Monitoimijainen arviointi lapsen ja perheen avunsaannin ja toimijuuden varmistajana - mallinnuksen esittely 11.10.2017 11.10.2017
Yhteiskehittämispäivät & lastensuojelun kansallinen kehittäminen Yhteiskehittämispäiviä järjestetään eri puolilla maata LAPE-ohjelman ajan Yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskukset, THL, alueelliset toimijat Päivien rakenne on samanlainen, teema vaihtelee Pohjana ovat LAPE:ssa tuotetut lastensuojelun mallinnukset, joihin perehdytään ja joita kehitetään yhdessä eteenpäin Päivien tuottama materiaali kootaan materiaalipankiksi Materiaali koostuu videotaltioinneista, diaesityksistä ja muusta mahdollisesta, täydentävästä materiaalista Yhteiskehittämispäivät täydentävät toisiaan, hyödyksi katsoa myös muiden alueiden päivien taltoinnit/esitykset GOOGLE: THL, yhteiskehittämispäivät Etunimi Sukunimi 11.10.2017 2
Esityksen sisältö 1. Taustaa, arvioinnin tavoitteita ja laatutekijöitä 2. Monitoimijaisen arviointi mallinnuksen esittely arviointia ohjaavaa lainsäädäntöä yhteistä arviointia ohjaavat periaatteet arvioinnin sisällöllinen kokonaisuus 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 3
Mallinnus & tekijät Puheenjohtajina mallinnusryhmässä kehittämispäällikkö Hanna Tulensalo ja lastenpsykiatrian professori Kirsti Kumpulainen Sihteereinä erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen ja erikoissosiaalityöntekijä Arja Ahonen Lisäksi mukana eri palveluissa toimivia ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita Mallinnus ladattavissa vapaasti Julkari.fi: Erityis- ja vaativan tason palvelujen työpajaprosessin raportit osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. THL, Työpapereita 26/2017, sivut 12-35 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 4
Mallinnusryhmä kehitti eri toimijoiden yhteiseen käyttöön tarkoitetun viitekehyksen miksi? Yhteinen viitekehys luo jatkumollisuutta ja selkeyttä arviointiin perheiden näkökulmasta, mikäli kaikissa palveluissa otetaan käyttöön sama viitekehys arviointikartta Toimii eri ammattilaisten välisenä sopimuksena siitä, miten yhteistyötä arvioinnin äärellä tehdään ja mitä tarkastellaan Auttaa eri toimijoita tunnistamaan oman roolinsa arvioinnissa Toimii liittymisen välineenä, yhteisenä alustana, jota eri toimijoiden tekemät arvioinnit/tutkimukset täydentävät Mahdollisuus visualisointiin ja digitalisointiin kehittäminen asiakkaiden itsearvioinnin välineeksi Rakenteista riippumaton, käsitteellisen integraation edistäjä 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 5
Lähtökohtana arvioinnin kehittämistarpeet lapsi- ja perhepalveluissa Lapsen ja perheen tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen Asiakaslähtöisyys, osallisuuden toteutuminen Oikein mitoitetun ja ajoitetun tuen tarjoaminen Eri tahojen yhteistyön sekä työn- ja vastuunjaon selkiyttäminen Yhtenäinen palvelusuunnitelma Kokonaisvaltaisen tiedon rakentaminen tuen tarjoamisen perustaksi Arvioinnin jatkumollisuus, päällekkäisten arviointien vähentäminen 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 6
Arviointi kontekstuaalisena toimintana Arviointia toteutetaan erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi perhekeskustoiminnassa erityispalveluiden toiminnassa kun lapsen ja perheen tuen ja avun tarpeita on tarpeen selvittää Lastensuojelun, terveydenhuollon tai muiden erityispalveluiden toiminnassa asiakkuuden eri vaiheissa, esimerkiksi Asiakas-/hoitosuunnitelman tekeminen Huostaanoton tarpeen arviointi Asiakkuuden tai hoitosuhteen päättäminen Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena toteuttaa arviointia samalta pohjalta asiakkuuden eri vaiheissa 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 7
