Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2007

VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/28 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 27 Toimittaneet: Sauli Vatanen Ari Haikonen Helsinki 28 ISSN (painettu) 1795-1836 ISSN (verkkojulkaisu) 1795-1844

KUVAT Kansi, Vuosaaren satama, Vuosaaren sataman mediapankki Kansi, Proomu, Sauli Vatanen Kansi, Laiturielementin asennus, Vuosaaren satama, mediapankki Kansi, Vesistötöitä, Vuosaaren sataman mediapankki Kansi, Automaattinen sameusmittari, Sauli Vatanen sivu 7, Vuosaaren sataman mediapankki ISBN painoversio: 952-473-453-2 ISBN www-versio: 952-473-454- Layout: Miuraad Oy Painopaikka: xxx Kirjapaino Oy Painosmäärä: xxx kpl Helsinki 28

Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 27 Nordsjö hamnprojektets vattendrags- och fiskerikontroll år 27 Toukokuu 28 Toimittaneet Sauli Vatanen ja Ari Haikonen TOIMITTAJAT: Sauli Vatanen ja Ari Haikonen KIRJOITTAJAT: Ari Haikonen, Anneli Heitto, Olli Huttunen, Karoliina Ilmarinen, Arto Inkala, Mikko Kiirikki, Antti Lindfors, Panu Oulasvirta ja Sauli Vatanen KÄÄNNÖKSET ruotsiksi: Stefan Hindsberg englanniksi: Ari Haikonen

Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä........................... 1 1 Resumé............................. 1 1 Abstract............................. 2 2 Esipuhe ja hankekuvaus................. 3 2 Företal och projektbeskrivning............ 3 3 Vesistötyöt............................ 7 3 Vattendragsarbetena.................... 7 3.1 Ruoppaus- ja täyttötyöt vuosina 23 27...........7 3.1 Muddrings- och utfyllnadsarbetena åren 23 27.....7 Vuosaaren väylätyöt.................................. 9 Nordsjö farledsarbeten............................... 9 Läjitykset meriläjitysalueelle ja Mustakuvun läjitysalueelle.......9 Deponeringarna på havsdeponeringsområdet och Svartkubbens deponeringsområde................... 9 Hiekanotto......................................... 9 Sandtäkten......................................... 9 4 Vesistötarkkailu....................... 1 4.1 Vedenlaadun seuranta...........................1 4.1.1 Sääolot vuonna 27........................... 1 4.1.1.1 Talvi (tammi-maaliskuu)........................ 1 4.1.1.2 Kevät (huhti-toukokuu)......................... 1 4.1.1.3 Kesä (kesä-elokuu)............................ 1 4.1.1.4 Syksy syystalvi (syys-joulukuu).................. 1 4.1.1.5 Vedenkorkeus ja tulvat......................... 1 4.1.2 Vesinäytteet ja niiden tulokset..................... 1 4.1.2.1 Vakioseurannan havaintopaikkojen veden laatu...... 1 4.1.2.2 Mustakuvun läjityksen vedenlaatuseuranta 27..... 11 4.1.2.3 Orgaanisten tinayhdisteiden esiintyminen vedessä.... 12 4.1.2.3.1 Orgaaniset tinayhdisteet vakioseurannan havaintopaikoilla................................. 12 4.1.3 Sameusmittaukset............................. 12 4.1.3.1 Tulokset ja johtopäätökset...................... 12 4.1.3.1.1 Ruoppaus- ja satama-alue.................... 12 4.1.3.1.2 Meriläjitysalue.............................. 14 4.1.3.1.3 Mustakuvun läjitysalue....................... 15 4.1.4 Vedenlaatumalli................................ 16 4.2 Sedimentin laatu................................16 4.2.1 Satamatyömaan ympäristö....................... 16 4.2.2 Läjitysalue ja sen ympäristö...................... 17 4.2.3 Mustakuvun läjitysalue ja ympäristö................. 18 4.3 Haitta-aineet liejusimpukoissa.....................18 4.3.1 Satamatyömaan ympäristö....................... 19 4.3.2 Läjitysalueen ympäristö.......................... 19 4.4 OT-yhdisteiden pitoisuuksien kehitys sedimentissä ja liejusimpukoissa..............................2 4.5 Hiekanottoalueiden pohjaeläimistö................2 4.6 Vesikasvillisuuden sukelluslinjat ja yleiskartoitus......24 4.6.1 Tutkimusalue.................................. 24 4.6.2 Menetelmät................................... 24 4.6.2.1 Vesikasvillisuuden sukelluslinjat.................. 24 4.6.2.2 Vesikasvillisuuden yleiskartoitus.................. 25 4.6.3 Tulokset..................................... 25 4.6.3.1 Vesikasvillisuuden sukelluslinjat.................. 25 4.6.3.1.1 Sisäsaaristo (sataman rakennustöiden vaikutusalue). 25 4.6.3.1.2 Keskisaaristo (väylätöiden vaikutusalue)........... 28 4.6.3.1.3 Ulkosaaristo Mustakuvun läjitysten sekä väylätöiden vaikutusalue)............................... 28 4.6.3.1.4 Merivyöhyke (hiekannoston ja läjitysten vaikutusalue). 29 4.6.3.2 Irtonaisen sedimentin määrä sukelluslinjoilla......... 3 4.6.3.3 Vesikasvillisuuden yleiskartoitus.................. 3 4.6.4 Tulosten tarkastelu............................. 