PÖYTÄKIRJA 90805 1 (8) 22.11.2011 MMM003:00/2011 METSÄTUHOLAKITYÖRYHMÄN 9. KOKOUS Aika 18.11.2011 klo 9-12 Paikka Osallistujat MMM, Kalasatama, kokoushuone Savotta Liisa Saarenmaa MMM, pj Sini Eräjää, Suomen luonnonsuojeluliitto Esko Hyvärinen, Metsähallitus Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto Hanna-Maria Kahilainen, MMM Anssi Kainulainen, MTK ry Harri Karjalainen, YM Antti Korpilahti, Metsäteho Oy Pekka Niemelä, Turun yliopisto Heikki Nuorteva, Metla Suvi Raivio, Metsäteollisuus ry Kirsti Vallinheimo, VM Sanna Paanukoski, MMM, siht. 1 Kokouksen avaus Liisa Saarenmaa avasi kokouksen klo 9. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Käytiin pitkä keskustelu edellisen kokouksen pöytäkirjasta. Siihen olivat toimittaneet etukäteen kommentteja Harri Karjalainen ja Antti Pouttu. Harri Karjalainen ei halunnut käydä läpi yksityiskohtaisesti toimittamiaan kommentteja, mutta totesi, että pöytäkirjaan on tehtävä lisäyksiä ja se on kirjoitettava objektiivisemmin. Erityisesti MMM:n tekemän kyselytutkimuksen tulokset on kirjoitettava objektiivisemmin, eikä toimijoiden kommentteja saisi Karjalaisen mukaan kirjoittaa näkyviin. Kyseessä ei Karjalaisen mielestä ole objektiivinen tutkimus. Karjalainen huomautti, että pöytäkirjasta puuttuu sellaisia kommentteja, jotka hän on kirjoittanut omiin muistiinpanoihinsa. Karjalainen toivoi, että pöytäkirja olisi tiivis keskustelumuistio. Liisa Saarenmaa totesi tähän, että vaikka kyseessä ei olekaan tieteellinen tutkimus, antavat metsäammattilaisten kommentit hyvää tietoa tilanteesta ja hänen mielestään ne saavat olla muistiossa. Anssi Kainulainen totesi, että kukaan ei varmasti oleta, että tätä kyselytutkimusta laitetaan tieteelliseen tutkimussarjaan. On kuitenkin erittäin huono juttu, jos näitä tuloksia ei hyödynnetä lainkaan. Metsäammattilaiset ovat käyttäneet vastaamiseen työaikaansa. Heikki Nuorteva totesi, että hänen tutkijanuransa aikana ei ole ennen nähty sellaista tuhotilannetta, mikä on syntynyt viimeisen 2-3 vuoden aikana, jolloin kirjanpainajatuhot ovat lisääntyneet. Mustilassa työryhmän retkeilyllä tilanne tuli myös hyvin esiin. Isoon ja laajaan tuhoon on olemassa riski. Sanna Paanukoski totesi, että tämä on riskienhallintalaki. Ei voida odottaa isoja tuhoja ja sitten vasta tehdään muutoksia. On hyvä tietää erityisesti ensi kesänä tehtävien toimenpiteiden MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO (Helsinki) puh. (09) 16001 faksi (09) 160 54202 JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET PB 30, 00023 STATSRÅDET (Helsingfors) tfn (09) 16001 fax (09) 160 54202 MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY PO Box 30, FI-00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki) tel. +358 9 16001 fax +358 9 160 54202
2 (8) takia, kuinka paljon ja missä tuhoja suurin piirtein on. Tällä hetkellä sillä, kuinka paljon tuhoja on, ei ole merkitystä, sillä laki on uudistettava joka tapauksessa. Kyselyn vastaukset antavat suuntaa sille, minne lain uudistusten tulisi erityisesti kohdentua. Liisa Saarenmaa totesi Erkki Annilan sanoneen, että kun kirjanpainajatuho lähtee, sitä on hyvin vaikea pysäyttää. Ainoa mitä voidaan tehdä, on säädellä kantaa etukäteen, ennen tuhoja. Sini Eräjään mielestä käydystä keskustelusta saa hyvän kuvan siitä, mistä viime kerralla keskusteltiin ja se antaa hyviä ajatuksia siitä, miten tuhojen seurantaa pitäisi kehittää. Suurimmassa osassa Suomea tuhot ovat siis säilyneet samalla tasolla. Pidetään selvitys kyselytutkimuksena. Pöytäkirjaa ei vielä hyväksytty, vaan sihteeri tekee siihen muutoksia kommenttien perusteella ja lähettää sen tämän jälkeen työryhmälle. Sihteeri totesi myös, että jos pöytäkirjasta halutaan keskustelumuistio, se ei voi tällöin olla kovin tiivis. 