Arviointiin vaikuttavia kontekstitekijöitä arvioinnille asetetut viralliset ja epäviralliset tavoitteet arviointiin ja asiakkaiden kohtaamiseen käytettävissä oleva aika työntekijöiden tieto ja osaaminen (erityisesti vuorovaikutus) asiakkaiden ja ammattilaisten roolit ja valtasuhteet lainsäädäntö, esimerkiksi arvioinnin aikarajat muut organisaatioiden arviointia ja asiakastyötä koskevat linjaukset 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 8
Monitoimijaista arviointia ohjaavia lakeja Arviointia ja monitoimijaista yhteistyötä määrittelee useampi eri laki, joihin sisältyy velvoitteita eri viranomaisten yhteistyölle ja yhteistoiminnalle Yhteistyötä, tietojen keskinäistä luovuttamista ja salassapitoa ohjaavia lakeja ja säännöksiä on kattavasti koottu Luo luottamusta oppaaseen Luo luottamusta - opas ja verkkokoulutus sisältää hyödyllistä tietoa yhteistoiminnasta monitoimijaiseen arvioinnin näkökulmasta 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 9
Useat lait velvoittavat yhteistyöhön, esim. terveydenhuoltolaki (32 ) sosiaalihuoltolaki (31, 41 ) varhaiskasvatuslaki (9a ) Lastensuojelulaki 26 kiireellisen lastensuojelun tarpeen arviointi, palvelutarpeen arviointi 31 asiakkaan asiassa pidettävä neuvottelu 30 asiakassuunnitelma 14 moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen 15 terveydenhuollon velvoite antaa lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelutyössä asiantuntija-apua 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 10
Jatkumollisuus arviointiprosessin laatuna Ihanteellista olisi, että arviointi jäsentyisi yhtenäiseksi, tarpeen mukaan täydentyväksi, jatkumolliseksi prosessiksi, jossa tieto siirtyy, täydentyy ja syvenee asiakkuuden edetessä Useiden eri palveluiden asiakas tai palvelusta toiseen siirtyvä asiakas olisi samanlaisella arvioinnin kartalla aina kun lapsen ja perheen tilannetta arvioidaan 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 11
Yhteinen arviointityöskentely tarvittavassa laajuudessa lapsen, perheen ja eri toimijoiden kanssa ASIAKKUUDEN ALKU PALVELUIDEN JA TUEN SUUNNITTELU ASIAKKUUDEN ETENEMINEN Tuen ja avun tarpeiden kartoittaminen Tuen ja avun sekä eri toimijoiden yhteistoiminnan suunnittelu (asiakas/ hoitosuunnitelma) Tuen ja avun vaikutukset ja vaikuttavuus 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 12
Laadukkaan arvioinnin elementtejä lastensuojelussa 1. Lapsikeskeinen ja yhteistyöhön perustuva työskentelyote Lapsikeskeisyys Luottamusta rakentava, yhteinen arviointiprosessi ja työmenetelmät Tiedon rakentaminen monitoimijaisesti ja kokonaisvaltaisesti 2. Tiedon rakentamisen laatu Arviointiteemojen määrittely lapsikeskeisesti Osallistava, avoin ja lapsikeskeinen dokumentointi 3. Työyhteisön tuki ja sitoutuminen laadukkaaseen arviointiin Arviointi ammatillisen pohdinnan ja reflektion kohteena työyhteisössä Petrelius, Tulensalo, Jaakola & Hietamäki 2016 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 13
2. Monitoimijainen arviointi mallinnuksen esittely A. Monitoimijaista arviointia ohjaavat periaatteet (miten?) - Lapsen oikeudet - Kokonaisvaltaisuus - Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys - Suhdeperustaisuus ja dialogisuus - Tuen ja palveluiden vaikutusten arviointi B. Arvioinnin sisällöllinen kokonaisuus ja kohteet (mitä?) 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 14
