Toimenpidesuunnitelma Taipalsaaren Kyläniemen Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Vaiviola (4:128) ja Ahola (4:28)

Samankaltaiset tiedostot
Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Kotiranta 4:193

Yleiskuvaus. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot. Luontodirektiivin luontotyypit (%):

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

Harjumetsien paahdeympäristöjen hoitoseminaari Taipalsaari

Luonnonhoidon hankehaku

Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 8

Salpausselkä UNESCO Global Geopark. Alppivuokko- ja pikkusinisiipiseuranta 2018

SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSET KYLÄ- NIEMEN JA VENÄJÄNSAAREN ALUEELLA

Paahde Life hankkeen pikkuperhoskartoitukset seitsemällä Etelä-Suomen paahdekohteella vuonna 2015: LIITE 2

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

KYLÄNIEMEN LOSSIN KORVAAMINEN SILLALLA YLEISSUUNNITELMAN LUONTOVAIKUTUKSET. Marko Vauhkonen

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

Paahde-LIFE (Light & Fire LIFE)

Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Toimenpiteet kuvioittain

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Uudenkaupungin saaristo. Liesluodon toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus. Kaj-Ove Pettersson 2014

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

NATURA VERKOSTO

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsätalouden vesiensuojelu

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

HSO Harjujensuojeluohjelma 338,18 Suurin osa suunnitelma-alueesta kuuluu harjujensuojeluohjelman. Erityisarvot Luokka / arvo Pinta-ala (ha)

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Paahde-LIFE (Light & Fire LIFE)

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Metsäohjelman seuranta

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson

Harjumetsien paahdeympäristöt nykytila ja hoito

ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Säkylänharjun nivelkärsäiskartoitukset 2014

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

ESISELVITYSTUTKIMUS PAAHDEYMPÄRISTÖISTÄ HÄMEENKYRÖN JA IKAALISTEN HARJUILLA

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

Reunavyöhykkeiden valintaperusteet: MALMI-hankkeen* ( ) havainnot ja suositukset

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Räätäkankaan Natura alueen paisterinteiden hoitosuunnitelma. Marja-Liisa Seväkivi

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

Nurmijärvi, Zonation-aluetunnus 40

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

Kuva: Seppo Tuominen

Ennallistettavien metsien ja paahdeympäristöjen seurantasuunnitelma, Paahde-LIFE (LIFE13 NAT/FI/000099)

Ykskuusen eteläkärjen korkeusmalli

Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset

Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi

Monimuotoisuuden suojelu

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Metsäohjelman seuranta

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Kestävää luontomatkailua

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Transkriptio:

Toimenpidesuunnitelma Taipalsaaren Kyläniemen Natura 2000 alueella (FI0422005) tilalla Vaiviola (4:128) ja Ahola (4:28) Yleiskuvaus Taipalsaaren Kyläniemi kuuluu Salpausselän harjukokonaisuuteen. Toisen Salpausselän harjualue, noin 14 km pitkä reunamuodostuman osa käsittää leveitä deltamaisia reunatasanteita, kumpuilevia reunalaajentumia, reunaterasseja sekä suuria reunaselänteitä. Muodostuman rinteillä on monin paikoin hyvin edustavina kaksi alekkaista muinaisrantaa törmineen ja terasseineen, paikoin rantavalleja ja eroosiotörmiä. Pinnanmuodot ovat melko jyrkkiä, varsinkin Paahde-Life-hankkeen kohdealueella. Harjualue on valtakunnallisesti arvokas ja merkittävä sekä maaperältään että eliöstöltään. Kasvillisuus on pääosin kanerva- ja puolukkatyypin kangasmetsää. Kasvistoon kuuluvat mm. kangasvuokko, kangasajuruoho, kangassara, hietaneilikka, hietaorvokki, häränsilmä, metsänätkelmä, ukontulikukka ja kangaskorte. Alue on osa valtakunnallista harjujensuojeluohjelmaa ja Natura 2000-ohjelma-aluetta. Taipalsaaren kunnan osayleiskaavassa alue on merkitty M-1 alueeksi, jolla on ympäristöarvoja. Paahdeympäristöt ovat harjumetsien monimuotoisuudelle arvokkaita harvinaistuneita elinympäristöjä. Suurin uhkatekijä on umpeenkasvu. Puuston latvuston sulkeutuminen haittaa paahteisuutta. Hyönteisistä paahdeympäristöjen lajeja on erityisesti perhosissa, myrkkypistiäisissä, kovakuoriaisissa ja sirkoissa. Yli 50 % uhanalaisista perhosistamme on riippuvaisia paahdeympäristöistä. Tavoitteet Hoidon tavoitteena on jatkaa ja lisätä Kyläniemen alueen paahdelajistolle sopivien elinympäristöjen määrää. Toteuttamalla uusia pienaukkohakkuita (0,2-0,3 ha/toimenpidekuvio) poistetaan rinnettä varjostavaa puustoa ja paljastamalla kivennäismaata, saadaan lisättyä rinteen avoimuutta ja paahteisuutta. Paljas kivennäismaa on monen uhanalaisen lajin elinehto.

