Enonkosken kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016
Sisältö Johdanto... 1 1. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät)... 3 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa... 3 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet... 3 3.1 Kunnan hyvinvointipolitiikan ja strategisen johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä:... 3 3.2 Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa:... 3 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus... 3 Väestö- ja perherakenne / yleiset... 4 Lapset ja lapsiperheet... 5 Nuoret... 7 Työikäiset... 8 Ikäihmiset... 10 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä... 11 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot... 12 6.1 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet... 12 6.2 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet... 12 6.3 Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin... 12 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista... 12
1 Johdanto Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Se kokoaa oleellisen hyvinvointitiedon ja hallintokuntien näkemykset suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Enonkosken kunnanhallitus on päättänyt (14.5.2012 / 137 ), että kuntaan laaditaan laaja hyvinvointikertomus seuraavalle valtuustokaudelle. Hyvinvointikertomus viedään valtuustolle päätettäväksi talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tarkoitus on, että valtuustolle raportoidaan vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomuksen tekemiselle on kaksi tärkeää perustelua: Laki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen: Toukokuussa 2011 astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän eli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana (kuntalaki). Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.
2 Hyvinvointikertomuksen käsittely ja raportointi tapahtuu seuraavan vuosikellon mukaisesti: Ohjeell.kk Kunnan johtoryhmä/hyvinvointityöryhmä Valtuusto Kunnanhallitus Lautakunnat TAMMI TAMMI- HELMI- MAALIS Hyvinvointikertomuksen työstäminen: Kohta 1: Tausta ja tarkoitus Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Osavuosikatsaus III (syys-joulukuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Hyvinvointikertomuksen työstäminen: Kohta 2: Hallintokuntien toimenpiteet / vahvistettu talous- ja toimintasuunnitelma Kohta 3: strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Päätös: Hyvinvointikertomustyöstä sopiminen: Kohta 1 Luottamushenkilöiden koulutus Osavuosikatsaus III (syys-joulukuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta HyTE-keskustelua Käyttösuunnitelma Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet HyTEn konkretisoiminen Osavuosikatsaus III (syys-joulukuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Käyttösuunnitelman toimeenpanoohjeet HyTE-keskustelua Osavuosikatsaus III (syys-joulukuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Käyttösuunnitelman toimeenpano HyTE-keskustelua HUHTI- TOUKO- KESÄ TOUKO- KESÄ Hyvinvointikertomuksen työstäminen: Kohta 4: Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus / indikaattorit Talousarvioraami Strategiset painopisteet Edellisen vuoden tilinpäätös sisältäen HyTE-tarkastelun ja -arvioinnin Osavuosikatsaus I (tammi-huhtikuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Kohta 5: Yhteenveto kohdasta 4 Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: Kohdat 3 ja 4 Valtuustoseminaari: Strategiset painopisteet HyTe huomioiden Edellisen vuoden tilinpäätös sisältäen HyTE-tarkastelun ja -arvioinnin Osavuosikatsaus I (tammi-huhtikuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta ja arviointi KESÄ Arviointikertomus Arviointikertomus (HyTE-tarkastelu) Vastuuvapaus Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: Kohdat 3 ja 4 Talousarvioraami Strategiset painopisteet Osavuosikatsaus I (tammi-huhtikuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta ja arviointi Kohta 5: Yhteenveto kohdasta 4 Hyvinvointikertomuksen tuottaman hyvinvoinnin kuvauksen läpikäyntiä Talousarvioraami Strategiset painopisteet Edellisen vuoden tilinpäätös sisältäen HyTE-tarkastelun ja -arvioinnin Osavuosikatsaus I (tammi-huhtikuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta/arv. Kohta 