31 4.6.4.1 Vesikasvillisuuden sukelluslinjat.................. 31 4.6.4.1.1 Sisäsaaristo (sataman rakennustöiden vaikutusalue). 31 4.6.4.1.2 Keskisaaristo (väylätöiden vaikutusalue).......... 32 4.6.4.1.3 Ulkosaaristo (Mustakuvun läjitysten, hiekanoton sekä väylätöiden vaikutusalue)...................... 32 4.6.4.1.4 Merivyöhyke (hiekannoston ja läjitysten vaikutusalue). 32 4.6.4.2 Sedimentin määrä sukelluslinjoilla................. 32 4.6.4.3 Vesikasvillisuuden yleiskartoitus.................. 33 4.7 Sedimentaatio.................................. 33 4.7.1 Vuosaaren sataman ja väylätyöalueiden ympäristö..... 33 5. Kalataloustarkkailu.................... 35 5.1 Silakan kutuseuranta............................35 5.1.1 Tutkimusalueet................................ 35 5.1.2 Menetelmä................................... 35 5.1.3 Tulokset..................................... 36 5.2 Poikaspyynnit..................................38 5.2.1 Poikasnuottaukset............................. 38 5.2.1.1 Menetelmä.................................. 38 5.2.1.2 Tulokset vuoden 27 poikasnuottauksista......... 38 5.3 Kalojen haitta-ainepitoisuudet.....................4 5.3.1Näytteenotto ja analysointi........................ 4 5.3.1.1 Vuosaaren sataman velvoitetarkkailu.............. 4 5.3.1.1 Ahvenien ja kuhien OT-yhdisteiden pitoisuudet Helsingin edustalla (Mustakuvun ja Taulukarin läjitysalueiden tarkkailu)........................ 4 5.3.2 Ahvenen, kuhan ja hauen vaellukset Helsingin edustan merialueella.................... 41 5.3.3 Orgaaniset tinayhdisteet......................... 41 5.3.3.1 Orgaanisten tinayhdisteiden summapitoisuus (DBT, TBT, DOT ja TPT)........................ 41 5.3.3.1.1 Vuosaaren velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto... 41 5.3.3.1.2 Mustakuvun ja Taulukarin velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto............................... 42 5.3.3.2 Tributyylitina (TBT)............................ 43 5.3.3.2.1 Vuosaaren velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto... 43 5.3.3.2.2 Mustakuvun ja Taulukarin velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto............................... 43 5.3.3.3 Trifenyylitina (TPT)............................. 43 5.3.3.3.1 Vuosaaren velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto... 43 5.3.3.3.2 Mustakuvun ja Taulukarin velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto............................... 44 5.3.3.4 Iän vaikutus OT-yhdisteiden pitoisuuksiin........... 44 5.3.3.5 Muutokset seurannan aikana.................... 44 5.3.4 Kalojen käyttö ravinnoksi......................... 45 6 Kalastustiedustelut.................... 46 6.1 Ammattikalastus................................46 6.1.1 Vuosaaren lähialueet............................ 46 6.1.2 Väylätyö, läjitys- ja hiekanottoalueet................ 47 6.1.3 Kalastajien huomautukset........................ 48 7 Suositukset seurannan jatkosta........... 49 8 Yhteenveto.......................... 49 8.1 Vuosaaren satama ja väylä.......................49 Vesistötyöt.....................................49 Tarkkailut...................................... 49 Vedenlaatu..................................... 49 Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vesinäytteissä.... 49 Sameuskartoitukset.............................. 49 Sedimentaatio.................................. 49 Sedimentin laatu................................ 5

Liejusimpukat................................... 5 Vesikasvillisuus.................................. 5 Silakan kutu.................................... 5 Kalojen poikaspyynti............................. 5 Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet kaloissa........ 5 Ammattikalastus................................ 51 Arvio satamatöiden vaikutuksesta ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon......................... 51 8.2 Vuosaaren meriläjitysalue........................51 Läjitysmäärät................................... 51 Tarkkailut...................................... 51 Sameuden leviäminen............................ 51 Vedenlaatumalli................................. 51 Sedimentti..................................... 51 Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet liejusimpukoissa.. 52 Ammattikalastus................................ 52 Vuosaaren meriläjitysten vaikutus ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon......................... 52 8.3 Merihiekan otto.................................52 Hiekanotto..................................... 52 Tarkkailut...................................... 