EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.12.2014 2014/2217(INI) TARKISTUKSET 1-108 Mietintöluonnos Marc Tarabella (PE541.538v02-00) naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuonna 2013 (2014/2217(INI)) AM\1043507.doc PE544.364v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
AM_Com_NonLegReport PE544.364v01-00 2/52 AM\1043507.doc
1 Beatriz Becerra Basterrechea, Izaskun Bilbao Barandica, Catherine Bearder, Angelika Mlinar, Sophia in 't Veld, António Marinho e Pinto Johdanto-osan 8 a viite (uusi) ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja erityisesti sen vammaisia naisia koskevan 6 artiklan, 2 Beatriz Becerra Basterrechea, Izaskun Bilbao Barandica, Catherine Bearder, Angelika Mlinar, Sophia in 't Veld, António Marinho e Pinto Johdanto-osan 10 a viite (uusi) ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä, 3 Catherine Bearder, Izaskun Bilbao Barandica Johdanto-osan 17 a viite (uusi) AM\1043507.doc 3/52 PE544.364v01-00
ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon Nollatoleranssi naisten sukuelinten silpomiseen (COM(2013)0833), 4 Catherine Bearder, Izaskun Bilbao Barandica Johdanto-osan 18 a viite (uusi) ottaa huomioon 5. 6. kesäkuuta 2014 kokoontuneen neuvoston päätelmät Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan kaikenlaisen väkivallan, myös sukuelinten silpomisen, ehkäisy ja torjunta ; 5 Ángela Vallina, Malin Björk, Kostadinka Kuneva Johdanto-osan 19 a viite (uusi) ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä, PE544.364v01-00 4/52 AM\1043507.doc
6 Ángela Vallina, Malin Björk, Inês Cristina Zuber, Kostadinka Kuneva Johdanto-osan 30 a viite (uusi) ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja erityisesti sen vammaisia naisia koskevan 6 artiklan, 7 Ángela Vallina, Malin Björk, Inês Cristina Zuber, Kostadinka Kuneva Johdanto-osan 32 a viite (uusi) ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon (2013/2103(INI)), 8 Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta Johdanto-osan 33 viite ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman naisten ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman naisten AM\1043507.doc 5/52 PE544.364v01-00
köyhyydestä Euroopan unionissa 21, 21 EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 130. köyhyydestä Euroopan unionissa 21 sekä samasta aiheesta antamansa päätöslauselman (2004/2217 (INI)) P6_TA (2005)0388, 21 EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 130. 9 Catherine Bearder, Izaskun Bilbao Barandica Johdanto-osan 34 a viite (uusi) ottaa huomioon 6. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman naisten sukupuolielinten silpomisen lopettamisesta, 10 Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta Johdanto-osan 34 a viite (uusi) ottaa huomioon 3. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuoleen perustuvasta syrjimättömyydestä ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta (2008/2118 (INI)), PE544.364v01-00 6/52 AM\1043507.doc
11 Anna Záborská Johdanto-osan 34 a viite (uusi) ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja niitä koskevista oikeuksista 1 a, 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0548. 12 Marc Tarabella Johdanto-osan 35 a viite (uusi) ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta urheilussa, Or. fr 13 Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta Johdanto-osan 37 a viite (uusi) ottaa huomioon puheenjohtajakolmikon (Espanja, Belgia ja Unkari) ja Puolan julistuksen työ- ja perhe-elämän AM\1043507.doc 7/52 PE544.364v01-00
yhteensovittamisen vaikutuksista väestörakenteen dynamiikkaan (annettu 1. huhtikuuta 2011 Gödöllön ministerikokouksessa), 14 Julie Ward, Marc Tarabella Johdanto-osan 39 a viite (uusi) ottaa huomioon vuonna 2014 annetun Euroopan naisyrittäjiä koskevan komission kertomuksen Statistical Data on Women Entrepreneurs in Europe, 15 Arne Gericke Johdanto-osan 39 a viite (uusi) ottaa huomioon perhekokoa koskevan eurobarometrikyselyn vuodelta 2011 ja sen, että todelliset perhekoot ovat aina pienempiä kuin mitä naiset toivoisivat; 16 Arne Gericke Johdanto-osan 39 b viite (uusi) PE544.364v01-00 8/52 AM\1043507.doc
ottaa huomioon 29. lokakuuta 2013 pidetyssä YK:n yleiskokouksessa annetun päätöslauselman kansainvälisen perheen vuoden 20-vuotisjuhlallisuuksien valmisteluista; 17 Ángela Vallina, Malin Björk, Kostadinka Kuneva Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että Eurooppa 2020 -strategia, jolla unionista on tarkoitus tehdä älykäs, kestävä ja osallistava talous, sisältää kunnianhimoisia tavoitteita, kuten 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen sekä köyhyydessä tai syrjäytyneenä elävien tai köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrän vähentäminen vähintään 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä; korostaa, että näitä tavoitteita ei voida saavuttaa muutoin kuin siten, että jäsenvaltiot toteuttavat innovatiivisia toimia, joilla edistetään naisten ja miesten todellisen tasa-arvon toteutumista; A. katsoo, että Eurooppa 2020 -strategia, jolla unionista on tarkoitus tehdä älykäs, kestävä ja osallistava talous, sisältää kunnianhimoisia tavoitteita, kuten 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen sekä köyhyydessä tai syrjäytyneenä elävien tai köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrän vähentäminen vähintään 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä; korostaa, että näitä tavoitteita ei voida saavuttaa muutoin kuin siten, että muun muassa julkisiin palveluihin kohdistuvat säästö- ja leikkaustoimet lopetetaan ja tarjotaan kannustimia ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen sen sijaan, että työpaikkoja hävitetään tai niiden työehtoja heikennetään; Or. es 18 Inês Cristina Zuber, Ángela Vallina AM\1043507.doc 9/52 PE544.364v01-00
Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. katsoo, että työmarkkinat ja sosiaaliset olot ovat edelleen kriittisessä tilassa ja että osallistavan kasvun aikaansaaminen edellyttää strategisia julkisia investointeja; Or. pt 19 Iratxe García Pérez Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvo on Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja perusoikeuskirjaan kirjattu perusoikeus; toteaa myös, että Euroopan unionin tavoitteena tässä asiassa on varmistaa miesten ja naisten väliset yhdenvertaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu sekä torjua kaikenlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää; ottaa huomioon, että vaikka unioni on asettanut itselleen erityistehtävän ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvo kaikissa toimissaan, miesten ja naisten välillä on silti edelleen paljon epätasa-arvoa; Or. es 20 Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta PE544.364v01-00 10/52 AM\1043507.doc
Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. ottaa huomioon, että naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaate merkitsee, että minkäänlaista suoraa tai epäsuoraa äitiyteen, isyyteen tai perhevelvollisuuksien hoitamiseen perustuvaa syrjintää ei saa esiintyä, 21 Iratxe García Pérez Johdanto-osan A b kappale (uusi) A b. katsoo, että naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua koskevat vuoden 1975 jälkeen hyväksytyt direktiivit ja toimet, joista osa on lainsäädännöllisiä ja joita jäsenvaltiot ovat hyväksyneet saadakseen aikaan muutosta tasaarvokysymyksissä, ovat vaikuttaneet huomattavasti naisten ja miesten tasaarvon tosiasialliseen edistämiseen; korostaa kuitenkin, että edistyminen näissä kysymyksissä on edelleen liian hidasta ja riittämätöntä, sillä eriarvoisuutta esiintyy edelleen muun muassa naisten oikeuksissa, ihmisoikeuksissa, uranäkymissä, työllisyydessä ja palkkaehdoissa, mahdollisuuksissa saada koulutusta ja terveydenhoitopalveluita, poliittisessa edustuksessa sekä naisten mahdollisuuksissa osallistua talouselämään ja päätöksentekoon; Or. es AM\1043507.doc 11/52 PE544.364v01-00
22 Iratxe García Pérez Johdanto-osan A c kappale (uusi) A c. ottaa huomioon, että perinteiset sukupuoliroolit ja stereotyypit vaikuttavat edelleen huomattavasti kotitaloustöiden, työtehtävien ja myös muiden tehtävien jakautumiseen yhteiskunnassa miesten ja naisten välillä, mikä rajoittaa naisten työmahdollisuuksia ja heidän henkilökohtaista ja ammatillista kehitystään ja että tämä taas estää heitä toteuttamasta kaikilta osin mahdollisuuksiaan yksilöinä ja taloudellisina toimijoina; Or. es 23 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että jäsenvaltioiden toteuttamat julkisen talouden vakauttamistoimet kohdistuvat erityisesti julkiseen sektoriin, joka työllistää enemmän naisia kuin miehiä ja josta naiset näin ollen hyötyvät eniten, ja toteaa, että nämä toimet vaikeuttavat näin entisestään naisten asemaa ja johtavat entistä epävarmempiin työsuhteisiin osa-aikatyön ja määräaikaisten työsopimusten lisääntyessä; B. toteaa, että jäsenvaltioiden toteuttamat julkisen talouden vakauttamistoimet muodostavat vastuullisen rahoitusstrategian ja siksi on erittäin tärkeää varmistaa, että niitä ei toteuteta tasa-arvopoliittisten toimien kustannuksella, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä moninaisuuteen perustuvan osallistavan ja kilpailukykyisen kasvun kannalta; PE544.364v01-00 12/52 AM\1043507.doc
24 Constance Le Grip Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että jäsenvaltioiden toteuttamat julkisen talouden vakauttamistoimet kohdistuvat erityisesti julkiseen sektoriin, joka työllistää enemmän naisia kuin miehiä ja josta naiset näin ollen hyötyvät eniten, ja toteaa, että nämä toimet vaikeuttavat näin entisestään naisten asemaa ja johtavat entistä epävarmempiin työsuhteisiin osaaikatyön ja määräaikaisten työsopimusten lisääntyessä; B. toteaa, että talous- ja rahoituskriisin edellyttämät julkisen talouden vakauttamistoimet ovat vaikuttaneet olennaisesti julkiseen sektoriin, joka työllistää enemmän naisia kuin miehiä ja josta naiset näin ollen hyötyvät eniten; Or. fr 25 Iratxe García Pérez Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että jäsenvaltioiden toteuttamat julkisen talouden vakauttamistoimet kohdistuvat erityisesti julkiseen sektoriin, joka työllistää enemmän naisia kuin miehiä ja josta naiset näin ollen hyötyvät eniten, ja toteaa, että nämä toimet vaikeuttavat näin entisestään naisten asemaa ja johtavat entistä epävarmempiin työsuhteisiin osaaikatyön ja määräaikaisten työsopimusten lisääntyessä; B. toteaa, että jäsenvaltioiden toteuttamat julkisen talouden vakauttamistoimet kohdistuvat erityisesti julkiseen sektoriin, joka työllistää enemmän naisia kuin miehiä ja josta naiset näin ollen hyötyvät eniten, ja toteaa, että nämä toimet vaikeuttavat näin entisestään naisten asemaa ja johtavat entistä epävarmempiin työsuhteisiin osaaikatyön (sen osuus naisten keskuudessa on 32 prosenttia ja miesten keskuudessa 8,2 prosenttia) ja määräaikaisten työsopimusten lisääntyessä; Or. es AM\1043507.doc 13/52 PE544.364v01-00
26 Alessandra Moretti Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että jäsenvaltioiden toteuttamat julkisen talouden vakauttamistoimet kohdistuvat erityisesti julkiseen sektoriin, joka työllistää enemmän naisia kuin miehiä ja josta naiset näin ollen hyötyvät eniten, ja toteaa, että nämä toimet vaikeuttavat näin entisestään naisten asemaa ja johtavat entistä epävarmempiin työsuhteisiin osaaikatyön ja määräaikaisten työsopimusten lisääntyessä; B. toteaa, että jäsenvaltioiden toteuttamat julkisen talouden vakauttamistoimet kohdistuvat erityisesti julkiseen sektoriin, joka työllistää enemmän naisia kuin miehiä ja josta naiset näin ollen hyötyvät eniten, ja toteaa, että nämä toimet vaikeuttavat näin entisestään naisten asemaa ja johtavat entistä epävarmempiin työsuhteisiin osaaikatyön ja määräaikaisten työsopimusten lisääntyessä ja palkkojen laskiessa; Or. it 27 Inês Cristina Zuber, Ángela Vallina Johdanto-osan B a kappale (uusi) B a. ottaa huomioon, että samaan aikaan kun työpaikkojen nettomäärä on laskenut, epävarmat työsuhteet, kuten pienipalkkaiset osa-aikatyöt ja lyhytaikaisiin työsopimuksiin perustuvat työsuhteet, ovat yleistyneet; Or. pt 28 Ernest Urtasun Johdanto-osan B a kappale (uusi) PE544.364v01-00 14/52 AM\1043507.doc
