 23 0 Kesä 26 9,0 66 1435 644 55 40 16 60 35 13 63 Syksy 16 14 13 1820 1086 40 56 36 35 41 26 37

6.10 Ypäjä Ypäjän alueella oli kuormitustarkkailua Letkunsuon ja Varsansuon tarkkailupisteillä. Kuormitustarkkailupisteet on esitetty liitteessä 3. 90 6.10.1 Letkunsuo (Ypäjä) Letkunsuolla oli vuonna 2013 tuotannossa 17,0 ha ha. Osa turvetuotantoalueen pintaaloista on jo poistunut tuotannosta. Letkunsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 25.10.2012 myöntämä ympäristölupa (päätös Nro 224/2012/, Dnro ESAVI/204/04.08/2011). Vesienkäsittelyn tehostamisaikatauluun haettuun muutokseen Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen muutosesityksen hyväksyen 11.6.2013 (ESAVI/112/04.08/2013). Letkunsuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Loimijoen valuma-alueella, Ypäjoen valuma-alueella (35.924). Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla kunnes kesäkuussa 2013 otettiin käyttöön rakeinen kemikalointi. Kuivatusvedet johdetaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvaan Loimijokeen reittiä Letkunoja - Haaranoja - Ypäjoki. Letkunsuolla on ollut täydentävää kuormitustarkkailua ja kemikaloinnin aloittamisen jälkeen 17.7.2013 alkaen on aloitettu tiheämpi tarkkailu. Tuotanto vuonna 2013 aloitettiin 3.7.2013 ja lopetettiin 7.8.2013, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 24. Käyttötarkkailuyhteenvedon mukaan Letkunsuolla tehtiin paljon kaivuutöitä (mm. altaan ja ojien kaivuuta) maalis- ja marraskuun välisellä ajalla vuonna 2013. Vedenlaatu Taulukossa 68 on esitetty Letkunsuon laskeutusaltaiden 1 ja 2 vedenlaatu vuonna 2013. Kesäkuussa Letkunsuolla otettiin käyttöön rakeinen kemikalointi. Kemikalointiaseman alapuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 69. Otettujen näytteiden perusteella Letkunsuolta purkautuvan veden laatu on parantunut kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen. Ravinnepitoisuudet ja COD Mn -arvo ovat olleet selvästi alhaisempia kuin ennen kemikaloinnin käyttöönottoa. Kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin samaa tasoa. Kiintoainetta lukuun ottamatta Letkunsuon vedenlaatu on ollut kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen parempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kiintoainepitoisuuksiin ovat vaikuttaneet Letkunsuolla tehdyt kaivuutyöt, mutta myös käytettävä rakeinen kemikaali voi nostaa kiintoainepitoisuutta. 18.6.2013 otettu näyte on omavalvontanäyte. Tuolloin Letkunsuolla oli käyttötarkkailuyhteenvedon mukaan tehty altaan ja ojien kaivuutöitä.

Taulukko 68 Letkunsuon laskeutusaltaiden 1 ja 2 vedenlaatu v. 2013. 91 vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Hetkell. Hetkell. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 l/s l/s km 2 8 21.2.2013 6,0 3,5 1 000 53 41 5,9 3,1 15 11.4.2013 6,2 8,9 1200 74 39 2,7 1,4 25 18.6.2013* 6,1 16 860 < 5 49 9,9 2,9 47 28 10.7.2013 Ei näytettä * omavalvontanäyte Ka 2013 n=3 kpl 6,1 9,5 1020 5 59 10 2,9 42 4,3 2 Med 13 6,1 8,9 1000 53 41 4,3 2 Ka 2012 Ka 2011 6,0 11 1040 67 53 5,9 20 14 1095 82 40 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Taulukko 69 Letkunsuon kemikalointiaseman alapuolinen vedenlaatu v. 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta COD Mn Hetkell. Hetkell. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 l/s l/s km 2 29 17.7.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä 31 30.7.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä 34 19.8.2013 4,3 14 1 050 160 33 5,0 1,3 10 0,06 0,15 36 5.9.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä 37 12.9.2013 Ei virtaamaa, ei näytettä 39 26.9.2013 5,0 8,5 430 < 5 22 < 5 1,1 8,0 0,23 0,6 41 8.10.2013 6,1 19 720 10 55 11 2,5 19 0,33 0,8 43 23.10.2013 3,8 2,8 1 000 150 5 < 5 4,3 3,6 3,40 8,5 Ka 2013 n=4 kpl 4,3 11 #DIV/0! 800 81 29 6,5 2,3 10 1,0 2,5 Med 2013 4,7 11 #NUM! 860 80 28 5,0 1,9 9,0 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Virtaama, valuma ja kuormitus Letkunsuon tarkkailupisteiltä mitataan hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä (taulukot 68 ja 69). Heinä- ja syyskuussa ei ollut useammalla näytteenottokerralla virtaamaa. Helmi-, huhti- ja elokuun näytteenottokerroilla mittapadolla havaittiin padotusta. Letkunsuon alkuvuoden kuormitukset (taulukko 70) on laskettu vertaamalla Letkunsuolta laskeutusaltaalta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen on käytetty kuormituslaskennassa (taulukko 71) kemikalointiaseman alapuolisten näytteiden pitoisuuksia ja alueen A soiden keskivalumia. Letkunsuon brutto-ominaiskuormitukset olivat alkuvuoden osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempiä (taulukko 70). Kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen ominaiskuormitusluvut olivat vielä pienemmät kiintoainetta lukuun ottamatta (taulukko 71). COD Mn -arvon osalta laskennallinen nettoominaiskuormitus oli negatiivinen eli jäi pienemmäksi kuin laskennallinen taustahuuhtouma. Letkunsuon vuosikuormitus on laskettu laskemalla tarkkailupisteiden jaksokuormitukset (kg/jakso) yhteen. Vuosikuormitus on esitetty taulukossa 90 ja liitteessä 8.

92 Taulukko 70 Letkunsuon alkuvuoden kuormitus tarkkailupisteen la 1 ja 2 ap vedenlaatua käyttäen laskettuna. Jakson pituus: Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Jaksokuormitus Kokonaisominaiskuormitus 258 d om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 44 38 124 114 0,75 16 14 274 233 Typpi 6,7 3,5 15 9,6 0,11 2,5 1,3 42 22 Fosfori 0,25 0,12 0,48 0,28 0,004 0,09 0,04 1,5 0,74 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2/jakso kg O2/ha/jakso CODMn 190 11 338 20 3,2 70 3,9 1182 67 Taulukko 71 Letkunsuon loppuvuoden kuormitus tarkkailupisteen kemikalointi ap vedenlaatua käyttäen laskettuna. Jakson pituus: Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonais- 107 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 50 45 124 114 0,85 5,4 4,83 91 82 Typpi 4,8 2,2 15 9,6 0,08 0,5 0,24 8,7 4,1 Fosfori 0,12 0,02 0,48 0,28 0,002 0,01 0,002 0,23 0,04 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/jakso Kg O2 CODMn 45-119 338 20 0,76 4,8-13 81-217 6.10.2 Varsansuo (Ypäjä) Varsansuon pienehkön turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin puiden kaadolla 1996, mutta varsinaisia ojituksia ei tehty kuin vuonna 1997, joka oli myös ensimmäinen tuotantovuosi. Varsansuolla oli vuonna 2013 tuotannossa 26,0 ha. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt Varsansuolle ympäristöluvan 5.12.2012 (päätös nro 268/2012/2, dnro ESAVI/205/04.08/2011). Vapo Oy haki vesienkäsittelyn tehostamisaikatauluun muutosta ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen muutosesityksen hyväksyen 11.6.2013 (ESAVI/113/04.08/2013). Varsansuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Loimijoen valuma-alueella Loimijoen yläosan alueella Pehkijärven alueella (35.923). Kuivatusvedet johdetaan Varsanojaa pitkin Loimijokeen. Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla, kunnes kesäkuussa 2013 on otettu käyttöön rakeinen kemikalointi. Varsansuolla on ollut täydentävää tarkkailua laskeutusaltaan 1 alapuolella. Kemikaloinnin aloittamisen jälkeen aloitettiin tiheämpi omaehtoinen erillistarkkailu kemikalointiaseman alapuolisella tarkkailupisteellä. Tuotanto vuonna 2013 aloitettiin 18.6. ja lopetettiin 6.8.2013, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 31. Vedenlaatu Taulukossa 72 on esitetty Varsansuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen vedenlaatu vuonna 2013. Kemikalointiaseman alapuolinen vedenlaatu on taulukossa 73. Otettujen näytteiden perusteella Varsansuon veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alkuvuodesta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeammat. Kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus ovat edelleen olleet korkeita vaikka fosforipitoisuus onkin hieman laskenut. Typpipitoisuudet ovat laskeneet kemikaloinnin alettua enemmän, mutta pitoisuus on vaihdellut paljon eri mittauskertojen välillä. COD Mn -arvo ja rautapitoisuus ovat myös vaihdelleet näytekerroittain. Kemikaloinnin säätö ei vielä toiminut koko aikaa optimaalisesti. Lokakuun lopussa otettu näyte ajoittui ylivirtaamatilanteeseen, jolloin vedenlaatu oli

heikompi kuin edeltävillä näytekerroilla. Kesäkuun näyte on tuottajan ottama omavalvontanäyte. Maaliskuulta kesäkuun lopulle Varsansuolla tehtiin ajoittain käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan kaivuutöitä sisältäen kemikalointiasemaa varten rakennetun pumppausaltaan ja selkeytysaltaan kaivuutyöt. Tämä vaikutti veden laatuun heikentävästi. Lisäksi selkeytysaltaan laatu vaikutti myöhemminkin kemikaloinnin lopputulokseen. Taulukko 72 Varsansuon laskeutusaltaan 1 alapuolinen vedenlaatu v. 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Kok. CODMn Hetkell. Hetkell. aine hehk. typpi fosfori Q valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 8 21.2.2013 6,6 40,0 14 2600 260 39 0,96 3,6 15 11.4.2013 6,5 41,0 12 2250 130 28 0,32 1,2 Ka 2013 n=2 kpl 6,5 40,5 2425 195 34 0,64 2,4 Med 13 6,6 40,5 2425 195 34 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 61 44 93 Taulukko 73 Varsansuon kemikalointiaseman alapuolinen vedenlaatu v. 2013. vko pvm Pitoisuus Virtama Jakso ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn jakson jakson aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori virtaama valuma 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 Päivää 25 18.6.2013* 7,1 57 14 800 210 170 72 11 25 ei mitattu 29 17.7.2013 7,2 19 1 200 530 120 29 8,7 19 0,35 1,3 hetk.q 31 30.7.2013 7,3 13 560 15 110 14 3,9 17 0,20 0,8 hetk.q 34 19.8.2013 6,1 47 25 3 300 700 130 24 11 56 1,9 7,2 hetk.q 35 28.8.2013 6,8 50 25 1 650 330 210 39 15 47 0,45 1,7 hetk.q 37 12.9.2013 6,8 33 17 900 < 5 177 14 11 28 0,52 2,0 14 39 26.9.2013 7,1 19 750 < 5 99 14 5,3 19 0,50 1,9 12 41 8.10.2013 7,0 16 730 65 120 11 6,1 19 2,0 7,6 16 43 24.10.2013 6,2 64 21 3 200 530 150 30 13 42 15,6 59,2 8 * omavalvontanäyte Ka 2013 n=9 kpl 6,6 35 20 1454 266 143 27 9,4 30 2,7 10,2 Med 2013 7,0 33 21 900 210 130 24 10,7 25 1 2 Om.kuorm.suot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Virtaama, valuma ja kuormitus Varsansuon tarkkailupisteiltä mitataan hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä (taulukot 72 ja 73). Helmi- ja huhtikuun näytteenottokerroilla mittapadolla oli padotusta. Varsansuon kemikalointiasemalle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 12.9.2013. Varsansuon valumat olivat lokakuussa suuremmat kuin lähimpien ympärivuotisten virtaamamittarikohteiden A keskivalumat.

94 Kuva 25 Varsansuon kemikalointiaseman alapuolisen tarkkailuaseman valumat, ominaiskuormitussoiden alue A valumat ja Varsansuolta otettujen näytteiden ajankohdat vuonna 2013. Varsansuon alkuvuoden kuormitukset (taulukko 74) on laskettu vertaamalla Varsansuon laskeutusaltaalta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Varsansuolle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 12.9.2013, mikä jälkeen kuormituslaskennassa on käytetty sillä saatuja virtaamatietoja. Kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen on kuormituslaskennassa käytetty kemikalointiaseman alapuolisten näytteiden pitoisuuksia (taulukko 73) ja alueen A soiden keskivalumia. Varsansuon brutto-ominaiskuormitukset olivat alkuvuoden osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat lukuun ottamatta COD Mn -kuormitusta (taulukko 74). Kemikaloinnin käyttöönoton jälkeen ominaiskuormitusluvut olivat alkuvuotta pienemmät kiintoainetta lukuun ottamatta (taulukko 75). Varsansuon vuosikuormitus on laskettu laskemalla tarkkailupisteiden jaksokuormitukset (kg/jakso) yhteen. Vuosikuormitus on esitetty taulukossa 90 ja liitteessä 8. Taulukko 74 Varsansuon alkuvuoden kuormitus tarkkailupisteen la1 vedenlaatua käyttäen laskettuna. Jakson pituus: Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Jaksokuormitus Kokonaisominaiskuormitus 229 d om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 226 220 124 114 5,9 83 80 2147 2086 Typpi 17 14 15 10 0,44 6,2 5,0 161 131 Fosfori 1,0 0,90 0,48 0,28 0,03 0,38 0,33 9,8 8,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2/jakso kg O2/ha/jakso CODMn 230 8,3 338 20 6,0 84 3,0 2182 79 Taulukko 75 Varsansuon loppuvuoden kuormitus tarkkailupisteen kemikalointi ap vedenlaatua käyttäen laskettuna. Jakson pituus: Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Jaksokuormitus Kokonaisg 136 d ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha jakso kg / jakso Kiintoaine 278 272 124 114 7,2 38 37 982 961 Typpi 13 9,6 15 10 0,33 1,7 1,3 45 34 Fosfori 0,87 0,75 0,48 0,28 0,023 0,12 0,10 3,1 2,6 O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/jakso Kg O2 /jakso CODMn 203 8,0 338 20 5,3 28 1,1 718 28