52 Pohjaeläimistö.................................. 52 Vesikasvillisuus sukelluslinjoilla...................... 52 Merihiekanoton vaikutus ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon................................... 52 8.4 Mustakuvun läjitysalue...........................52 Läjitys........................................ 52 Tarkkailut...................................... 52 Sameustarkkailu................................ 53 Sedimentin haitta-ainepitoisuus..................... 53 Vesikasvillisuuden sukelluslinjat..................... 53 Silakan kututarkkailu............................. 53 Kalojen haitta-ainepitoisuus........................ 53 Mustakuvun läjitysten vaikutus ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon......................... 53 9 Sammandrag........................ 54 9.1 Nordsjö hamn och farled.........................54 Vattendragsarbetena............................. 54 Observationerna................................ 54 Vattenkvalitén.................................. 54 Halterna av organiska tennföreningar i vattenproverna.... 54 Grumlighetskarteringen........................... 54 Sedimentationen................................ 54 Sedimentationens kvalitet......................... 54 Östersjömusslorna............................... 54 Vattenväxtligheten............................... 54 Strömmingsleken................................ 55 Fångsten av fiskyngel............................. 55 Halterna av organiskt tenn i fisken................... 55 Yrkesfisket..................................... 55 Uppskattning av hamnarbetenas verkningar på det omgivande vattenområdet och fiskbeståndet..... 56 9.2 Nordsjö havsdeponeringsområde..................56 Dumpningsmängderna........................... 56 Observationerna................................ 56 Grumlighetens spridning.......................... 56 Vattenkvalitétsmodellen........................... 56 Sedimenten.................................... 56 Halterna av organiska tennföreningar i östersjömusslorna..56 Yrkesfisket..................................... 56 Nordsjö havsdeponeringarnas inverkan på det omgivande vattenområdet och fiskbeståndet.................... 57 9.3 Havssandtäkten................................57 Observationerna................................ 57 Bottendjursfaunan............................... 57 Vattenväxtligheten på dykningslinjerna................ 57 Sandtäktens inverkan på det omgivande vattenområdet och fiskbeståndet............................... 57 9.4 Svartkubbens deponeringsområde.................57 Dumpningen................................... 57 Observationerna................................ 57 Grumlighetskarteringen........................... 57 Sedimentens halter av skadliga ämnen............... 57 Vattenväxtlighetens dykningslinjer................... 58 Strömmingens lekobservation...................... 58 Halterna av skadliga ämnen i fisken.................. 58 Inverkan av Svartkubbens dumpningar på det omgivande vattenområdet och fiskbeståndet.................... 58 1 Summary........................... 59 1.1 Vuosaari Harbour and fairway....................59 Dumping and dredging.......................... 59 Monitoring................................... 59 Water quality................................. 59 Concentrations of organotin compounds in water samples.............................. 59 Turbidity surveying............................. 59 Sedimentation................................ 59 Bottom sediment quality......................... 59 Baltic clam................................... 59 Seabed vegetation............................. 6 Monitoring of Baltic herring spawn................. 6 Monitoring of fish fry............................ 6 Concentrations of organotin compounds in fish........ 6 Professional fishing............................. 6 Estimate of the effects of the harbour work on the surrounding water nature and fish............. 6 1.2 Vuosaari sea soil dumping area...................61 Spreading volumes............................. 61 Monitoring................................... 61 Dispersal of turbidity............................ 61 Water quality model............................. 61 Sediment..................................... 61 Organotin compound concentrations in Baltic clams... 61 Professional fishing............................. 61 Estimate of the sea soil dumping affects on surrounding water nature and fish............... 61 1.3 Sea sand extraction............................61 Sand extraction................................ 