B a. ottaa huomioon, että Euroopan unionia koettelee tällä hetkellä suurin talous- ja rahoituskriisi sitten 1930-luvun suuren laman; toteaa, että kriisiä ovat syventäneet entisestään niin sanotut säästötoimet, joita EU:n toimielimet ovat määränneet jäsenvaltioille talouden ohjauksen toimintalinjojen (vakaus- ja kasvusopimus, eurooppalainen ohjausjakso, Euro Plus -sopimus, finanssipoliittinen sopimus) ja niin sanottujen taloudellisten tukiohjelmien yhteydessä, ja huomauttaa, että yhdessäkään näistä politiikkatoimista sukupuolinäkökohtia ei oteta huomioon riittävällä tavalla; 29 Ángela Vallina, Malin Björk, Inês Cristina Zuber, Kostadinka Kuneva Johdanto-osan B a kappale (uusi) B a. toteaa, että köyhyydellä on rakenteellinen ja syvempi vaikutus naisiin ja että köyhyyden vaikutukset ovat pahentumassa niiden säästötoimien seurauksena, jotka on laadittu pyrkimyksenä ratkaista nykyinen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi; 30 Vilija Blinkevičiūtė AM\1043507.doc 15/52 PE544.364v01-00
Johdanto-osan C kappale C. toteaa, että köyhistä ja syrjäytyneistä suurempi osa on naisia kuin miehiä, ja korostaa, että tässä ryhmässä on erityisesti ikääntyneitä naisia ja yksinhuoltajaäitejä; C. toteaa, että köyhistä ja syrjäytyneistä suurempi osa on naisia kuin miehiä, ja korostaa, että tässä ryhmässä on erityisesti ikääntyneitä naisia ja yksinhuoltajaäitejä; toteaa, että perhe-elämään liittyvistä syistä naiset tekevät miehiä useammin osaaikatyötä tai työskentelevät määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa, ja korostaa, että naisten köyhyys johtuu suurelta osin naisten epävakaista työoloista; Or. lt 31 Maria Arena Johdanto-osan C kappale C. toteaa, että köyhistä ja syrjäytyneistä suurempi osa on naisia kuin miehiä, ja korostaa, että tässä ryhmässä on erityisesti ikääntyneitä naisia ja yksinhuoltajaäitejä; C. toteaa, että köyhistä ja syrjäytyneistä suurempi osa on naisia kuin miehiä, ja korostaa, että tässä ryhmässä on erityisesti ikääntyneitä naisia, joiden eläke on keskimäärin 39 prosenttia miesten eläkettä pienempi, ja yksinhuoltajaäitejä; Or. fr 32 Inês Cristina Zuber, Ángela Vallina Johdanto-osan C a kappale (uusi) PE544.364v01-00 16/52 AM\1043507.doc
C a. katsoo, että kasvava köyhyysriski liittyy läheisesti ja suoraan valtion suorittamien tärkeiden yhteiskunnallisten tehtävien häviämiseen julkisten sosiaaliturvajärjestelmien alasajon yhteydessä, mikä on merkinnyt sitä, että useissa jäsenvaltioissa keskeisiin sosiaalietuuksiin (perheavustukset, työttömyystuet, sairauspäivärahat ja toimeentulotuet) on kohdistettu leikkauksia, mikä on puolestaan vaikuttanut monien naisten ja etenkin perheellisten kotitaloudesta vastuussa olevien naisten tilanteeseen; Or. pt 33 Ángela Vallina, Malin Björk, Inês Cristina Zuber, Kostadinka Kuneva Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. korostaa, että on erittäin tärkeää ottaa huomioon eurooppalaisten naisten ja tyttöjen kokemukset moninaisista ja toisiinsa limittyvistä syrjinnän muodoista (vammaisuus, maahanmuuttajatausta, etninen alkuperä, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, raskaus, asumistilanne jne.); 34 Ernest Urtasun Johdanto-osan C a kappale (uusi) AM\1043507.doc 17/52 PE544.364v01-00
C a. toteaa, että köyhyydellä on rakenteellinen ja syvempi vaikutus naisiin kuin miehiin ja että köyhyyden vaikutukset ovat pahentumassa niiden säästötoimien seurauksena, jotka on laadittu pyrkimyksenä ratkaista nykyinen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi; 35 Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että talous- ja väestötieteilijät (Maailmanpankki, OECD ja IMF) käyttävät taloudellisia ja matemaattisia malleja kotitalouden tuotannon, josta vastaavat pääasiassa naiset, taloudellisen arvon korostamiseksi ja että naisten osuus BKT:stä olisi vielä suurempi, jos heidän tekemänsä palkaton työ otettaisiin huomioon, mikä osoittaa, että naisten tekemään työhön suhtaudutaan syrjivästi; 36 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz Johdanto-osan C a kappale (uusi) PE544.364v01-00 18/52 AM\1043507.doc
C a. korostaa, että pimeän työn, lähinnä kotitalous- ja hoitotyön, tekeminen on erittäin yleistä naisten keskuudessa ja että tällaista työtä tekevät erityisesti naiset, jotka muutenkin joutuvat kärsimään monista epätasa-arvon muodoista ja jotka kuuluvat esimerkiksi vähemmistöryhmiin tai maahanmuuttajaryhmiin, mikä vaikuttaa kielteisesti sekä naisten sosiaaliturvaan että Euroopan BKTtasoihin; 37 Inês Cristina Zuber, Ángela Vallina Johdanto-osan C b kappale (uusi) C b. korostaa, että eri valtioissa toteutetut säästötoimet ovat lisänneet naisten haavoittuvuutta sekä yleensä että yksilöinä ja lisänneet entisestään naisten riistoa ja altistaneet heidät köyhyydelle ja syrjäytymiselle, mikä myös lisää naiskauppaa ja prostituutiota; Or. pt 38 Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta Johdanto-osan C b kappale (uusi) AM\1043507.doc 19/52 PE544.364v01-00
C b. ottaa huomioon, että kotona hoitotyötä tekeviä henkilöitä (sekä miehiä että naisia) syrjitään yhä, koska heidän työvuosiaan ei oteta huomioon eläkkeiden ja korvauksien laskennassa; 39 Ernest Urtasun Johdanto-osan C b kappale (uusi) C b. ottaa huomioon, että köyhyyden torjunta kuuluu komission Eurooppa 2020 -strategiaa varten ehdottaman viiden mitattavissa olevan tavoitteen joukkoon; ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian yhdennetty suuntaviiva 10 (sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen) kannustaa toteuttamaan kansallisia politiikkatoimia, joilla pyritään suojelemaan naisia etenkin köyhyysriskiltä varmistamalla yksinhuoltajaperheiden sekä ikääntyneiden naisten tuloturva, 40 Arne Gericke, Ildikó Gáll-Pelcz Johdanto-osan D kappale D. katsoo, että tietyissä jäsenvaltioissa D. toteaa, että yhden tulolähteen varassa PE544.364v01-00 20/52 AM\1043507.doc