5: Yhteenveto kohdasta 4 Arviointikertomus / Tarkastuslautakunta (HyTE-tarkastelu) HEINÄ ELO- SYYS SYYS- LOKA LOKA- MARRAS Talousarviovalmistelu joulukuuhun asti Hyvinvointikertomuksen työstäminen: Kohta 6: Johtopäätökset yhteenvedosta ja toimenpidenostot Hyvinvointikertomuksen työstäminen: Kohta 6: Johtopäätökset, viestit strategiaan ja ehdotukset talousarvioon Osavuosikatsaus II (touko-elokuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Valtuustoseminaari, talousarviokeskustelu: Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: Kohta 6: Johtopäätökset, viestit strategiaan ja ehdotukset talousarvioon Osavuosikatsaus II (touko-elokuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Talousarvio-lähetekeskustelu, jossa huomioidaan HyTE-näkökulma + kohta 6 Talousarviovalmistelu joulukuuhun asti Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: kohta 6: Johtopäätökset yhteenvedosta ja toimenpidenostot Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: Kohta 6: Johtopäätökset, viestit strategiaan ja ehdotukset talousarvioon Osavuosikatsaus II (touko-elokuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Talousarviovalmistelu joulukuuhun asti Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: kohta 6: Johtopäätökset yhteenvedosta ja toimenpidenostot Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: Kohta 6: Johtopäätökset, viestit strategiaan ja ehdotukset talousarvioon Osavuosikatsaus II (touko-elokuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Lautakuntien talousarvio- ja ts-esitykset Lopulliset HyTE-linjaukset + kohta 6 MARRAS Lopulliset HyTE-linjaukset Veroprosentit Lisätalousarvio JOULU Lopullinen talousarvio- ja toimintasuunnitelmaesitys, joka sisältää HyTE-näkökulman ja nostot/ ehdotukset Talousarvion ja toimintasuunnitelman vahvistaminen = Kohta 7: Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Lopulliset HyTE-linjaukset Talousarvion ja toimintasuunnitelman työstäminen HyTE + kohta 6 huomioiden Lopullinen talousarvio- ja toimintasuunnitelmaesitys, joka sisältää HyTE-näkökulman ja nostot / ehdotukset Talous- ja toimintasuunnitelmaesityksen viimeistelyä
3 1. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät) Kari Kuuramaa kunnanjohtaja, Tommi Tikka rehtori-sivistystoimenjohtaja, Katri Voutilainen va. sosiaalijohtaja, Mikko Luostarinen rakennusmestari-rakennustarkastaja ja Aila Räsänen terveydenhoitaja. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Täytetään vasta, kun ensimmäinen hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet 3.1 Kunnan hyvinvointipolitiikan ja strategisen johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Hyvinvointipolitiikan ja -johtamisen tavoitteita ja painopisteitä ei ole aikaisemmin selkeästi määritelty. Nyt hyväksyttävän hyvinvointikertomuksen kehittämiskohteita tulee nostaa myös kuntastrategiaan sen päivittämisen yhteydessä. 3.2 Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: - Kuntastrategia (2010-2015) - Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, sisältää kuntakohtaisen osion - Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelma (2011-) - Perusterveydenhuollon palvelusopimus/ Sosteri (2010-) - Liikenneturvallisuussuunnitelma (2012-) - Liikennejärjestelmäsuunnitelma (2012-) - Päihdeohjelma - Varhaisen puuttumisen ohjelma - Tasa-arvosuunnitelma 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Merkkien selitykset ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% muutos vähintään 10% muutos vähintään 15% muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan tilanne vähintään 10% parempi kuin vertailukohteessa ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10% tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukohteessa? tieto puuttuu
4 Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Kerimäki V2 = Punkaharju V3 = Rantasalmi V4 = Savonlinna V5 = Sulkava V6 = Etelä-Savo V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kerimäki V2 Punkaharju V3 Rantasalmi V4 Savonlinna V5 Sulkava V6 Etelä-Savo V7 Koko maa Huoltosuhde, demografinen 2011 74,4 67,8 68,6 65,8 58,6 74,1 61,1 52,9 Koulutustasomittain 2010 238 266 250 258 304 231 288 335 Lapsiperheet, % perheistä 2011 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2011 28,3 34,2 28,7 31,8 34,1 27,5 33,9 39,7 23,6 15,1 22,1 17,5 27,6 14,6 21,2 45,3-24,3-9,4 3,5-3,3 2,4-5,6-1,5 3,1 114,9 110,3 104,4 111,8 105,5 112 - - Väestö 31.12. 2011 1566 5554 3715 3949 27585 2876 153738 5401270 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2011 38,7 36,1 37,6 39,6 45,2 42,4 43,3 41,2 18,1 13,7 17 17,2 21,9 16,7 19,9 20,3