61 Monitoring.................................... 61 Benthic fauna................................. 61 Benthic flora transects........................... 62 Professional fishing............................. 62 Estimate of the sea sand extraction affects on surrounding water nature and fish............... 62 1.4 Mustakupu soil dumping area....................62 Spreading.................................... 62 Monitoring.................................... 62 Turbidity mapping.............................. 62 Hazardous substances in sediment................ 62 Aquatic vegetation diving transect lines.............. 62 Monitoring of Baltic herring spawn................. 62 Concentration of hazardous substances in fish........ 62 Professional fishing............................. 62 Estimate of the Mustakupu soil dumping area effects on surrounding water nature and fish............... 63 Lähteet............................... 64 11 Liitteet Bilagor............................ 67

1 Tiivistelmä 1 Resumé Vuosaaren sataman rakentaminen aloitettiin vuoden 23 alussa. Satamatoiminta Vuosaaressa on tarkoitus aloittaa vuoden 28 loppupuolella. Suurimmat vesistötyöt saatiin päätökseen jo vuoden 26 loppuun mennessä eikä esimerkiksi laajamittaisia ruoppauksia tai merihiekan ottoa tehty vuonna 27. Vuonna 27 vesistötyöt käsittivät sataman länsiosan täyttötöitä, laiturielementtien asentamista, pistolaitureiden loppuun saattamista sekä laituriurakoiden ruoppauksia. Laituriurakoiden massat olivat pääasiassa moreenia ja louhetta, jotka hyödynnettiin satamarakenteissa. Meriläjitysalueelle läjitettiin ainoastaan 7 1 m 3 ktr. Rakennustöiden vesistö- ja kalatalousvaikutuksia seurattiin kattavasti Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Seurantaan sisältyivät vuonna 27 vesi- ja sedimenttinäytteet, sameuskartoitukset, vedenlaatumallilla tehdyt simulaatiot, pohjaeläinseuranta (hiekanottoalueet), vesikasvillisuus, liejusimpukoiden ja kalojen haitta-ainepitoisuuksien tarkkailu, silakan kudun tarkkailu, kalanpoikasnuottaus sekä ammattikalastuksen seuranta. Satama-alueen sameuskartoituksissa havaittiin, että sameusvaikutukset olivat aikaisempiin vuosiin verrattaessa huomattavasti vähäisempiä. Tämä johtui pitkälti siitä, ettei satama-alueella tehty aiempien vuosien tapaan suuria ruoppaustöitä eikä merihiekan purkua. Sisäsaariston sukelluslinjoilla on ollut jo usean vuoden ajan viitteitä rakkolevän elinolosuhteiden heikentymisestä. Vuonna 27 havaittiin rakkolevän keskimääräisessä peittävyydessä ensimmäistä kertaa positiivinen suuntaus. Satamaa lähimmillä linjoilla suuntaus kuitenkin jatkui negatiivisena. Silakan kudun heikkeneminen vuosina 24 27 antaa viitteitä siitä, että satamatöillä on voinut olla haitallista vaikutusta kutuun sisäsaaristossa. Keski- ja ulkosaaristossa kutu oli edelleen heikkoa ja tilanne pysyi ennallaan. Orgaanisten tinayhdisteiden (OT) pitoisuudet satama-alueen ympäristön sedimentissä, liejusimpukoissa ja kaloissa pysyivät suunnilleen samalla tasolla aikaisempiin vuosiin verrattaessa. Ammattikalastajille tehdyn tiedustelujen perusteella satamatyöt häiritsivät pyyntiä vuonna 27 selvästi aikaisempia vuosia vähemmän. Meriläjitysalueen sameustarkkailussa ei havaittu sameuden kulkeutumista. Ulkosaariston kasvillisuuslinjoilla muutokset ovat olleet vähäisiä ja selitettävissä rakkolevän luontaisella vuosittaisella vaihtelulla. Meriläjitysalueen sedimenttien orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksissa tapahtui vuonna 27 kahden suuntaisia muutoksia. Liejusimpukoiden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet puolestaan kohosivat hieman. Sekä sedimenttien että liejusimpukoiden OT-pitoisuudet ovat asettuneet yleisesti ottaen melko alhaiselle tasolle, jossa kuitenkin tapahtuu vähäistä vaihtelua. Kaikkiaan Vuosaaren sataman ja väylän rakentamisen vesistövaikutukset tarkkailutulosten valossa olivat vuonna 27 ennakkoodotusten mukaisia. Byggandet av Nordsjö hamn inleddes i början av år 23. Man har för avsikt att inleda hamnverksamheten i slutet av år 28. De största vattendragsarbetena slutfördes redan innan slutet av år 26 och man utförde t.ex. inga omfattande muddringar eller någon betydande sandtäkt år 27. År 27 omfattades vattendragsarbetena av utfyllnadsarbeten i hamnens västra del, installation av kajelement, slutförandet av pirerna samt muddring invid kajerna. Massorna från kajområdena bestod i huvudsak av moren och stenblock, som utnyttjades i hamnkonstruktionerna. Till havs deponerades endast 7 1 fasta-m 3. Byggnadsarbetenas vattendrags- och fiskeriekonomiska verkning observerades heltäckande. enligt observationsprogram