käytössä olevien verotusjärjestelmien perhekäsitys on rajoittunut siten, että suositaan perheitä, joissa työssäkäyviä henkilöitä on vain yksi, mikä usein estää naisten työssäkäynnin, eikä niillä tueta riittävästi yksinhuoltajaperheitä; olevat perheet ovat kaikkein altteimpia sosiaaliselle syrjäytymiselle, ja katsoo, että tätä ei oteta huomioon tiettyjen jäsenvaltioiden verotusjärjestelmissä eikä perhelisissä; 41 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz Johdanto-osan D kappale D. katsoo, että tietyissä jäsenvaltioissa käytössä olevien verotusjärjestelmien perhekäsitys on rajoittunut siten, että suositaan perheitä, joissa työssäkäyviä henkilöitä on vain yksi, mikä usein estää naisten työssäkäynnin, eikä niillä tueta riittävästi yksinhuoltajaperheitä; D. katsoo, että tietyissä jäsenvaltioissa käytössä olevilla verotusjärjestelmillä ei edistetä aina riittävästi sekä naisten että miesten työllisyyttä, eikä niissä myöskään oteta riittävästi huomioon yksinhuoltajaperheiden hankalia olosuhteita; 42 Iratxe García Pérez Johdanto-osan D kappale D. katsoo, että tietyissä jäsenvaltioissa käytössä olevien verotusjärjestelmien perhekäsitys on rajoittunut siten, että suositaan perheitä, joissa työssäkäyviä henkilöitä on vain yksi, mikä usein estää naisten työssäkäynnin, eikä niillä tueta riittävästi yksinhuoltajaperheitä; D. katsoo, että tietyissä jäsenvaltioissa käytössä olevien verotusjärjestelmien perhekäsitys on rajoittunut siten, että suositaan perheitä, joissa työssäkäyviä henkilöitä on vain yksi, mikä usein estää naisten työssäkäynnin, eikä niillä tueta riittävästi yksinhuoltajaperheitä, suurperheitä eikä perheitä, joilla on omaisia huollettavinaan; AM\1043507.doc 21/52 PE544.364v01-00
Or. es 43 Daniela Aiuto Johdanto-osan D kappale D. katsoo, että tietyissä jäsenvaltioissa käytössä olevien verotusjärjestelmien perhekäsitys on rajoittunut siten, että suositaan perheitä, joissa työssäkäyviä henkilöitä on vain yksi, mikä usein estää naisten työssäkäynnin, eikä niillä tueta riittävästi yksinhuoltajaperheitä; D. katsoo, että tietyissä jäsenvaltioissa käytössä olevien verotusjärjestelmien perhekäsitys on rajoittunut siten, että suositaan perheitä, joissa vain yksi on ansiotyössä, mikä usein estää naisten työssäkäynnin, eikä niillä tueta riittävästi yksinhuoltajaperheitä; Or. it 44 Iratxe García Pérez Johdanto-osan D a kappale (uusi) D a. ottaa huomioon, että naisten osuus korkeakoulututkinnon suorittaneista on lähes 60 prosenttia mutta tästä huolimatta heidän osuutensa johtavista virkamiehistä ja päättävissä tehtävissä toimivista on suhteettoman pieni; Or. es 45 Inês Cristina Zuber, Ángela Vallina Johdanto-osan D a kappale (uusi) PE544.364v01-00 22/52 AM\1043507.doc
D a. ottaa huomioon, että perheiden kokoonpano vaihtelee jäsenvaltioittain Euroopan unionissa; toteaa, että erot kokoonpanoissa liittyvät siihen, muodostuvatko perheet lähinnä avio- tai avopareista, samaa tai eri sukupuolta olevista henkilöistä, avio- tai avoliitossa olevista vanhemmista, samaa tai eri sukupuolta olevista vanhemmista, yksinhuoltaja- tai kasvatusvanhemmista vai onko kyse uusperheistä; toteaa, että kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen suojeluun Euroopan unionin lainsäädännössä; Or. pt 46 Constance Le Grip Johdanto-osan D a kappale (uusi) D a. toteaa, että vaikka naisten ja miesten tasa-arvoa koskeva tavoite työtä koskevissa kysymyksissä on kirjattu perussopimuksiin vuonna 1957 allekirjoitetusta Rooman sopimuksesta alkaen, eriarvoisuus tällä alalla on edelleen huomattavaa; Or. fr 47 Iratxe García Pérez Johdanto-osan D b kappale (uusi) AM\1043507.doc 23/52 PE544.364v01-00
D b. katsoo, että työelämä on edelleen voimakkaasti jakaantunut horisontaalisesti tai sukupuolen perusteella; panee merkille, että lähes puolet työelämässä olevista naisista toimii kymmenessä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kansainvälisen ammattiluokituksen 130 ammatista ja ainoastaan 16 prosenttia työntekijöistä työskentelee aloilla, joissa naisten ja miesten osuus on yhtäläinen; Or. es 48 Ernest Urtasun Johdanto-osan E kappale E. ottaa huomioon, että naisten työttömyysaste on 63 prosenttia, että naisten ja miesten välinen palkkaero on 16,4 prosenttia, että 73 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä on miehiä ja että naisten osuus suurten yritysten hallintoneuvostoissa on 17,8 prosenttia; toteaa lisäksi, että naiset käyttävät viikossa lähes kolme kertaa enemmän aikaa kotitaloustöihin kuin miehet; E. ottaa huomioon, että naisten työllisyysaste on 63 prosenttia ja että se itse asiassa on ainoastaan 53,5 prosenttia, jos työllisyyttä mitataan kokoaikaisina työpaikkoina; ottaa huomioon, että naisten ja miesten välinen palkkaero on 16,4 prosenttia ja eläke-ero on keskimäärin 39 prosenttia, ja toteaa, että suurimpia erot ovat Luxemburgissa (47 prosenttia) ja Saksassa (44 prosenttia); panee merkille, että 73 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä on miehiä ja että naisten osuus suurten yritysten hallintoneuvostoissa on 17,8 prosenttia; toteaa lisäksi, että naiset käyttävät viikossa lähes kolme kertaa enemmän aikaa kotitaloustöihin kuin miehet; PE544.364v01-00 24/52 AM\1043507.doc
49 Dubravka Šuica Johdanto-osan E kappale E. ottaa huomioon, että naisten työttömyysaste on 63 prosenttia, että naisten ja miesten välinen palkkaero on 16,4 prosenttia, että 73 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä on miehiä ja että naisten osuus suurten yritysten hallintoneuvostoissa on 17,8 prosenttia; toteaa lisäksi, että naiset käyttävät viikossa lähes kolme kertaa enemmän aikaa kotitaloustöihin kuin miehet; E. ottaa huomioon, että naisten työllisyysaste on 63 prosenttia, että naisten ja miesten välinen palkkaero on 16,4 prosenttia, että 73 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä on miehiä ja että naisten osuus suurten yritysten hallintoneuvostoissa on 17,8 prosenttia; 50 Beatriz Becerra Basterrechea, Catherine Bearder, Angelika Mlinar, Sophia in 't Veld, Izaskun Bilbao Barandica, António Marinho e Pinto Johdanto-osan E kappale E. ottaa huomioon, että naisten työttömyysaste on 63 prosenttia, että naisten ja miesten välinen palkkaero on 16,4 prosenttia, että 73 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä on miehiä ja että naisten osuus suurten yritysten hallintoneuvostoissa on 17,8 prosenttia; toteaa lisäksi, että naiset käyttävät viikossa lähes kolme kertaa enemmän aikaa kotitaloustöihin kuin miehet; E. ottaa huomioon, että naisten työllisyysaste on 63 prosenttia, että naisten ja miesten välinen palkkaero on 16,4 prosenttia ja että naisten osuus suurten yritysten hallintoneuvostoissa on 17,8 prosenttia; toteaa lisäksi, että naiset käyttävät viikossa lähes kolme kertaa enemmän aikaa kotitaloustöihin kuin miehet; toteaa, että 73 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä on miehiä ja ainoastaan 37 prosenttia Euroopan vastavalitun parlamentin jäsenistä ja yhdeksän komission 28 jäsenestä on naisia; AM\1043507.doc 25/52 PE544.364v01-00
