KIRJALLINEN KYSYMYS 100/2005 vp Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen selkiinnyttäminen Eduskunnan puhemiehelle Suomen Elintarviketyöläisten Liitto käynnisti keväällä 2004 kampanjan teemalla "Valmistusmaa esiin". Kampanjalla haluttiin korostaa sitä, että elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä tulisi nykyistä helpommin löytää tieto valmistusmaasta ja sen pohjalta tehdä ostopäätös tuotteesta. Kampanjavetoomuksen allekirjoitti yhteensä 120 000 suomalaista, ja se luovutettiin kauppa- ja teollisuusministeri Pekkariselle 3. joulukuuta 2004. Kampanjan toteuttamiseen osallistuivat myös Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Kuluttajaliitto. Kampanjaa laajennettiin myös eri järjestöjen kautta muihinkin EU-maihin. Myös muissa unionimaissa kuluttajat olivat Suomen linjoilla pakkausmerkintöjen selkiinnyttämisen tarpeellisuudesta. EU-alueella kampanjassa olivat mukana elintarvikealan eurooppalainen kattojärjestö European Federation of Food, Agriculture and Turism Trade Unions sekä Elintarvikealan pohjoismainen unioni. Suomalaisten kuluttajien allekirjoitukset toimitetaan myös EU-komissiolle ja terveys- ja kuluttaja-asioista vastaavalle komissaarille Markos Kyprianoulle. Nykykäytännön mukaan alkuperämaa tai -alue ilmoitetaan pakkauksessa, jos ilmoittamatta jättäminen voi johtaa kuluttajaa harhaan. Kampanjan käynnistäneiden tahojen mukaan valmistusmaan puuttuminen johtaa juuri mainitunlaiseen kuluttajan harhaanjohtamiseen. Kampanjassa on myös kyse elintarvikealan työpaikkojen turvaamisesta Suomessa. Lähiruokaprojektiin liittyneessä, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita elintarvikkeen alkuperästä. Valmistus- ja tuotantomaata koskevan tiedon löytäminen tuotepakkauksista on kuitenkin kuluttajille vaikeaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelema kansallinen pakkausmerkintäasetus on juuri hyväksytty, ja se on pitkälti yhtäläinen EU-lainsäädännön kanssa. Termi "alkuperämaa tai -alue" aiheuttaa kuitenkin käsitteenä kuluttajissa sekaannusta. On olemassa erilaisia näkemyksiä siitä, viittaako sana elintarvikkeiden raaka-aineiden alkuperään vai tuotteen valmistuspaikkaan. Erilaiset tulkinnat saattavat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisesta alkuperämaasta. Koska Euroopan yhteisön pakkausmerkintöjä koskevan elintarvikelainsäädännön uudistamistarpeet ovat tällä hetkellä keskustelun alla, tulisi Suomen toimia aktiivisesti pakkausmerkintöjen selkiinnyttämiseksi niin, että kuluttaja voi helposti ja ilman väärinkäsityksen mahdollisuutta löytää pakkauksista valmistusmaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen, että Euroopan yhteisön pakkausmerkintöjä koskevaa elintarvikelainsäädäntöä uudistetaan niin, ettei kuluttajalle jää tuotetta ostaessaan epä- Versio 2.0
selväksi tuotteen todellinen valmistusmaa ja mikäli kyseinen lainsäädännön uudistaminen viivästyy tai sen lopputulos ei ole riittävän yksiselitteinen alkuperämaamerkintävaatimuksen osalta, aikooko hallitus täsmentää kansallista pakkausmerkintäasetusta näiltä osin? Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2005 Raimo Vistbacka /ps 2
Ministerin vastaus KK 100/2005 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 100/2005 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen, että Euroopan yhteisön pakkausmerkintöjä koskevaa elintarvikelainsäädäntöä uudistetaan niin, ettei kuluttajalle jää tuotetta ostaessa epäselväksi tuotteen todellinen valmistusmaa ja mikäli kyseinen lainsäädännön uudistaminen viivästyy tai sen lopputulos ei ole riittävän yksiselitteinen alkuperämaamerkintävaatimuksen osalta, aikooko hallitus täsmentää kansallista pakkausmerkintäasetusta näiltä osin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY artiklassa 3.1(8) säädetään, että pakkausmerkinnöissä on ilmoitettava elintarvikkeen alkuperämaa tai -alue, jos sen ilmoittamatta jättäminen saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan elintarvikkeen alkuperän suhteen. Suomessa vastaava säännös sisältyy elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (1084/2004) 6 :n 7 kohtaan. Kun kansallista pakkausmerkintälainsäädäntöä uudistettiin vuonna 2004, keskusteltiin alkuperää koskevan tiedon säätämisestä pakolliseksi nykyistä laajemmin. Tuolloin kuitenkin pidettiin