som Nylands miljöcentral och Nylands TE-central godkänt. I observationen ingick år 27 tagandet av vatten- och sedimentprov, grumlighetskarteringar, simuleringar av vattenkvalitetsmallar, observation av bottendjursfaunan (sandtäktsområdena), vattenväxtligheten, observation av skadliga ämneshalter i fisk och östersjömusslor, observation av strömmingsleken, fiskyngel notdragning samt observation av yrkesfisket. Vid hamnområdets grumlighetskartering märkte man, att grumlighetsverkningarna var betydligt mindre i jämförelse med med tidigare år. Detta berodde till en stor del på att det inte utfördes stora muddringar i hamnområdet såsom under tidigare år och ej heller någon tömning av havssand. På dykningslinjerna i den inre skärgården har man under flere års tid funnit tecken på en försämring av blåstångens livsförhållanden. År 27 observerades för första gången en positiv utveckling i blåstångens genomsnittliga täckningsgrad. På linjerna närmast hamnen fortsatte den negativa utvecklingen. Den försämrade strömmingsleken åren 24 27 tyder på att hamnarbetena kan ha negativa verkningar på leken i den inre skärgården. I den mellersta och den yttre skärgården var leken fortfarande svag och situationen bestod som förr. Halterna av organiska tennföreningar (OT) i hamnområdets sediment, östersjömusslor och i fisken, hölls ungefär på samma nivå i jämförelse med tidigare år. Enligt enkät riktad till yrkesfiskarna år 27 stördes fisket av hamnarbetena klart mindre än under tidigare år. Vid observationen av havsdeponeringsområdet märktes ingen transport av grumlighet. Förändringarna i den yttre skärgårdens växtlighetslinjer har varit obetydliga och kunnat förklaras med blåstångens årliga naturliga fluktuation. I halterna av organiska tennföreningar i havsdeponeringsområdets sediment skedde år 27 en dubbelriktad förändring. Halterna av organiska tennföreningar i östersjömusslorna steg dels en aning. Både sedimentens och östersjömusslornas OT-halter har allmän sett stannat på en relativt låg nivå, där det dock sker små variationer. Totalt sett har byggandet av Nordsjö hamn och farled, och dess inverkan på vattendraget, enligt resultaten från observationerna år 27, varit såsom förutsetts. 1

1 Abstract The construction of the Vuosaari Harbour started at the beginning of 23. The intention is to begin using the harbour at the end of 28. The major harbour works were accomplished at the end of 26 and no large scale dredging or sea sand extraction took place in 27. In 27 the harbour works included fillings in the harbours western part, installation of quay elements, finishing work for jetties and dredging for quay contracts. The quay contracts masses consisted mainly till and quarry, which were used later as a construction material in harbour constructions. Only 7,1 m 3 was dumped in the spreading area. The impact of construction work on the water system and fishery was monitored in compliance with a monitoring programme approved by the Uusimaa Regional Environment Centre and TE-centre. In 27 the monitoring included water and sediment sampling, turbidity surveying, water quality model applications, monitoring of zoobenthos (sea sand extraction area), seabed vegetation surveys, monitoring of contaminants in Baltic clams and fish, monitoring of Baltic herring spawn, monitoring of fish fry with seine net, and monitoring of professional fishing. In the turbidity monitoring of the harbour in 27 turbidity was on lower level than found previous years. This was mostly because there was no major dredging or sea sand dumping in the harbour area. In inner archipelagos dive transects has been observed a weakening of conditions for bladder wrack for several years during the construction of Harbour. In 27 a positive trend in average coverage of bladder wrack was observed for the first time. How ever, in diving transects closer to the harbour, the negative trend continued. The reduction in Baltic herring spawn in 24 27 indicates that the harbour work is having an adverse effect on spawning in the inner archipelago. The spawning in the middle and outer archipelago has for long been weak and the situation remained unchanged in 27. Concentrations of organotin compounds in the sediment of the surroundings of the harbour area, in Baltic clams, and in fish remained at the same level in 27 compared to 23 26. According to professional fishermen s opinions expressed by way of a fishing questionnaire, the harbour work hampered catching a lot less than in earlier years. In the turbidity survey of the spreading area no dispersal of solid material was observed. Minor changes