Rehevöittäviä ravinteita vähennetään poistamalla hakkuutähteitä ja kariketta paahdekohteilta. Hakkuutähteet poltetaan mahdollisuuksien mukaan. Aiemmin hoidetuilla kuvioilla hillitään alueelle nousseen vesaikon varjostusvaikutusta ja lisätä paahdeympäristöille luonteenomaisia paljaan mineraalimaan laikkuja. Myös ajuruohon siirtoistutuksia harkitaan. Karuihin kasvupaikkoihin erikoistuntuneet paahdekasvit hyötyvät, kun ravinteisuus kohteilla vähenee niiltä osin kun orgaanista ainesta poistetaan rinteeltä. Puuston ja kenttäkerroksen puuttuessa auringon valo pääsee paistamaan suoraan pohjakerrokseen tai paljaaseen mineraalimaahan, jolloin lämpötila lähellä maanpintaa kohoaa ympäristöä korkeammaksi. Näin saadaan lisää elinympäristöjä kuivuuteen, kovaan auringon säteilyyn, korkeaan lämpötilaan ja jyrkkiin lämpötilanvaihteluihin sopeutuneelle paahdelajistolle. Kohdealueen aiemmat luonnonhoitotoimenpiteet Harjunrinteen pienaukot, kuviot 24 ja 25, on poltettu vuosina 2010-2011. Pinta-ala: 0,8 ha (molemmat pienaukot 0,4 ha) (yksityisomistus) Elinympäristö: paahde-elinympäristö (harjun etelärinne), (VT) Kuviot 24 ja 25 poltettiin osana Luonnonhoitoa liekillä-hanketta vuosina 2011-2011. Kulotusalueen vieressä sijaitsee vuosina 2008-2009 toteutetut paahderinteen ennallistamishankkeen luonnonhoitokohteet (kuviot 32, 34 ja 35). Myös kuvion 31 jyrkkä rinne on aiemmin hakattu avoimeksi varjoliitäjien harrastuspaikaksi, jossa nyt runsaasti hietaneilikkaa. Kuvioilla 34 ja 35 jatketaan hietaneilikan ja ajuruohokasvustojen hoitoa lisäämällä pienaukkoa ja paljastamalla kivennäismaata.