Mallinnuksen periaatteet I Lapsen oikeudet Lapsi oikeuksien haltijana ja toteuttajana arviointi eräänä oikeuksien toteuttamisen välineenä Lapsi suojelun kohteena: oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon, suoja kaikilta kehityksen ja hyvinvoinnin riskeiltä, suoja kaikelta väkivallalta ja huonolta kohtelulta Lapsi aktiivisena osallistujana: mielipiteen ilmaiseminen, kuulluksi tuleminen, lapsen näkemyksen huomioon ottaminen, oikeus saada informaatiota, oikeus olla osallistumatta Suvi-Anne Hakalehto, esitys LAPE-päivillä 21.9.2017 11.10.2017 15
Skotlannin hallitus: Getting it right for every child (suom. Petrelius)
II Kokonaisvaltaisuus Holistinen ihmisnäkemys, systeeminen ajattelu Lapsen ja perheen hyvinvoinnin katsotaan muodostuvan eri osaalueista, joita tarkastellaan kokonaisuutena Tavoitteena on, että lapsen ja perheen tilannetta arvioidaan riittävän monipuolisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siten, ettei eri palveluissa käynnistyviä erillisiä arviointeja enää tarvita Mikäli tuen tarjoaminen edellyttää tiedon syventämistä jostakin lapsen tai perheen hyvinvoinnin osa-alueesta asiakkuuden edetessä tai lapsen ja perheen tilanne muuttuu, kokonaisvaltaista arviointia täydennetään tai syvennetään tältä osin Tavoitteena riittävän kokonaisvaltaisen ymmärrys oikeanlaisen tuen kohdentumiseksi, ylimitoitetun arvioinnin välttäminen Eri toimijoiden tasavertainen tiedollinen asema arvioinnissa 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 17
Lapsen oma tieto Vanhempien ja läheisten tieto / tietoa lapsesta Ammattilaisten tieto Tiedon rakentamisen osapuolet
Elisabeth Fern 2014, mukaillen suom. Petrelius, Tulensalo, Jaakola & Hietamäki 11.10.2017 19
1. Kokemus muutoksen ja avun tarpeesta Sitoutumisen ulottuvuudet luottamusta luovalla kehällä 5. Yhteistyöstä hyötyminen Luottamus 2. Yhteisen tiedon tuottaminen 4. Vuorovaikutuksen tapojen hyväksyminen 3. Yhteisten tavoitteiden ja keinojen löytäminen Tiina Muukkonen, 2016 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 20
III Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys Lapsi aktiivisena toimijana tiedon tuottamisessa, sen tulkinnassa ja ratkaisujen etsimisessä Lapsen oma tietokokemukset, ajatukset ja toiveet arvioinnin ohittamattomana ytimenä Lapsen kohtaaminen, tiedon kokoaminen lapsesta ja lapsen kanssa, tiedon reflektointi sekä tiedon yhteinen tulkinta Arvioinnin tulee vahvistaa lapsen kokemusta turvallisuudesta, luottamuksesta ja kunnioituksesta Työmenetelmien ja esimerkiksi kokous- ja neuvottelutilanteiden muotoilu lapsen huomioon ottaviksi Vanhemmat osallistuvat lapsen ja oman perheen tilanteen arviointiin, tavoitteiden määrittelyyn sekä tuen ja palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 21
11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 22
V Suhdeperustaisuus ja dialogisuus Lähtökohtana myönteinen tunnistaminen Normaalin tavoittelun sijaan arvostetaan erilaisuutta, tunnistetaan voimavaroja ja toimintatavoissa keskitytään arjen yhteisöjen tukemiseen Tavoitellaan ihmisen aitoa kokemusta omasta arjestaan ja asiakkaan kohtaamista heidän kokemistaan merkityksistä käsin Vasta aito tutustuminen johtaa oikein tunnistamiseen Hienovaraisuus, mutta myös rehellisyys 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 23