were observed along the outer archipelago seabed vegetation dive transects. How ever, these changes can be caused by annual natural variation. In sediment samples taken from the dumping area no clear trend was observed in changes in concentrations of organotin compounds compared to previous year. In some samples the concentrations of organotin were higher and in some samples they were lower. The organotin concentrations in Baltic clams were some what on higher level than found in 26. Both concentrations of organotin compounds in sediment and in Baltic clams have stabilized on relatively low level, yet there is some variety in organotin compound levels. Altogether, the impact of the construction of the Vuosaari Harbour and fairway on the waterway in the light of the monitoring results in 27 was as expected. 2

2 Esipuhe ja hankekuvaus 2 Företal och projektbeskrivning Vuosaaren satamahanke käsittää Vuosaaren satamakeskuksen ja sataman liikenneyhteyksien (meriväylä, satamatie ja satamarata) rakentamisen. Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailun ensisijainen peruste on vuonna 1998 annettu Vuosaaren sataman ja satamaan johtavan meriväylän vesilupa, joka tuli lainvoimaiseksi lokakuussa 22. Vesistö- ja kalataloustarkkailun lisäksi satamahankkeen luontovaikutusten seuranta sisältää linnuston-, kasvillisuuden- ja pohjavesien seurannan, joista julkaistaan erilliset raportit. Vuosaaren satamakeskuksen maapinta-ala on yhteensä noin 232 ha, josta suljetun satama-alueen eli varsinaisen satamatoimintojen alueen osuus on noin 115 ha. Merestä täytetyn alueen pinta-ala on yhteensä noin 9 ha. Sataman rakenteiden alta on ruopattu savi ja laiturilinjoilta myös siltti. Vesiliikennöintialue on pääosin ruopattu tarvittavaan haraussyvyyteen, joka on pääosalla aluetta 12,5 m (MW) ja sataman itäpuolisella vesiliikennöintialueella 1,5 m (MW). Laitureiden perustamistason tai vesiliikennöintialueen haraustason yläpuolelta ruopatut kitkamaat (louhe, moreeni ja sora) on käytetty sataman täyttöihin. Täyttöihin soveltumattomat koheesiomaat (savi ja siltti) on läjitetty satamahankkeen meriläjitysalueelle Eestiluodon eteläpuolelle. Osa satama-alueesta on täytetty merihiekalla, joka on otettu Itä-Tontun ja Soratontun hiekanottoalueilta (kuva 1). Satamaan johtava 36 km:n pituinen ja vähimmäisleveydeltään 2 m leveä väylä on syvennetty louhimalla ja ruoppaamalla haraussyvyyteen 12,5 m (MW) väylän ulkopäässä vuonna 28 toteutettavaa pientä työkohdetta lukuun ottamatta. Sataman täyttöihin soveltumattomat massat on läjitetty satamahankkeen meriläjitysalueelle. Sataman rakentamisesta ja käytöstä vastaa Helsingin Satama sekä väylän rakentamisesta ja käytöstä Merenkulkulaitos. Ruoppauskohde/ Muddringsområde Vuosaari Nordsjö hamnprojektet omfattar byggandet av Nordsjö hamncentral och hamnens trafikförbindelser (havsfarleden, hamnvägen och hamnbanan). Grunderna för Nordsjö hamnprojektets vattendrags- och fiskeriobservation var Rk4b Rk2 Rk Eestiluodon hiekanotto/ Sandtäktsområden Mustakuvun läjitysalue/ Dumpningsområde Länsi-Tonttu (9.) Rk1 Läjitysalue/ Dumpningsområde Granö Itä-Tonttu Rk4a Rk3 Musta Hevonen Kuiva Hevonen (9.) Eestiluoto Hiekanottoalue/ Sandtäktsområde (9.) 1 2 3 4 5 km Kuva 1. Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyvät vesistötyökohteet. Bild 1. Vattenarbetsplatserna i anslutning till byggandet av Nordsjö hamn. det år 1998 givna tillståndet för byggandet av hamnen och farleden som leder in till hamnen fick laga kraft i oktober 22. Förutom vattendragsoch fiskeriobservationen innehåller naturobservationerna observationer av fågelfaunan-, växtligheten- och grundvattnet, över vilka det publiceras skilda rapporter. Markytan för Nordsjö hamncentral är totalt ca. 232 ha, av vilken det slutna hamnområdet m.a.o. det egentliga hamnverksamhetsområdets andel är ca. 115 ha. Arealen för området som fyllts ut i havet är totalt ca. 9 ha. Under hamnkonstruktionerna har man muddrat lera och under kajlinjerna även silt. Vattentrafikområdet har i huvudsak muddrats till behövligt röjningsdjup, huvudsakligen är området 12,5 m (MW) och vattentrafikledområdet öster om hamnen är 1,5 m (MW) djupa. De marksubstanser (stenblock, moren och grus) som har muddrats ovan kajernas grundnivå eller vattentrafikområdets röjningsnivå har använts vid utfyllnad av hamnen. De för utfyllnad olämpliga kohesionsmarksubstanserna (lera och silt) har deponerats på hamnprojektets havsdeponeringsområde söder om Estlotan. En del av hamnområdet är utfyllt med havssand, som har tagits från Östertokan och Grustokans sandtäktsområden (bild 1). Den 36 km långa och minst 2 m breda farleden har fördjupats genom sprängning och muddring med ett röjningsdjup på 12,5 m (MW), förutom ett arbetsskede som skall förverkligas år 28 i farledens yttersta ända. Massor som inte lämpar sig för utfyllnad av hamnen har dumpats på hamnprojektets havsdeponeringsområde. För byggandet och nyttjandet av hamnen ansvarar Helsingfors hamn samt för farledens byggande och bruk Sjöfartsverket. 3