5 Lapset ja lapsiperheet V1 = Kerimäki V2 = Punkaharju V3 = Rantasalmi V4 = Savonlinna V5 = Sulkava V6 = Etelä-Savo V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kerimäki V2 Punkaharju V3 Rantasalmi V4 Savonlinna V5 Sulkava V6 Etelä-Savo V7 Koko maa Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2011 34,6 24,4 21,5 34,8 29,2 36,4 28,7 29,3 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista -??? 5,2 20,2 11,9 10,9-12,4 11 2011 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 2011 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 2011 -??? 0,7 1,2 0,9 1,5-1,2 1,2 -??? 23,3 20,4 19,5 20,7-18,1 17,4 -??? 3,7 7,5 8 5,8-7,2 7,6 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 52,9 66,5 71,6 72,1 68,6 69,2 60,1 63,8
6 Lasten pienituloisuusaste 2010 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1000 0-7 - vuotiasta 2010 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 2010 14,2 19,4 12,2 19,1 19,7 16,6 16,4 14,8 3150 2622 2968 3230 2872 2307 3165 2971 5,4 4,8 10,3 11,5 8,8 7,3 8,6 8,7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- -??? 8,2 12,8 11,5 17,5-16,2 17,5 ja 9.-luokan oppilaista 2011 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2011 -??? 9,7 11,5 19,4 22,4-16,8 14,9 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista -??? 14,8 24,3 23,3 21,3-21,7 21,9 2011
7 Nuoret V1 = Kerimäki V2 = Punkaharju V3 = Rantasalmi V4 = Savonlinna V5 = Sulkava V6 = Etelä-Savo V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kerimäki V2 Punkaharju V3 Rantasalmi V4 Savonlinna V5 Sulkava V6 Etelä-Savo V7 Koko maa Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta 2010 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 449 512 444 577 1136 614 715 682 9,4 9,7 13,2 12,2 9,5 7,7 9,6 11,4 Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta 2011 13,3 15,6 14 14,7 18,8 11,7 14,9 11,9 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 -??? - - 3 2,9-2,5 2,4
8 Työikäiset V1 = Kerimäki V2 = Punkaharju V3 = Rantasalmi V4 = Savonlinna V5 = Sulkava V6 = Etelä-Savo V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kerimäki V2 Punkaharju V3 Rantasalmi V4 Savonlinna V5 Sulkava V6 Etelä-Savo V7 Koko maa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2011 4,2 3,8 3,3 4,4 4,1 4,7 5 3,9 3,8 6,1 5,1 5,1 15,2 3,8 10,2 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2011 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2009 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 0,6 0,9 1,6 1,8 2,2 1,4 2,8 3,2 7,4 3,2 1,6 4,4 4,8 2,7 5 3,9 987 1171 1414 1343 1089 1275 1164 1230
9 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2010 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 981 1097 1414 1195 895 1232 1159 1365 19,6 22,5 25,3 19,4 24,9 27,5 22,8 23,4 143 189 122 161 310 119 261 301 1,3 1,2 1,5 1 2,3 2,4 1,8 2,2 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64- vuotiaista 2011 5 2,7 3,7 3,8 2,4 3,4 2,8 1,8 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2010 Työttömät, % työvoimasta 2011 13,1 9,4 10,3 10,8 8,7 11,2 10,4 7,4 14,6 11,6 10,4 13,3 13,7 11,9 10,7 9,4 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta 2010 154,7 157,5 153,9 175,9 164,5 220,2 152,1 154,3
10 Ikäihmiset V1 = Kerimäki V2 = Punkaharju V3 = Rantasalmi V4 = Savonlinna V5 = Sulkava V6 = Etelä-Savo V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kerimäki V2 Punkaharju V3 Rantasalmi V4 Savonlinna V5 Sulkava V6 Etelä-Savo V7 Koko maa Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 82,2 89,8 87,7 88,9 87,6 90,3 89,3 89,5 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 1620 vuotta täyttäneillä / 1000 2071 2749 1788 1893 2339 2321 2409 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 4,8 6,3 6,3 2,7 3,4 9 4 4,6 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 19,8 16,6 12,7 13,8 15,3 21,8 15,1 12,2 % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 2011 5,8 2,5 3,4 4 2,2 2,8 2,9 3,2 42,1 45,6 37,8 47,2 50,9 43,3 49 48,8
