JÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III. Väliraportti

Transkriptio

1 JÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III Väliraportti

2 SISÄLLYSLUETTELO JÄNES III JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA III -HANKE.... Tausta.... Tavoitteet....3 Organisaatio ja yhteistyötahot... HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT TIEDOTUS JA MARKKINOINTI YLEISNEUVONTA Neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse Jätevesi-illat ja neuvontapisteet tapahtumissa KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttaminen Nuohouksen toteutuminen Merikarvialla Kiinteistökannan jakauma Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien ikäjakauma Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien nykyinen taso Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot PALAUTE ARVIO HANKKEEN TOTEUTUMISESTA... 4 LIITTEET Liite I. Jätevesineuvontaa Satakunnassa -hanke-esite Liite II. Kiinteistölle jätetty arviolomake kiinteistökäynnistä

3 JÄNES III JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA III - HANKE Jätevesineuvontaa Satakunnassa III (JÄNES III) on jatkoa vuonna 03 alkaneelle hankkeelle Jätevesineuvontaa Satakunnassa II (JÄNES II). JÄNES III -hanke ajoittuu vuodelle 04. Resurssien salliessa JÄNES II -hanke on jatkunut vuonna 04 uuden hankkeen rinnalla erillisenä hankkeena.. Tausta JÄNES III on Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood Kehittämisyhdistys ry:n yhteishanke, joka ajoittuu ajankohdalle Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELYkeskus, joka on myöntänyt hankkeelle määrärahan. Hankkeen rahoitus toteutetaan 00 %:sesti ELY-keskuksen määrärahalla. Tässä väliraportissa on tarkasteltu tilannetta väliseltä ajalta. JÄNES III -hanke on ensisijaisesti kohdennettu Pohjois-Satakunnan ja Rauman alueelle, eli hankkeen kohdekuntia ovat Karvia, Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Merikarvia, Siikainen sekä Rauma. Yleisneuvontaa tarjotaan kuitenkin koko Satakunnan alueelle puhelimitse ja sähköpostitse, ja resurssien puitteissa myös neuvontakäyntejä voidaan toteuttaa muualle Satakuntaan.. Tavoitteet JÄNES III -hankkeen tavoitteena on aktivoida haja-asutusalueella ja viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia kunnostamaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmät haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyä koskevan asetuksen (09/0) vaatimalle tasolle. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta asetuksen vaatimuksista sekä oikaista mahdollisia väärinymmärryksiä. Tavoitteena on tukea kiinteistöjen omistajia jätevesijärjestelmien kunnostuksessa kertomalla parhaiten soveltuvista jätevesijärjestelmistä sekä sulkea pois epäsoveltuvat järjestelmät..3 Organisaatio ja yhteistyötahot Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Pyhäjärvi-instituutti vastaa hankkeen hallinnoinnista.

4 3 Hankkeen toimenpiteitä tehdään yhteistyössä kohdekuntien kanssa muun muassa järjestämällä jätevesi-iltoja. Lisäksi muita yhteistyötahoja ovat muun muassa Kokemäenjoen vesistön vesisuojeluyhdistys ry, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry sekä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry. Hankepäätöksessä ELY-keskus edellytti ohjausryhmän perustamista. Hankkeesta on järjestetty aloituspalaveri ja lisäksi kuntien kanssa on kokoonnuttu erikseen keskustelemaan kuntien omista linjavedoista ja tulkinnoista. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat: JÄSENET Minna Nummelin YHTEISÖ Varsinais-Suomen ELY-keskus Tomi Tenho Mirja Rantanen Anne Järvensivu Pentti Virtanen Katja Holttinen Jaakko Kallioniemi Jaana Jyräkoski Kankaanpään kaupunki Merikarvian kunta Siikaisten kunta Jämijärven kunta Rauman kaupunki Honkajoen ja Karvian kunnat Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Jari Lehmusvaara, vpj. Hanna Hällfors Pekka Parkkila (Katja Helenius Satafood Kehittämisyhdistys ry Satafood Kehittämisyhdistys ry (.4. alkaen) Satafood Kehittämisyhdistys ry (3.8. saakka) Satafood Kehittämisyhdistys ry.4. saakka) Teija Kirkkala, pj. Henna Ryömä, siht. Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT JÄNES III -hankkeen jätevesineuvojina raportointijakson aikana toimivat Satafood Kehittämisyhdistys ry:n kehitysasiantuntija Katja Helenius.4.04 saakka ja kehitysasiantuntija Hanna Hällfors.4.04 alkaen ja kesän ajan jätevesineuvoja Pekka Parkkila ( ) sekä Pyhäjärvi-instituutin suunnittelija Henna Ryömä ja

