Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Samankaltaiset tiedostot
Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito

OJAVESIEN FERIX-3 SAOSTUKSET NUUTAJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA JATKOHANKE

Ferix-3 -saostuskokeet Nuutajärven valuma-alueella 2012 ja Aaro Närvänen ja Risto Uusitalo

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Pienkemikalointi vedenkäsittelyn uudet mahdollisuudet

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

KERTARAPORTTI

Vesiensuojelukosteikot

KERTARAPORTTI

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

KERTARAPORTTI

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

KERTARAPORTTI

PAIMIONJOEN RAUTASULFAATTIANNOSTELIJOIDEN KÄYTTÖKOKEMUKSET

Valumavesien kemiallinen puhdistus ja suodatus

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Metsätalouden vesiensuojelu

Nuutajärvi. Yhteenveto järven tilasta Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

KERTARAPORTTI

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Saloy Oy. Tehokas fosforin, humuksen ja kiintoaineen vähentämismenetelmä. Päästösieppari fosforin ja orgaanisen aineksen (humuksen) saostamiseen

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Puhdistusprosessi toimi tehokkaasti, vaikka prosessilaitteiden kanssa oli lieviä ongelmia. Ilmastusaltaissa oli runsaasti rasvaa.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

KERTARAPORTTI

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

JÄNIJÄRVI FOSFORINSAOSTUSLAITE

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen tuloksia HorseManurehankkeesta

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

KERTARAPORTTI

Biohiili ja ravinteet

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

KERTARAPORTTI

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Juho Uzkurt Kaljunen

Nuutajärven kartanon kosteikko

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Jatkuvatoiminen laitteisto

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Kipsi vähentää peltomaan

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

KERTARAPORTTI

BioTar-hankkeen yleisesittely

Valumavesien kemiallinen puhdistus ja suodatus

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

KVVY. Pantone 300. Loppuraportti

Levin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI

Kalkkisuotimet, tuhkat

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä vuosikeskiarvona laskettuna). Nitrifikaatio oli voimakasta.

YHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ 2017

KERTARAPORTTI

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KERTARAPORTTI

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Transkriptio:

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät Aaro Närvänen 07.03.2013 12.3.2013 1 Vesistöjen anemia PO 4 -P, P Lääkkeeksi + Fe 3+ tai Al 3+ Liuennut P Kiintoaine P Leville käyttökelpoinen P x Sedimentti P Fosforin eri muodot vesistöissä (lähde Sharpley, 1998). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 2 1

Ojavesien kemikalointi Ferix-3-menetelmällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 3 Menetelmän kehittämisen historiaa YPÄJÄN PIHATTOTARHAN (0,5 ha) VALUMAVESIEN KÄSITTELYN PERIAATEPIIRROS 2. 1. 4. 3. 1. Kemikaalivarasto 2. Annostelukaivo 3. Laskeutusallas 4. Hiekkasuodatus 2004 Kuva Risto Seppälä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 4 2

Ferrisulfaattisaostus kevätvaluntaan Rehtijärven ojalla 2007 (valuma-alue 67 ha, josta peltoa 50 ha, max virtaama oli 140 l/s) Ferix-3 Hankkeen rahoittivat Hämeen ympäristökeskus, Jokioisten kunta, Jokioisten Vedenhankinta Oy ja MTT. Hallinnoinnistavastasi Agropolis Oy. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 5 m³/d 12000 Flow 10000 8000 6000 4000 2000 0 mg/l 0,140 0,120 0,100 0,080 11.3.-07 12.3.-07 13.3.-07 14.3.-07 15.3.-07 16.3.-07 18.3.-07 20.3.-07 DRP 22.3.-07 23.3.-07 27.3.-07 28.3.-07 30.3.-07 2.4.-07 5.4.-07 25.4.-07 26.4.-07 29.6.-07 25.7.-07 influent effluent 0,060 Ferix-3 0,040 0,020 0,000 11.3. -07 12.3.-07 Saostettu P 1 kg 13.3. -07 14.3. -07 15.3. -07 16.3. -07 18.3. -07 20.3.-07 22.3. -07 23.3. -07 27.3. -07 28.3. -07 30.3. -07 ~400 kg ~700 kg 2.4.-07 5.4.-07 25.4. -07 26.4. -07 29.6. -07 25.7. -07 31.7. -07 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 6 0,5 kg 3