11 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista Enonkoskella voidaan pääsääntöisesti hyvin. Palveluita on monipuolisesti tarjolla (ilmaiseksi) ja edellytyksiä osallistumiseen on luotu. Ikärakenteesta johtuen kunnan ja seudun huoltosuhde on korkea. Samoin sairastavuusindeksi. PYLL-indeksin perusteella haasteeksi nousevat verenkiertoelinsairaudet ja tapaturmat ja myrkytykset. Lapsiperheiden osuus on säilynyt samalla tasolla viime vuodet. Yksinhuoltajaperheiden osuus on hieman kasvanut kahden viimeisen vuoden aikana. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus on nousussa ja toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on korkea. Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäyntien määrä on noussut kaikissa seudun kunnissa. Tätä selittää lainsäädäntöön tulleet tarkennukset ja pandemiarokotukset. Päivähoidossa olevien lasten osuuteen vaikuttaa vanhempien työllisyystilanne. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus on melko alhainen, mutta nuorisotyöttömien osuus on samanaikaisesti nousussa. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien nuorten osuus on vähäinen. Mistä nuoret saavat toimeentulonsa? Työikäisten psykiatrian avohoitokäyntien määrä on nousussa. Millaisia mahdollisia vaikutuksia nuorten työttömyydellä on käynteihin? Alle 18-vuotiaiden käynnit nuorisopsykiatriassa ovat seudun alhaisimpia. Työttömien osuus on seudun korkein. Suunta on viime vuosina ollut laskeva lähentyen seudun keskiarvoa. Pitkäaikaistyöttömien osuus on laskenut tasaisesti kuten seudulla yleensä. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on nousussa. Enonkoskella eläkkeelle jäädään tuki- ja liikuntaelin sairauksien ja mielenterveyden syistä. Päihdehuollon avohuollon palveluissa asiakkaiden määrä on alhainen. Sen sijaan sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on korkea. Tilannetta voinee selittää avohuollon/a-klinikkapalveluiden maantieteellinen etäisyys, jolloin asioinnit tapahtuvat muissa terveydenhuollon palveluissa ja usein akuutteina tilanteina. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. On myös huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Vammojen ja myrkytysten vuoksi hoidettujen potilaiden määrä on nousussa. Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on alhainen. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus on suhteellisen korkea ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus alhainen. Kehityssuunta on valtakunnallisten tavoitteiden mukainen. Yleisesti ottaen haasteena on kuntalaisten aktivoiminen osallistumaan. Keskittyvätkö tarjolla olevat palvelut keskustaan? Millaisia mahdollisuuksia on tarjota toimintaa muilla asuinalueilla? Millaiset mahdollisuudet kullakin väestöryhmällä on vaikuttaa
12 toiminnan sisältöihin ja olla itse osaltaan tuottamassa aktiviteetteja? Miten tiedottamista tapahtumista voitaisiin tehdä vielä tehokkaammin ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa? 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot 6.1 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet - Palveluita on monipuolisesti tarjolla (ilmaiseksi) ja edellytyksiä osallistumiseen on luotu. - Lapsiperheiden tulotason myönteinen kehitys. Nuoret suorittavat peruskoulun jälkeiset opinnot. - Pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyn toimintamallit ja palveluohjauksen toimivuus. - Yksin asuvia kuntalaisia ja yksin asuvia yli 75 vuotta täyttäneitä on vähän suhteessa seutuun ja koko maahan. - Ikääntyneiden palvelurakenteen hyvä tilanne, jossa laitoshoidossa vähän asiakkaita ja vastaavasti säännöllisen kotihoidon piirissä paljon asiakkaita. 6.2 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet - Asumisen edellytysten ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistaminen. - Kuntalaisten kannustaminen, ohjaaminen ja tukeminen terveellisiin elintapoihin: liikunta, harrastaminen, ravitsemus ja päihteettömyys. - Edellytysten luominen ikääntyvien sosiaalisten suhteiden ja kontaktien syntymiselle. 6.3 Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin Liite 1 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit.