5 4 alkaen jätevesineuvoja Nina Hyyppä. Neuvojat ovat suorittaneet Suomen ympäristökeskuksen järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen tai tutustuneet koulutuksen materiaaliin. Lisäksi neuvojat ovat käyneet alueen kuntien kanssa yhteistyössä läpi kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja muut jätevesineuvontaa ohjaavat säädökset ja käytännöt. Ennen varsinaista neuvontaa neuvojat ovat harjoitelleet neuvontaa yhteisesti, jotta kaikki neuvonta olisi tasalaatuista. 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Hankkeesta laadittiin esite, jossa on kerrottu hankkeen pääpiirteet sekä jätevesineuvojien yhteystiedot (Liite I). Esite on päivitetty säännöllisesti ajantasaiseksi esimerkiksi yhteyshenkilöiden muuttuessa. Hanke-esitteitä on jaettu jätevesi-illoissa, infopisteillä ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Esitteitä on ollut saatavilla kunnista ja se on ollut tulostettavissa ja nähtävissä kuntien ja toteuttajaorganisaatioiden nettisivuilla. Hankkeella on oma verkkosivu Pyhäjärvi-instituutin Projektit -sivuston alla sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Hankkeet -sivuston alla. Sivustoilla on kerrottu yleistietoa hankkeesta, jätevesineuvojien yhteystiedot sekä tapahtumat, joissa neuvojat ovat tavattavissa. Sivustoilla on julkaistu hankkeeseen liittyviä tiedotteita jätevesien käsittelyistä. Tiedotteita on lisäksi lähetetty kohdekuntien paikallislehtiin. Nettisivuilla on myös linkki jätevesijelppariin ja KVVY:n tekemään neuvontavideoon. 4 YLEISNEUVONTA Hankkeessa tarjottiin yleisneuvontaa puhelimitse, sähköpostitse, neuvontapisteissä ja jätevesi-illoissa. Hanketta on myös edustettu tapahtumissa, joita on järjestetty hankkeen kohdekunnissa. 4. Neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse Jätevesineuvontaa on raportointiajanjaksona annettu puhelimitse noin 50 kiinteistönomistajalle. Puheluista noin 50 kappaletta johti kiinteistökäynnin sopimiseen. Sähköpostitse neuvontaa on annettu noin 50 kiinteistönomistajalle.

6 5 4. Jätevesi-illat ja neuvontapisteet tapahtumissa Jätevesi-iltoja on järjestetty yhteistyössä kuntien kanssa. Illan aikana on tarjottu kaikille asiasta kiinnostuneille yleisneuvontaa jätevesienkäsittelystä sekä lain vaatimuksista. Kunnan edustajat ovat kertoneet muun muassa kunnan viemäröintisuunnitelmista sekä erityisistä vaatimuksista jätevesien käsittelyn osalta. Lisäksi osallistujilla on ollut mahdollisuus keskustella neuvojien kanssa sekä sopia kiinteistökäyntejä. Jätevesineuvojia on ollut mahdollisuus tavata myös infopisteissä, joita on pidetty esimerkiksi ruokakauppojen yhteydessä. Lisäksi infopisteitä on järjestetty erilaisissa tapahtumissa ja jätevesikiertueilla. Jätevesikiertueet on kohdennettu erityisesti mökkeilijöille, joita on ollut muuten haastava tavoittaa. Jätevesikiertueella neuvoja on ollut tavattavissa yleisillä paikoilla, kuten teiden risteyksessä, kylien ilmoitustauluilla, matonpesupaikoilla ja venelaitureilla. Raportointijakson aikana JÄNES III -hanke on ollut esillä seuraavissa tapahtumissa ja neuvontapisteissä: - Jämijärvi, Tykköön kyläyhdistys o osallistujia 3 kpl - Jätevesi-ilta, Kankaanpää o osallistujia 4 kpl - Merikarvia o osallistujia 50 kpl - Siikainen.5.04 o osallistujia 4 kpl - Jätevesi-ilta, Kankaanpää o osallistujia 6 kpl - Infopiste, kyläkauppapäivä, Köyliö o osallistujia 6 kpl - Infopisteet, Narvijärven ympäristö o osallistujia 5 kpl - Infopiste, Rauma, Rokki ja Syvärauma.7.04 o osallistujia 6 kpl - Infopiste, Rauma, Kodisjoki ja Turajärvi.7.04 o osallistujia 4 kpl - Jätevesi-ilta, Niinisalo o osallistujia 6 kpl - Infopiste, Rauma, Voiluoto ja Lillonkari o osallistujia 6 kpl - Jätevesi-ilta, Rauma, Lappi o osallistujia 40 kpl