95 6.11 Uudenmaan ELY-keskus Läntisen Suomen turvetuotannon tarkkailuohjelmaan liitettiin vuonna 2010 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevat suot: Stormossen Inkoossa ja Meltolansuo Raaseporissa. Molemmilla oli täydentävää päästötarkkailua vuonna 2013. 6.11.1 Stormossen/Meltolansuo (Raasepori), Kekkilä Oy Meltolansuolla (Stormossen) oli vuonna 2013 tuotannossa 36,0 ha. Meltolansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 28.9.2009 myöntämä ympäristölupa (66/2009/4, Dnro LSY-2008-Y). Meltolansuo sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueen valuma-alueeseen kuuluvalla Bruksträsketin vesistöalueella (81.070). Vesienkäsittelymenetelmänä on koko tuotannossa olevan alan osalta ympärivuotinen pintavalutus. Täydentävässä tarkkailussa oli vuonna 2013 pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen piste. Pintavalutuskentän alapuolisen pisteen mittapadon valuma-alue on 47,5 ha. Vuonna 2013 Meltolansuolla oli tuotantoa ajalla 13.5. 28.8.2012 yhteensä 37 tuotantopäivää. Käyttötarkkailupäiväkirjan mukaan pumpun toimintahäiriöstä johtuen Meltolansuolla oli ohijuoksutus 25.5. 2.6.2013. Vedenlaatu Taulukoissa 76 ja 77 on esitetty Meltolansuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisen tarkkailupisteen veden laatu hydrologisena vuonna 2013. Otettujen kahden näytteen perusteella alapuolisen tarkkailupisteen veden pitoisuudet olivat kiintoainetta lukuun ottamatta suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot. 16.8.2013 näyte on ylivirtaamatilanteessa otettu omavalvontanäyte, jossa pitoisuudet ovat olleet todennäköisesti korkeammat kuin normaalisti. Näytteiden vähäisen määrän perusteella vedenlaadusta ei voi tehdä kovin suuria johtopäätöksiä. Taulukko 76 Meltolansuon pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori 25 C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O 2 28 9.7.2013 Ei näytettä 36 4.9.2013 6,3 5,0 2 600 81 50 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 44 Taulukko 77 Meltolansuon alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v.2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Hetkell. Hetkell. aine typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 28 9.7.2013 Ei näytettä Ei virtaamaa 33 16.8.2013* 5,2 6,0 1 900 250 77 41 0,78 69 Ei mitattu 36 4.9.2013 5,5 3,7 1 600 78 58 0,14 0,29 * omavalvontanäyte Ka 2013 n=2 kpl 5,3 4,9 1750 250 78 41 0,8 64 Med 13 5,4 4,9 1750 78 64 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44

Virtaama, valuma ja kuormitus Meltolansuon tarkkailupisteellä ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat (taulukko 78). Meltolansuon kuormitukset on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Koska omia kuormitusnäytteitä oli vain 2 kpl, kuormituslaskennassa käytetyt kertoimet eivät ole kovin luotettavia. Meltolansuon lasketut brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoainetta lukuun ottamatta hieman suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 78). Kiintoainekuormitus oli noin kolmasosan ominaiskuormitussoiden keskiarvosta. Meltolansuon kokonaisvuosikuormitus on laskettu omien tarkkailutulosten perusteella (taulukko 92, liite 8). Taulukko 78 Meltolansuon kuormitus 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2013 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 40 32 124 114 1,4 15 12 528 422 Typpi 17 13 15 9,6 0,62 6,3 4,8 226 174 Fosfori 0,58 0,42 0,48 0,28 0,021 0,21 0,15 7,6 5,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 354 74 338 20 13 129 27 4655 968 96 Puhdistusteho Meltolansuon pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 79. Puhdistusteho voitiin laskea vain yhden näytteen osalta. Puhdistustehot olivat 4.9.2013 näytteiden perusteella kiintoaine 26 %, kokonaistyppi 38 % ja kokonaisfosfori 4 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta alapuolisen pisteen pitoisuus oli suurempi kuin pintavalutuskentän yläpuolella, joten puhdistumista ei tapahtunut. Taulukko 79 Meltolansuon pintavalutuskentän puhdistustehot vuonna 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 9.7.2013 Ei näytteitä 4.9.2013 5,0 3,7 26 2600 1600 38 81 78 4 50 58-16 Keskiarvo: 5 3,7 26 2600 1600 38 81 78 4 50 58-16 6.11.2 Stormossen (Inkoo), Kekkilä Oy Stormossen turvetuotantoalue sijaitsee Inkoossa. Vuonna 2013 Stormossen tuotannossa oleva ala oli 43,4 ha. Stormossen turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 30.3.2012 myöntämä ympäristölupa (päätös Nro 72/2012/2, Dnro ESAVI/722/04.08/2010). Stormossen sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella (81.067). Stormossen vedet johdetaan laskuojalla Suomenlahteen (Djupviken/ Norrfjärden). Vesienkäsittelymenetelmänä on aikaisemmin ollut perustaso ja tuotannon aikainen kemikalointi. 15.4.2013 valmistui pintavalutuskenttä, jonka kautta vedet nyt johdetaan. Kemikalointi on ollut ns. kevytkemikalointi, rakeisen kemikaalin syöttö sukkaannostelijalla. Kemikalointi oli vuonna 2013 käytössä ajalla 15.4. 12.6.2013.

Tarkkailussa ovat olleet kemikaloinnin ylä- ja alapuolinen piste ja pintavalutuskentän valmistuttua pintavalutuskentän ylä- ja alapuolinen piste. Pintavalutuskentän alapuolisen pisteen mittapadon valuma-alue on 53,0 ha ja ennen pintavalutuskenttää kemikalointiaseman alapuolisen pisteen valuma-ala oli 50 ha. Vuonna 2013 Stormossenin osalta oli tuotantoa ajalla 13.5. - 7.8.2012 yhteensä 33 tuotantopäivää. Vedenlaatu Taulukossa 80 ja 81 on esitetty Stormossenin kemikaloinnin/pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisen tarkkailupisteen veden laatu hydrologisena vuonna 2013. Alapuolisen tarkkailupisteen vesienkäsittelymenetelmänä on ollut 10.12.2012 näytteen osalta perustaso (kemikalointi ei käytössä talvella) ja sen jälkeen pintavalutuskenttä. Kemikaloinnin käyttöaikana 2013 ei haettu näytteitä. Otettujen näytteiden perusteella alapuolisen tarkkailupisteen veden pitoisuudet olivat kiintoainetta lukuun ottamatta suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot. Stormossenin alapuolisen tarkkailupisteen typpi- ja fosforipitoisuus ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo (lähinnä humus) olivat huomattavasti korkeampia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2013. Kiintoainetta vedessä oli vähemmän kuin ominaiskuormitussoilla. Kiintoainetta lukuun ottamatta pitoisuudet olivat korkeampia kuin Stormossenin keskimääräiset pitoisuudet edellisenä vuonna. Vesi oli erittäin hapanta (ph keskimäärin 4,3). Taulukko 80 Stormossen pintavalutuskentän yläpuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v. 2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O 2 28 9.7.2013 6,7 1,8 740 54 31 36 4.9.2013 6,5 2,4 1 800 52 81 Ka 2013 n=2 kpl 6,6 2,1 1270 53 56 Med 13 6,6 2,1 1270 53 56 Ka 2012 6,7 8,3 2061 914 51 21,5 0,9 63 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 97 Taulukko 81 Stormossen alapuolisen tarkkailuaseman vedenlaatu v.2013. vko pvm Pitoisuus ph Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn Hetkell. Hetkell. Huom aine typpi typpi fosfori fosfori Q valuma 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l O2 l/s l/s km 2 51 10.12.2012 6,3 14 3 100 2300 130 86 1,6 64 4,0 7,5 perustaso 28 9.7.2013 3,9 3,5 2 900 72 180 1,1 2,1 pvk -> 33 16.8.2013* 4,5 5,9 3 400 1 300 83 29 1,0 110 ei mitattu 36 4.9.2013 4,5 2,0 2 200 110 130 1,6 3,0 38 17.9.2013* 4,7 5,5 2 300 620 110 50 0,77 120 ei mitattu *omavalvontanäyte Ka 2013 n=5 kpl 4,3 6,2 2780 1407 101 55 1,1 121 2,2 4,2 Med 13 4,5 5,5 2900 110 120 Ka 2012 4,6 16 1818 948 38 18 13 46 Om.kuormitussuot 2013 5,7 8,9 1547 575 61 21 3,3 44 Virtaama, valuma ja kuormitus Stormossenin tarkkailupisteellä ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Näytteenoton yhteydessä on mitattu hetkelliset virtaamat (taulukko 81). Stormossenin kuormitukset on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden A vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden A

keskivalumia (laskentatapa ks. kappale 4.4.3). Kuormitus 15.4. saakka on laskettu 10.12.2012 näytteen perusteella saaduilla kertoimilla. Sen jälkeen kun pintavalutuskenttä otettiin käyttöön, on kuormituslaskennassa käytetty pintavalutuskentän alapuolisen vedenlaadun perusteella laskettuja kertoimia. Stormossenin tarkkailujakson perusteella lasketut brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoainetta lukuun ottamatta suurempia kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (taulukko 82). Typpikuormitus oli noin 1,9- ja fosforikuormitus 2,2-kertaa suurempi. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn (lähinnä humus) osalta kuormitus oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa 2,1 kertaa suurempi. Stormossenin kokonaisvuosikuormitus on laskettu omien tarkkailutulosten perusteella (taulukko 92, liite 8). Taulukko 82 Stormossen kuormitus 2013. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2013 Keski- Vuosikuormitus Kokonais- 2013 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 114 106 124 114 4,9 41 39 1799 1672 Typpi 27 23 15 10 1,2 10 8,5 431 367 Fosfori 1,0 0,87 0,48 0,28 0,045 0,38 0,32 16 14 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 717 436 338 20 31 262 159 11358 6914 98 Puhdistusteho Stormossen pintavalutuskentän puhdistustehot tarkkaillulla jaksolla on esitetty taulukossa 83. Kahden näytteen perusteella vesi ei puhdistunut pintavalutuskentällä vaan pitoisuudet olivat alapuolisella tarkkailupisteellä korkeampia. Vertailuna edellisvuoteen 2012 (tuotannon aikainen kevytkemikalointi) puhdistustehot siis huononivat. Kiintoaineen osalta heikot puhdistustehot selittyvät yläpuolisen pisteen alhaisista pitoisuuksista. Taulukko 83 Stormossen pintavalutuskentän puhdistustehot vuonna 2013. Pvm Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio mg/l % µg/l % µg/l % mg/l O 2 % 9.7.2013 1,8 3,5-94 740 2900-292 54 72-33 31 180-481 4.9.2013 2,4 2,0 17 1800 2200-22 52 110-112 81 130-60 Keskiarvo: 2,1 2,8-31 1270 2550-101 53 91-72 56 155-177 Mediaani: 2,1 2,8-39 1270 2550-157 53 91-72 56 155-271 Minimi: 1,8 2,0-94 740 2200-292 52 72-112 31 130-481 Maksimi: 2,4 3,5 17 1800 2900-22 54 110-33 81 180-60 2012 8,3 16-89 2061 1818 12 51 38 26 63 46 27

99 7 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2013 7.1 Yleistä Pysyvän tarkkailun päästöasemien keskimääräinen vuoden ominaiskuormitus on laskettu ohjelman mukaisesti ympärivuotisen tarkkailun näytteenottokertojen välisten jaksojen summana. Tarkastelussa ovat mukana päästöasemat kaikkien niiden ELYkeskusten alueelta, jotka kuuluvat ohjelman mukaan tarkkailuun. Aikaisempina vuosina Vapon Läntisen Suomen alueen tarkkailusoiden vuosikuormitus on laskettu pysyvien tarkkailuasemien keskimääräisten ominaiskuormituslukujen avulla, paitsi ympärivuotisessa tarkkailussa olevien kohteiden osalta omilla ominaiskuormitusluvuilla. Vuodesta 2012 lähtien laskentatapaa on muutettu siten että laskennassa on käytetty aina kun mahdollista, kunkin suon omia ominaiskuormituslukuja. Ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttämällä suon omia mittaustuloksia (veden laatu, virtaamat) siltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. Tarvittaessa laskennassa on käytetty apuna lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden valumia ja vedenlaatutietoja. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy kappaleesta 4.4 Päästöjen laskenta. Kuormituslaskennassa siirryttiin vuonna 2009 käyttämään samaa laskentaperiaatetta kuin Vapon Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa. Lisäperusteena on turvetuotannon tarkkailuopas (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 18.5.2006), joka suosittaa, että tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt lasketaan samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätään kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Vuosina 2009-2013 tuotannossa, valmistelussa ja levossa olevien alueiden sekä alle 5 vuotta sitten poistuneiden alueiden kuormitus on laskettu kertomalla pinta-ala (ha) kuormituksen vuosikeskiarvolla (kg/ha a). Aikaisempina vuosina Vapo Oy:n läntisen alueen tarkkailussa levossa olleiden alueiden kuormitukset laskettiin mukaan puolet pienempinä ja lisäksi laskettiin 5-10 vuotta sitten tuotannosta poistuneilta aloilta samoin puolet kuormituksista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn otettiin mukaan kuormituslaskentaan 2011, jolloin sille laskettiin jo bruttokuormitukset. Vuodesta 2013 lähtien COD Mn :n osalta on laskettu myös nettokuormitukset. Seuraavassa on esitetty Vapo Oy:n ja muiden läntisen Suomen alueen tarkkailussa mukana olevien turvetuotannon kuormitus ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain. 7.2 Kuormitus ELY-keskuksittain 7.2.1 Hämeen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Hämeen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2013 lopulla 11 Vapo Oy:n ja 2 Kekkilä Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 649 ha. Levossa oli 170 ha ja valmistelussa 4 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Röyhynsuo Janakkalassa (tuotannossa 127 ha). Pinta-alan osalta pienin turvetuotantoalue olivat Letkunsuo Ypäjällä (17 ha).

Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008-2013 on esitetty taulukossa 84. Pinta-ala yhteensä käsittää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 84 Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2013. Hämeen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 100 Vuosi 2013 649 1 032 52 686 5 567 165 99 791 49 993 4 221 111 10 135 Vuosi 2012 698 1 061 46 553 10 149 257 224 884 36 010 7 503 151 40 751 Vuosi 2011 666 967 24 115 5 469 181 147 448 15 417 3 294 94 Vuosi 2010 734 941 18 109 5 837 172 11 582 4 205 107 Vuosi 2009 728 885 25 236 5 975 231 17 823 4 122 157 Vuosi 2008 518 641 19 447 6 934 160 9 839 4 532 64 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013 Nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Kaikkien Hämeen ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukoihin 90 (Vapo) ja 91 (Kekkilä). 7.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelta vuoden 2013 lopulla 34 Vapo Oy:n ja 6 Kekkilä Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 2 379 ha. Levossa oli 188 ha ja valmistelussa 5 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Isosuo Punkalaitumella (tuotannossa 311,9 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Hautakankaanneva Kihniössä (tuotannosta poistuneita aloja 5,0 ha). Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden kuormitukset vuosina 2008-2013 on esitetty taulukossa 85. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 85 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2013. Pirkanmaan Tuotannossa Pinta-ala ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 Vuosi 2013 Vuosikuormitus, brutto ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 2 379 5 035 103 648 13 113 527 381 622 93 013 Vuosikuormitus, netto 7 795 315 22 645 Vuosi 2012 2 618 5 050 126 173 25 587 915 906 013 82 262 14 601 476 137 846 Vuosi 2011 2 451 4 769 79 076 18 051 558 478 321 50 521 10 913 273 Vuosi 2010 2 416 4 735 64 362 17 988 562 43 581 12 792 354 Vuosi 2009 2 892 5 125 122 497 24 520 1 100 89 212 16 199 768 Vuosi 2008 2 360 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013 3 999 141 306 29 293 968 97 540 18 351 Nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukoissa 93 (Vapo) ja 94 (Kekkilä). 530

7.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2013 lopulla 30 Vapo Oy:n ja 5 Kekkilä Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 4 948 ha. Levossa oli 74 ha ja valmistelussa 139 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Satamakeidas Honkajoella (tuotantokunnossa 667 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Keinusuo Loimaalla (tuotannossa 5 ha). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden vuosina 2008-2013 kuormitus on esitetty taulukossa 86. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 86 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2013. Varsinais-Suomen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn 101 Vuosi 2013 4 948 7 187 202 835 33 706 1 533 852 630 181 493 23 065 1 107 151 644 Vuosi 2012 4 864 7 146 268 247 57 095 2 062 1 580 783 191 363 37 463 1 294 237 021 Vuosi 2011 4 873 7 283 183 197 34 468 1 144 882 138 126 924 20 400 581 Vuosi 2010 5 052 7 254 137 798 35 458 1 320 94 095 24 530 883 Vuosi 2009 4 614 6 572 158 304 35 900 1 490 108 707 23 501 994 Vuosi 2008 4 385 6 749 240 971 55 851 1 993 155 918 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013 34 587 Nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukoissa 95 (Vapo) ja 96 (Kekkilä). 1 142 7.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2013 lopulla 52 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 3 527 ha. Levossa oli 343 ha ja valmistelussa 527 ha. Vapo Oy:n suurin yksittäinen tuotantoalue oli Savonnevan alue Kyyjärven, Alajärven ja Soinin kunnissa (tuotantokunnossa 576,1 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Oriräme Pihtiputaalla (1,3 ha). Vapon Läntisen Suomen tarkkailun yhteydessä raportoivien yksityisten tuottajien tuotantoalueita oli Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 31 kpl. Alueista suurin oli Peat Bog Oy:n Leppineva Kyyjärvellä (110 ha tuotannossa). Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien Vapo Oy:n ja yksityisten turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 4 384 ha. Alueiden pintaala kokonaisuudessaan ml. poistunut pinta-ala oli 7 880 ha. Tuotantoalueilta purkautuva kuormitus vuonna 2013 on esitetty taulukossa 87.