2 Lakiluonnoksen läpikäynti 1 :stä lähtien, pois lukien 3, 4 ja 5 Liisa Saarenmaa totesi, että kokouksen materiaali saatiin liikkeelle kovin myöhään, mutta aikaisempaan ei pystytty. Sanna Paanukoski totesi, että erityisesti perusteluosa on vielä vaiheessa ja toivomus on, että tässä kokouksessa keskitytään pykälämuotoiluihin. 1 Lain soveltamisala Liisa Saarenmaa totesi, että koska tätä lakia sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan metsälakia (2 ), ei tämän lain soveltamisalassa ole tarkoituksenmukaista mainita muita kuin erityislain soveltamisala ja tavoitteet. Esim. monimuotoisuuden säilyttäminen tulee jo metsälaista. Kirsti Vallinheimon mielestä ensimmäinen lause voitaisiin sanoa suoremminkin, eli "yleisistä periaatteista ja menettelyistä" voitaisiin poistaa. Todettiin, että torjuminen kattaa ennaltaehkäisyn, torjunnan ja ennaltaehkäisyn ja tämä täytyy myös kirjoittaa auki hallituksen esitykseen. Sini Eräjää sanoi ihmettelevänsä sitä tulkintaa, ettei tämän lain soveltamisalassa tarvitse mainita muuta kuin erityislain soveltamisala. Kun ollaan kiistatilanteissa, ei silloin katsota metsälakia, vaan tämän lain ykköspykälää ja sen mukaan tehdään tulkinta. Soveltamisalassa olisi Eräjään mielestä otettava huomioon ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kirsti Vallinheimo pyysi, että HE:n perusteluissa todettaisiin, mitä metsiä jää tämän lain ulkopuolelle. Toisessa pykälässä on määritelmä, eli soveltamisala ja se voisi olla 1 :ssä. Anssi Kainulainen kysyi, että miten soveltamisala linkittyy 18 :n korvaussäännöksiin. Rajaako tämä kirjaus luonnonsuojelualueilta levinneiden tuhojen korvaukset pois?
3 (8) Hanna-Maria Kahilaisen mukaan laki koskee näitä tapauksia silloin, kun tuho on metsätalouden maalla, eli siellä missä metsälakia sovelletaan. Tämän voi kirjoittaa selvästi auki perusteluihin. 2 Määritelmät Momentti "metsällä tarkoitetaan tässä laissa aluetta, johon sovelletaan metsälakia (1093/1996)" ehdotettiin siirrettäväksi ensimmäiseen pykälään muotoon "siellä missä metsälaki on voimassa". Metsätuhojen määritelmä Metsätuhojen määritelmästä käytiin pitkä ja laaja keskustelu. Harri Karjalaisen mukaan tekstistä saa nyt sen käsityksen, että puun kuolema olisi aina negatiivinen tapahtuma, mitä se ei kuitenkaan ole. Puiden kuolemat tulisi kytkeä tuoton vähentymiseen, eli taloudellinen aspekti tulisi näkyä. Anssi Kainulainen kannatti tätä ajatusta, että taloudellinen puoli näkyisi. Kainulaisen mielestä "puuston tuotto" -termiä ei tule käyttää, vaan mieluummin "puiden tuottoa". Pekka Niemelän mielestä momentissa ei kannattaisi lainkaan käyttää kasvu-sanaa, vaan pitäytyä mieluummin tuotossa. Sini Eräjään mielestä on puhuttava metsätuhoista, joita tällä lailla pyritään torjumaan, sillä tämän lain tavoite ei hänen mielestään ole, että ei olisi yhtään metsätuhoja. Kirsti Vallinheimo jättäisi "merkittävää" -määritelmän pois. Se, mitä korvataan, on eri juttu ja määritellään erikseen. Hanna-Maria Kahilaisen mukaan perusteluissa pitäisi olla mainittuna se taso, mikä on merkittävää, kun kerran joka tapauksessa metsissä on tuhoja. Harri Karjalaisen mukaan olisi hyvä vielä miettiä merkittävä-sanan käyttöä. Tähän kohtaan kuuluu myös taloudellinen aspekti. Tauti voi Karjalaisen mukaan olla myös iloinen ilmiö metsässä. Useat muutkin totesivat, että taloudellinen-sana on hyvä lisäys. Ehdotettiin myös sanajärjestyksen muuttamista. Anssi Kainulainen totesi olevan erittäin tärkeää, että vahinko voi olla kuolema, tuoton vähentyminen tai laadun heikkeneminen. Sovittiin, että metsätuhojen määritelmää parannetaan ja ehdotus tuodaan seuraavaan kokoukseen.
