Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen järjestämä saostuskaivolietteen kalkkistabilointityönäytös Juuassa Työnäytösraportti
1 HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI SAOSTUSKAIVOLIET- TEEN KALKKISTABILOINTITYÖNÄYTÖKSEN JUUASSA 1. Taustaa Hajajätevesihuolto-hanke käynnistyi tammikuussa 2008 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tutkia vähintään 13 eri jätevesijärjestelmän pitkäaikaistoimivuutta. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hankkeessa tehdään ostopalveluna saostuskaivolietteen käsittelyn neuvontaa ja järjestetään kalkkistabilointityönäytöksiä. ProAgria Pohjois-Karjala suorittaa Hajajätevesihuolto-hankkeessa saostuskaivolietteen käsittelyn neuvontaan liittyvät palvelut vuosina 2008-2010. 2. Työnäytöksen valmistelu Sakokaivolietteen kalkkistabilointityönäytöskohteeksi oli kiinnostuneita yksi: Eero Romppasen tila Juuasta. Työnäytöksen lehti-ilmoitus julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa 18.9.2010 ja paikallislehti Vaarojen Sanomissa 16.9.2010. Saostuskaivolietteen kalkkistabilointia varten tehtävät valmistelut työmaalla tehtiin 22.9. ennen työnäytöstä. 3. Työnäytös 22.9.2010 klo 13-15 Työnäytöksessä Heikki Nuutinen ProAgria Pohjois-Karjalasta esitteli saostuskaivolietteiden kalkkistabilointiin liittyviä työvaiheita ja yleisiä vaatimuksia. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua kalkkistabilointiin sekä kysyä asiantuntijoilta ajankohtaisia kysymyksiä sekä sakokaivolietteen että jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui 25 asiasta kiinnostunutta henkilöä. 4. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit Hajajätevesihuolto -hankkeen työnäytöskohde toteutettiin yhteistyössä mm. P-K:n ELY-keskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Eero Romppasen, ProAgria Pohjois- Karjalan ja Juuan kunnan kanssa. Maveplan Oy/Hajajätevesihuolto-hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. lehtileike Maaseudun Tulevaisuus 27.9.2010 2. valokuvia saostuskaivolietteen kalkkistabiloinnista
Aluksi käsittelemätön sakokaivoliete sekoitetaan huolellisesti tasalaatuiseksi käyttäen esimerkiksi imupainevaunua. Kalkkistabilointi voidaan suorittaa omassa sakokaivossa tai mieluiten erillisessä säiliössä. Sakokaivoon ei saa kalkkistabiloinnin aikana tulla uutta lietettä. Tämä tarkoittaa sitä, että WC- ja pesutiloja ei saa käyttää stabiloinnin aikana eikä ennen lietteen poiskuljetusta. Kalkin ja stabiloidun sakokaivolietteen kulkeutuminen maa- tai laitepuhdistamoon tulee estää, koska kalkki tappaa puhdistusprosessille hyödylliset mikrobit (alasajaa puhdistamon). Siksi kalkkistabilointi on parasta tehdä erillisessä säiliössä esim. vanhoissa sakokaivoissa tai saostussäiliö on pestävä huolellisesti kalkkistabiloinnin jälkeen. Sekoittamisen jälkeen lietteeseen lisätään sammutettua kalkkia vähintään 8,5 kg/ m 3 sakokaivolietettä mielellään koko ajan sekoittaen. Muista suojautua hyvin (suojahaalarit ja hengitys- ja silmäsuojaimet).
Kalkin lisäyksen jälkeen liete ja kalkki sekoitetaan huolellisesti esim. imupainevaunulla ja annetaan kalkin vaikuttaa yksittäisen sakokaivon osalta 2 tuntia. Sen jälkeen mitataan ph. Jos ph on alle 12, lisätään kalkkia, sekoitetaan huolellisesti ja mitataan ph uudestaan. Tällä työnäytöskohteella ph oli vielä yli 2 tunnin jälkeen noin 12,5. Kun ph on yli 12 kahden tunnin ajan, voidaan liete levittää omalle pellolle.
Kuvassa säkki sammutettua kalkkia. 30 kg säkki maksaa noin 24 euroa. Yhdellä säkillä voi kalkkistabiloida noin 3,5 m 3 saostuskaivolietettä. Heikki Nuutinen ProAgria Pohjois-Karjalasta esitteli työnäytöksessä kalkkistabiloinnin työvaiheita ja yleisiä vaatimuksia. Työnäytökseen osallistui 25 henkilöä.