102 Taulukko 87 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2013. Keski-Suomen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 (sis. yksit. tuottajat) ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2013 4 384 7 880 249 863 36 487 1 414 923 068 227 682 24 751 940 174 089 Vuosi 2012 4 532 7 871 249 861 54 928 1 672 1 516 508 172 482 35 143 894 163 541 Vuosi 2011 5 027 8 068 206 036 45 038 1 232 1 165 571 136 584 27 675 537 Vuosi 2010 5 069 8 095 143 110 45 048 1 232 93 131 32 521 734 Vuosi 2009 4 992 7 704 212 872 43 953 1 715 153 444 29 096 1 121 Vuosi 2008 4 956 7 149 255 310 59 473 1 752 165 465 36 984 861 Nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen turvetuotantoalueiden bruttoja nettokuormitukset on esitetty taulukoissa 97 (Vapo) ja 98 (yksityiset tuottajat). 7.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta vuoden 2013 lopulla 53 Vapo Oy:n ja 1 Kekkilä Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 11 683 ha. Levossa oli 437 ha ja valmistelussa 977 ha. Vapo Oy:n suurimmat yksittäiset tuotantoalueet olivat Korpisalonneva Vimpelissä (tuotantokunnossa 883,5 ha) ja Haukinevan alue Seinäjoella (tuotantokunnossa 825,6 ha). Pienimmät tuotantoalueet olivat Susineva Jalasjärvellä (5 ha) ja Riitasuo Ähtärissä (9,6 ha). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n tuotantosoiden yhteenlaskettu tuotantoala oli 11 683 ha. Niiltä yhteensä purkautuneet yhteenlasketut kuormitukset vuosina 2008-2013 on esitetty taulukossa 88. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Taulukko 88 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 2013. Etelä-Pohjanmaan Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 (sis. yksit. tuottajat) ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2013 11 683 18 980 556 299 67 456 2 163 1 851 304 511 006 44 744 1 254 318 573 Vuosi 2012 11 184 18 404 662 585 145 358 4 781 4 457 257 470 522 97 249 2 861 1 099 303 Vuosi 2011 10 896 17 997 478 293 100 226 3 036 2 613 735 317 136 59 937 1 425 Vuosi 2010 11 832 18 282 366 317 102 724 2 991 250 263 73 704 1 830 Vuosi 2009 12 065 17 852 507 345 108 624 4 016 373 528 75 170 2 678 Vuosi 2008 12 046 17 266 704 538 147 459 4 508 496 394 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013 95 423 Nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Etelä-Pohjanmaan alueella toimineiden Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukoihin 99 100 (Vapo) ja 101 (Kekkilä). 2 426

7.2.6 Uudenmaan ELY-keskus Läntisen Suomen tarkkailuun kuuluu kaksi Kekkilä Oy:n turvesuota. Stormossenin ja Meltolansuon yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala vuonna 2013 oli 79,4 ha. Uudenmaan ELY-keskuksen tuotantoalueilta purkautuneet yhteenlasketut kuormitukset vuosina 2009 2013 on esitetty taulukossa 89. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan. Nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukkoon 92 (Kekkilä). Taulukko 89 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2009 2013. Uudenmaan Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto ELY-keskus Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Vuosi 2013 79 83 2 327 657 24 16 013 2 094 541 19 11 569 103 Vuosi 2012 79 83 3 089 894 24 23 858 2 116 643 14 7 086 Vuosi 2011 79 83 2 524 547 16 14 178 1 650 328 8 Vuosi 2010 79 83 1 963 584 17 1 297 418 11 Vuosi 2009 83 87 3 029 655 25 2 193 446 17 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013 Taulukko 90 Hämeen ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013. Hämeen ELY-keskus Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Letonsuo Forssa 28,0 0,0 0,0 4,0 0,0 2 631 235 12 5 729 2 538 188 9,9 2 451 Jaakkolansuo Hartola 0,0 58,3 0,0 16,5 3,3 20 678 479 15 6 849 20 419 350 10-1 436 Väärälammensuo Hattula 94,0 0,0 0,0 4,8 23,3 1 166 470 4,6 6 145 877 326-1,2-3 387 Laviassuo Heinola 50,1 3,1 0,0 0,0 49,8 1 560 494 5,0 2 747 1 377 403 1,4-3 679 Hirvisuo Hollola 21,7 5,0 0,0 0,5 0,0 664 194 4,8 6 996 585 154 3,2 4 210 Röyhynsuo Janakkala 127,0 0,0 0,0 16,2 0,0 7 238 1 068 43 26 979 6 670 784 32 8 808 Koivansuo Tammela 30,0 8,0 0,0 0,0 0,0 157 132 2,9 5 592 46 76 0,64 1 701 Okssuo Tammela 115,0 5,0 4,0 0,0 0,0 1 087 369 14 12 523 889 270 9,9 6 199 Rinnansuo Tammela 30,0 15,0 0,0 0,0 0,0 1 994 229 7,5 4 419 1 804 134 3,7-1 652 Letkunsuo Ypäjä 17,0 0,0 0,0 0,0 27,0 365 50 1,8 1 263 315 26 0,78-150 Varsansuo Ypäjä 26,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3 129 206 13 2 900 3 047 165 11 107 Yhteensä 2013: 539 94 4,0 42 103 40 669 3 927 123 82 140 38 567 2 875 81 13 171 Taulukko 91 Hämeen ELY-keskuksen alueen Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013. Hämeen ELY-keskus Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Roitonsuo (Kekkilä) Janakkala 0,0 76,0 0,0 0,0 17,0 1 988 374 9,7 5 282 1 765 262 5,3-2 501 Sammalistonsuo (Kekkilä) Riihimäki 110,0 0,0 0,0 16,0 30,0 10 029 1 267 32 12 369 9 661 1 083 25-535 Yhteensä 2013: 110 76 0 16 47 12 017 1 641 42 17 651 11 426 1 345 30-3 036 Taulukko 92 Uudenmaan ELY-keskuksen alueen Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013. Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Stormossen (Kekkilä) Inkoo 43,4 0,0 0,0 0,0 0,0 1 799 431 16 11 358 1 672 367 14 6 914 Stormossen (Meltolansuo, Kekkilä) Raasepori 36,0 0,0 0,0 0,0 4,0 528 226 7,6 4 655 422 174 5,5 4 655 Yhteensä 2013: 79,4 0,0 0,0 0,0 4,0 2 327 657 24 16 013 2 094 541 19 11 569

Taulukko 93 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013. 104 Suo Kunta Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Lauttaneva-Haukkaneva Ikaalinen /Jämijärvi 40,2 0,0 0,0 6,0 0,0 3 887 197 10 3 434 3 688 98 5,6-3 516 Vuorenpään-Vatilähteenneva Ikaalinen 110,5 9,9 0,0 8,3 59,4 8 204 785 17 19 876 7 650 508 5,65 513 Aitoneva Kihniö 54,0 0,0 0,0 0,0 307,6 1 943 179 7,6 4 776 1 775 96 4,3-1 094 Aitoneva, koealue siirtolevitys Kihniö 5,0 13,6 0,0 0,0 0,0 947 107 4,5 2 761 898 82 3,6 1 180 Aitoneva, koealue massansiirto Kihniö 13,9 0,0 0,0 0,0 0,0 860 46 1,0 812 831 32 0,47-108 Hirvineva Kihniö 59,1 0,0 0,0 0,0 1,4 712 347 17 12 407 458 220 12 4 277 Iso Hakoneva, Vähä Hakoneva Kihniö /Parkano 81,0 0,0 0,0 0,0 44,2 9 700 439 16 11 093 9 352 265 8,7-1 094 Kirjasneva Kihniö 42,0 0,0 0,0 0,0 17,3 1 141 300 11 8 055 960 209 7,2 1 736 Sydänmaanneva/Pirttineva Kihniö 0,0 29,4 0,0 2,4 12,5 327 161 6,4 3 678 228 112 4,4 222 Sydänmaanneva Kihniö /Parkano 98,3 24,0 0,0 30,8 224,0 2 017 507 16 12 311 1 541 269 6,2-4 330 Talasneva Kihniö / Ylöjärvi 80,0 0,0 0,0 0,0 44,0 1 944 355 18 8 761 1 696 231 12,7 65 Halikkoneva Kihniö 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 451 53 1,7 1 234 415 35 1,0 74 Hautakankaanneva Kihniö 0,0 0,0 0,0 5,0 0,0 226 27 0,87 617 208 18 0,51 37 Keisarinneva Kihniö 28,2 0,0 0,0 0,0 5,2 1 273 150 4,9 3 480 1 170 99 2,9 209 Kotoneva-Kiimaneva Kihniö 24,0 0,0 0,0 3,0 0,0 1 219 143 4,7 3 332 1 121 95 2,8 200 Latikkaneva Parkano 0,0 0,0 0,0 10,0 117,1 451 53 1,7 1 234 415 35 1,0 74 Ristineva Parkano 109,0 0,0 0,0 10,0 0,0 4 095 334 7,2 12 298 3 760 166 0,53 1 555 Lylyneva,Saarineva,Mustikkaneva Parkano 0,0 84,0 0,0 0,0 211,8 3 458 449 15 10 976 3 097 268 7,9-1 662 Nivusneva Parkano 93,0 0,0 0,0 22,0 12,4 4 369 630 19 16 992 3 878 385 9,4 4 440 Pohjoisneva Parkano 41,7 0,0 0,0 0,0 0,0 5 533 236 5,7 5 016 5 354 147 2,2-1 258 Sompaneva Parkano 153,2 0,0 0,0 3,9 57,4 5 974 1 001 26 23 157 5 232 630 12-1 500 Sompaneva/Hanhineva Parkano 102,3 0,0 0,0 0,0 4,5 3 220 259 5,3 15 653 2 737 18-4,3-1 103 Sompaneva/Veteläsuo Parkano 34,7 0,0 0,0 0,0 39,2 2 782 160 6,5 4 287 2 618 79 3,2-1 396 Sydänmaan/Nokilammenneva Parkano 0,0 27,5 0,0 6,5 5,2 571 84 3,0 2 046 466 31 0,86-1 649 Arkkuinsuo,Vihalaidansuo Punkalaidun 75,4 0,0 5,0 49,5 377,0 4 510 904 59 27 231 3 880 589 46 5 383 Isosuo Punkalaidun 311,9 0,0 0,0 40,5 5,8 11 373 1 389 71 40 488 10 434 919 52 10 339 Hietasalonneva Virrat / Seinäjoki 70,4 0,0 0,0 65,6 141,0 5 189 455 25 12 720 4 767 244 16-2 063 Tuuranneva Virrat 77,0 0,0 0,0 42,7 80,8 845 294 7,7 9 710 473 108 0,26-3 301 Kokkoneva Virrat 99,8 0,0 0,0 27,6 14,7 3 406 490 24 11 267 3 010 292 16-2 581 Korteneva Virrat 0,0 0,0 0,0 30,0 34,0 409 89 7,7 2 698 316 42 5,8-563 Nimetönneva Virrat / Ylöjärvi 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 152 65 2,4 2 769 90 34 1,2 595 Pihtineva Virrat 79,0 0,0 0,0 0,0 1,0 245 123 4,9 8 587 0 0 0 0 Sammakkolamminneva Virrat / Ylöjärvi 37,5 0,0 0,0 0,0 1,5 286 121 4,5 5 192 286 121 4,5 5 192 Sarvanneva Virrat 77,8 0,0 0,0 13,9 11,0 4 293 447 32 9 185 4 009 305 26-782 Yhteensä 2013: 2029 188 5 378 1830 96 012 11 380 462 318 133 86 812 6 781 278 8 090 Taulukko 94 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013. Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Niinineva (Kekkilä) Parkano 32,6 0,0 0,0 0,0 132,0 2 877 204 13 6 847 2 737 134 10 1 943 Rukoneva (Kekkilä) Parkano 69,0 0,0 0,0 0,0 0,0 678 191 3,8 5 745 426 65-1,2-2 334 Sammalneva (Kekkilä) Parkano 74,9 0,0 0,0 0,0 0,0 1 774 331 22 11 450 1 452 170 15 182 Sarkinneva (+Lampineva) (Kekkilä) Parkano 62,0 0,0 0,0 3,0 120,3 1 144 454 17 10 385 864 315 11 647 Holstinsuo (Kekkilä) Punkalaidun 34,4 0,0 0,0 0,0 0,0 619 229 4,5 6 069 483 161 1,7 1 306 Lylysuo (Kekkilä) Punkalaidun 77,0 0,0 0,0 0,0 0,0 545 323 5,9 22 993 240 170-0,2 12 811 Yhteensä 2013: 350 0 0 3 252 7 636 1 732 65 63 490 6 201 1 015 37 14 555 Taulukko 95 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013. Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Joutsuo Eura 78,2 0,0 0,0 4,0 0,0 965 352 9,1 8 797 769 254 5,2 2 537 Huidankeidas Honkajoki 148,3 0,0 0,0 1,7 1,3 4 346 734 45 30 691 3 702 412 32 8 124 Kotkankeidas Honkajoki 129,8 0,0 0,0 14,2 0,0 3 270 594 21 20 432 2 651 285 8,5-1 232 Marjakeidas Honkajoki 98,5 0,0 0,0 0,0 0,0 1 400 310 11 11 157 976 98 2,1-3 662 Satamakeidas Honkajoki 647,0 20,0 0,0 61,0 374,4 26 004 3 306 188 54 022 22 629 1 618 121-58 533 Hakasuo Huittinen 0,0 0,0 53,0 0,0 0,0 273 21 1,4 949 184 7,6 0,70 270 Nanhiansuo Huittinen 123,1 0,0 0,0 0,0 0,0 1 328 442 19 14 246 1 101 328 15 6 976 Vittassuo Huittinen 55,6 0,0 0,0 0,0 0,0 2 469 450 13 9 083 2 249 340 8,8 1 385 Saarikeidas Jämijärvi 125,6 0,0 0,0 10,0 15,0 17 174 1 060 48 19 540 16 459 702 34-3 938 Hirvikeidas Kankaanpää 75,0 15,6 0,0 0,0 0,0 1 223 598 7,3 16 372 866 420 0,12 4 115 Jämiänkeidas Kankaanpää 440,0 0,0 0,0 19,0 143,4 6 741 1 489 75 43 307 5 645 941 53 8 250 Kurkikeidas Kankaanpää / Honkaj 236,7 0,0 0,0 47,0 188,0 12 191 1 772 53 36 862 11 066 1 209 30-746 Viheräperä Kankaanpää 69,0 0,0 0,0 18,0 79,0 6 805 447 20 11 470 6 431 260 12-1 619 Alkkia Karvia / Parkano 330,3 0,0 0,0 4,7 335,9 10 135 1 311 47 38 365 8 977 732 23 524 Loukaskeidas/Haitikeidas Karvia 115,0 0,0 0,0 0,0 75,3 3 354 444 17 11 326 2 851 192 7,1-6 277 Loukaskeidas Karvia 54,0 0,0 0,0 32,3 61,1 5 278 486 32 12 722 4 907 301 24 7 937 Mustakeidas Karvia 246,8 0,0 0,0 28,4 69,9 31 356 1 292 84 46 287 30 153 690 60 7 075 Suomikeidas Karvia 84,1 0,0 0,0 0,0 4,6 6 210 756 18 22 256 5 849 576 11 9 603 Lammisuo Köyliö 166,3 0,0 59,9 6,0 2,0 17 004 5 924 126 83 359 15 101 4 972 88 22 076 Matkussuo Köyliö / Huittinen 62,1 0,0 0,0 17,0 262,9 1 132 1 872 256 17 808 819 1 716 249 6 858 Keinusuo Loimaa 5,0 0,0 0,0 4,0 79,5 406 48 1,6 1 111 374 32 0,92 67 Harmantinsuo Loimaa 64,7 0,0 0,0 0,0 0,0 1 894 693 37 30 028 1 638 565 32 21 071 Heitonneva Merikarvia 66,4 0,0 0,0 0,0 0,0 1 234 442 8,3 14 346 949 300 2,6 4 356 Iso-Rydistönkeidas Merikarvia 202,6 0,0 0,0 0,0 0,0 1 170 261 2,9 8 285 981 167-0,9 2 227 Kirinneva Merikarvia 125,6 0,0 0,0 0,0 1,9 3 461 439 14 15 380 2 921 169 3,0-3 516 Kotoneva Merikarvia 182,6 0,0 0,0 0,0 0,0 4 212 569 23 23 935 3 427 177 7,3-3 537 Haaroistensuo Oripää 77,5 0,0 0,0 0,0 0,0 2 023 620 18 16 012 1 717 467 12 5 283 Kotokeidas / Leppisuot 1 Siikainen 90,0 0,0 0,0 14,7 0,0 1 775 386 8,8 11 267 1 519 258 3,6 3 068 Leppisuot 2 (Torvi - Iivarinkeidas) Siikainen 84,0 0,0 5,0 0,0 0,0 4 581 569 36 14 864 4 021 288 25-3 074 Juvanrahka (Rahkasuo) Tarvasjoki 27,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1 219 143 4,7 3 332 1 121 95 2,8 200 Yhteensä 2013: 4211 36 118 282 1694 180 635 27 832 1 244 647 611 162 051 18 571 874 35 867