4 (8) Vahingoittuneen puun määritelmä Pekka Niemelä ehdotti, että momentin viimeinen lause poistetaan ja se voidaan esittää perusteluissa. Esko Hyvärisen mukaan sana "hyönteinen" olisi hyvä korvata sanalla "hyönteislajit". Antti Korpilahden mukaan olisi hyvä kirjoittaa vain se, mikä on vahingoittunut puu. Aiheuttajia ei tarvitse mainita. Muoto "missä tuhonaiheuttajat voivat lisääntyä" olisi parempi. Sini Eräjään mukaan ei ole tarvetta laajentaa vahingoittuneen puun määritelmää. Eräjää kysyi myös, onko seuraavilla eroa: "puu, jossa tuhonaiheuttajat voivat lisääntyä" tai "puu, mistä hyönteiset voivat ilmeisesti levitä". Pekka Niemelä muistutti, että momentin täytyy pitää sisällään myös sienitaudit. Yksi tuhonaiheuttajista on myös ihminen. Heikki Nuortevan mukaan kyseistä määritelmää ei pystytä kirjoittamaan siten, että se ei olisi aukoton, kun on otettava huomioon kaikenlaiset taudinaiheuttajat. Sovittiin, että vahingoittuneen puun määritelmää parannetaan ja ehdotus tuodaan seuraavaan kokoukseen. Taimikon määritelmä Todettiin, että taimikon määritelmä tulisi olla yhtenäinen muiden lakien kanssa, Ongelma on se, että metsälaissa tai kemera-laissa ei ole määritelty taimikkoa. Määritelmät tulisi yhtenäistää lakeja uudistettaessa. Tällä hetkellä metsälaissa määritellään vain taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Anssi Kainulaisen mukaan kaikkien suurin taloudellinen vahinko tapahtuu juuri varttuneissa taimikoissa, jotka on saatu kasvuun. Tämän vuoksi metsätuholain taimikko-määritelmän tulisi sisältää varttunut taimikko. Antti Korpilahden mukaan rinnankorkeus on yleensä selvä termi, mutta keskiläpimitta ei ole. Se tulisi kirjoittaa niin, että kaikki tulkitsevat määritelmän samalla tavalla. Todettiin, että tarkistetaan vielä taimikon määritelmä ja selvitetään, aikooko metsälakityöryhmä ehdottaa metsälakiin taimikon määritelmää. Biologisen kasvinsuojeluaineen määritelmä Sanna Paanukoski kertoi, että biologista kasvinsuojeluainetta ei ole määritelty kasvinsuojeluainelaissa eikä myöskään direktiivissä, johon se perustuu. Määritelmää ei ole myöskään tulossa uuteen kasvinsuojeluainelakiin. Tämä nykyisessä metsätuholaissa oleva muotoilu on tullut uutena metsätuholakiin tämän vuoden alussa. Kysyttäessä onko tämä määritelmä tarpeen, Paanukoski totesi, että nykyinen 7a pykälä saatiin voimaan mm. sen takia, että se on rajattu pelkästään biologisiin aineisiin. Määritelmä on Paanukosken mukaan edelleen tarpeen.