Liite 1 Kehittämiskohde 1 Asumisen edellytysten ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistaminen Sivistystoimi Koulun osalta: koulun teemapäivissä koko perhe mukana koulukyydit järjestetään kriteerien mukaisesti koko kunnan alueelta aktiivinen kodin ja koulun yhteistyö, mm. koko koulun vanhempainilta oppilaskunnan toiminta kiusaamisen vastainen koulu -toiminta iltapäivätoiminnan järjestäminen pienimmille koululaisille Varhaiskasvatuksen/ päivähoidon osalta: varhaiskasvatuksen ja vanhempien välinen monipuolinen vuorovaikutus sekä yhteistyö päivittäiset keskustelut kasvatuskeskustelut vanhempainillat yhteistoimintaillat (esim. pihatalkoot) avoimien ovien päivät juhlat Varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohta on yhteisen kasvatustehtävän tasapuolinen jakaminen vanhempien kanssa (= kasvatuskumppanuus) Kirjaston osalta: vapaa ja esteetön pääsy kirjastorakennukseen kaikille avoin paikka lukemiseen, toisten ihmisten tapaamiseen, seurusteluun ja oleiluun kirjaston kokoelmien hankinnassa huomioidaan kaikki kuntalaiset ja ikäryhmät yhteistyö koulun kanssa mm. kirjastokäynnit ja lukudiplomi uusien kuntalaisten tutustuminen paikkakuntaansa kirjaston kautta Muun sivistystoimen osalta: kansalaisopistopalvelujen järjestäminen asiointiliikenteen ja muun joukkoliikenteen tukeminen
vapaa-aikatoimessa erilaiset jumpat, liikuntaryhmät ja kuntosaliohjaus sekä kunnan yhteiset liikuntatapahtumat ja yleisöluennot terveellisistä elämäntavoista. Tekninen toimi kaavoitustyö, teknisen toimiston ja kunnanhallituksen yhteistyöllä aloitettujen kaavoitushankkeiden eteenpäinvienti alueiden ja rakennetun ympäristön kunnossapito liikuntapaikkojen ja leikkipuistojen laadun parantaminen Yleishallinto/terveydenhuolto vuokra-asuntokannan hallittu vähentäminen ja korjausinvestointien kohdentaminen hallitusti jäljelle jääviin kohteisiin suunnitelmallinen asuntotoiminta sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi asemakaavan tarkennukset ja taajamarakenteen tiivistäminen laajakaistayhteyksien parantaminen mahdollisuuksien mukaan Sosiaalitoimi lapsiperheiden osalta pyritään asioinnin yhteydessä selvittämään asuinolosuhteita ja esim. vuokranmaksukykyä, jotta mahdollisilta asumiseen liittyviltä ongelmilta (häätö) vältyttäisiin. (Lapsiperheiden osalta voidaan toimeentulotuen tarvetta tarkastella jälkikäteen vuokrarästien selvittämiseksi) asiakkaiden yksilökohtaisiin tuen tarpeisiin pyritään löytämään ja tarjoamaan apua palvelunohjaushenkisesti. Perustyönkuvaan kuuluu oikeanlaisen palvelun osoittaminen asiakkaalle, mutta asiakastilanteissa voidaan asiakasta neuvoa ja auttaa hyvinkin konkreettisesti avun saamiseksi.
ikääntyvien osalta sosiaalisten verkostojen vahvistaminen mahdollisuuksien mukaan kaikkien asiakasryhmien kohdalla pyritään entistä enemmän löytämään yksilökohtaisia ja kullekin asiakkaalle hänen elämäntilanteeseen tarkoituksenmukaisia ratkaisuja (esim. typ-asiakkaiden työllistymispaikat)
Kehittämiskohde 2 Kuntalaisten kannustaminen, ohjaaminen ja tukeminen terveellisiin elintapoihin: liikunta, harrastaminen, ravitsemus ja päihteettömyys Sivitystoimi Koulun osalta: koulun kerhotoiminta liikunnalliset kehittämishankkeet ja teemapäivät koulun ympäristön liikuntapaikkojen käyttäminen hyvä ja ravitseva kouluruoka savuton ja päihteetön koulu säännöllisesti järjestettävät terveysrastipäivät yläluokille Varhaiskasvatuksen/ päivähoidon osalta: monipuolinen varhaiskasvatuksen toiminta. Aktiivinen liikkuminen lasten kanssa on tärkeä osa päivittäistä toimintaa päivittäinen ulkoilu ja liikkuminen lähiympäristössä lasten tutustuttaminen erilaisiin liikuntamuotoihin: Enonkoskella hyvät liikkumismahdollisuudet lähellä: liikuntasali, kuntorata, urheilukenttä, hiihtoladut, luistinkenttä. metsäretket 3-5-vuotiaiden kanssa noin kaksi kertaa kuukaudessa; hyvät metsäpaikat myös lähellä Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio. Osa ruokailusta lasten kanssa toimintaa: leipominen, salaattien valmistus. Aiheeseen liittyvät keskustelut. Kirjaston osalta: kokoelmat ja tiedonhaku apuna terveellisiin elintapoihin, esim. jooga-kirjat ja muut liikuntaoppaat, ravinto-oppaat, keittokirjat, lääketieteen teokset, päihdetieto tapahtumat ja vierailijat kirjastossa Vapaa-aikatoimen osalta: Koko Enonkoski liikkumaan hankkeen avulla työikäisten ja senioreiden terveyttä parantavan liikkumisen lisääminen