105 Taulukko 96 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013. Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Lammi-Kahala-Välisuo (Kekkilä) Eurajoki / Eura 390,0 38,0 0,0 0,0 0,0 2 301 3 372 171 79 887 1 195 2 819 149 44 488 Raumjärvensuo (Pietarrahka, Kekkilä) Laitila 30,0 0,0 16,0 0,0 0,0 7 890 376 21 10 892 7 614 238 16 2 050 Linturahka (Kekkilä) Loimaa 236,0 0,0 5,0 25,5 25,0 11 807 1 447 52 89 274 10 753 920 31 55 542 Kurkelansuo (Kekkilä) Nakkila 33,5 0,0 0,0 0,0 0,0 74 389 36 11 926-59 323 33 7 289 Yhteensä 2013: 737 38 21 26 25 22 200 5 874 289 205 019 19 442 4 494 234 115 777 Taulukko 97 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013. Suo Kunta Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kivisensuo Hankasalmi 79,3 8,0 10 091 496 18 10 584 9 638 270 8,8-5 293 Läyniönsuo Hankasalmi 71,2 8,3 58,0 2 601 422 16 16 507 2 246 245 8,7 5 169 Tervasuo Hankasalmi 39,0 1,2 3,7 1 134 327 12 11 147 955 238 8,0 5 414 Haapasuo Joutsa 148,0 14,9 128,0 5 972 1 297 13 14 397 5 246 934-2,0-8 834 Havusuo Joutsa 109,1 18,4 94,0 2 861 755 11 12 374 2 382 516 1,1-2 953 Höystösensuo Joutsa 10,6 16,6 5,0 236,0 508 115 2,2 2 217 363 43-0,7-2 401 Jokipolvensuo Joutsa 17,9 7,3 13,6 253 124 2,1 2 131 172 83 0,47-475 Kailasuo Joutsa 25,0 31,5 23,5 17,0 6 448 632 12 11 460 6 033 424 3,3-3 089 Mesiänsuo Joutsa 54,0 1 320 626 9,3 12 605 940 436 1,70 436 Palosuo Jyväskylä 87,0 20,7 36,0 2 222 648 33 13 178 1 841 458 25 995 Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa 127,2 10,0 3,3 11,7 8 171 1 040 13 11 546 7 545 727 0,39-8 491 Pohjansuo Jämsä 47,2 1,7 6,0 2 207 260 8,5 6 035 2 030 171 5,0 362 Rääsysuo Joutsa 70,0 15,0 2,6 4 470 654 46 22 470 4 090 464 39 10 325 Kaijansuo Karstula 433,1 10,4 21,4 88,8 9 155 3 800 72 119 874 7 104 2 775 31 48 102 Martinsuo Karstula 88,0 1,7 22,3 6 514 388 8,7 6 105 6 315 288 4,7-864 Pirttiahonsuo Karstula 31,6 1 070 164 6,0 3 230 1 001 129 4,6 1 002 Sammakkoneva Karstula 52,6 22,0 7,6 2 243 320 8,8 8 472 2 016 206 4,3 1 103 Suoniemensuo 1 Karstula 73,7 3,6 32,0 3 489 411 14 9 540 3 208 271 7,9 572 Suurensuonneva Karstula 25,4 2,0 20,0 4,7 10,2 2 351 277 9,1 6 430 2 163 182 5,3 385 Tynnörsuo Karstula 66,7 2,1 0,9 3 105 366 12 8 491 2 856 241 7,0 509 Heposuo Keuruu 46,2 1 819 347 18 9 913 1 538 219 12 2 164 Kalmuneva Keuruu 55,4 5,8 35,9 6 569 336 12 7 095 6 229 166 5,4-3 798 Lehtosuo Keuruu 85,8 2,0 15,8 3 963 467 15 10 836 3 644 307 9,0 649 Permisuo Keuruu / Mänttä-Vilp 61,2 0,7 1 099 390 7,8 9 984 826 254 2,3 427 Vehkaneva Kinnula 222,1 9 394 1 656 39 36 654 8 599 1 259 23 11 215 Isoneva Kivijärvi 31,5 9,2 36,0 8 302 124 3,5 1 878 8 212 79 1,7-1 284 Veteläneva Kivijärvi 42,6 477 172 17 8 554 367 118 15 4 790 Voimäensuo Kivijärvi 58,0 623 388 23 19 322 449 301 20 13 220 Peuralinnanneva (Isoneva) Kyyjärvi 145,5 800 518 5,0 18 303 477 356-1,5 6 998 Savonneva Alajärvi/Soini/Kyyjärv 515,3 60,8 88,3 560,4 29 397 3 825 87 86 109 27 903 2 662 40,8 10 654 Hirvisuo Multia 43,3 962 250 17 9 894 777 157 14 3 968 Pirtti-Peurusuo Multia 113,5 4,0 37,2 6 163 1 207 255 41 848 5 526 889 242 26 184 Lapsukansuo Multia 131,2 4 031 440 39 15 005 3 325 264 29 3 326 Hyttisuo (ex-fortum) Petäjävesi 33,9 1 530 180 5,9 4 184 1 407 119 3,5 251 Kurkisuo Petäjävesi 75,3 834 727 24 16 333 502 561 17 4 708 Ukonmurronsuo Keuruu / Petäjävesi 67,0 2 925 468 19 9 116 2 629 320 13-1 227 Umpilamminsuo Petäjävesi 34,6 261 111 5,6 5 346 108 34 2,51 25 Valkeissuo Petäjävesi 47,0 2,4 5,0 1 575 339 7,0 5 722 1 400 252 3,5 115 Oriräme Pihtipudas 1,2 0,1 2,3 162 19 0,63 444 149 13 0,37 27 Purontausneva Pihtipudas 62,3 2 122 414 14 13 809 2 040 304 10 4 266 Pyytneva Pihtipudas 27,0 40,7 58,3 1 895 240 7,9 7 925 1 669 127 3,4-9 Talkkunasuo Pihtipudas 68,5 1 215 310 12 10 443 987 196 7,7 3 157 Ahvenlamminsuo Saarijärvi 24,1 146,1 63,3 4 397 576 14 20 248 3 692 223-0,26-4 146 Mahasuo Saarijärvi 156,0 4,1 72,8 8 140 1 381 94 35 173 7 410 1 016 79 9 637 Pajumäensuo Saarijärvi 115,0 0,7 2,7 6 149 690 63 20 134 5 670 451 54 9 151 Raatteikonsuo Saarijärvi 58,0 2,9 17,0 8 215 500 28 11 112 7 815 300 20-1 994 Rajasuo Saarijärvi 49,0 10,3 9,6 4 686 332 14 7 586 4 424 201 8,6-1 569 Saarekeneva Saarijärvi 88,4 37,7 4 321 522 17 11 297 3 934 329 10-1 288 Heinäsuo Viitasaari 10,2 16,4 28,3 67,2 2 478 292 10 6 776 2 279 192 5,6 406 Ihkajansuo Viitasaari 25,5 16,5 55,0 31,5 4 378 515 17 11 972 4 026 340 10 718 Kolkunsuo Viitasaari 3,4 8,1 33,5 21,0 949 215 8,4 5 926 778 130 5,0 259 Hietamansuo Äänekoski 27,0 2,9 2,8 1 349 159 5,2 3 690 1 241 105 3,1 221 Yhteensä 2013: 3527 343 527 601 1840 207 368 31 234 1 231 791 423 188 181 21 344 831 143 194

Taulukko 98 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen yksityisten turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013. 106 Suo Kunta Yksityiset turvetuottajat Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Aukeasuo Joutsa Ristisuon Turve Oy 27 173 196 2,4 7 605 32 126-0,4 7 605 Karametsä (Suurisuo) Karstula Autosen Urakointi Oy 20,0 5,0 1 128 133 4,4 3 085 1 038 88 2,6 185 Suoniemensuo Karstula Karstulan Morass Oy 19,2 5,8 1 128 133 4,4 3 085 1 038 88 2,6 185 Löytösuo Karstula Martinsuon turve Oy 10,0 451 53 1,7 1 234 415 35 1,0 74 Takaneva Karstula Martinsuon turve Oy 8,0 361 43 1,4 987 332 28 0,8 59 Vihisuo Karstula Patamaharjun Turve Ay 8,0 361 43 1,4 987 332 28 0,8 59 Pärepuulamminneva I Karstula Peat Bog Oy 4,0 181 21 0,7 494 166 14 0,4 30 Pärepuulamminneva II Karstula Peat Bog Oy 20,0 11,0 1 399 165 5,4 3 826 1 287 109 3,2 229 Jyskyneva Karstula Peat Bog Oy 29,3 239 57 2,0 2 194 174 24 0,7 538 Haapasuo Karstula Autosen Urakointi Oy / PTK-Turve Oy 20,0 903 106 3,5 2 468 830 70 2,0 148 Laukerinsuo Karstula Reino Syrjälä 23,0 1,0 1 083 128 4,2 2 962 996 84 2,5 178 Penkkisuo Keuruu Peat Bog Oy 55,0 25,2 3 620 426 14 9 898 3 329 281 8,2 593 Petäikköneva Kinnula Turvepudas Oy 30,0 1 354 159 5,2 3 703 1 245 105 3,1 222 Hyötykankaanneva Kyyjärvi J&V Saukko Oy 8,0 7,0 677 80 2,6 1 851 623 53 1,5 111 Piuharjunneva Kyyjärvi J&V Saukko Oy 64,0 2 888 340 11 7 899 2 656 224 6,5 473 Pyöreäsuo Kyyjärvi J&V Saukko Oy 7,0 18,0 1 128 133 4,4 3 085 1 038 88 2,6 185 Leppineva Kyyjärvi Peat Bog Oy 110,0 38,9 6 720 791 26 18 377 6 180 521 15,2 1 101 Haukisuo Multia Autosen Urakointi Oy/Martinsuon Turve Oy 81,0 3 842 347 16 12 813 3 485 168 9,2 12 813 Kurjussuo Multia Linnari Oy 38,0 1 715 202 6,6 4 690 1 577 133 3,9 281 Pihtisuo Multia Martinsuon turve Oy / Autosen Urakointi Oy 15,0 3,0 812 96 3,1 2 222 747 63 1,8 133 Pökkösuo Multia Martinsuon turve Oy 27,2 3 903 263 17 6 078 3 783 203 14,6 2 239 Kummunsuo Multia Peat Bog Oy 50,0 3,0 2 392 282 9,3 6 541 2 200 186 5,4 392 Rekisuo Multia Peat Bog Oy 53,0 126 29 0,8 2 468 102 16 0,3 1 601 Saarisuo Multia Ristisuon Turve Oy 36,0 1 625 191 6,3 4 443 1 494 126 3,7 266 Valkeissuo Petäjävesi Mikko Survo 33,6 8,4 1 491 369 9,9 7 652 1 977 263 5,7 912 Rajapuronsuo Saarijärvi Paavo Alsti 25,0 90 99 4,5 2 728 34 72 3,4 2 728 Vasikkasuo Saarijärvi PTK-Turve Oy 5,0 226 27 0,9 617 208 18 0,5 37 Löytösuo Saarijärvi PTK-Turve Oy 30,0 2,0 596 160 6,1 3 441 455 89 3,3-1 499 Mökkisuo Saarijärvi PTK-Turve Oy 8,0 2,0 451 53 1,7 1 234 415 35 1,0 74 Rasinsuo Saarijärvi PTK-Turve Oy 8,0 2,0 451 53 1,7 1 234 415 35 1,0 74 Kahasuo Saarijärvi Ristisuon Turve Oy / Juha Korkeamäki 37,0 980 77 3,2 1 741 898 36 1,6-1 134 Yhteensä 2013: 856,3 132,3 42 496 5 253 182 131 645 39 501 3 407 109 30 894