7 6 - Infopisteet, Narvijärven ympäristö o osallistujia 9 kpl - SuomiAreena, Eura, Kauttua o osallistujia 0 kpl - Infopisteet, Kankaanpää ja Jämijärvi o osallistujia 9 kpl - Infopisteet, Merikarvia ja Siikainen o osallistujia 3 kpl - Infopiste, Karvia-päivät, Karvia o osallistujia kpl - Ekoruukki, Ulvila o osallistujia 7 kpl Osallistujalukumäärillä tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka ovat käyneet juttelemassa jätevesiasioista neuvojien kanssa. Jätevesi-iltojen osalta osallistujamäärä on tilaisuuteen osallistuneiden ihmisten määrä. Yhteensä yleisötilaisuuksiin osallistui mennessä 40 henkilöä. 5 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa jätevesineuvoja kävi kiinteistöllä paikan päällä antamassa neuvoja jätevesijärjestelmien kunnostukseen tai tehostamiseen. Käynnillä tutustuttiin nykyiseen jätevesijärjestelmään sekä keskusteltiin kiinteistön omistajan kanssa mahdollisista kunnostustoimenpiteistä. Käynnin tarkoituksena oli antaa tietoa asetuksen vaatimuksista, jätevesien käsittelymenetelmistä, sulkea pois kiinteistölle huonosti soveltuvia järjestelmiä ja oikaista väärinymmärryksiä. Käynnistä jäi kiinteistölle arviolomake (liite II), johon kirjattiin nykyinen jätevesijärjestelmä sekä neuvojan ehdottamat kunnostustoimenpiteet, mikäli kunnostustoimia tarvittiin. Käynnillä jaettiin Suomen ympäristökeskuksen esitteitä Hyvä jätevesien käsittely ja Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen opasta Jätevesien käsittely haja-asutusalueella. 5. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttaminen Kiinteistökohtaista neuvontaa toteutettiin kaikissa kohdekunnissa. Neuvontakäyntejä sovittiin infopisteillä, jätevesi-illoissa ja muissa tapahtumissa. Lisäksi yhteydenottoja tuli lehdissä olleiden tiedotteiden perusteella. Kiinteistökäyntejä saatiin sovittua jonkin verran, mutta käyntien määrää haluttiin tehostaa. JÄNES III -hankkeessa toteutettiin niin sanottua nuo-

8 7 houstekniikkaa neuvonnan tehostamiseksi. Kiinteistön omistajalle lähetettiin kirje, jossa tarjottiin jätevesineuvontaa ehdotettuna ajankohtana. Kiinteistön omistajalla oli mahdollisuus perua tai siirtää aika. Niin sanottua nuohousta toteutettiin Merikarvialla. Raumalle päätettiin järjestää jätevesikiertue, jolla pyrittiin tavoittamaan vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia. Honkajoella ja Karvialla pidettiin kunnantalolla neuvontapistettä muutamana päivänä kesän aikana. Taulukossa on esitetty, kuinka paljon kohdekunnissa on viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevia kiinteistöjä ja kuinka moneen niistä raportointijakson aikana neuvontaa toteutettiin. Taulukko. Raportointijakson aikana toteutetut neuvontakäynnit kunnittain Viemäröimättömät kiinteistöt Neuvotut kiinteistöt vakituiset loma ym. yhteensä Nuohous, kpl Yhteensä, kpl % Honkajoki % Jämijärvi % Kankaanpää % Karvia % Merikarvia % Rauma % Siikainen % Eura 5 Eurajoki 3 Huittinen Kokemäki 4 Kullaa Köyliö Luvia 3 Nakkila 3 Oripää Pori Sastamala Säkylä Ulvila Yhteensä % Vaikka käyntejä on ollut kiitettävä määrä, neuvottujen kohteiden prosenttisosuus jää hyvin pieneksi, koska alueella on paljon viemäröimättömiä kiinteistöjä ja osa käynneistä ei ole kohdistunut JÄNES III-hankkeen ensisijaisiin kohdekuntiin. Ensisijaisiin kohdekuntiin kohdistui 44 käyntiä ja muihin kuntiin 60 käyntiä.