90-120 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 7 3. 2. 4. 1. 5. 8. 11. 9. 7. 6. 10. Urjalan Nuutajärvellä 2012-2013 seurannassa: 10-11 eri kokoista annostelijaa, annostelu vain keväisin. Max. virtaama suurimmalla ojalla 2012 oli 250 l/s, Kehitteillä on jopa 500 l/s virtaamalla toimiva suursäkkimittakaavan laite. Yhteistyössä Pirkanmaan ELY, Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ja MTT/Active Wetlands. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 8 4

Menetelmä nyt - Nuutajärven tuloksia Ferixiä kului kevään noin kahden viikon jaksolla kohteessa yht. 4850 kg. Fosforia saostui noin 9 kg. Saostetun fosforikilon kemikaalikustannus oli noin 183 (ALV 0%). Parhaimmillaan kilolla ferrisulfaattia saostui 8 g fosforia. Keskimääräinen liukoisen fosforin poistuma on 50 80 %. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 9 Tarvittavat suunnittelun lähtötiedot: 1. Veden laatu 2. Valuma-alueen koko ja kuormituslähteet 3. Ojan viettävyys 4. Maalaji/pohjavesiriskit 5. Luvat/toimenpideilmoitukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 10 5

Pienissä ojissa pitoisuusvaihtelu suurta Lounais-Häme 1998 n SEDIMENTIN VEDEN kpl VILJAVUUS FOSFORI mg/l LIUENNUT FOSFORI mg/l METSÄOJAT 10 3,6 0,014 JÄRVET 16 5,1 0,013 PELTO-OJAT 29 5,3 0,104 LAIDUNOJAT 4 11,4 0,384 TALLIOJAT 10 18,9 0,594 JÄTEVESIOJAT 7 34,2 0,894 NAVETTAOJAT 6 221 5,3 Etelä-Pirkanmaa 2003 Metsäojat 13 4,9 Pelto-ojat 40 7,7 Navettaojat 9 16,7 Jätevesiojat 10 24,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 11 Valuma-alueen koko ja kuormituslähteet Valuma-alueen koko alle 100 ha annosteluohje toistaiseksi 40 kg:n piensäkkimittakaavalle. Mieluummin useita pieniä annostelijoita hyötysuhde paranee ja riskit pienenevät. Ojan viettävyys Veden päästävä purkautumaan vapaasti v-padosta. V-pato Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 12 6

Annostelun seuranta ph:n muutoksen avulla: yleensä 0,5-1,0 ph-yksikön alenema riittää voidaan mitata kynämittarilla paikan päällä Virtaamamittauksen ja kemikaalikulutuksen avulla: kirjanpito pinnankorkeudesta v-padolla ja kemikaalin kulutuksesta Ojavesillä, joiden liukoisen fosforin pitoisuus on 0,1-0,2 mg/l, annostelusuhteen tavoitearvoksi voidaan ottaa 1:50 000 eli 1 kg/50 m³. Esim. hevostarhojen valumavesien saostuksessa, jos halutaan saada saostunut liete laskeutumaan tehokkaasti laskeutusaltaaseen, joudutaan annostelusuhde nostamaan noin 1:10 000 eli 1 kg/10 m³. Tällöin lähtevän veden ph voi laskea jopa lähelle neljää ja saostuvan lietteen tilavuusmäärä voi olla suuri. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 13 Yhteenveto Edullinen ensiapu ongelmakohteisiin ei jokaojan menetelmäksi Pienet investointikustannukset rakennussarjan hinta ~300-600 Mitä korkeampi liukoisen fosforin pitoisuus, sitä parempi hyötysuhde Ojaveden laatu kannatta selvittää Liukoisen fosforin pitoisuus > 0,1 mg/l. Annostelu kevätvaluntaan vai ympäri vuoden? Kuormituksen laatu jatkuvaa vai keväisin suurempaa vastaanottavan vesistön tila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 14 7

12.3.2013 Menetelmän tulevaisuus Kehitystyö jatkunee vielä: Neutraalimpi kemikaali Kemikaalin hygroskooppisuuden vähentäminen Verkkosuppilon rakenne hitsatut saumat ja kiinnitys Suursäkkiversio suurille virtaamille - annosteluastia ja verkkosuppilo Rahoitus (ympäristötuki?) ja vetovastuut (keskittäminen) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 15 Muut fosforia sitovat menetelmät 1. Sachtofer PR raesuodatin 2. PIX, PAX yms. annostelut 3. Rautakipsi 4. Ca(OH)2 -saostukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 16 8

Kiitos kiinnostuksesta! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 12.3.2013 17 9