Taulukko 99 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013 1/2. 107 Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Paskoneva Alajärvi 53,2 0,0 0,0 0,0 0,0 2 630 421 12 9 971 2 445 329 8,3 3 484 Aitaneva Alavus 71,1 0,0 0,0 10,5 6,0 3 021 482 11 12 431 2 768 356 5,9 3 562 Haapaneva Alavus 61,0 0,0 0,0 9,0 37,0 4 560 1 115 64 32 743 3 926 799 51 10 578 Löyänneva Alavus 34,6 0,0 0,0 30,2 224,5 284 95 0,80 561 140 23-2 561 Matoneva 3 Alavus 49,8 0,0 0,0 4,4 14,4 692 86 2,8 2 111 524 1,6-1 -3 781 Mylly-Sikaneva Alavus 71,0 3,8 0,0 19,9 71,6 2 799 338 12 9 505 2 504 191 6,3-789 Paaluneva Alavus 0,0 0,0 0,0 16,4 48,0 1 204 37 1,0 1 032 1 153 12 0,0-750 Rahka-Romuneva Alavus 163,6 0,0 0,0 40,2 38,6 5 938 682 25 19 368 5 305 365 12-2 784 Riihineva Alavus 41,0 0,0 0,0 0,0 28,0 396 197 7,4 7 051 273 136 4,9 3 119 Sillinneva Alavus 82,3 0,0 0,0 3,9 0,0 1 111 279 9,0 13 736 843 145 3,6 4 366 Talasneva Alavus 10,6 0,0 0,0 3,7 132,5 645 76 2,5 1 765 594 50 1,5 106 Vehkaneva Alavus 0,0 20,0 0,0 11,4 40,9 619 75 1,4 1 251 521 26-1 -1 790 Västinneva Alavus 28,3 0,0 0,0 0,0 0,0 1 277 150 4,9 3 493 1 175 99 2,9 209 Vierunneva Alavus / Seinäjoki 21,0 0,0 0,0 0,0 3,5 261 130 4,4 4 036 196 98 3,1 1 753 Vuorenneva Alavus 108,6 18,6 0,0 49,0 233,0 7 720 587 16 13 937 7 173 313 4,9-5 215 Tervaneva Alavus/ Seinäjoki 136,5 0,0 0,0 22,1 11,1 4 660 617 16 12 595 4 168 371 6,2-4 644 Porrasneva Evijärvi / Kauhava 138,2 1,8 88,7 0,0 0,0 15 282 1 693 44 42 489 14 480 1 292 28 16 825 Iso-Saapasneva Evijärvi / Lappajärvi 50,8 3,3 0,0 0,0 0,0 1 028 393 17 12 451 858 308 14 7 000 Pyymaanneva Evijärvi / Lappajärvi 158,1 10,5 0,0 0,0 3,0 8 572 1 082 41 29 427 8 094 843 32 14 113 Saapasneva Evijärvi 23,4 9,3 0,0 6,0 22,0 3 153 319 11 6 344 3 018 251 8,2 1 626 Kairineva Halsua 373,0 151,0 2,4 136,0 162,0 20 918 2 984 93 82 757 18 449 1 749 44 3 754 Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1 Isojoki 89,5 0,0 0,0 27,5 17,0 1 643 519 44 14 113 992 194 31-6 698 Tempakankeidas/Kotokeidas 1 Isojoki 90,8 7,2 0,0 42,1 1,4 3 717 466 24 19 169 3 115 165 12-1 909 Kotokeidas Isojoki 0,0 0,0 49,4 0,0 0,0 876 224 8,9 7 531 712 142 5,6 2 277 Iso-Korvaneva Jalasjärvi 235,1 0,0 0,0 128,7 225,8 18 644 1 513 48 32 142 17 331 857 22-9 853 Korvajärvenneva Jalasjärvi 9,1 0,0 0,0 62,9 58,0 2 653 281 11 9 394 2 430 169 6,9 1 568 Kyrön-Koirainneva Jalasjärvi 94,1 0,0 0,0 5,3 0,0 2 885 548 19 16 098 2 552 382 13 4 894 Liikaneva Jalasjärvi 17,0 0,0 0,0 15,3 8,0 1 458 172 5,6 3 986 1 341 113 3,3 239 Linnus-Lainesneva Jalasjärvi 219,0 0,0 0,0 16,8 18,0 2 856 926 21 38 543 2 124 560 6,5 12 912 Löyhinkineva Jalasjärvi 151,0 0,0 0,0 50,9 137,0 7 441 1 163 37 28 632 6 814 849 24 6 686 Madesneva Jalasjärvi 191,6 0,0 0,0 33,6 0,0 5 893 1 279 74 52 038 5 193 929 60 27 560 Näätäneva Jalasjärvi 97,8 0,0 0,0 42,0 38,0 4 461 585 21 16 350 4 027 367 13 1 154 Susineva Jalasjärvi 5,0 0,0 0,0 11,0 35,0 314 60 1,6 1 102 264 35 0,65-637 Pesäneva Jalasjärvi 0,0 0,0 38,5 0,0 0,0 818 65 3,5 2 686 692 38 2,0 496 Pynttärinneva Jalasjärvi 0,0 0,0 127,9 0,0 0,0 286 109 7,3 6 579 116 62 5,8 2 142 Vasikkaneva Jalasjärvi 60,9 0,0 0,0 0,0 228,0 2 398 137 18 6 640 2 209 42 14 20 Vähä-Hautaneva Jalasjärvi 58,8 0,0 0,0 1,2 6,0 5 104 351 15 11 591 4 918 258 11 5 069 Kontioneva Jalasjärvi / Kauhajoki 56,5 0,0 0,0 31,9 149,5 377 268 6,6 8 235 103 131 1,1-1 374 Valkianeva Jalasjärvi / Seinäjoki 279,1 0,0 0,0 3,7 6,4 13 291 2 259 54 35 653 12 413 1 820 36 4 914 Heposuot Soini /Karstula 114,6 0,0 0,0 10,1 9,0 5 628 663 22 15 390 5 176 437 13 922 Juuvinsuo Soini /Karstula 69,0 0,0 0,0 1,4 16,1 973 166 5,0 3 696 817 88 1,9-1 774 Hormaneva Karvia/Kauhajoki 466,2 0,0 0,0 10,8 63,4 20 530 2 806 81 56 426 19 017 2 050 51 8 024 Kampinkeidas Kauhajoki 32,7 0,0 0,0 1,3 10,0 2 583 64 3,6 2 710 2 478 12 1,4-669 Koihnanneva Kauhajoki 41,6 0,0 0,0 23,7 177,5 969 102 6,3 1 860 767 0,42 2,3-5 238 Lupikistonneva Kauhajoki 41,0 0,0 0,0 57,0 11,0 3 803 503 11 12 814 3 498 351 5,2 2 162 Mustaisneva Kauhajoki 463,5 0,0 0,0 26,0 2,0 4 557 814 12 31 522 3 563 317-8 -3 257 Säkkineva Kauhajoki 25,9 0,0 0,0 37,1 0,0 1 416 117 6,4 3 085 1 221 19 2,5-3 763 Viitalanneva Kauhajoki 88,6 0,0 0,0 0,0 0,0 980 317 11 8 383 705 179 5,5-422 Palloneva Kauhajoki / Jalasjärvi / Kurikka 270,3 0,0 0,0 95,0 208,8 15 437 1 356 64 34 182 14 197 737 39-5 479 Riihi Peuraneva Keuruu, Virrat, Ähtäri 111,8 1,7 0,0 2,5 6,3 5 235 616 20 14 317 4 815 406 12 858 Hanhineva Kuortane 71,3 0,0 0,0 22,6 2,6 3 364 404 14 14 009 3 072 258 7,9 3 802 Kiimaneva Kuortane 48,5 0,0 0,0 7,3 1,4 1 163 144 5,8 5 301 989 57 2,3-764 Kurikkaneva Kuortane 15,6 0,0 0,0 19,5 19,5 927 100 5,3 1 739 849 61 3,7-988 Saarijärvenneva Kuortane 53,8 0,0 0,0 0,8 1,5 2 196 229 8,2 6 723 2 027 144 4,8 788 Sarvineva Kuortane 57,9 0,0 0,0 50,0 44,5 2 172 216 3,6 5 089 1 932 96-1 -3 295 Tausneva Kuortane 43,9 0,0 0,0 13,5 7,0 327 193 4,7 5 450 199 129 2,1 990 Teerineva Kuortane 29,1 0,0 0,0 13,2 12,6 1 909 225 7,4 5 221 1 756 148 4,3 313 Takaneva Kurikka 191,2 0,0 10,0 34,4 0,0 3 359 325 12 8 202 2 938 114 3,2-5 963 Isoneva Kurikka/Kauhajoki/Teuva 149,0 0,0 0,0 33,4 0,0 3 369 605 24 14 957 2 999 420 16 1 998 Lamminneva Lappajärvi 208,2 0,0 0,0 67,1 40,8 9 472 1 796 32 29 848 8 513 1 316 13-3 721 Rackarmossen Närpiö 46,6 0,0 0,0 1,5 0,0 171 79 4,9 2 953 74 31 2,9-464 Östramossen Närpiö 52,1 0,0 0,0 0,0 0,0 1 336 464 39 7 868 1 230 411 37 4 166 Amerikanneva Seinäjoki 44,0 0,0 0,0 71,1 107,4 1 787 364 15 9 630 1 430 186 8,0-2 881 Haukineva Seinäjoki / Jalasjärvi 811,1 14,5 223,0 87,3 179,5 156 865 6 542 158 151 787 153 337 4 778 87 36 399 Juupa-Jäkäläneva Seinäjoki 121,3 0,0 0,0 11,0 2,6 1 004 424 2,6 9 181 593 219-6 -5 200 Peurainneva Seinäjoki 320,9 0,0 0,0 34,3 52,3 4 712 1 024 21 44 071 3 898 617 5,0 18 025 Pirjatanneva Seinäjoki 75,0 0,0 0,0 0,0 62,4 675 159 2,7 4 297 442 42-2 -3 855 Sammatinneva Seinäjoki 140,9 0,0 0,0 1,6 0,0 1 890 411 8,5 17 680 1 564 248 2,0 7 232 Heiniahonneva Soini 0,0 0,0 32,0 0,0 0,0 422 95 3,6 2 594 357 63 2,4 530 Kalliosuo Soini 0,0 0,0 80,4 0,0 0,0 902 397 15 11 585 639 265 9,4 2 668 Kuninkaansuo Soini 91,1 0,0 0,0 8,0 30,1 527 363 10 7 998 307 253 5,5 298 Kurkisuo Soini 0,0 0,0 65,1 0,0 0,0 856 337 32 11 503 660 239 28 4 795 Leväsuo Soini 47,9 0,0 0,0 0,0 0,0 271 198 7,6 5 488 164 145 5,5 1 766 Matosuo Soini / Ähtäri 164,3 0,0 0,0 15,8 56,7 870 293 11 3 414 1 763 594 22 6 919 Mölynsuot Soini / Karstula / Saarijärvi 125,1 0,0 0,0 4,7 10,7 1 217 244 7,5 10 708 929 100 1,7 622 Naarasneva Soini 169,5 0,0 0,0 53,5 46,2 1 362 500 14 22 868 910 274 5,0 8 273 Pannuneva Soini 0,0 0,0 74,4 0,0 0,0 1 079 409 7,8 14 088 793 266 2,1 4 927 Puntari-Konttisuot Soini 123,4 4,0 0,0 20,3 10,1 6 666 785 26 18 229 6 131 517 15 1 093 Teerisuo Soini 65,1 0,0 0,0 3,6 0,0 3 573 276 6,1 7 272 3 421 199 3,0 1 934 Ulpassuo Soini 73,4 35,6 0,0 5,3 35,5 10 792 842 36 14 694 10 288 589 26-2 952 Koirasuo Soini 197,8 0,0 44,0 0,0 0,0 2 301 751 21 26 402 1 738 469 10 7 774 Lypsinneva Soini 0,0 0,0 32,0 0,0 0,0 673 124 3,3 3 549 572 74 1,2 317

Taulukko 100 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013 2/2. Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Suo Kunta Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Lammasneva Teuva 352,3 0,0 0,0 40,7 1,0 13 913 1 642 64 36 802 12 902 1 137 44 4 466 Profeetanneva Teuva 129,0 0,0 0,0 2,9 1,0 2 097 333 13 9 455 1 829 199 7,8 84 Tynnyrikallionneva Toholampi 45,9 16,1 0,0 0,0 0,0 1 675 378 9,0 9 411 1 459 270 4,7 1 851 Matoneva 1 Alavus 71,3 0,0 0,0 28,5 2,8 4 249 423 15 9 759 3 918 257 8,5-850 Matoneva 2 Alavus 33,6 0,0 0,0 4,5 3,7 945 150 3,0 2 925 826 91 0,61-1 216 Jauhoneva Veteli 162,3 10,8 79,1 0,0 0,0 2 605 1 331 30 48 045 1 808 933 14 20 669 Kapustaneva Veteli 66,1 3,0 0,0 0,0 11,0 939 405 9 10 262 687 279 4,4 2 198 Laukkulamminneva Veteli 63,3 7,6 0,0 0,0 0,0 963 416 10 10 529 705 287 4,5 2 255 Laurinneva Veteli 156,7 3,0 0,0 0,0 11,0 4 940 740 19 14 024 4 433 486 8,5-2 201 Pollarinneva Veteli 143,8 3,8 0,0 0,0 8,0 2 559 1 161 19 34 823 2 045 904 9,0 16 825 Ristineva Veteli 88,1 7,6 0,0 0,0 13,0 1 641 528 10 22 005 1 308 361 3,2 10 336 Sarvineva Perho 49,7 0,0 0,0 0,0 0,0 1 414 201 9,4 7 659 1 240 115 5,9 1 599 Korpisalonneva Vimpeli 786,9 96,6 0,0 44,2 119,0 14 125 5 009 131 173 851 10 891 3 392 67 70 365 Pälvineva Vimpeli 41,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1 793 153 4,5 6 604 1 650 82 1,7 1 605 Ruissaarenneva Vimpeli 172,6 2,0 30,2 0,0 0,0 6 064 1 517 29 40 103 5 351 1 160 14,5 15 130 Loukkusuo Ähtäri 188,4 0,0 0,0 10,0 202,0 7 371 1 038 46 26 234 6 496 600 29-4 395 Majasuo Ähtäri 36,9 0,0 0,0 4,2 43,0 1 253 162 4,3 3 953 1 072 71 0,63-2 392 Mustasuo Ähtäri 30,5 0,0 0,0 26,8 152,0 4 073 249 7 6 699 3 820 123 2,2-2 147 Mäkikylänsuo Ähtäri 111,7 0,0 0,0 7,7 13,0 1 096 445 13 10 460 729 262 5,9-1 294 Riitasuo Ähtäri 9,6 0,0 0,0 0,6 116,0 689 86 10 2 906 644 63 8,6 1 331 Sarasuo Ähtäri 70,4 2,9 0,0 0,0 0,0 484 225 8,4 7 836 265 122 4,3 2 823 Soidinsuo Ähtäri 73,5 2,3 0,0 0,3 0,0 431 279 11 6 831 262 194 7,4 918 Tupasuo Ähtäri 146,1 0,0 0,0 11,8 92,6 28 616 836 52 24 754 27 921 488 39 423 Yhteensä 2013: 11624 437 977 1863 4021 556 141 67 311 2 155 1 844 252 510 978 44 664 1 249 316 058 108 Taulukko 101 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset v. 2013. Suo Kunta Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Tuotan- Valmis- Tuotann. poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Huhdanneva (Kekkilä) Lapua 58,4 0,0 0,0 0,0 0,0 158 145 7,7 7 052 28 80 5,1 2 514 Yhteensä 2013: 58 0 0 0 0 158 145 8 7 052 28 80 5 2 514