9 8 Kiinteistökohtaista neuvontaa on saatu tehostuttua Merikarvialla, joissa toteutettiin niin sanottua nuohoustekniikkaa. Yhteensä kiinteistökäyntejä raportointiajanjaksona on tehty 04 kappaletta. Seuraavassa on vielä tarkennettu nuohouksen toteutumista. 5.. Nuohouksen toteutuminen Merikarvialla Nuohous toteutettiin välisenä aikana Merikarvian Köörtilässä, joka on osin ranta-aluetta. Kirjeitä lähetettiin yhteensä 59 kappaletta. Taulukossa on esitetty, miten kirjeitse ehdotetut neuvontakäynnit toteutuivat. Taulukko Nuohouskäyntien toteutuminen Merikarvialla Lähetetyt kirjeet Toteutuneet käynnit Perutut käynnit Kylmäkäynnit Kieltäytymiset % 64 % 0 % 5 % 0 % Ehdotetuista neuvontakäynneistä 64 % toteutui joko suoraa tai aikaa vaihtamalla. Käynneistä 0 % peruttiin ja kylmäkäyntejä oli 5 % käynneistä. Kylmäkäynnit 5 % Kieltäytymiset 0 % Perutut Käynnit 0 % Toteutuneet käynnit 65 % Kuva. Kirjeitse ehdotettujen kiinteistökäyntien jakauma Merikarvialla. Merikarvian Köörtilässä kukaan ei kieltäytynyt neuvonnasta paikan päältä. Yksi puhelimitse tapahtunut kieltäytyminen johtui siitä että olimme käyneet neuvomassa kiinteistön jo aiemmin kesällä 04. Toteutuneissa käynneissä kolmessa kiinteistössä oli ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa.

10 9 Kiinteistökäynnit onnistuivat pääosin hyvin. Valitettavasti monet kohdealueen kiinteistöt olivat vähävetisiä ja siten eivät olleet neuvonnan tarpeessa. Tätä asiaa voisi painottaa tulevissa nuohouksissa, jotta voisi välttää ns. turhat käynnit. 5. Kiinteistökannan jakauma Kiinteistökohtaista neuvontaa tarjottiin sekä vakituisten että vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. Kuvassa on esitetty, miten kiinteistökanta jakautui raportointijakson aikana kunnittain sekä keskimäärin. Kuvaa tarkasteltaessa on otettava huomioon, että siinä on huomioitu ainoastaan JÄNES III -hankkeen ensisijaiset kohdekunnat ja keskiarvo on laskettu näiden, kuvassa esitettyjen, kuntien kiinteistöistä. 00 % 90 % 80 % 70 % % 50 % 40 % 30 % 0 % Vapaa-aika Vakituinen 0 % 0 % Kuva. Kiinteistöjen jakautuminen kunnittain ja keskimääräisesti vakituisiin ja vapaa-ajan kiinteistöihin (3.8.tilanne) Suurin osa neuvotuista kohteista oli vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Keskiarvolta noin 5 % käynneistä tehtiin vapaa-ajan kiinteistöihin (kuva ). Määrällisesti eniten vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia neuvottiin Merikarvialla ja Raumalla ja prosentuaalisesti eniten Merikarvialla. Karvialla neuvontaa ei kohdistunut yhteenkään vapaa-ajan kiinteistöön. Vähäinen neuvonta vapaa-ajankiinteistöihin saattaa selittyä sillä, että vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia on huomattavasti vaikeampi tavoittaa. Esimerkiksi monilla kesäajanasunnoilla ei välttämättä ole lainkaan postilaatikkoa, jolloin neuvonnan tarjoaminen postitse on