Esipuhe ja hankekuvaus / Företal och projektbeskrivning Sataman ja meriväylän lupatilanne sekä tarkkailuohjelma Vuosaaren sataman lupaprosesseja ja niiden vaiheita on kuvattu tarkemmin mm. vuoden 26 vesistö- ja kalataloustarkkailuraportissa (Vatanen & Haikonen 27). Seuraavassa taulukossa on lueteltu tiivistettynä satamahankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailuun vuosina 23 27 liittyneet lupa- ja päätösprosessit. Hamnens och havsfarledens tillståndssituation samt observationsprogrammet Nordsjö hamns tillståndsprosesser och deras skeden har beskrivits noggrannare bl.a. i vattendrags- och fiskeriobservationsrapporten för år 26 (Vatanen & Haikonen 27). I följande tabell (tabell 1) har man i komprimerad form räknat upp tillstånds- och beslutsprosesserna i samband med hamnprojektets vattendragsoch fiskeriobservationer åren 23 27. Taulukko 1. Vuosaaren sataman rakentamishankkeen kannalta merkittävät lupaprosessit. Tabell 1. Viktiga tillståndprosesser för Nordsjö hamn byggprojektet. Lupatyyppi Tillståndstyp Vesiluvat Vattentillstånden Ympäristölupa Miljölov Muut Övriga Tarkenne Närmare Rakentaminen Byggandet TBT TBT TBT TBT TBT:tä sivuava TBT-anslutet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet TBT Tarkkailu Observation Aihe / kohde Orsak / åtgärd Sataman I-vaihe ml. meriväylä (LSVO) Hamnens I-skede hd. Farled (LSVO) Suojapenkereiden rakentamisen edell. ruoppaukset Muddring före byggande av skyddsvall Puhdistusruoppaus Rengörningsmuddring F-laiturin edustan ruoppaus Muddring utanför F-kajen Suojarakenteiden ulkopuolisen alueen ruoppaus Muddring av områden utanför skyddskonstruktionerna Meriläjitys, muutos Havsdeponering, ändring Sataman II-vaihe Hamnens II-skede Merihiekan otto ja käyttökohde, muutos Sandtäkt och användningsändamål, ändring Pistolaiturin CP1 rakentaminen Byggandet av piren CP1 Satama-altaan haraussyvyyden muutos Ändring av hamnbassängens röjningdjup Meriväylän rakentamisen muutos Ändring av farledens byggande Pistolaiturien GP1 ja GP2 tihtaalirakenteiden rakentaminen Pirerna GP 1 och GP 2, byggandet av dykalber Pilaantuneen sedimentin hyötykäyttö satamarakenteessa Nyttobruk av nedsmutsade sediment i hamnkonstruktionerna Vesistö- ja kalatal.tarkk.ohjelman hyväksyminen (viim. prosessi) Godkännandet av vattendrags- och fiskeriobservationen (sista prosessen) Lupaviranomainen, päätöspvm Tillståndsmyndighet, beslutsdatum Valitusaste, päätöspvm Besvärsinstans, beslutsdatum TE-k / TE-c UUS / NYL LSY VHaO KHO 24. 6. 24 18. 6. 24 9. 7. 1998 24. 2. 2 24. 1. 22 7. 6. 24 7. 9. 24 19. 1. 25 2. 12. 24 28. 12. 25 2. 11. 26 23. 6. 25 22. 3. 26 1. 12. 26 2. 9. 25 26. 5. 26 24. 8. 27 14. 12. 25 25. 5. 27 5. 6. 26 4. 5. 27 2. 2. 28 5. 6. 26 4. 5. 27 29. 6. 26 11. 9. 26 25. 6. 27 27. 11. 27 1. 3. 25 28. 12. 25 2. 11. 26 6. 7. / 22. 9. 25 Lyhenteet/Förkortningar: KHO = korkein hallinto-oikeus / högsta förvaltningdomstolen LSVO = Länsi-Suomen vesioikeus / Västra Finlands vattendomstol LSY = Länsi-Suomen ympäristölupavirasto / Västra Finlands miljötillståndsverk TE-k = Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus / Nylands arbetskrafts- och näringscentral UUS = Uudenmaan ympäristökeskus / Nylands miljöcentral VHaO = Vaasan hallinto-oikeus / Vasa förvaltningsdomstol Satamahankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman eri vaiheita on kuvattu yksityiskohtaisesti vuoden 26 raportissa (Vatanen & Haikonen 27). Hankkeen kestäessä ohjelmaa on päivitetty useaan otteeseen tarkkailuun paremmin soveltuvaksi. Viimeisin versio on päivätty 15. 9. 26 (Vatanen 26). Tarkkailuohjelman pohjalta tehtiin vuoden 27 osalta tarkennettu vesistötarkkailuohjelmaehdotus, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 12. 6. 27 (Dnro UUS-25-Y-39). Kalataloustarkkailun osalta tarkkailu jatkui ohjelman mukaisesti. Hamnprojektets vattendrags- och fiskeriobservationsprogrammets olika skeden har beskrivits mera detaljerat i rapporten för år 26 (Vatanen & Haikonen 27). Under projektets gång har programmet uppdaterats flere gånger för att bättre passa in i observationen. Den senaste versionen har daterats 15. 9. 26 (Vatanen 26). Med observationsprogrammet som grund gjordes för år 27 del ett noggrannare vattendragsobservationsprogramförslag, som Nylands miljöcentral godkände 12. 6. 27 (Dnr UUS- 25-Y-39). För fiskeriobservationens del fortsatte observationen enligt programmet. 4