7.3 Kuormitus vesistöalueittain (Vapo Oy ja Kekkilä Oy) Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n Läntisen Suomen alueen vesistöalueittain kootut, tuotantoalueittain lasketut kuormitukset on koottu liitteeseen 8. Alla on esitetty yhteenvedot kuormituksista vesistöalueittain. Taulukoiden Pinta-ala yhteensä -sarake käsittää kaikki ilmoitetut pinta-alat eli myös yli 5 vuotta sitten poistuneen pinta-alan, jota ei huomioida kuormituslaskelmassa. Vuonna 2010 Kalajoen vesistöalueen tarkkailu siirtyi pois Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailuun. Vuodesta 2012 lähtien on laskettu nettokuormitus myös kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ). COD Mn kuormitus ilmoitetaan yksikössä kg O 2 (katso kappaleet 4.3 ja 4.4). 7.3.1 Kymijoen vesistöalue (14) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kymijoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa 64 Vapo Oy:n suota tai osa-alueita, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 3 483 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Kaijansuo (tuotantokunnossa 391,8 ha) Valkunan valumaalueella (14.673). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Oriräme (tuotantokunnossa 1,3 ha) Kortteisen kanavan valuma-alueella (14.492). Kymijoen vesistöalueella oli valmistelussa 437,9 ha ja levossa 408,6 ha. Taulukossa 102 on esitetty Kymijoen vesistöalueelta Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset vuosilta 2008 2013. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Taulukko 102 Kymijoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Kymijoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 109 Vuosi 2013 3 483 6 440 200 012 29 389 1 094 736 492 182 105 20 126 720 129 656 Vuosi 2012 3 488 6 470 199 980 44 817 1 321 1 229 085 137 199 28 906 694 138 764 Vuosi 2011 3 895 6 250 156 272 34 618 942 884 382 102 699 21 224 406 Vuosi 2010 3 949 6 317 112 111 35 466 952 73 055 25 670 563 Vuosi 2009 3 938 6 010 165 194 34 551 1 327 118 838 22 962 863 Vuosi 2008 3 494 5 120 186 539 43 328 1 264 120 027 26 682 604 Kymijoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden brutto-kuormitukset olivat edellisvuotta pienemmät, typen osalta 34 %, fosforin osalta 17 % ja COD Mn osalta 40 %. Kiintoaineen osalta bruttokuormitus oli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Kymijoen vesistöalueella sijaitsevien yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

7.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Porvoonjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla Vapo Oy:n Hollolan Hirvisuo. Taulukossa 103 on esitetty Porvoonjoen vesistöalueelta Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset vuosilta 2008 2013. Taulukko 103 Porvoonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Porvoonjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 22 27 664 194 4,8 6 996 585 154 3,2 4 210 110 Vuosi 2012 27 27 520 269 4,2 12 430 198 189 1,0 6 791 Vuosi 2011 27 28 900 195 5,8 5 053 588 117 2,7 Vuosi 2010 26 27 640 191 5,6 423 136 3,5 Vuosi 2009 25 26 908 196 7,6 657 134 5,1 Vuosi 2008 0 26 589 132 4,0 389 82 2,0 Porvoonjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden brutto-kuormitukset olivat kiintoaineen osalta 28 % ja fosforin osalta 14 % edellisvuotta suuremmat. Typen osalta kuormitus oli 28 % ja COD Mn osalta 44 % edellisvuotta pienempi. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. 7.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Paimionjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa Vapo Oy:n Tarvasjoen Juvanrahka (Rahkasuo) ja Tammelan Koivansuo (taulukko 104). Paimionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden brutto-kuormitus oli kiintoaineen osalta 14 %, fosforin osalta 42 %, typen osalta 45 % ja COD Mn osalta 46 % edellisvuotta pienempi. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 104 Paimionjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2013. Paimiojoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 57 65 1 375 275 8 8 925 1 166 171 3,4 1 900 Vuosi 2012 57 68 1 602 476 14 16 596 764 264 5,4 2 048 Vuosi 2011 68 68 2 162 468 14 12 142 1 413 281 6,5 Vuosi 2010 27 68 1 600 477 14 1 058 341 8,6 Vuosi 2009 27 27 936 202 7,8 677 138 5,2

7.3.4 Aurajoen vesistöalue (28) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Aurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa Vapo Oy:n Harmantinsuo (taulukko 105). Aurajoen vesistöalueen turvetuotannon brutto-kuormitukset olivat kiintoaineen osalta 38 % ja typen osalta 4 % edellisvuotta pienemmät. Fosforin osalta kuormitus oli 2,7 kertaa ja COD Mn osalta 17 % edellisvuotta korkeampi. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Taulukko 105 Aurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008 2013. 111 Aurajoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 65 65 1 894 693 37 30 028 1 638 565 31,6 21 071 Vuosi 2012 65 65 3 038 722 14 25 622 2 299 537 6,2 12 683 Vuosi 2011 64 64 2 035 441 13 11 428 1 330 264 6,1 Vuosi 2010 64 64 1 506 448 13 995 321 8,1 Vuosi 2009 68 68 2 357 510 20 1 706 347 13 Vuosi 2008 68 68 3 058 687 21 2 021 428 11 7.3.5 Laajoen vesistöalue (31) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapinjoen vesistöalueella sijaitsee Kekkilä Oy:n Raumjärvensuo, joka siirtyi tuotantoon (30 ha) vuonna 2013. Laajoen vesistöalueen kuormitus on esitetty taulukossa 106. Laajoen vesistöalueen bruttokuormitukset olivat kiintoaineen osalta noin 5,5 kertaa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Fosforin osalta kuormitus oli 38 %, typen osalta 24 % ja COD Mn osalta 33 % edellisvuotta pienempi. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Taulukko 106 Laajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2011-2013. Laajoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 30 46 7 890 376 21,3 10 892 7 614 238 15,8 2 050 Vuosi 2012 0 46 1 447 605 27,9 16 344 647 405 19,9 2 347 Vuosi 2011 0 46 1 462 317 9,4 8 214 956 190 4,4 7.3.6 Lapinjoen vesistöalue (33) Lapinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa Vapo Oy:n Eurassa sijaitseva Joutsuo. Lapinjoen vesistöalueen kuormitus on esitetty taulukossa 107. Joutsuon tuotantoalueesta Lapinjoen vesistöalueelle aiheutuva kuormitus oli kiintoaineen osalta 87 %, typen osalta 78 %, fosforin osalta 75 % ja COD Mn osalta 77 % edellisvuosia pienempi. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa

käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Taulukko 107 Lapinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Lapinjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 112 Vuosi 2013 78 82 965 352 9 8 797 769 254 5 2 537 Vuosi 2012 78 82 7 531 1 574 36 38 628 6 003 1 192 21 11 888 Vuosi 2011 83 87 1 517 849 21 20 662 488 591 11 Vuosi 2010 83 87 2 038 607 18 1 347 434 11 Vuosi 2009 83 87 3 002 649 25 2 172 442 17 Vuosi 2008 60 83 3 715 834 26 2 455 519 13 7.3.7 Eurajoen vesistöalue (34) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Eurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla Kekkilä Oy:n Lammi-Kahala-Välisuo ja Eurassuo. Eurajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden yhteenlasketut pinta-alat ja kuormitukset on esitetty taulukossa 108. Eurajoen vesistöalueen brutto-kuormitukset olivat kiintoaineen osalta 64 %, typen osalta 40 %, fosforin osalta 22 % ja COD Mn osalta 48 % edellisvuotta pienemmät. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Taulukko 108 Eurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2013. Eurajoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 438 476 2 429 3 661 179 92 927 1 134 50 897 Vuosi 2012 419 445 6 745 6 095 230 177 384 1 754 4 848 180 90 046 3 013 154 Vuosi 2011 341 446 14 176 3 069 91 79 620 9 268 1 843 42 Vuosi 2010 403 403 9 485 2 824 83 6 268 2 020 51 Vuosi 2009 342 342 11 854 2 564 99 8 580 1 745 66 7.3.8 Kokemäenjoen vesistöalue (35) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kokemäenjoen vesistöalueelta oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa 87 Vapo Oy:n ja 10 Kekkilä Oy:n turvetuotantoaluetta tai niiden osa-aluetta. Yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 5 934 ha. Valmistelussa oli 356,9 ha ja levossa 342,5 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Jämiänkeitaan Palojoen valuma-alueelle laskeva 440 ha ala. Pienin tuotantoalueen osa oli puolestaan Onkijoen valuma-alueella (35.969) sijaitseva Keinusuo (5,0 ha). Taulukossa 109 on esitetty Kokemäenjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden. Kiintoaineen bruttokuormitus pieneni 15 %, typen 39 %, fosforin 26 % ja COD Mn 50 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet

ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 109 Kokemäenjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Kokemäenjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 113 Vuosi 2013 5 934 10 656 284 534 41 324 1 782 1 031 193 259 838 28 880 1 282 184 140 Vuosi 2012 5 875 10 664 336 162 68 198 2 422 2 061 171 237 070 43 329 1 432 330 357 Vuosi 2011 5 918 10 542 244 877 46 220 1 497 1 207 632 171 713 27 929 766 Vuosi 2010 5 962 10 248 169 569 45 600 1 584 116 220 32 260 1 050 Vuosi 2009 5 961 9 878 228 992 49 164 2 087 164 841 33 127 1 446 Vuosi 2008 5 298 8 836 299 178 68 551 2 135 199 196 43 555 1 135 7.3.9 Karvianjoen vesistöalue (36) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Karvianjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa 28 Vapo Oy:n turvesuota tai niiden osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 2 738 ha. Levossa oli 20 ha ja valmistelussa 5,0 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Satamakeitaan Pukaran Pikkujoen valumaalueelle (36.037) vetensä purkava 557,9 ha:n lohko. Pienin tuotantoalueen osa puolestaan oli Säkkijoen valuma-alueella (36.046) sijaitsevan Säkkinevan 2,0 ha:n lohko. Taulukossa 110 on esitetty Karvianjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden. Kiintoaineen bruttokuormitus pieneni 14 %, typen 50 %, fosforin 40 % ja COD Mn 50 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 110 Karvianjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Karvianjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 2 738 4 244 136 855 15 249 376 967 8 989 397-34 592 Vuosi 2012 2 757 4 231 159 726 30 513 1 082 749 235 115 239 18 538 638-29 287 648 124 336 Vuosi 2011 2 723 4 266 99 501 21 187 650 535 335 66 369 12 905 319 Vuosi 2010 2 945 4 452 86 074 22 288 699 60 594 15 917 444 Vuosi 2009 2 964 4 406 100 965 24 755 1 033 67 892 16 487 703 Vuosi 2008 2 841 4 287 128 485 36 346 1 272 76 959 23 597 762 7.3.10 Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapväärtinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa neljä Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta:

Mustaisneva (Kauhajoki), Kotokeidas, Tempakankeidas/Kotokeidas 1 ja Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1. Niiden yhteenlaskettu tuotanto ala oli 371,5 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Mustaiskeidas (191,2 ha) Karijoen yläosan valuma-alueella (37.043). Taulukossa 111 on esitetty Lapväärtinjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden. Kiintoaineen bruttokuormitus pieneni 41 %, typen 59 %, fosforin 34 % ja COD Mn 56 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 111 Lapväärtinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Lapväärtin Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 372 516 6 991 1 542 80 51 750 5 186 640 44-8 978 114 Vuosi 2012 397 477 11 768 3 793 122 118 751 4 467 1 968 49-9 022 Vuosi 2011 397 467 12 018 2 823 104 74 477 6 899 1 543 53 Vuosi 2010 401 518 10 396 3 280 113 6 102 2 206 70 Vuosi 2009 367 468 14 342 3 309 148 9 883 2 194 103 Vuosi 2008 367 468 21 426 3 683 132 13 849 1 789 57 7.3.11 Teuvanjoen vesistöalue (38) Teuvanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa Vapo Oy:n Profeetanneva Teuvalla. Profeetannevan tuotannossa oleva ala oli 129 ha. Taulukossa 112 on esitetty Teuvanjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevan Profeetannevan kokonaiskuormitus. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden. Kiintoaineen bruttokuormitus pieneni 75 %, typen 80 %, fosforin 75 % ja COD Mn 73 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

115 Taulukko 112 Teuvanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Teuvanjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 129 133 2 097 333 13 9 455 1 829 199 8 84 Vuosi 2012 129 133 8 338 1 701 52 35 169 6 536 1 250 34 3 632 Vuosi 2011 129 133 4 193 908 27 23 552 2 742 545 13 Vuosi 2010 132 133 3 104 924 27 2 052 661 17 Vuosi 2009 148 149 5 126 1 109 43 3 710 755 29 Vuosi 2008 148 149 6 652 1 494 46 4 396 930 23 7.3.12 Närpiönjoen vesistöalue (39) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Närpiönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa kolme Vapo Oy:n tuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 289,9 ha ja valmistelussa oli 10,0 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kurikan Takaneva (tuotannossa 191,2 ha) Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueella (39.005). Taulukossa 113 on esitetty Närpiönjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden. Kiintoaineen bruttokuormitus pieneni 65 %, typen 75 %, fosforin 80 % ja COD Mn 85 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 113 Närpiönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Närpiönjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 290 336 4 866 868 55 19 023 4 241 556 43-2 261 Vuosi 2012 290 338 13 726 3 463 284 128 498 8 396 2 130 230 35 236 Vuosi 2011 234 305 11 120 2 364 80 61 491 6 206 1 135 31 Vuosi 2010 276 303 7 126 2 122 63 4 710 1 518 38 Vuosi 2009 299 303 10 495 2 270 88 7 596 1 545 59 Vuosi 2008 299 303 11 898 2 954 88 7 660 1 895 46 7.3.13 Kyrönjoen vesistöalue (42) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kyrönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa 44 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 4 589 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Haukineva, jolta purkautuu vettä Haasojan valuma-alueelle (42.079) 481,9 ha:n tuotantoalalta ja Seinäjoen keskiosan alueelle (42.072) 329,2 ha:n alueelta. Pienin tuotantoalue oli puolestaan Madesluoman valuma-alueella (42.082) sijaitseva Susineva (5,0 ha).