11 0 täysin mahdotonta. Vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia pyrittiin tavoittamaan lehtitiedotteiden ja tapahtumien, kuten jätevesikiertueiden, avulla. 5.3 Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien ikäjakauma Neuvontakäynnin yhteydessä selvitettiin nykyisten jätevesijärjestelmien ikäjakaumaa. Kuvassa 3 on esitetty, miten järjestelmien ikäjakauma jakautui kunnissa sekä keskimääräisesti. 00 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 0 % 0 % 0 % luku 990-luku 980-luku 970-luku 960-luku Vanhempi Kuva 3. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien ikäjakauma kunnittain ja keskimääräisesti (3.8. tilanne) Noin 45 % jätevesijärjestelmistä on peräisin 980-luvulta ja noin 0% 990-luvulta. Vain % jätevesijärjestelmistä on rakennettu 000-luvun puolella. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että noin puolella käynneistä, omistajalla ei ollut tietoa järjestelmän rakennusajankohdasta. Kuten esimerkiksi yksikään Karvialle tehtyjen kiinteistökäyntien omistajista ei tiennyt tämän hetkisen järjestelmänsä rakennusajankohtaa.

12 5.4 Käytössä olevat jätevesijärjestelmät Neuvontakäynneillä kartoitettiin käytössä olevia jätevesijärjestelmiä. Kuvassa 4 on esitetty, miten nykyiset jätevesijärjestelmät jakautuivat kunnittain ja kuvassa 5 kokonaistilanne. 00 % 90 % % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 0 % Viemäriverkosto Kuivakäymälä ja vähäinen veden käyttö Harmaiden vesien imeytys maaperään tai johtaminen ojaan Umpisäiliö Maaperäkäsittely (Maasuodattamo tai -imeyttämö) Laitepuhdistamo 0 % Pelkät saostussäiliöt 0 % Kuva 4. Käytössä olevat jätevesijärjestelmät kunnittain (3.8. tilanne) 0% Pelkät saostussäiliöt % 4% 7% 4% 0% Laitepuhdistamo Maaperäkäsittely (Maasuodattamo tai -imeyttämö) Umpisäiliö Harmaiden vesien imeytys maaperään tai johtaminen ojaan 84% Kuivakäymälä ja vähäinen veden käyttö Viemäriverkosto Kuva 5. Kaikkien kuntien käytössä olevat jätevesijärjestelmät kokonaistilanne (3.8. tilanne)

13 Keskimäärin noin 84 %:lla kiinteistöistä on jätevesienpuhdistusmenetelmänä pelkät saostuskaivot. Saostuskaivoista jätevesi purettiin pääsääntöisesti ojaan tai maaperään. Toiseksi eniten kiinteistöillä oli harmaiden vesien imeytystä maaperään tai johtamista ojaan. Tuloksiin vaikuttavat erilaiset päällekkäiset järjestelmät ja kiinteistöt, joilla ei ollut järjestelmää ollenkaan. Joillakin kiinteistöillä oli esimerkiksi umpisäiliö WC-vesille ja maaperäkäsittely harmaille vesille tai imeytyskaivo keittiövesille ja sakokaivokäsittely muille vesille. 5.5 Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien nykyinen taso Kiinteistökäynneillä arvioitiin nykyisten jätevesijärjestelmien tasoa. Jätevesijärjestelmien taso luokiteltiin niin sanotun liikennevalojärjestelmän perusteella seuraavasti: Väri Punainen Keltainen Vihreä Sininen Johtopäätös järjestelmän uusimistarpeesta Järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava mennessä Järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia taikka seurantaa Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Kuvassa 6 on esitetty, miten jätevesijärjestelmien nykyinen taso jakautui kohdekunnissa ja keskimääräisesti. 00 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Jätevesien määrä on vähäinen, eikä vaadi toimenpiteuitä Järjestelmä on kunnossa eikä vaadi toimenpiteitä Järjestelmä vaatii seurantaa tai kunnostustoimia Järjestelmä ei täytä vaatimuksia 0 % 0 % 0 % Kuva 6. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kunnon nykyinen jakauma kunnittain