Monitoimijaisten tapaamisten vuorovaikutus yhteydessä kokemukseen avunsaannista Tapaamisten selkeä rakenne ja ennustettavuus Luotettu työntekijä, jonka asiakas kokee olevan sitoutunut auttamaan being there for me Vuorovaikutuksen laatu asiakkaaseen sitoutuminen arvostava kohtaaminen, empaattisuus ammattilaisten kokeminen osaaviksi riittävä tiedottaminen Tällaisesta eri ammattilaisten yhteistyöstä voi muodostua lapselle ja perheelle kannatteleva ympäristö. Widmark ym. (2013) 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 24
Eri tahojen näkemysten kokoaminen Muiden mukaan kutsuminen asiakkaan kanssa yhdessä sovitulla tavalla Konsultointi Työparina toimiminen Perustana hyvä asiakassuhde yhden ammattilaisen ja asiakkaan välillä Luottamus Dialogisuus ja suhdeperustaisuus Keitä olisi hyvä pyytää mukaan? Miten pyydämme muita mukaan? Sopiminen täydentävistä tutkimuksista/arvioinneista Tavoitteiden, roolien ja periaatteiden selkeä, yhteinen määrittely Yhteinen keskustelu, verkostona/tiiminä 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 25
VI Tuen ja palveluiden vaikutusten arviointi Arvioinnin tulee sisältää asiakkaan elämäntilanteen ja tuen tarpeiden arvioinnin lisäksi aina myös palvelujen sekä niiden vaikutusten arviointia Asiakkuuden edetessä arvioinnissa on tärkeää tarkastella sitä, miten tarjottu tuki ja palvelut ovat vaikuttaneet ja ovatko lapsi ja perhe kokeneet hyötyvänsä niistä 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 26
Arvioinnin sisällöllinen kokonaisuus LAPSEN KANSSA ERITYISESTI lapsen käsitys itsestään, ihmissuhteista ja turvallisuudesta sekä arjesta YHDESSÄ - lapsen ja perheen sosiaalinen hyvinvointi - lapsen terveys, kasvu ja kehitys - vanhempana toimiminen ja vanhemman suhde lapseen Oleellista tunnistaa ja yhdistää eri toimijoiden tieto 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 27
Lapsen vahvuudet Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky Psyykkinen terveys Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys Lapsen kokemus ihmissuhteista ja turvallisuudesta Vanhemmuuden vahvuudet Huolenpito Turvallisuudesta huolehtiminen Kyky tukea lapsen taitoja ja toiminta Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa Tunnesuhteen laatu Kyky asettaa asia mukaisia rajoja Vanhemman toiminnan pysyvyys ja ennustettavuus Lapsen terveys, kasvu ja kehitys Turvallisuus ja ihmissuhteet Vanhempana toimiminen ja suhde lapseen L V Lapsen käsitys itsestään Minäkuva Lapsen läheisten terveys ja sosiaalinen toimintakyky Toimeentulo Asuminen ja asuinympäristö Perheen historia Sosiaalinen ympäristö, palvelut ja lapsen kehitysympäristöt Päihteiden käyttö Väkivalta A Sosiaalinen hyvinvointi: perhe ja ympäristötekijät Arki, toimijuus ja toimintakyky Lapsen kokemus arjesta perheessä, päiväkodissa, koulussa, kokemus vapaa-ajasta ystävistä
Lapsen, vanhempien ja ammattilaisten tieto arvioinnin keskiössä Lapsi Vanhem mat Ammatti laiset
Lapsen kokemustieto osana arviointia Lapsen kokemus ihmissuhteista ja turvallisuudesta Turvallisuus ja ihmissuhteet Lapsen käsitys itsestään Minäkuva Arki, toimijuus ja toimintakyky Lapsen kokemus arjesta perheessä, päiväkodissa, koulussa, kokemus vapaa-ajasta ystävistä Taustalla Fattore ym. (2009): lapsen hyvinvoinnin malli