Taulukossa 114 on esitetty Kyrönjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden. Kiintoaineen bruttokuormitus pieneni 17 %, typen 59 %, fosforin 61 % ja COD Mn 65 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 114 Kyrönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Kyrönjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 116 Vuosi 2013 4 589 7 771 293 416 24 928 791 681 109 275 888 16 200 441 96 044 Vuosi 2012 4 732 7 558 315 600 60 512 2 006 1 953 823 240 075 41 618 1 251 632 556 Vuosi 2011 4 475 7 383 183 938 38 171 1 197 1 005 708 121 416 22 541 572 Vuosi 2010 4 851 7 699 136 334 40 784 1 189 89 679 29 118 722 Vuosi 2009 5 081 7 478 195 490 41 405 1 529 146 035 29 042 1 034 Vuosi 2008 5 012 7 453 318 945 61 719 1 927 231 051 39 746 1 048 7.3.14 Lapuanjoen vesistöalue (44) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapuanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa 1 Kekkilä Oy:n ja 29 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai niiden osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 1 426 ha. Levossa oli 42,4 ha ja valmistelussa 127,9 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Rahka-Romuneva (tuotannossa 163,6 ha) Kuotesjärven-Vehkajoen valuma-alueella (44.096). Taulukossa 115 on esitetty Lapuanjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden. Kiintoaineen bruttokuormitus pieneni 41 %, typen 54 %, fosforin 49 % ja COD Mn 56 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

117 Taulukko 115 Lapuanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Lapuanjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 1 426 2 961 59 620 7 721 271 215 727 53 494 4 696 150 10 533 Vuosi 2012 1 375 2 698 100 934 16 934 530 487 668 76 385 10 780 285 58 624 Vuosi 2011 1 348 2 790 61 190 13 249 395 343 674 40 007 7 953 183 Vuosi 2010 1 575 2 799 45 524 13 555 400 30 086 9 694 246 Vuosi 2009 1 559 2 804 66 836 14 540 557 48 452 9 944 373 Vuosi 2008 1 814 2 850 87 899 19 822 614 57 828 12 304 313 7.3.15 Purmonjoen vesistöalue (46) Purmonjoen vesistöalueella oli vuoden 2013 lopulla toiminnassa Vapo Oy:n Porrasneva Evijärvellä. Porrasnevalla oli tuotannossa 138,2 ha, levossa 1,8 ha ja valmistelussa 88,7 ha. Taulukossa 116 on esitetty Purmonjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevan Porrasnevan vuoden 2013 kokonaiskuormitus. Kiintoainetta lukuun ottamatta bruttokuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden. Kiintoaineen bruttokuormitus oli noin kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2012. Kuormitus pieneni typen osalta 52 %, fosforin 20 % ja COD Mn osalta 52 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Taulukko 116 Purmonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Purmonjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 138 229 15 282 1 693 44 42 489 14 480 1 292 28 16 825 Vuosi 2012 119 230 7 547 3 533 55 89 130 4 261 2 712 22 31 631 Vuosi 2011 82 225 7 137 1 545 46 40 087 4 666 928 21 Vuosi 2010 63 230 1 867 1 776 28 137 1 343 11 Vuosi 2009 63 230 24 840 4 607 130 21 490 3 770 96 Vuosi 2008 63 67 1 978 468 12 1 118 253 3,5 7.3.16 Ähtävänjoen vesistöalue (47) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Ähtävänjoen vesistöalueella oli vuoden 2013 lopulla toiminnassa 11 Vapo Oy:n turvesuota tai niiden osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 845,1 ha. Levossa oli 44,7 ha ja valmistelussa oli 182,4 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Savonnevan laskuojan 2 alue (tuotannossa 215 ha) Savonjoen yläosan valuma-alueella (47.083). Taulukossa 117 on esitetty Ähtävänjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden.

Kiintoaineen bruttokuormitus pieneni 36 %, typen 43 %, fosforin 55 % ja COD Mn 48 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 117 Ähtävänjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Ähtävänjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 118 Vuosi 2013 845 1 704 28 521 6 897 157 188 348 24 013 4 644 67 40 677 Vuosi 2012 835 1 687 44 701 12 166 349 363 542 27 609 7 893 179 64 419 Vuosi 2011 872 1 632 42 766 8 905 245 241 888 29 311 5 541 110 Vuosi 2010 798 1 569 25 216 7 860 229 16 255 5 620 140 Vuosi 2009 851 1 547 38 130 7 444 312 27 809 4 863 209 Vuosi 2008 891 1 434 43 398 10 583 343 28 523 6 864 195 7.3.17 Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Vapon Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kruunupyynjoen vesistöalueella oli vuoden 2013 lopulla toiminnassa kuusi Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai niiden osaaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 845,1 ha. Levossa oli 44,7ha ja valmistelussa oli 182,4 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonnevan osa-alue (tuotannossa 446,4 ha, levossa 51,9 ha) Porasenjoen yläosan valuma-alueella (48.006). Taulukossa 118 on esitetty Kruunupyynjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden kiintoainetta lukuun ottamatta. Kiintoaineen bruttokuormitus kasvoi 5 %. Bruttokuormitus pieneni typen osalta 50 %, fosforin 45 % ja COD Mn 57 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 118 Kruunupyynjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Kruunupyynjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 876 1 010 28 221 6 004 170 174 451 25 290 4 539 111 77 962 Vuosi 2012 789 987 26 830 12 058 310 403 791 13 954 8 839 182 178 469 Vuosi 2011 841 989 31 131 6 741 201 174 846 20 354 4 046 93 Vuosi 2010 878 941 21 899 6 521 192 14 473 4 663 118 Vuosi 2009 809 912 31 249 6 759 261 22 618 4 601 174 Vuosi 2008 712 921 41 402 9 300 284 27 360 5 789 144

7.3.18 Perhonjoen vesistöalue (49) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Perhonjoen vesistöalueella oli vuoden 2013 lopulla 12 Vapo Oy:n turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 1164,9 ha. Levossa oli 203,7 ha ja valmistelussa oli 90,2 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kairineva, jonka suurimman osan (230 ha tuotannossa, levossa 118 ha ja valmistelussa 2,4 ha) vedet purkautuvat Venetjoen alaosan alueelle (49.071). Taulukossa 119 on esitetty Perhonjoen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden. Bruttokuormitus pieneni kiintoaineen osalta 32 %, typen 31 %, fosforin 51 % ja COD Mn 35 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 119 Perhonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Perhonjoen Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto vesistöalue Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 119 Vuosi 2013 1 165 1 800 38 360 8 305 216 243 602 32 750 5 500 104 58 262 Vuosi 2012 1 030 1 812 56 166 12 110 441 373 348 38 440 7 679 263 63 143 Vuosi 2011 948 1 798 50 110 11 133 325 289 705 32 507 6 732 149 Vuosi 2010 1 171 1 739 54 991 10 359 312 42 623 7 267 188 Vuosi 2009 1 246 1 744 68 148 12 524 401 48 219 7 541 202 Vuosi 2008 1 177 1 434 107 266 18 722 538 83 631 12 813 301 7.3.19 Suomenlahden rannikkoalue (81) Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella oli vuoden 2013 lopulla kaksi Kekkilä Oy:n turvetuotantoaluetta, Stormossen ja Meltolansuo, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala ala oli 79,4 ha. Taulukossa 120 on esitetty Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden fosforikuormitusta lukuun ottamatta. Bruttokuormitus pieneni kiintoaineen osalta 25 %, typen 27 % ja COD Mn osalta 33 %. Fosforikuormitus oli edellisvuoden tasoa. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8.

120 Taulukko 120 Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2009-2013. Suomenlahden Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rannikkoalueen Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 vesistöalue ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 79,4 83,4 2 327 657 24 16 013 2 094 541 19 11 569 Vuosi 2012 79,4 83,4 3 089 894 24 23 858 2 116 643 14,0 7 086 Vuosi 2011 79,4 83,4 2 524 547 16 14 178 1 650 328 7,5 Vuosi 2010 79,4 83,4 1 963 584 17 1 297 418 11 Vuosi 2009 83,4 87,4 3 029 655 25 2 193 446 17 7.3.20 Selkämeren rannikkoalue (83) Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2013 lopulla toiminnassa kolme Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 511 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Iso-Rydistönkeidas (tuotannossa 202,6 ha) Kasalanjoen valuma-alueella (83.030). Taulukossa 121 on esitetty Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2013 kokonaiskuormitukset. Kuormitukset pienenivät edelliseen vuoteen nähden. Bruttokuormitus pieneni kiintoaineen osalta 10 %, typen 71 %, fosforin 60 % ja COD Mn 66 %. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 8. Taulukko 121 Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2008-2013. Selkämeren Tuotannossa Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto rannikkoalueen Yhteensä Yhteensä kg Kg O2 kg Kg O2 vesistöalue ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 511 513 8 843 1 269 40 47 600 7 329 512 9-4 826 Vuosi 2012 521 523 9 851 4 316 100 137 991 4 843 3 046 50 50 969 Vuosi 2011 521 523 10 988 2 857 72 80 723 5 928 1 592 22 Vuosi 2010 517 523 12 257 3 650 108 8 100 2 610 66 Vuosi 2009 501 523 18 051 3 904 151 13 065 2 658 101 Vuosi 2008 379 534 23 962 5 382 165 15 835 3 351 83 7.4 Kuormitus yksityisten tuottajien soilta Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa on mukana Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n tuotantoalueiden lisäksi yksityisten hallinnoimia turvetuotantoalueita. Tässä tarkkailussa niistä on mukana Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella olevat 31 tuotantoaluetta (taulukko 122). Muiden alueiden yksityisiä tuottajia ei kuulu mukaan tähän raportointiin. Tarkkailussa mukana olevien yksityisten tuottajien 31 turvetuotantoalueen yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli 856,3 ha vuonna 2013. Valmistelussa oli 53 ha ja tuotannosta oli poistunut alle 5 vuotta sitten 132,3 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Peat Bog Oy:n Leppineva (tuotannossa 110 ha) Kyyjärvellä. Pienin tuotantoalue oli puolestaan

Pärepuulamminneva I Karstulassa (4 ha). Uusina kohteina raportoivien soiden joukkoon tulivat vuonna 2013 Martinsuon Turve Oy:n Pökkösuo (Multia) ja Peat Bog Oy:n Rekisuo (Multia). Yksityisten turvetuotantoalueiden kuormitus Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2013 on esitetty taulukoissa 98 ja 124. Edelliseen vuoteen verrattuna kiintoaineen osalta bruttokuormitus kasvoi, mutta typen, fosforin ja COD Mn osalta kuormitus pieneni. Taulukko 122 Yksityisten tuottajien pinta-alat ja kuormitukset vuonna 2013. Pinta-ala 2013, ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Yksityiset turvetuottajat Tuotan- Valmis- poistunut kg Kg O2 kg Kg O2 nossa Levossa telussa alle 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Yhteensä 2013: 856,3 0,0 53,0 132,3 42 496 5 253 182 131 645 39 501 3 407 109 30 894 Yhteensä 2012: 914,7 76,4 39 494 9 230 286 270 194 26 754 5 807 154 40 558 121 7.4.1 Kokonaiskuormitus (Vapo Oy, Kekkilä Oy ja yksityiset turvetuottajat) Vuonna 2013 Läntisen Suomen kuormitustarkkailun raportointiin kuului yhteensä 279 turvetuotantoaluetta. Näistä 232 kpl oli Vapo Oy:n, 16 kpl Kekkilä Oy:n ja 31 kpl yksityisten turvetuottajien tuotantoalueita. Vesistöalueittain tarkasteltaessa Vapo Oy:n tuotantoalueet koostuvat yhteensä 299 osa-alueesta ja Kekkilä Oy:n 16 osa-alueesta. Suot sijoittuvat hyvin laajalle maantieteelliselle alueelle. Eteläisimmät suot sijoittuvat Suomenlahden rannikolle ja pohjoisimmat suot Perhojoen vesistöalueelle Keski- Pohjanmaalla. Itäisin vesistöalue oli puolestaan Kymijoen vesistöalue. Kaikkiaan soita oli 20 eri vesistöalueella. Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa olevilta soilta tulevat yhteenlasketut brutto- ja nettokuormitukset vuonna 2013 on esitetty taulukossa 123. Vertailuarvoina ovat vuosien 2007 2012 kokonaiskuormitukset. Hydrologinen vuosi 2013 oli vähäsateisempi kuin poikkeuksellisen sateinen edellisvuosi. Pienempien virtaamien myötä kuormitukset jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Bruttokuormitukset olivat kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta tarkastelujakson 2007 2013 alhaisimmat (taulukko 123). Kiintoaineen bruttokuormitus ei pienentynyt samassa suhteessa. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Taulukko 123 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vuosina 2007-2013. Vapo Oy Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto Kekkilä Oy tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2013 1125 152 5,6 3993 1026 102 3,6 658 Vuosi 2012 1315 285 9,4 8443 928 187 5,6 1683 Vuosi 2011 940 197 6,0 5115 627 118 2,8 Vuosi 2010 704 199 6,0 475 142 3,8 Vuosi 2009 1001 213 8,3 724 144 5,6 Vuosi 2008 1294 286 8,9 877 182 4,8 Vuosi 2007 941 248 7,8 720 193 5,6 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevat yksityisten tuottajien tuotantoalueet sijaitsevat kaikki Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella (31

tuotantoaluetta). Yksityisten tuotantoalueiden yhteenlasketut brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukossa 124. Kiintoainekuormitusta lukuun ottamatta bruttokuormitukset olivat edellisvuosia pienemmät, vaikka raportoitavien turvetuotantoalueiden määrä lisääntyi. Taulukko 124 Yksityisten tuottajien Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vuosina 2007-2013. Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto yksityiset tuottajat tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 122 Vuosi 2013 42 5,3 0,18 132 40 3,4 0,11 31 Vuosi 2012 39 9,2 0,29 270 27 5,8 0,15 41 Vuosi 2011 33 7,2 0,21 187 22 4,3 0,10 Vuosi 2010 29 8,6 0,25 19 6,1 0,16 Vuosi 2009 39 8,5 0,33 28 5,8 0,22 Vuosi 2008 82 19 0,57 54 12 0,29 Vuosi 2007 53 14 0,45 41 11 0,32 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa oli tuotantoalueita kuuden eri ELY-keskuksen alueella (taulukko 125). Selvästi suurin kuormitus syntyi Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueella. Seuraavaksi suurimmat kuormitukset tulivat Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilta. Koko läntisen Suomen tarkkailualueen yhteenlaskettu kuormitus oli kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta koko tarkastelujakson (2007 2013) alhaisin. Kiintoaineen osalta bruttokuormitus oli selvästi edellisvuotta alhaisempi, mutta suurempi kuin vuosina 2009 2011. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Kiintoaineen osalta nykyinen taustapitoisuus ei kuormituslaskennassa (2 mg/l -> alkaen v. 2013 1 mg/l) käytännössä alitu, koska 1 mg/l on kiintoaineen osalta määritysraja. Kuormituslaskennassa on käytetty pitoisuutena määritysrajaa, vaikka pitoisuus on voinut pienempi. Tämän vuoksi kiintoaineen nettokuormitukset tulevat jatkossa olemaan korkeampia kuin ennen vuotta 2013. Taulukko 125 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vuosina 2007-2013. Vapo Oy, Kekkilä Oy Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto sekä Keski-Suomen ELYn tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 yksityiset turvetuottajat Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Häme 53 5,6 0,17 100 50 4,2 0,11 10 Pirkanmaa 104 13 0,53 382 93 7,8 0,31 23 Varsinais-Suomi 203 34 1,5 853 181 23 1,1 152 Keski-Suomi 250 36 1,4 923 228 25 0,94 174 Etelä-Pohjanmaa 556 67 2,2 1 851 511 45 1,3 319 Uusimaa 2,3 0,66 0,024 16 2,1 0,54 0,019 12 Yhteensä 2013 1 168 157 5,8 4 124 1 065 105 3,7 689 Yhteensä 2012 1 355 294 9,7 8 713 955 193 5,7 1 723 Yhteensä 2011 973 204 6,2 5 301 648 123 2,9 Yhteensä 2010 732 208 6,3 494 148 3,9 Yhteensä 2009 1 040 222 8,7 753 150 5,8 Yhteensä 2008 1 369 301 9,4 930 191 5,1 Yhteensä 2007 975 251 8,1 746 194 5,8 Vesistöalueittain Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n tuotantoalueiden suurin bruttokuormitus aiheutui kiintoaineen, kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta Kokemäenjoen vesistöalueelle (taulukko 126). Seuraavaksi suurimmat