14 3 Keskimäärin noin 75 %:lla kiinteistöistä jätevesijärjestelmät eivät täytä asetuksen vaatimuksia ja vaativat kunnostustoimenpiteitä. Vain noin 5 %:lla järjestelmät ovat kunnossa tai vaativat pientä parannusta taikka jätevesien määrä on niin vähäinen, ettei kunnostustoimenpiteitä vaadita. 5.6 Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot Neuvontakäynneillä annettiin monipuolisesti neuvoja jätevesijärjestelmien kunnostukseen tai tehostamiseen. Kuvassa 7 on esitetty, miten annetut neuvot pääsääntöisesti jakautuivat kunnittain sekä keskimääräisesti. 00 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 0 % 0 % 0 % WC kuivakäymäläksi Saostussäiliöiden lisäys Hälytin umpsäiliöön Maasuodattamo Harmaavesisuodatin Yhteisratkaisu naapureiden kanssa Liittyminen kunnan viemäriin Saostussäiliöiden kunnostus Umpisäiliö Imeytyskenttä Fosforinpoiston tehostaminen Laitepuhdistamo Maaperäkäsittely, jonka suunnittelija valitsee Kuva 7. Kiinteistökäynneillä annetut neuvot kunnittain ja keskimäärin Selkeästi eniten neuvontakäynneillä suositeltiin maaperäkäsittelyä, jonka tyypin suunnitelija valitsee. Myös laitepuhdistamoa suositeltiin useammassa kohteessa.

15 4 Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että yhdessä kohteessa on voitu päätyä useampaan mahdolliseen vaihtoehtoon, joista kiinteistön omistaja tai suunnittelija valitsee parhaimman vaihtoehdon. 6 PALAUTE Neuvontakäynneistä ei kerätty erillistä palautetta, mutta useammat kiinteistön omistajat antoivat palautetta neuvontakäynnin yhteydessä. Neuvontaan suhtauduttiin melko usein positiivisesti ja käynnin todettiin olleen hyödyllinen. Kiinteistönomistajat kiittelivät erityisesti silloin, kun he saivat uutta tietoa ja väärinymmärryksiä oikaistiin. Paikoitellen kiinteistönomistajat eivät kokeneet jätevesijärjestelmän kunnostamista tai tehostamista tarpeelliseksi. Negatiivista suhtautumista jätevesiasetukseen ilmeni useammalla kiinteistökäynnillä. Yksi konkreettinen puhelimella annettu negatiivinen palaute tuli tilanteesta, jossa neuvoja ei ollut tarkistanut, onko kiinteistö pohjavesialueella ja neuvonta oli ollut väärää. Pääsääntöisesti jätevesiuudistuksiin on suhtauduttu positiivisesti. Kiinteistönomistajat ovat ottaneet neuvontaan huomattavasti enemmän yhteyttä kuin aiempina vuosina ja monet ovat sanoneet hankkivansa vuoden 04 aikana tietoa ja toteuttavansa kunnostustoimet vuoden 05 aikana. 7 ARVIO HANKKEEN TOTEUTUMISESTA Kiinteistökäyntien yhteydessä saadun palautteen perusteella hanke on toteutunut pääsääntöisesti hyvin. Nuohoustekniikalla on saatu taloudellista tehokkuutta, kun useampia kiinteistökäyntejä on järjestetty saman päivän aikana tietylle alueelle. Tehokkuutta on kuitenkin heikentänyt kylmäkäynnit ja kohteet, joissa kiinteistön omistajilla on ikänsä puolesta vapautus jätevesijärjestelmien kunnostustoimenpiteistä. Näitä tapauksia on vaikea ennakoida nuohoustekniikassa. Lisäksi nuohousalueita ei vuonna 04 ole saatu kuin Merikarvialta. Toisaalta tilattuja käyntejä on ollut huomattavasti aiempaa enemmän. Hankkeelle asetettiin tavoitteeksi järjestää yleisneuvontatilaisuuksia 0 kappaletta. Raportointijakson aikana tilaisuuksia on järjestetty yhteensä 0 kappaletta, mikä on 00 % asetetusta tavoitemäärästä. Tilaisuuksia tullaan todennäköisesti vielä järjestämään hankkeen

16 5 edetessä. Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien tavoitemääräksi hankkeelle on asetettu vähintään 50 kappaletta. Raportointijakson aikana kiinteistökäyntejä toteutettiin 04 kappaletta. Tämä on 36 % asetetusta vähimmäistavoitteesta, joten tavoitteeseen on jo päästy tältä osin. Yhteydenottoja puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisesti arvioitiin tulevan 500 kappaletta ja raportointiajanjaksona yhteydenottoja on ollut noin 350 kappaletta. Lisäksi tilaisuuksissa on tavoitettu 40 kuulijaa. Yhteensä raportointijakson aikana on tavoitettu 79 kiinteistön omistajaa.