5 (8) 6 Kohtuullistaminen Kirsti Vallinheimon mukaan "kohtuuton" ei ole lainsäädäntökieltä. Metsäkeskukselle annetaan tässä hyvin vapaa valta. Liisa Saarenmaan mukaan meillä on luonto vastassa, eikä kaikkia tilanteita pystytä ennakoimaan. Anssi Kainulainen sanoi ymmärtäneensä kohtuullistamisen sillä tavalla, että sellainen pykälä on pakko olla isojen tuhojen varalta; vaikka miten yritettäisiin, markkinatilanne ei vedä puutavaraa tai ei ole tarpeeksi korjuukalustoa korjaamaan puuta ajoissa. Näin ollen jos halutaan sallia, että tämä on mahdollista lain puitteissa, on tällainen pykälä oltava. Tosiasiassa metsänomistajat haluavat kaatuneet puut mahdollisimman äkkiä korjattua. Hanna-Maria Kahilainen ehdotti, että kohtuuton-sanan sijasta voitaisiin käyttää ylivoimaista estettä. Myös äkillinen-sanaa voitaisiin käyttää. Simo Jaakkola totesi, että heilläkin on tässä ajatuksena ylivoimainen este. Voi vain olla sellainen tilanne, että lakia ei pysty noudattamaan. Ei ole välttämättä taloudellinen kysymys. Sini Eräjää totesi, että tulisi miettiä sitä, tekeekö "ylivoimainen este" tulkintaa helpommaksi vai nostaako rimaa. Voitaisiin listata asioita joiden näkökulmasta kohtuuttomuutta arvioidaan. Liisa Saarenmaa totesi, että ne on jo mainittu: puutavaran korjuu ja kuljetus. Anssi Kainulainen huomautti, että olisi hyvä ottaa maanomistajan inhimillisyysaspekti huomioon. Jos tilanne on siis se, että on oikeasti yrittänyt saada puunsa myytyä ja liikkeelle ajoissa, mutta se ei ole onnistunut yrityksistä huolimatta. Kirsti Vallinheimon mukaan ylivoimainen este -termiä on muuallakin käytetty ja se voisi olla parempi. Sini Eräjää kysyi, että miten menetellään niiden kohteiden kanssa, joissa vahingoittuneiden puiden poisto on kalliimpaa kuin niiden jättäminen. Liisa Saarenmaa totesi, että ei ole tarkoitus, että tätä pykälää käytetään sellaisiin tilanteisiin. Simo Jaakkola totesi, että se ei ole ylivoimainen este, että markkina ei vedä puuta. Harri Karjalainen kysyi, että onko oikein että tämä kohtuullistaminen ei koske 8 :ää. Liisa Saarenmaa totesi, että on, sillä 8 :n tilanteet ovat sellaisia, jotka määrätään, eikä vaihtoehtoja ole. Jos metsänomistaja ei itse toimi, metsäkeskus hoitaa asian hänen puolestaan ja laskuttaa siltä osin, kun asia on metsänomistajan vastuulla. Antti Korpilahti totesi, että puut on korjattava pois ja vietävä sellaiseen paikkaan, jossa ne ovat eivät ole riski.
6 (8) Liisa Saarenmaan mukaan asia on mietitty jo 1990-luvun alussa. Kyseeseen tulevat mm. laajat lakot. Anssi Kainulaisen mukaan ylivoimainen este on hyväksyttävä muotoilu. Heli Viiri sanoi, että tämä ei voi olla sellainen pykälä, joka tekee lain tyhjäksi. Suomen metsäkeskus arvioi onko kyse ylivoimaisesta esteestä, kohtuuttomasta haitasta tai kohtuuttoman suurista kustannuksista. Kirsti Vallinheimo kyseenalaisti, voiko metsäkeskus päättää näistä asioista. Kyseessä on maanomistajan kannalta oikeusturvakysymys. Anssi Kainulainen totesi, että on kyse sekä omistajan että naapurin kukkarosta. Se, että Suomen metsäkeskus voi harkita ylivoimaista estettä, on hyvä asia. Liisa Saarenmaa totesi, että pyydetään viranomaispäälliköiltä esimerkkejä ja kommentteja asiaan. Puutavaran omistajan tai hakkuuoikeuden haltijan on tehtävä välittömästi ilmoitus Suomen metsäkeskukselle edellä 1 momentissa mainituista tapauksista saatuaan tiedon ylivoimaisesta esteestä, kohtuuttomasta haitasta puutavaran korjuun tai kuljetuksen järjestämiselle tai kohtuuttoman suurista kustannuksista. Ilmoituksessa on mainittava, kuinka suuresta mäntytai kuusipuutavaraerästä on kyse, missä metsään jätettävä puutavara sijaitsee sekä mikä on peruste korjaamatta tai kuljettamatta jättämiselle tai mistä kohtuuttoman suuret kustannukset johtuvat. Sini Eräjää kommentoi, että tämän ilmoitusvelvollisuuden lisäys ei mene yhteen metsälain uudistamisen kanssa, jossa halutaan vähentää byrokratiaa. Hanna-Maria Kahilainen totesi, että kyseessä on metsänomistajan oikeusturva. Kyseisellä ilmoituksella voi välttyä sakkorangaistukselta. Harri Karjalaisen mukaan ilmoitusvelvollisuudella on suuri kustannusvaikutus. Tämän myötä metsänomistajan pitää käydä metsässään joka tuulenpuuskan jälkeen ja sen jälkeen metsäkeskuksen vielä tarkastamassa. Vahingoittuneen puun raja-arvoja ei saa asettaa liian alhaalle. Pekka Niemelä muistutti, että on kyse laista metsätuhojen torjunnasta. Tällä lailla hallitaan riskejä. Sanna Paanukoski sanoi, että lainsäädännössä on paljon sellaista, millä on pelotevaikutus. Ei ole tarkoituksenmukaista, että metsäkeskus lähtisi tarkastamaan metsiä jokaisen tuulenpuuskan jälkeen. Anssi Kainulaisen mukaan omistajan tavoitteena on hoitaa puutavara pois mahdollisimman nopeasti. Antti Korpilahden mukaan pykälä on erinomaisesti muotoiltu. Se ei ole este että asuu jossakin muualla.