51 Iratxe García Pérez Johdanto-osan E kappale E. ottaa huomioon, että naisten työttömyysaste on 63 prosenttia, että naisten ja miesten välinen palkkaero on 16,4 pr osenttia, että 73 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä on miehiä ja että naisten osuus suurten yritysten hallintoneuvostoissa on 17,8 prosenttia; toteaa lisäksi, että naiset käyttävät viikossa lähes kolme kertaa enemmän aikaa kotitaloustöihin kuin miehet; E. ottaa huomioon, että naisten työttömyysaste on 63 prosenttia, että naisten ja miesten välinen palkkaero on 16,4 prosenttia ja eläkkeissä ero on 39 prosenttia, että 73 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä on miehiä ja että naisten osuus suurten yritysten hallintoneuvostoissa on 17,8 prosenttia; toteaa lisäksi, että naiset käyttävät viikossa lähes kolme kertaa enemmän aikaa kotitaloustöihin kuin miehet; Or. es 52 Daniela Aiuto Johdanto-osan E kappale E. ottaa huomioon, että naisten työttömyysaste on 63 prosenttia, että naisten ja miesten välinen palkkaero on 16,4 pr osenttia, että 73 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä on miehiä ja että naisten osuus suurten yritysten hallintoneuvostoissa on 17,8 prosenttia; toteaa lisäksi, että naiset käyttävät viikossa lähes kolme kertaa enemmän aikaa kotitaloustöihin kuin miehet; E. ottaa huomioon, että naisten työttömyysaste on 63 prosenttia, että naisten ja miesten välinen palkkaero on 16,4 prosenttia, että 73 prosenttia kansallisten parlamenttien jäsenistä ja 63 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä on miehiä ja että naisten osuus suurten yritysten hallintoneuvostoissa on 17,8 prosenttia; toteaa lisäksi, että naiset käyttävät viikossa lähes kolme kertaa enemmän aikaa kotitaloustöihin kuin miehet; PE544.364v01-00 26/52 AM\1043507.doc
Or. it 53 Iratxe García Pérez Johdanto-osan E a kappale (uusi) E a. ottaa huomioon, että naisten työttömyyssastetta on aliarvioitu, sillä monet erityisesti maaseudulla tai harvaanasutuilla alueilla asuvat taikka kotitaloustöistä ja lastenhoidosta huolehtivat naiset eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi, ja toteaa, että tämä tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta julkisten palvelujen (asunnot, eläkkeet, äitiysvapaat, sairauslomat, sosiaaliturvan saanti jne.) saatavuudessa; Or. es 54 Daniela Aiuto Johdanto-osan E a kappale (uusi) E a. ottaa huomioon, että monet naiset työskentelevät yrityksissä ilmaiseksi tai epävirallisesti, mikä heikentää huomattavasti naisten uramahdollisuuksia ja vaikuttaa heidän eläkkeidensä määrään; Or. it AM\1043507.doc 27/52 PE544.364v01-00
55 Ángela Vallina, Malin Björk, Inês Cristina Zuber, Kostadinka Kuneva Johdanto-osan E a kappale (uusi) E a. toteaa, että nuorten työttömien naisten määrä on kaksinkertainen verrattuna kokonaisväestöön ja nuoret naiset myös joutuvat kärsimään äitiysloman jälkeen työnantajien heihin kohdistamasta syrjinnästä, mikä vaikuttaa heidän työllistymis- ja tulevaisuudennäkymiinsä; Or. fr 56 Daniela Aiuto Johdanto-osan E b kappale (uusi) E b. ottaa huomioon, että monissa tapauksissa naiset joutuvat toimimaan hallinnollisissa tehtävissä ilman ylenemismahdollisuuksia tilanteessa, jossa heillä on jatkuvasti vastassaan lasikatto ; Or. it 57 Georg Mayer Johdanto-osan F kappale F. panee merkille, että tällä F. panee merkille, että tällä PE544.364v01-00 28/52 AM\1043507.doc
etenemisvauhdilla naisten 75 prosentin työllisyysaste toteutuu vuonna 2038 ja samapalkkaisuus vuonna 2084; toteaa myös, että naisten ja miesten yhtäläinen edustus kansallisissa parlamenteissa ja eurooppalaisten yritysten hallintoneuvostoissa toteutunee vuonna 2034 mutta on odotettava vuotta 2054, jotta kotitaloustyöt jakautuisivat tasavertaisesti; etenemisvauhdilla naisten 75 prosentin työllisyysaste toteutuu vuonna 2038 ja samapalkkaisuus vuonna 2084; toteaa myös, että naisten ja miesten yhtäläinen edustus kansallisissa parlamenteissa ja eurooppalaisten yritysten hallintoneuvostoissa toteutunee vasta vuonna 2034; 58 Daniela Aiuto Johdanto-osan F kappale F. panee merkille, että tällä etenemisvauhdilla naisten 75 prosentin työllisyysaste toteutuu vuonna 2038 ja samapalkkaisuus vuonna 2084; toteaa myös, että naisten ja miesten yhtäläinen edustus kansallisissa parlamenteissa ja eurooppalaisten yritysten hallintoneuvostoissa toteutunee vuonna 2034 mutta on odotettava vuotta 2054, jotta kotitaloustyöt jakautuisivat tasavertaisesti; F. panee merkille, että tällä etenemisvauhdilla naisten 75 prosentin työllisyysaste toteutuu vuonna 2038 ja samapalkkaisuus vuonna 2084; toteaa myös, että naisten ja miesten yhtäläinen edustus kansallisissa parlamenteissa, unionin toimielimissä ja eurooppalaisten yritysten hallintoneuvostoissa toteutunee vuonna 2034 mutta on odotettava vuotta 2054, jotta kotitaloustyöt jakautuisivat tasavertaisesti; Or. it 59 Mariya Gabriel Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. panee merkille, että unionissa lähes AM\1043507.doc 29/52 PE544.364v01-00
60 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia mutta tutkijoista ja insinööreistä naisia on alle 33 prosenttia; huomauttaa, että sen sijaan naisten osuus terveydenhoidon, koulutuksen ja hyvinvoinnin alan työntekijöistä on lähes 80 prosenttia; Or. fr 60 Iratxe García Pérez Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. toteaa, että palkaton työ (lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden hoito) on edelleen pääosin naisten vastuulla ja naiset käyttävät näihin tehtäviin keskimäärin 26 viikkotuntia, kun taas miehet käyttävät niihin 9,1 tuntia; Or. es 61 Alessandra Moretti Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen 28 tuomarista vain kahdeksan on naisia; Or. it PE544.364v01-00 30/52 AM\1043507.doc