tarkoituksenmukaisena noudattaa yhteisölainsäädännön mukaista vaatimusta, koska kansalliset erityisvaatimukset vaikeuttavat tavaroiden vapaata liikkumista sisämarkkinoilla. Euroopan komissio on käynnistänyt elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevan lainsäädännön uudistamisen. Työn taustaksi komissio on teettänyt selvityksen nykyisen lainsäädännön toimivuudesta ja muutostarpeista. Komissio pyysi syksyllä 2004 jäsenvaltioiden asiantuntijoilta kirjallisia kommentteja elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevan lainsäädännön uudistamistarpeista. Suomen kommentit valmisteltiin kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla elintarvikeneuvottelukunnan asiantuntijaryhmässä, jossa ovat edustettuina keskeisten ministeriöiden ja viranomaisten lisäksi myös kuluttajajärjestöt sekä elintarviketeollisuus ja -kauppa. Joulukuussa 2004 komissiolle toimitetuissa kommenteissa todetaan, että Suomi tukee komission pyrkimystä uudistaa elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevaa lainsäädäntöä. Nykyinen lainsäädäntö ei enää täysin vastaa kuluttajien eikä elinkeinon tarpeita ja odotuksia. Useissa eri yhteyksissä on tullut ilmi sekä Suomessa että muualla Euroopassa, että kuluttajat ovat erittäin kiinnostuneita elintarvikkeiden alkuperästä. Suomen kommenteissa todettiin, että pidämme tärkeänä täsmentää ja laajentaa elintarvikkeen alkuperän ilmoittamisvelvollisuutta. Tämä on tarkoituksenmukaista tehdä nimenomaan yhteisölainsäädäntöä uudistamalla. Ensin tulee kuitenkin määritellä selkeästi, mitä alkuperällä tarkoitetaan. Tällä hetkellä esiintyy erilaisia näkemyksiä siitä, liittyykö alkuperä elintarvikkeen raaka-aineiden alkuperään vai elintarvikkeen valmistuspaikkaan. Kuluttajien informoimiseksi olisi tarkoituksenmukaista vaatia ilmoitettavaksi elintarvikkeen valmistusmaa, ellei se käy täysin yksiselitteisesti ilmi esimer- 3
Ministerin vastaus kiksi tuotenimestä. Valmistusmaan lisäksi tulisi kuitenkin ilmoittaa myös elintarvikkeen olennaisten raaka-aineiden alkuperä erityisesti silloin, jos elintarvikkeen valmistuskäsittely on vähäistä. Myös olennainen raaka-aine täytyy selkeästi määritellä. Euroopan komissio jatkaa keskusteluja lainsäädännön uudistamisesta jäsenvaltioiden pakkausmerkintäasiantuntijoiden kanssa kevään 2005 aikana. Kevään aikana valmistuu myös komission teettämä kuluttajatutkimus. Näiden pohjalta komission tarkoituksena on valmistella keskusteluasiakirja lainsäädännön uudistamistarpeista. Vuoden 2005 aikana komissio käy keskusteluja myös sidosryhmien kanssa. Lainsäädännön uudistamisen vaikutusarvioinnin tekeminen aloitetaan vuonna 2005. Komission virallinen ehdotus lainsäädännön uudistamisesta on odotettavissa vuoden 2006 aikana. Suomi vaikuttaa aktiivisesti elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevan yhteisölainsäädännön uudistamisen valmisteluun ja tuo siinä yhteydessä esille ymmärrettävän kuluttajainformaation kannalta keskeisiä tavoitteita, joista yksi on alkuperän ilmoittamisvelvollisuuden täsmentäminen ja laajentaminen. Suomi tulee myös tulevan EU-puheenjohtajuuskautensa aikana vuoden 2006 jälkipuoliskolla aktiivisesti edistämään elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevien lainsäädäntöehdotusten käsittelyä. Kun pakkausmerkintöjä koskevaa yhteisölainsäädäntöä muutetaan, Suomen lainsäädäntö tullaan mukauttamaan vastaavalla tavalla. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2005 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 4
Ministerns svar KK 100/2005 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 100/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att säkerställa att Europeiska gemenskapens livsmedelslagstiftning som gäller förpackningspåskrifterna skall revideras så att konsumenten efter inköp av en produkt inte svävar i ovetskap om det faktiska tillverkningslandet och, om revideringen av lagstiftningen i fråga dröjer eller dess slutresultat inte är tillräckligt entydigt i fråga om kravet på uppgifterna om ursprungsland, ämnar regeringen i så fall precisera den nationella förordningen om förpackningspåskrifter till denna del? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I artikel 3.1 punkt 8 i Europaparlamentets och rådets direktiv 2000/13/EG, som gäller märkning och presentation av livsmedel samt om reklam för livsmedel, föreskrivs att uppgiften om den plats där livsmedlet är producerat eller varifrån det kommer är obligatorisk i fall då underlåtenhet att lämna sådana uppgifter kan vilseleda konsumenten i fråga om livsmedlets rätta ursprung eller härkomst. I Finland ingår motsvarande bestämmelse i 6 7 punkten i handels- och industriministeriets förordning om förpackningspåskrifter för livsmedel (1084/2004). När den nationella lagstiftningen om förpackningspåskrifter reviderades år 2004 diskuterades möjligheten att föreskriva om att uppgifterna om ursprung oftare än nuförtiden skall vara obligatoriska. Då ansåg man det dock ändamålsenligt att hålla sig till kraven i gemenskapslagstiftningen eftersom nationella specialkrav försvårar den fria rörligheten för varor på den inre marknaden. Europeiska kommissionen har inlett arbetet för revidering av lagstiftningen om märkning av livsmedel. Som bakgrund till detta arbete har kommissionen låtit göra en utredning om hur de nuvarande bestämmelserna fungerar och vilka ändringsbehov det eventuellt finns. Hösten 2004 begärde kommissionen av de sakkunniga i medlemsstaterna skriftliga kommentarer beträffande behoven att revidera bestämmelserna om förpackningspåskrifterna för livsmedel. Finlands kommentarer bereddes under ledning av handels- och industriministeriet av en expertgrupp inom livsmedelsdelegationen där utöver de centrala ministerierna och myndigheterna också fanns representation från konsumentorganisationerna samt från livsmedelsindustrin och -handeln. I de kommentarer som i december 2004 skickades till kommissionen konstateras att Finland stöder kommissionens strävan att revidera lagstiftningen om märkningen av livsmedel. De nuvarande bestämmelserna motsvarar inte längre till alla delar konsumenternas och näringslivets behov och förväntningar. I flera sammanhang har det framkommit att konsumenterna både i Finland och i andra delar av Europa är mycket intresserade av livsmedlens ursprung. Finland konstaterade i sina kommentarer att det ansågs viktigt att skyldigheten att ange livsmedlets ursprung skall preciseras och utvidgas. Det är ändamålsenligt att göra detta uttryckligen genom en revidering av gemenskapslagstiftningen. Först skall man dock definiera klart vad som avses med ursprung. För närvarande 5
Ministerns svar finns det olika syner på huruvida begreppet "ursprung" har att göra med livsmedelsråvarans ursprung eller platsen för framställning av livsmedlet. I syfte att informera konsumenterna skulle det vara ändamålsenligt att kräva att tillverkningsland skall uppges om inte detta alldeles tydligt framgår av t.ex. produktnamnet. Utöver uppgift om tillverkningsland skall dessutom uppgift om de väsentliga råvarornas ursprung anges särskilt i de fall där livsmedlet har bearbetats endast i mycket liten grad. Också begreppet "väsentliga råvaror" måste definieras klart. Europeiska kommissionen kommer att fortsätta sina diskussioner om revideringen av lagstiftningen med medlemsstaternas experter på förpackningspåskrifter våren 2005. Under våren kommer också den konsumentundersökning som kommissionen låtit göra att bli färdigställd. Utgående från detta ämnar kommissionen utarbeta ett diskussionsunderlag om behoven att revidera lagstiftningen. Under loppet av år 2005 kommer kommissionen vidare att föra diskussioner med intressegrupperna. Arbetet för bedömning av verkningarna av revideringen av lagstiftningen skall påbörjas 2005. Kommissionens officiella förslag till revidering av lagstiftningen kan förväntas inom loppet av 2006. Finland medverkar aktivt vid beredningen av revideringen av gemenskapslagstiftningen om märkningen av livsmedel och tar i detta sammanhang upp mål som är av central betydelse med tanke på konsumentinformationens förståelighet. Ett av dessa mål är en precisering och utvidgning av skyldigheten att ange ursprung. Finland kommer dessutom att under sin EU-ordförandeskapsperiod under det senare halvåret 2006 att aktivt främja behandlingen av lagförslag som gäller påskrifterna för livsmedelsförpackningar. När gemenskapslagstiftningen om förpackningspåskrifter ändras kommer den finska lagstiftningen att anpassas på motsvarande sätt. Helsingfors den 3 mars 2005 Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen 6