Toimenpiteet ja toimenpidealueet Nyt suunnitellut toimenpiteet tukevat polttokohteiden ja aiempia ennallistamistoimia laajempaa hoidettujen paahde-elinympäristöjen kokonaisuutta. Jatkotoimenpiteiden tavoitteena on ylläpitää ja tehostaa kohdealueen säilymistä paahdelajeille sekä lisätä sopivien elinympäristöjen määrää. Hoitokohteet on merkitty karttaan C2-merkinnällä. Uusina hoitokohdealueina perustetaan aiemmista kohteista länteen päin kolme rinteen puuston poistohakkuuta pienaukkoina (0,2-0,3 ha). Näin saadaan lisättyä rinteen avoimuutta ja paahteisuutta kangasajuruohon ja paahdelajiston elvyttämiseksi. Poistettava puusto on pääosin koivua ja lehtipuuta. Puuston poisto ei ole mahdollista kaupallisena hakkuuna, vaan se tapahtuu elinympäristön hoitotoimenpiteenä hankkeen kustannuksella. Erityisesti alueella olevat kangasajuruohoesiintymät merkitään näkyvästi maastoon ennen toimenpiteiden alkua. Kohteilla tehdään maaperän raivausta ja kivennäismaalaikkuja. Paljas kivennäismaa on monen uhanalaisen lajin elinehto. Rehevöittäviä ravinteita vähennetään poistamalla hakkuutähteitä ja kariketta. Hakkuutähteet poltetaan mahdollisuuksien mukaan. Myös ajuruohon siirtoistutuksia harkitaan. Toimenpiteenä aiemmin toteutetuilla kuvioilla ovat ensisijaisesti taimikon harvennukset ja paahdelajistoa suosivien avoimien kivennäismaalaikkujen hoitoa (kuvioilla 24 ja 25 ). Vastaavaa hoitoa tehdään myös muilla kuvioilla.

Esimerkki uudesta pienaukkokohteista ennen toimenpiteitä. Maanpintaa laikutetaan miestyönä kuokalla ja laikusta poistettu laikuista pintakasvillisuus ja kuntta siirretään pois rinteeltä. Aiemmin poltetut kuviot 24 ja 25: Pinta-ala 0,4 ha/ kuvio luontotyyppi: Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (9060) Luontotyypin uhanalaisuus: Harjumetsien valorinteet EN (Etelä-Suomi) Kuvio 24 viisi vuotta polton jälkeen. Hakkuun ja polton jälkeen kohteelle noussutta haapa- ja koivuvesaikkoa poistetaan raivaamalla ja kaulaamalla. Kuvion ylärinteen kivennäismaan laikkuihin voidaan siirtoistuttaa kangasajuruohon pistokkaita. Kuvion 23 yläreunassa tehdään taimiko harvennusta. Mahdollisuuksien mukaan myös aiemmin käsiteltyjen kuvioiden 32, 34 ja 35 hoitoa jatketaan. Kallastin rinteen yläreunaan ajuruohokasvuston tilaa parannetaan harventamalla taimikkoa.

Aikataulu Hoitotoimenpiteet suunnitellaan keväällä 2015. Hakkuutoimet tehdään talvella 2016. Tämän jälkeen keväällä 2016 tehdään kohdealueiden varsinaiset hoitotoimet tämän suunnitelman mukaan. Kaikki toimet toteutetaan vuoden 2018 syksyyn mennessä. Vaikutukset Natura 2000 -alueeseen Tehtävät toimenpiteet eivät heikennä vaan vahvistavat niitä arvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura- 2000 verkostoon. Tämän perusteella toimenpiteet eivät vaadi luonnonsuojelulain (1096/1096 65 ) mukaista Natura 2000- arviota. INFO-taulu Info-taulut laitettu 9.6.2015 kohdealueelle sekä laavun seinään että maastoon. Lausunnot toimenpiteistä Lausunnot pyydetään Taipalsaaren kunnalta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. LISÄTIETOJA: Ennallistamistöistä vastaa Suomen metsäkeskus, Kaakkoinen palvelualue. Lisätietoja Seppo Repo puh. 0400 715990. Lisätietoja valtakunnallisesta Paahde-LIFE-hankkeesta hankkeesta: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/hankkeet/lifeluontohankkeet/paahdelife.