62 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että työelämän ja vapaa-ajan yhdistämiseen tähtääviä toimia ei edistetä ja että erityisesti lasten hoitopalveluista on puutetta, mikä muodostaa huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; G. toteaa, että työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen tähtääviä toimia ei sisällytetä riittävällä tavalla valtavirtaa edustavaan sosiaali- ja perhepolitiikkaan ja lasten, vammaisten ja vanhusten puutteellinen hoitoinfrastruktuuri muodostaa huomattavan esteen, jonka vuoksi naisten osallistuminen nykyistä aktiivisemmin työmarkkinoihin on hankalaa samoin kuin horisontaalisen ja vertikaalisen jakautumisen poistaminen; 63 Iratxe García Pérez Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että työelämän ja vapaa-ajan yhdistämiseen tähtääviä toimia ei edistetä ja että erityisesti lasten hoitopalveluista on puutetta, mikä muodostaa huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; G. toteaa, että työelämän ja vapaa-ajan yhdistämiseen tähtääviä toimia ei edistetä ja että lasten, vanhusten ja muiden huollettavien henkilöiden hoito- ja tukipalveluista on puutetta, mikä muodostaa huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; Or. es 64 Izaskun Bilbao Barandica, Beatriz Becerra Basterrechea, Catherine Bearder, Angelika Mlinar, Sophia in 't Veld AM\1043507.doc 31/52 PE544.364v01-00
Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että työelämän ja vapaa-ajan yhdistämiseen tähtääviä toimia ei edistetä ja että erityisesti lasten hoitopalveluista on puutetta, mikä muodostaa huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; G. toteaa, että työelämän ja vapaa-ajan yhdistämiseen tähtääviä toimia ei edistetä ja että erityisesti lasten, ikääntyneiden henkilöiden ja erityishoitoa tarvitsevien henkilöiden hoitopalveluista on puutetta, mikä muodostaa huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; Or. es 65 Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että työelämän ja vapaa-ajan yhdistämiseen tähtääviä toimia ei edistetä ja että erityisesti lasten hoitopalveluista on puutetta, mikä muodostaa huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; G. toteaa, että työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen tähtääviä toimia ei edistetä, lasten hoitopalveluista on puutetta ja äideiltä ja isiltä puuttuu valinnanvapaus, mikä muodostaa huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; 66 Alessandra Moretti Johdanto-osan G kappale PE544.364v01-00 32/52 AM\1043507.doc
G. toteaa, että työelämän ja vapaa-ajan yhdistämiseen tähtääviä toimia ei edistetä ja että erityisesti lasten hoitopalveluista on puutetta, mikä muodostaa huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; G. toteaa, että työelämän ja vapaa-ajan yhdistämiseen tähtäävien toimien puute sekä lasten hoitopalveluiden ja erityisesti työpaikkojen läheisyydessä sijaitsevien kohtuuhintaisten päiväkotien puute muodostavat huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; Or. it 67 Dubravka Šuica Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että työelämän ja vapaa-ajan yhdistämiseen tähtääviä toimia ei edistetä ja että erityisesti lasten hoitopalveluista on puutetta, mikä muodostaa huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; G. toteaa, että työ- ja perhe-elämän yhdistämistä varten laadittuja toimia ei edistetä ja että erityisesti lasten hoitopalveluista on puutetta, mikä muodostaa huomattavan esteen naisten taloudelliselle itsenäisyydelle ja naisten etenemiselle vastuutehtäviin; 68 Inês Cristina Zuber, Ángela Vallina Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. kiinnittää huomiota joustavien työaikojen yleistymiseen: viikonloppuna tehtävä työ, työaikojen epäsäännöllisyys ja ennakoimattomuus sekä niiden pidentyminen ja se, että joustavuus AM\1043507.doc 33/52 PE544.364v01-00
vaikuttaa ensisijaisesti osa-aikatyötä tekeviin työntekijöihin, joista suurin osa on naisia, mikä merkitsee sitä, että naisten työajat vaihtelevat viikosta toiseen useammin kuin miesten, mikä puolestaan heikentää entisestään naisten mahdollisuuksia sovittaa yhteen perhe- ja työelämä; korostaa työ-, yksityis- ja perheelämän yhdistämiseen tähtäävien toimien merkitystä; Or. pt 69 Julie Ward, Marc Tarabella Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. toteaa, että 99 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä on pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) ja ne tarjoavat kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin työpaikoista, ja katsoo, että niiden merkitys on erittäin suuri älykkään, kestävän ja osallistavan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; toteaa, että ainoastaan 31 prosenttia EU:n yrittäjistä on naisia; tähdentää, että yrittäjien määrä naisten keskuudessa EU:ssa on 10 prosenttia, kun taas miesten on 19 prosenttia; katsoo, että naisten yrittäjyyttä on rohkaistava ja tuettava; 70 Ernest Urtasun Johdanto-osan G a kappale (uusi) PE544.364v01-00 34/52 AM\1043507.doc
G a. toteaa, että terveydenhuolto- ja hoitopalvelujen alalla toteutettavien säästötoimien ja leikkausten vuoksi vastuu lastenhoidosta ja/tai iäkkäiden, sairaiden tai vammaisten omaisten hoitamisesta lankeaa entistä useammin naisille; katsoo, että sellaisten kohtuuhintaisten ja laadukkaiden tukipalvelujen, kuten lasten, vanhusten ja muiden huollettavien hoitopalveluiden, yleinen saatavuus on olennaista, jotta naiset ja miehet voivat osallistua työmarkkinoihin yhdenvertaisesti ja jotta köyhyyttä voidaan estää ja vähentää, 71 Arne Gericke Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. toteaa, että työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen tähtäävät toimet olisi sovitettava kunkin naisen vapaaseen päätöksentekoon, eikä niistä pidä luoda kaikenkattavaa mallia, jota ei ole räätälöity naisten erilaisiin elämäntilanteisiin; 72 Arne Gericke Johdanto-osan G b kappale (uusi) AM\1043507.doc 35/52 PE544.364v01-00
G b. toteaa, että naisten olisi voitava päättää vapaasti siitä, kuinka monta lasta he haluavat, ilman että se vaikuttaa kielteisesti heidän työuraansa; 73 Arne Gericke Johdanto-osan G c kappale (uusi) G c. katsoo, että työmarkkinoita olisi mukautettava naisten elämään sopiviksi säätämällä työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen tähtääviä tarvittavia toimenpiteitä eikä päinvastoin; 74 Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta Johdanto-osan H kappale H. katsoo, että perhettä ja kotia koskevien velvollisuuksien jakaminen miesten ja naisten kesken erityisesti hyödyntämällä enemmän vanhempain- ja isyysvapaita on ennakkoedellytys sukupuolten tasaarvon saavuttamiselle; korostaa, että neljäsosa jäsenvaltioista ei anna mahdollisuutta isyysvapaaseen; H. katsoo, että perhettä ja kotia koskevien velvollisuuksien jakaminen miesten ja naisten kesken erityisesti hyödyntämällä enemmän vanhempain- ja isyysvapaita on ennakkoedellytys naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamiselle; korostaa, että neljäsosa jäsenvaltioista ei anna mahdollisuutta isyysvapaaseen ja että jäsenvaltiot ovat vapaita toimimaan näin, koska asia kuuluu kansalliseen PE544.364v01-00 36/52 AM\1043507.doc