liikuntaan liittyvien investointien suunnittelu yhteistyössä teknisen toimen kanssa tuetaan järjestöjä ja yhdistyksiä ohjatun liikuntatoiminnan järjestämisessä nuorisotalon iltatoiminta sekä nuorten osallistuminen seudulliseen toimintaan Tekninen toimi alueiden ja rakennetun ympäristön kunnossapitotyö, liikuntapaikkojen laadun parantaminen pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja kannustaminen liikuntaharrastuksiin vakinaisen henkilöstön kannustaminen tyky-toimintaan päihdeohjelman toteuttaminen ja noudattaminen Yleishallinto / terveydenhuolto edistetään liikuntapaikkojen kunnossapitoa oikealla resurssoinnilla ja mahdollistetaan ilmaiset liikuntapaikat kaiken ikäisille = panostus kunnan talousarviossa terveydenhuollossa painotetaan terveyden edistämistä panostamalla neuvontaan ja ohjaukseen, sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn
Sosiaalitoimi terveydellisten asioiden reilu puheeksi ottaminen, esimerkiksi jos asiakastilanteissa tulee esille, että jokin terveyteen vaikuttava asia vaikuttaa myös asiakkaan sosiaaliseen elämään asiakkaita kannustetaan kohtuulliseen alkoholin käyttöön (puheeksi ottaminen ja avoin keskustelu, kysytään asiakkaalta alkoholin käyttömääristä ja käydään yhdessä läpi kohtuukäytön rajoja) täydennyskoulutusta henkilöstölle päihteisiin ja puheeksi ottoon liittyen päihdeasioiden puheeksi ottamisesta tehdään normaali, asiakkaisiin tasapuolisesti kohdistuva rutiini asiakastyössä lapsiperheiden osalta vanhempia kannustetaan kiinnittämään huomiota terveellisiin elämäntapoihin (lastensuojelun perhetyössä ruoanlaitto-opastus ja kaupassakäynnin suunnittelua) vanhuksille tarjottava ruoka mahdollisimman terveellistä ja monipuolista mahdollisuuksien mukaan ehkäisevän toimeentulotuen käyttäminen terveyden edistämisen mahdollistajana (Lapsiperheiden harrastusten tukeminen, perustoimeentulolla elävien elämänhallinnan ja terveyden edistäminen)
Kehittämiskohde 3 Edellytysten luominen ikääntyvien sosiaalisten suhteiden ja kontaktien syntymiselle Sivistystoimi Koulun osalta: oppilaiden vierailut esim. vanhainkodilla koulun juhlat avoimia kaikille koulun oppilaiden esiintyminen kunnan eri tapahtumissa Varhaiskasvatuksen/ päivähoidon osalta: lasten omien isovanhempien vierailut ja teemapäivät (esim. piirakanpaisto, satu- ja toimintahetket) lasten vierailut vanhusten parissa: vanhainkoti, palveluasunnot. Kirjaston osalta: kirjaston tiloissa eläkeläisten harrastuspiirit sekä yhdistysten kokoukset lehtilukusalissa vapaa oleskelu lehtien lukuun ja samalla sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitoon henkilökunnan kanssa vuorovaikutus sosiaalisena tapahtumana kokoelmat ikääntyvien mielenkiinnon mukaan Vapaa-aikatoimen osalta: kohdeavustukset yhteisöllisen toiminnan lisäämiseksi kunnan järjestämät liikuntaryhmät Tekninen toimi kunnan palveluasuntojen ja vanhusväestön asumisen edellytysten turvaaminen rakennuskannan kunnossapitotoimin
kokoontumistilojen käytön kehittäminen, kannustetaan ohjatun/järjestäytyneen kerhotoiminnan piiriin. Yleishallinto / terveydenhuolto eläkeläis- ja muiden järjestöjen toiminnan tukeminen ja edistäminen Sosiaalitoimi ohjaaminen ja kannustaminen erilaisiin virkistys- ja viriketoimintoihin osallistumiseen ikääntyvien palveluiden räätälöiminen asiakaslähtöisesti, huomioonottamalla asiakkaan omat ja läheisten voimavarat ikäihmisten liikkumisen mahdollistaminen esim. sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75 80 -vuotiaille. Kotikäynneillä kartoitetaan asiakkaan terveyttä, toimintakykyä, kodin turvallisuutta esim. kaatumariskin kannalta, apuvälinetarvetta sekä kerrotaan kunnan palvelutarjonnasta