17 Jätevesineuvontaa Satakunnassa -hanke-esite Liite I Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Kehittämisyhdistys ry Jätevesineuvontaa Satakunnassa Jätevesineuvontaa Satakunnassa (JÄNES) hankkeessa tarjotaan puolueetonta, kiinteistökohtaista neuvontaa haja-asutusalueella sijaitsevien vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. Hankkeen neuvojat tulevat kiinteistölle paikan päälle kertomaan jätevesilainsäädännön vaatimuksista, kunnan määräyksistä ja siitä, minkälaisia vaihtoehtoja jätevesien käsittelemiseksi on. Neuvontakäynnillä tutustutaan nykyiseen järjestelmään, kurkataan olemassa oleviin sakokaivoihin ja keskustellaan kunnostustarpeesta. Neuvoja kertoo kiinteistölle sopivista järjestelmävaihtoehdoista ja yhdessä kiinteistön omistajan kanssa pohditaan eri menetelmien hyötyjä ja haittoja. Neuvojan käynnistä kiinteistölle jää paperi, jonka kanssa on hyvä lähestyä suunnittelijaa ja kuntaa. Neuvontakäynneiltä saatuja kiinteistöjen tietoja ei luovuteta hankkeen ulkopuolelle ilman kiinteistönomistajan lupaa. Neuvontakäynti on maksuton ja sen voi tilata ottamalla yhteyttä Pyhäjärvi-instituutin tai Satafoodin neuvojiin. Hankkeessa tarjotaan yleisneuvontaa Satakunnan alueella, yhteistyössä kuntien viranomaisten kanssa. Tämä lisäksi annetaan kiinteistökohtaista neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisin käynnein. Hanke on käynnissä vuoden 04 loppuun. Toimijat JÄNES on Satafood Kehittämisyhdistys ry:n ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishanke. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELYkeskus. Lisätietoja ja neuvontakäynnin tilaus: Pyhäjärvi-instituutti Henna Ryömä, p Nina Hyyppä, p sähköposti, etunimi.sukunimi@pji.fi Satafood Kehittämisyhdistys ry Hanna Hällfors, p sähköposti, etunimi.sukunimi@satafood.net

18 TAUSTATIEDOT Neuvojan nimi: Kiinteistökäynnin päivämäärä: Kiinteistönomistaja: Kiinteistön osoite, postinumero ja postitoimipaikka: Neuvontaan osallistunut henkilö (jos ei omistaja): Selvitys jätevesijärjestelmästä olemassa kyllä Ei Kiinteistön käyttö: ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk / kk Käyttö- ja huolto-ohjeet olemassa kyllä Ei Neuvontakäynnillä päädyttiin pintapuolisen tarkastelun jälkeen siihen, että käytössä on Ikäperusteisen vapautuksen edellytykset olemassa neuvontaan osallistuneen henkilön mukaan kyllä Ei JOHTOPÄÄTÖKSET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA*: Jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava Jätevesijärjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen 09/0 puhdistusvaatimuksia. Jätevesijärjestelmän uusimista varten on tehtävä jätevesijärjestelmän suunnitelma ja haettava toimenpidelupa. Arvio kiinteistölle soveltuvista vaihtoehdoista: Jätevesijärjestelmä vaatii kunnostustoimia tai pieniä parannuksia Järjestelmä vaatii seurantaa Suositellut toimenpiteet: Järjestelmä on nykyisellään kunnossa Jätevesijärjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Jätevesimäärä on nykyisellään vähäinen, eikä vaadi toimenpiteitä Puhdistusvaatimus (Ympäristönsuojelulaki 86/000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, siten järjestelmä on kunnossa. Kuvaus jätevesimäärästä: *Johtopäätös on tehty pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Jos tilanne muuttuu, on uusimistarve arvioitava uudelleen. Lisätietoja: Tämä lomake ei korvaa kunnan jätevesijärjestelmän selvityslomaketta, eikä tämän lomakkeen perusteella voida lopullisesti arvioida jätevesijärjestelmän toimivuutta. Tämä lomake ei ole viranomaiskannanotto.