toimivaltaan; 75 Branislav Škripek Johdanto-osan H kappale H. katsoo, että perhettä ja kotia koskevien velvollisuuksien jakaminen miesten ja naisten kesken erityisesti hyödyntämällä enemmän vanhempain- ja isyysvapaita on ennakkoedellytys sukupuolten tasaarvon saavuttamiselle; korostaa, että neljäsosa jäsenvaltioista ei anna mahdollisuutta isyysvapaaseen; H. katsoo, että perhettä ja kotia koskevien velvollisuuksien jakaminen miesten ja naisten kesken erityisesti hyödyntämällä enemmän vanhempain- ja isyysvapaita on ennakkoedellytys naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamiselle; korostaa, että neljäsosa jäsenvaltioista ei anna mahdollisuutta isyysvapaaseen, koska asia kuuluu kansalliseen toimivaltaan; 76 Daniela Aiuto Johdanto-osan H kappale H. katsoo, että perhettä ja kotia koskevien velvollisuuksien jakaminen miesten ja naisten kesken erityisesti hyödyntämällä enemmän vanhempain- ja isyysvapaita on ennakkoedellytys sukupuolten tasaarvon saavuttamiselle; korostaa, että neljäsosa jäsenvaltioista ei anna mahdollisuutta isyysvapaaseen; H. katsoo, että perhettä ja kotia koskevien velvollisuuksien jakaminen miesten ja naisten kesken erityisesti hyödyntämällä enemmän äitiys- ja isyysvapaita on ennakkoedellytys sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle; korostaa, että neljäsosa jäsenvaltioista ei anna mahdollisuutta isyysvapaaseen; Or. it AM\1043507.doc 37/52 PE544.364v01-00
77 Vilija Blinkevičiūtė Johdanto-osan H kappale H. katsoo, että perhettä ja kotia koskevien velvollisuuksien jakaminen miesten ja naisten kesken erityisesti hyödyntämällä enemmän vanhempain- ja isyysvapaita on ennakkoedellytys sukupuolten tasaarvon saavuttamiselle; korostaa, että neljäsosa jäsenvaltioista ei anna mahdollisuutta isyysvapaaseen; H. katsoo, että perhettä ja kotia koskevien velvollisuuksien tehokkaampi jakaminen miesten ja naisten kesken erityisesti hyödyntämällä enemmän vanhempain- ja isyysvapaita on ennakkoedellytys sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle; korostaa, että neljäsosa jäsenvaltioista ei anna mahdollisuutta isyysvapaaseen; Or. lt 78 Iratxe García Pérez Johdanto-osan J a kappale (uusi) J a. katsoo, että naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuisesti yleisin ihmisoikeusloukkaus, joka koskee kaikkia yhteiskuntakerroksia iästä, koulutustasosta, tuloista, yhteiskunnallisesta asemasta, alkuperätai asuinmaasta riippumatta ja se on suurin este naisten ja miesten tasaarvolle; Or. es 79 Ángela Vallina, Malin Björk, Kostadinka Kuneva Johdanto-osan J a kappale (uusi) PE544.364v01-00 38/52 AM\1043507.doc
J a. toteaa, että naiset ovat edelleen vähemmistössä päätöksenteon kaikilla tasoilla ja että vastavalitun Euroopan parlamentin jäsenistä ainoastaan 37 prosenttia on naisia ja uuden komission 28 jäsenestä vain yhdeksän on naisia; 80 Barbara Matera Johdanto-osan K kappale K. korostaa, että kolmasosa naisista EU:ssa on jo joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi 26 ; 26 Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Euroopan laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta, maaliskuu 2014. K. korostaa, että kolmasosa naisista EU:ssa on jo joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi 26 ; toteaa, että yksi viidestä naisesta on joutunut vähintään kerran fyysisen väkivallan kohteeksi 15 vuotta täytettyään ja että 43 prosenttia eurooppalaisista naisista on joutunut vähintään kerran henkisen väkivallan kohteeksi jossakin sen muodossa; Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Euroopan laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta, maaliskuu 2014. Or. it 81 Daniela Aiuto Johdanto-osan K kappale AM\1043507.doc 39/52 PE544.364v01-00
K. korostaa, että kolmasosa naisista EU:ssa on jo joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi 26 ; 26 Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Euroopan laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta, maaliskuu 2014. K. korostaa, että kolmasosa naisista EU:ssa on jo joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi ja että puolet (53 prosenttia) naisista unionissa välttää ainakin toisinaan tiettyjä tilanteita tai paikkoja siinä pelossa, että he voivat joutua fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi; toteaa, että uhriksi joutumista ja rikollisuuden pelkoa käsittelevistä tutkimuksista käy ilmi, että naisiin verrattuna miehet rajoittavat liikkumistaan paljon vähemmän tämän syyn takia 26 ; 26 Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Euroopan laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta, maaliskuu 2014. Or. it 82 Iratxe García Pérez Johdanto-osan K kappale K. korostaa, että kolmasosa naisista EU:ssa on jo joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi 26 ; 26 Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Euroopan laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta, maaliskuu 2014. K. korostaa, että kolmasosa naisista EU:ssa on jo joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi ja käytännössä puolet on joutunut henkisen väkivallan kohteeksi 26 ; 26 Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Euroopan laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta, maaliskuu 2014. Or. es PE544.364v01-00 40/52 AM\1043507.doc
83 Mariya Gabriel Johdanto-osan K a kappale (uusi) K a. ottaa huomioon, että ihmiskaupan kitkemiseen tähtäävä EU:n strategia päättyy vuonna 2016 ja että erittäin suuri enemmistö 1 a ihmiskaupan uhreista unionissa on naisia ja pikkutyttöjä; 1 a Eurostatin ihmiskauppaa käsittelevän vuoden 2014 raportin mukaan näiden uhrien osuus on 80 prosenttia; Or. fr 84 Barbara Matera Johdanto-osan K a kappale (uusi) K a. katsoo, että naisiin kohdistuva väkivalta on naisten ja miesten välisen tasa-arvon merkittävin este; Or. it 85 Iratxe García Pérez Johdanto-osan K a kappale (uusi) AM\1043507.doc 41/52 PE544.364v01-00