7 (8) Lisäksi keskusteltiin pitkään siitä, miten on mahdollista tehdä ilmoitus, jos esim. asuu muussa maassa tai on muuten esteellinen. Lopuksi todettiin, että pykälää muotoillaan edelleen ja uusi ehdotus tuodaan seuraavaan kokoukseen. 7 Puutavaran varastointi jalostuspaikalla ja terminaaleissa Suvi Raivio totesi olevan hyvä että vastuu on nyt pelkästään puutavaran omistajalle. Hän kuitenkin toivoi, että pykälää ei lyötäisi vielä ihan täysin lukkoon, sillä olisi hyvä olla mahdollista vielä tarkentaa sitä. Hanna-Maria Kahilaisen mukaan tätä ei sovelleta vanhoihin varastoihin, jos ne on perustettu ennen 1.7.1991 ja jos varastointi säilynyt samankaltaisena ja samalla tasolla. Syynä tähän on se, että lainsäädännössä ei normaalisti voida takautuvasti luoda velvoitteita. Anssi Kainulainen ihmetteli tätä ja totesi, että pysyvän varastointipaikan ympärillä olevat metsät edelleen kuitenkin kärsivät. Simo Jaakkola totesi, että kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet eivät toimi energiapuun osalta. Ne kaikki ovat sellaisia, jotka aiheuttavat ongelmia energiapuulle. Kirsti Vallinheimon mukaan "riittävä" -sana olisi parempi kuin kohtuullinen. Sanna Paanukoski totesi, että vaikka energiapuulle ei voida tehdä toimenpiteitä, se ei silti poista vahingonkorvausvelvollisuutta. 8 Laajojen metsätuhojen torjunta Pykälän ensimmäinen momentti hyväksyttiin sellaisenaan. Toisen momentin kohdalla todettiin, että voi olla tarpeen vielä tehdä tiettyjä muutoksia. 9 Korvaukset laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneista kustannuksista Paanukoski totesi tämän pykälän osalta, että ei ole tarkoitus, että valtio ei korvaa metsätuhoista aiheutuneita vahinkoja. Vakuutukset korvaavat nämä. Valtio korvaa ne toimenpiteet, joilla estetään tai pysäytetään laaja tuho. Jos näissä toimenpiteissä joudutaan määräämään kasvavia puita kaadettavaksi, korvattaisiin ne siltä osin, kuin ne ylittävät säännöllisestä metsänhoidosta tai tavanomaisesta puutavaran korjuusta aiheutuvat kustannukset. Korvausta ei kuitenkaan makseta tai sen määrää alennetaan, jos korvaukseen oikeutettu ei ole noudattanut lakia tai määräyksiä tai ne on teetetty hänen puolestaan. Anssi Kainulainen totesi, että jos valtio määrää toimenpiteistä, on sen korvattava ylimääräiset kustannukset. Verrattavissa pakkolunastustilanteisiin.
8 (8) Hanna-Maria Kahilainen totesi, että korvauksia koskevat pykälät on notifioitava. Pyrkimys on siihen, että vanhat pykälät olisivat siihen saakka voimassa. Anssi Kainulainen totesi, että kaikkein suurin kasvunmenetys on silloin, kun taimikkovaihe on saatu kasvuun ja tämä on otettava huomioon taimikkoa määriteltäessä. Kirsti Vallinheimo totesi, että VM:llä saattaa olla vielä kommentteja korvauspykälään. 4 Muut asiat Seuraava kokous on 2.12.2011 klo 9.00 Kalasatamassa. 5 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.