Lapsen ja perheen hyvinvoinnin kokonaisuus Lapsen terveys, kasvu ja kehitys - Lapsen vahvuudet - Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky - Psyykkinen terveys - Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky - Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys Sosiaalinen hyvinvointi: perhe ja ympäristötekijät - Lapsen läheisten terveys - Toimeentulo - Asuminen ja asuinympäristö - Perheen historia - Sosiaalinen ympäristö (ml. verkosto ja yhteisö) - Palvelut ja lapsen kehitysympäristöt - Päihteiden käyttö - Väkivalta Vanhempana toimiminen ja suhde lapseen - Vanhemmuuden vahvuudet - Huolenpito - Turvallisuudesta huolehtiminen - Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa - Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa - Tunnesuhteen laatu - Kyky asettaa asianmukaisia rajoja - Vanhemman toiminnan pysyvyys ja ennustettavuus
Arvioinnista yhteiseen suunnitelmaan, esimerkkinä Yhteistoiminnallisen auttamisen kartta Visio/ hyvä tulevaisuus Mistä kaikesta lapsen ja perheen unelmana oleva hyvä ja tasapainoinen elämäntilanne koostuisi? Miten tilanteeseen voisi päästä? Mikä voisi tulla esteeksi? Lapsen, vanhempien ja ammattilaisten ajatukset Mikä auttaisi saavuttamaan/tuki? Lapsen, vanhempien ja ammattilaisten ajatukset Suunnitelma Miten vahvistetaan tukea ja vähennetään esteiden vaikutusta? Seuraavat askeleet: kuka tekee, mitä, kenen kanssa, missä ja milloin? Milloin tavataan seuraavan kerran? Madsen & Gillespie (2014) Collaborative helping map 11.10.2017 32
Kiitos! In a spirit of contact before content we prefer to get to know people in a helping relationship as threedimensional human beings before entering into an investigation of their difficulties. William Madsen 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 33
Lähteet Hanna Tulensalo, Kirsti Kumpulainen & Marjatta Kekkonen (2017) : Monitoimijainen arviointi. Teoksessa Erityis- ja vaativan tason palvelujen työpajaprosessin raportit osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. THL, Työpapereita 26/2017. (julkari.fi) Tiina Muukkonen (2015) Luottamus lastensuojelussa. Monitoimijaisen yhteistyön rakentuminen. Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen kuuluva lisensiaatintutkimus. Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisala. Marraskuu 2015. David C. Arnott (2007) Trust current thinking and future research. European Journal of Marketing 41 (9/10), 981-987. Angelos N. Alexopoulos & Finian Buckley (2013) What Trust Matters When: The Temporal Value of Professional and Personal Trust for Effective Knowledge Transfer. Group and Organization Management 38(3), 361-391. Päivi Petrelius, Hanna Tulensalo, Anne-Mari Jaakola & Johanna Hietamäki (2016) Kohti lapsikeskeistä ja kokonaisvaltaista lapsen tilanteen ja tuen tarpeiden arviointia. Teoksessa Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. THL, Työpapereita 33/2016. (julkari.fi) Catharina Widmark, Christer Sandahl, Katarina Piuva & David Bergman (2013) Parents' experiences of collaboration between welfare professionals regarding children with anxiety or depression - an explorative study. International Journal of Integrated Care, Vol 13, Iss 4 (2013) Skotlannin hallitus: Getting it right for every child Elisabeth Fern (2014) Child-directed social work practice: findings from an action research study conducted in Iceland. British Journal on Social Work 44(5), 1110-1128. William Madsen & Kevin Gillespie (2014) Collaborative Helping. A Strengths Framework for Home- Based Services. Wiley. 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 34