K a. toteaa, että kuusi Euroopan unionin jäsenvaltioista ei ole vielä allekirjoittanut Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) ja että ainoastaan kahdeksan jäsenvaltiota on ratifioinut sen; Or. es 86 Biljana Borzan Johdanto-osan K a kappale (uusi) K a. toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on yksi niistä rikostyypeistä, joista tehdään vähiten ilmoituksia; korostaa, että ainoastaan 14 prosenttia naisista ilmoitti parisuhdeväkivallan vakavimmista vaaratilanteista poliisille ja että sen sijaan 13 prosenttia teki ilmoituksen muuhun kuin parisuhdeväkivaltaan liittyvistä vakavimmista vaaratilanteista; 87 Barbara Matera Johdanto-osan K b kappale (uusi) K b. katsoo, että naisiin kohdistuva PE544.364v01-00 42/52 AM\1043507.doc
väkivalta on henkisiltä vaikutuksiltaan haitallinen rikkomus, joka loukkaa ihmisarvoa, tasa-arvoa sekä oikeussuojan saatavuutta koskevia perusoikeuksia; Or. it 88 Biljana Borzan Johdanto-osan K b kappale (uusi) K b. panee merkille, että naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on lisääntymässä internetissä ja että alaikäisten käyttäytyminen verkkoyhteisöissä on tässä suhteessa erittäin huolestuttavaa; 89 Daniela Aiuto Johdanto-osan M kappale M. katsoo, että seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; Poistetaan. Or. it 90 Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta AM\1043507.doc 43/52 PE544.364v01-00
Johdanto-osan M kappale M. katsoo, että seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; Poistetaan. 91 Marijana Petir Johdanto-osan M kappale M. katsoo, että seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; Poistetaan. (Peruste: Vaadin, että johdanto-osan M kappale poistetaan, koska siinä mainitaan seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet, eikä se näin ollen ole yhdenmukainen unionin toissijaisuusperiaatteen kanssa, jonka mukaan terveydenhoitoala, sellaisena kuin se on määriteltynä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklassa, kuuluu unionin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Johdantoosan M kappale on puutteellinen, sillä vaikka siinä käsitellään seksuaalisia ja lisääntymiseen liittyviä oikeuksia, siinä ei mainita naisten ja miesten terveyttä näiden oikeuksien toteutumisen perustana.) Or. hr PE544.364v01-00 44/52 AM\1043507.doc
92 Branislav Škripek Johdanto-osan M kappale M. katsoo, että seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; Poistetaan. 93 Georg Mayer Johdanto-osan M kappale M. katsoo, että seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; Poistetaan. 94 Marijana Petir Johdanto-osan M kappale M. katsoo, että seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava M. katsoo, että ihmisten mahdollisuuksia saada julkisia terveydenhuoltopalveluita on tärkeää edistää, jotta voidaan vähentää AM\1043507.doc 45/52 PE544.364v01-00
huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä esiintyvää eriarvoisuutta palveluiden saatavuudessa ja laadussa; (Peruste: Vaadin, että kyseinen johdantoosan kappale poistetaan, koska siinä mainitaan seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet, eikä se näin ollen ole yhdenmukainen unionin toissijaisuusperiaatteen kanssa, jonka mukaan terveydenhoitoala, sellaisena kuin se on määriteltynä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklassa, kuuluu unionin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Ehdotan johdanto-osaan uutta M kappaletta, jossa otetaan käyttöön termi kansanterveys, joka on edellä esitetyssä sopimuksessa käytetty termi ja kattaa yhtäläisesti naisten ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveyden.) Or. hr 95 Anna Záborská Johdanto-osan M kappale M. katsoo, että seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; M. katsoo, että äitien terveys on perusoikeus, joka on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; 96 Constance Le Grip Johdanto-osan M kappale PE544.364v01-00 46/52 AM\1043507.doc
M. katsoo, että seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; M. katsoo, että seksuaalisten ja lisääntymiseen liittyvien laillisesti tunnustettujen oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen on olennaisen tärkeää ja ne on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; Or. fr 97 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz Johdanto-osan M kappale M. katsoo, että seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; M. katsoo, että seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon saatavuudella on huomattava vaikutus naisten terveyteen ja perhesuunnitteluun, mikä on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; 98 Sophia in 't Veld, Izaskun Bilbao Barandica, Beatriz Becerra Basterrechea, António Marinho e Pinto Johdanto-osan M kappale M. katsoo, että seksuaaliset ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava huomioon terveydenhoitoalaa koskevassa unionin toimintaohjelmassa; M. katsoo, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja siihen liittyvät oikeudet ovat perusihmisoikeuksia, jotka on otettava kaikilta osin ja kattavasti huomioon seuraavassa unionin AM\1043507.doc 47/52 PE544.364v01-00
terveysstrategiassa; 99 Mariya Gabriel Johdanto-osan M a kappale (uusi) M a. ottaa huomioon roolin, joka tiedotusvälineillä voi olla niin stereotypioiden levittämisessä, naiskuvan huonontamisessa ja pienten tyttöjen esittämisessä liian seksuaalisesti kuin toisaalta sukupuolten stereotyyppien poistamisessa, naisten päätöksentekoon osallistumisen edistämisessä sekä miesten ja naisten tasa-arvon edistämisessä; Or. fr 100 Iratxe García Pérez Johdanto-osan M a kappale (uusi) M a. ottaa huomioon tiettyjen naisryhmien elinolojen heikkenemisen ja toteaa, että nämä naiset elävät tilanteessa, joka on yhdistelmä vaikeuksia ja riskejä ja jossa he joutuvat kohtaamaan moniperusteista syrjintää; toteaa, että tällaisessa tilanteessa olevia naisia ovat muun muassa vammaiset naiset, naiset, joiden hoidettavana on huollettavia, ikääntyneet naiset, vähemmistöihin kuuluvat naiset ja maahanmuuttajanaiset, kouluttamattomat tai vain vähän PE544.364v01-00 48/52 AM\1043507.doc