kuormitukset kohdistuivat Kyrönjoen ja Kymijoen valuma-alueisiin. Näillä kolmella päävesistöalueella sijaitsee suurin osa tarkkailualueen soista. Turvetuotantoalueilta tulevan kuormituksen vesistövaikutuksia tarkastellaan läntisen Suomen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailuraporteissa. Taulukko 126 Vapo Oy energian Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vesistöalueittain vuosina 2007-2013. Vapo Oy ja Kekkilä Oy Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kuormitukset yhteensä tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 vesistöalueittain Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14 Kymijoen va 200 29 1,1 736 182 20 0,72 130 18 Porvoonjoen va 0,66 0,19 0,005 7,0 0,58 0,15 0,003 4,2 27 Paimionjoen va 1,4 0,28 0,008 8,9 1,17 0,17 0,003 1,9 28 Aurajoen va 1,9 0,69 0,037 30 1,6 0,57 0,032 21 31 Laajoen vesistöalue 7,9 0,38 0,021 11 7,6 0,24 0,016 2,0 33 Lapinjoen va 1,0 0,35 0,009 8,8 0,77 0,25 0,005 2,5 34 Eurajoen va 2,4 3,7 0,18 93 1,1 3,0 0,15 51 35 Kokemäenjoen va 285 41 1,8 1 031 260 29 1,3 184 36 Karvianjoen va 137 15 0,65 377 124 9,0 0,40-35 37 Lapväärtinjoen va 7,0 1,5 0,080 52 5,2 0,64 0,044-9,0 38 Teuvanjoen va 2,1 0,33 0,013 9,5 1,8 0,20 0,008 0,084 39 Närpiönjoen va 4,9 0,87 0,055 19 4,2 0,56 0,043-2,3 42 Kyrönjoen va 293 25 0,79 681 276 16 0,44 96 44 Lapuanjoen va 60 7,7 0,27 216 53 4,7 0,15 11 46 Purmonjoen va 15 1,7 0,044 42 14 1,3 0,028 17 47 Ähtävänjoen va 29 6,9 0,16 188 24 4,6 0,067 41 48 Kruunupyynjoen va 28 6,0 0,17 174 25 4,5 0,11 78 19 Perhonjoen va 38 8,3 0,22 244 33 5,5 0,10 58 81 Suomenlahden 2,3 0,66 0,024 16 2,1 0,54 0,019 12 rannikkoalueen va 83 Suomenselän 8,8 1,3 0,040 48 7,3 0,51 0,009-4,83 rannikkoalueen va Yhteensä 2013 1 125 152 5,6 3 993 1 026 102 3,6 658 Yhteensä 2012 1 315 285 9,4 8 443 928 187 5,6 1683 Yhteensä 2011 940 197 6,0 5 115 627 118 2,8 Yhteensä 2010 704 199 6,0 475 142 3,8 Yhteensä 2009 1 001 213 8,3 724 144 5,6 Yhteensä 2008 1 294 286 8,9 877 182 4,8 Yhteensä 2007 940 248 7,8 719 192 5,6 123

124 8 YHTEENVETO Vapo Oy:n, Kekkilä Oy:n ja eräiden Keski-Suomen yksityisten turvetuottajien Läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailuja on toteutettu vuodesta 2000 alkaen yhteistarkkailuohjelman mukaisena. Yhteistarkkailuohjelma kokoaa ja yhdenmukaistaa tutkimuskäytäntöä ja antaa selkeämmän kokonaiskuvan alueen turvetuotannon kuormitustilanteesta. Vuodesta 2008 tarkkailusoiden tulokset on koottu ELY-keskuksittain yhteenvetoraportteihin säilyttäen kuitenkin yhteenveto-osat samanlaisina kaikkien raporttien osalta. Vuonna 2008 siirryttiin myös käyttämään tarkkailujaksona hydrologista vuotta (1.11.2007-31.10.2008). Kuormitusten laskennassa on vuodesta 2009 otettu huomioon tuotannossa, kunnostuksessa ja levossa olevat pinta-alat sekä 0-5 vuotta sitten poistuneet pinta-alat, kukin täysimittaisesti. Aikaisemmin laskettiin levossa olleilta ja 5 10 vuotta sitten poistuneilta aloilta tuleva kuormitus mukaan puolet pienempinä. Vuonna 2012 päästöjen laskentatapaa on muutettu siten että vuosikuormituksen laskennassa on käytetty kunkin suon omia ominaiskuormituslukuja, mikäli se on mahdollista. Ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttämällä suon omia mittaustuloksia (vedenlaatu, virtaamat) siltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. Tarvittaessa laskennassa on käytetty apuna lähimpänä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden valumia ja vedenlaatutietoja. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy kappaleesta 4.4 Päästöjen laskenta. Vuonna 2013 Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa on ollut mukana 232 Vapo Oy:n, 16 Kekkilä Oy:n ja 31 yksityisten tuottajien turvetuotantoaluetta. Tarkkailun näytteenoton, analysoinnin, virtaamamittauksen ja väliraportoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. 8.1.1 Yhteenveto tarkkailun tuloksista vuodelta 2013 Tuotantoalueiden (Vapo Oy, Kekkilä Oy ja yksityiset tuottajat) yhteenlaskettu tuotannossa ollut pinta-ala oli 24 121 ha. Levossa oli 1 213 ha ja valmistelussa 1 705 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli kaikkiaan 13 159 ha, josta 3 342 ha on poistunut viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta ja 9 817 ha yli viisi vuotta sitten Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 232 tuotantoaluetta kuivatusvedet 299 eri reittiä pitkin. Näiden alueiden yhteenlaskettu tuotantoala oli 21 930 ha. Vapo Oy:n osalta tuotannossa olevaa pinta-alaa oli eniten Kokemäenjoen (5 204 ha) ja Kyrönjoen (4 589 ha) vesistöalueilla. Yksittäisiä turvetuotantoalueita tai osa-alueita oli eniten Kokemäenjoen vesistöalueella (87 kpl). Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden yleisin vesienkäsittelymenetelmä vuonna 2013 oli ympärivuotinen pintavalutuskenttä, joka oli käytössä 51 % alueista. Toiseksi yleisin vesienkäsittelymenetelmä oli ympärivuotinen kosteikko (tai vastaava menetelmä), 32 % alueista. Kemikalointi oli käytössä 4,2 %:lla alueista, virtaamansäätö ja laskeutusaltaat 9,8 %:lla alueista. Kekkilä Oy:n 16 tuotantoaluetta sijaitsevat viidellä eri päävesistöalueella. Näiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 1 335 ha vuonna 2013. Tuotannossa olevasta

alasta 54,6 % (729 ha) sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella ja 32,8 % (438 ha) Eurajoen vesistöalueella. Kekkilä Oy:n tuotantoalueiden yleisin vesienkäsittelymenetelmä on ympärivuotinen pintavalutuskenttä, joka oli käytössä 66 %:lla tuotantoalueista. Ympärivuotinen kosteikko tai vastaava menetelmä oli 18 %:lla alueista, kemikalointi 5,3 %:lla ja lasketusaltaat ja virtaamansäätö 7,4 %:lla tuotantoalueista. Tähän raportointiin kuuluvat yksityisten tuottajien 31 tuotantoaluetta sijaitsevat kaikki Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella. Niiden yhteenlaskettu tuotantoala oli vuonna 856 ha. Yksityisten tuottajien 9 tuotantoalueen osalta päästölaskennassa oli käytettävissä omia tarkkailutuloksia. Muiden 22 tuotantoalueen päästöt on arvioitu ominaiskuormitussoiden keskimääräisillä kuormitusluvuilla. Läntisen alueen turvetuotannon tarkkailussa oli vuonna 2013 mukana viiden ELYkeskuksen alueella yhteensä 42 pysyvää päästötarkkailuasemaa, joilta saatiin sekä ympärivuotiset vedenlaatutiedot että luotettavat jatkuvatoimiset virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta 2013. Näiden ominaiskuormitussoiden laskennassa käytettyjen asemien mittapatojen valuma-alueiden pinta-ala oli yhteensä 6022 ha, mikä on noin 20 % tarkkailualueen kaikkien tuotantoalueiden kuormituslaskentaan käytettävästä kokonaispinta-alasta (30 381 ha). Vuonna 2013 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri osa-alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Tarkkailusoiden määrä vaihteli alueittain. Ympärivuotista tarkkailua oli useammilla kohteilla, mutta ominaiskuormitussoiksi kaikkia kohteita ei voitu ottaa mukaan lähinnä kesken vuotta alkaneen tarkkailun tai virtaamamittauksissa olleiden ongelmien vuoksi. Vuoteen 2012 verrattuna ominaiskuormitussoiden (n=42) keskimääräiset kiintoaine- ja ammoniumtyppi-, sekä fosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia. Kokonaistyppipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat edellisvuotta alhaisempia. Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua. Myös sääolot, erityisesti valumat, sekä turvetuotantoon liittyvät kaivutyöt ym. vaikuttavat pitoisuuksiin. Kaikkien ominaiskuormitussoiden (n=42 kpl) keskimääräinen valuma hydrologisena vuonna 2013 oli 11,4 l/s/km 2. Valuma on huomattavasti edellisvuoden ominaiskuormitussoiden (n=38 kpl) keskivalumaa 19,0 l/s/km 2 pienempi. Vuosi 2012 olikin poikkeuksellisen sateinen. Kesällä 2013 ei ollut niin paljon rankkoja sateita kuin edelliskesänä ja myös alkusyksy 2013 oli kuiva. Virtaamamittarikohteiden määrää on lisätty viime vuosina huomattavasti, joten virtaamatiedot ovat edellisvuosia kattavammat ja luotettavammat. Ominaiskuormitussoiden (42 kpl) keskimääräinen brutto-ominaiskuormitus (kg/ha/a) oli kiintoaineen osalta 43 kg/ha/a, kokonaistypen osalta 5,2 kg/ha/a, kokonaisfosforin osalta 0,18 kg/ha/a ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 126 kg O 2 /ha/a. Nettoominaiskuormitukset olivat kiintoaineen osalta 39 kg/ha/a, kokonaistypen osalta 3,4 kg/ha/a, kokonaisfosforin osalta 0,10 kg/ha/a ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 11 kg O 2 /ha/a. Vuoden 2013 ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen osalta edellisvuosia korkeammat, mikä johtui keskimäärin edellisvuosia korkeammista pitoisuuksista. Kokonaisfosforin ja kokonaistypen ominaiskuormitukset olivat puolestaan edellisvuotta pienemmät, koska valumat olivat alhaisemmat kuin vuonna 2012. Suurin osa kuormituksesta aiheutuu 125

valumahuippujen aikaan, joita hydrologisena vuonna 2013 olivat sateinen syksy 2012, kevättulvan aika, sekä lokakuun loppu 2013. Lyhyempiä ja paikallisempia valumahuippuja esiintyi rankkasateiden aikaan mm. kesä-heinäkuun vaihteessa ja elokuun puolivälissä. 126 Kiintoaineen kg/ha ominaiskuormitus a 50 Netto Brutto 40 30 20 10 0 kg/ha a 12,5 10,0 7,5 5,0 2,5 0,0 Kokonaistypen ominaiskuormitus Netto Brutto kg/ha a 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Kokonaisfosforin ominaiskuormitus Netto Brutto 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Koko läntisen Suomen tarkkailualueeseen kuuluvien tuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus oli kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta koko tarkastelujakson (2007 2013) alhaisin. Kiintoaineen osalta bruttokuormitus oli selvästi edellisvuotta alhaisempi, mutta suurempi kuin vuosina 2009 2011. Kiintoaineen ja COD Mn osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu bruttokuormitus vuonna 2013 oli 1 073 t kiintoainetta, 141 t typpeä ja 5,2 t fosforia. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus oli 3 667 t O 2. Kekkilä Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu bruttokuormitus vuonna 2013 oli 44 t kiintoainetta, 10,1 t typpeä ja 0,43 t fosforia. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus oli 309 t O 2. Yksityisten tuottajien läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu bruttokuormitus vuonna 2013 oli 42,5 t kiintoainetta, 5,3 t typpeä ja 0,18 t fosforia. Kemiallisen hapenkulutuksen bruttokuormitus oli 132 t O 2. Vuonna 2013 läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevilta tarkkailusoilta otettiin yhteensä 276 erillistä omavalvontanäytettä (161 kpl v. 2012), joista 40 otettiin vesienkäsittelymenetelmien yläpuolisilta tarkkailupisteiltä ja 236 vesienkäsittelymenetelmien alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Otetuista näytteistä analysoidut pitoisuudet vaihtelivat paljon eri näytteenottokertojen välillä. Suurin osa omavalvontanäytteistä on otettu kesä-, heinä- ja elokuussa. Eniten omavalvontanäytteitä haettiin elokuussa, jolloin otettiin 75 kpl vesienkäsittelymenetelmän alapuolista omavalvontanäytettä. Alapuolisilta pisteiltä otettujen näytteiden (n=236) keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 14 mg/l (min 1,0 mg/l, mediaani 8,0 mg/l, max 110 mg/l), kokonaistyppipitoisuus oli 1 520 µg/l (min 130 mg/l, mediaani 1 400 mg/l, max 5 200 µg/l), kokonaisfosforipitoisuus oli 61 µg/l (min < 5 mg/l, mediaani 48 mg/l, max 390 µg/l) sekä kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräinen COD Mn -arvo oli 53 mg O 2 /l (min 0,52 mg O 2 /l, mediaani 49 mg O 2 /l, max 190 mg O 2 /l). Omavalvontanäytteiden keskimääräinen kiintoainepitoisuus ja COD Mn -arvo olivat suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin.

127 9 VIITTEET Ekholm, M 1993. Suomen vesistöalueet. 166 s. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki Ihme, R. 1994. Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. 140 s. VTT Julkaisuja 798. Ilmatieteenlaitos 2014. Ilmastokatsaus 2013. Leiviskä, V. 1993. Turvetuotannon ympäristönsuojelu. Moniste, 67 s. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen Tutkimuslaitos, Oulu. Niskanen, I. 1998. Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana. Jyväskylän yliopisto Ympäristötutkimuskeskus Tiedonantoja 151:1-24. Pöyry Environment Oy 2008. Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2008-2013. 18 s. Pöyry Finland Oy 2013a. Vapo Oy läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenvedot 2012. Kaustinen. Pöyry Finland Oy 2013b. Vapo Oy, Turvetuotannon ominaiskuormitusselvitys 2003-2011. 65 s. Rinttilä, R., Selin, P. & Reinikainen, O. 1998. Turve ympäristönhoidossa. 94 s. Vapo Oy, Jyväskylä Rinttilä, R., Suutari, E., Selin, P., Marja-aho. J. & Väyrynen, T. 1997. Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. - 116 s. Turveteollisuusliitto ry, Jyväskylä Savolainen, M., Heikkinen, K. & Ihme, R. (toim) 1996. Turvetuotannon vesiensuojeluohjeisto. Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus, Ympäristöopas 6:1-84 Savolainen, M., Kaasinen, A., Heikkinen, K., Ihme, R., Kämä, T., Alasaarela, E. 1996. Turvetuotannon vesiensuojeluvaihtoehtojen tapauskohtainen vertailu. 116 s. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä. 2006. Turvetuotannon tarkkailuopas. Vasander, H (toim) 1998. Suomen suot. 168 s. Suoseura ry, Helsinki Ympäristöministeriö 2013. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013. Helsinki. 81 s.

Liite 1.1 Ominaiskuormitussuot vuonna 2013

Liite 1.2 Virtaamamittarikohteet vuonna 2013