Esipuhe ja hankekuvaus / Företal och projektbeskrivning Vesistö- ja kalatalousseurannan tulokset vuosilta 23 26 on raportoitu Vuosaaren satamahankkeen julkaisuja -sarjassa (Niinimäki ym. 24, Vatanen & Niinimäki 25, Vatanen ym. 26, Vatanen & Haikonen 27). Raportit ovat nähtävillä myös Vuosaaren Sataman internetsivuilla, www.vuosaarensatama.fi. Resultaten av vattendrags- och fiskeriobservationerna åren 23 26 har rapporterats i Nordsjö hamnprojekts publikationsserie (Niinimäki m.fl. 24, Vatanen & Niinimäki 25, Vatanen m.fl. 26, Vatanen & Haikonen 27). Rapporterna finns även på Nordsjö hamns internetsidor, www.vuosaarensatama.fi. Vesistö- ja kalataloustarkkailun toteuttaminen vuonna 27 Vuoden 27 vesistö- ja kalataloustarkkailun koordinoinnista ja tämän raportin kokoamisesta on vastannut Kala- ja vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen. Förverkligandet av vattendragsoch fiskeriobservationen år 27 För koordinering och sammanställning av denna 27 års Vattendrags- och fiskeriobservationsrapport har ansvarat Kala- ja vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen. Tarkkailun eri osatehtävistä ovat vastanneet seuraavat yhteisöt ja vastuuhenkilöt: Följande samfund och ansvarspersoner har ansvarat för observationens olika deluppgifter: Osaprojekti / Delprojekt Vesistötyöt / Vattendragsarbeten Sameusmittaukset / Grumlighetsmätningar Vedenlaatumalli / Mallberäkningar Levälinjat / Alglinjernas tillstånd Vesikasvustokart. / Kartering av vattenväxtligheten Silakan kutuseuranta / Strömmingens lekobservation Vedenlaatu (fys.-kem.) / Vattenkvaliten (fys. -kem.) Sedimentaatio / Sedimentationen Sedimentin laatu (OT ja PCB) / Sedimentens kvalitet (OT och PCB) Pohjaeläintutkimus (hiekanottoalue) / Bottendjursundersökningen (sandtäktsområdet) Liejusimpukoiden OT ja PCB / Östersjömusslornas OT och PCB Kalojen OT-pitoisuus / Halter av OT i fisken Kalanpoikaspyynnit / Fiskyngelfångst Ammattikalastus / Yrkesfisket Laboratoriotutkimukset, analyysit / Laboratorieundersökningar, analyser Orgaaniset tinayhdisteet, analyysit / Analys av organiska tennföreningar Vuosiraportin kokoaminen / Sammanställning av årsrapporten Toteuttaja / Förverkligades av Helsingin Satama / Helsingfors Hamn Luode Consulting Oy / Antti Lindfors, Mikko Kiirikki ja Olli Huttunen YVA Oy / Arto Inkala Alleco Oy / Panu Oulasvirta ja Karoliina Ilmarinen Alleco Oy / Panu Oulasvirta ja Karoliina Ilmarinen Alleco Oy / Panu Oulasvirta ja Karoliina Ilmarinen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Anneli Heitto Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Lauri Paasivirta ja Ari Haikonen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Ari Haikonen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Ari Haikonen Helsingin kaupungin ympäristökeskus / Helsingfors stads miljöcentral Galab Laboratories, Saksa / Tyskland Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen ja Ari Haikonen Tilaajan, Helsingin Sataman, edustajat tarkkailussa ovat olleet: Representanter, för beställeren Helsingfors hamn, har varit: Projektinjohtaja / Projektledare Antti Mäkinen MMM, limnologi / MMM Limnolog Ari Piispanen (Ramboll Finland Oy) Vuosaaren satamahankkeeseen liittyvien tarkkailujen kanssa tehtäviä muita tarkkailuja Länsi-Suomen vesioikeus myönsi Helsingin kaupungille jatkoluvan ruoppausmassojen läjittämiseen itäisen Helsingin edustan merialueella sijaitsevalle Mustakuvun läjitysalueelle 26. 1. 1998 (LSVEO 5/1998/1). Vesioikeuden päätöksen mukaan Luvan saajan on tarkkailtava vuosittain vaikutuksia ja läjitysmassojen pysyvyyttä merialueella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Helsingin Sataman tilaamana vuoden 27 vesistö- ja kalataloustarkkailua on toteutettu Kala- ja vesitutkimus Oy:n 31. 12. 1998 laatiman ohjelman mukaan (Nurmi & Niinimäki 1998). Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö hyväksyi ohjelman kirjeellään 24. 8. 1999 Dnro 582/572-98. Kalojen OT-pitoisuuksien seurantaa Uudenmaan TE-keskus tarkensi 1. 6. 26 tekemällään päätöksellä (Dnro 1623/5723/5). Tark Andra observationer som utförs i samband med observationerna för Nordsjö hamnprojektet Västra Finlands vattendomstol beviljade Helsingfors stad fortsatt tillstånd för deponering av muddringsmassor utanför östra Helsingfors vid Svartkubbens deponeringsområde den 26. 1. 1998 (LSVEO 5/1998/1). Enligt vattendomstolens beslut bör Tillståndshavanden årligen observera verkningarna och deponeringsmassornas stabilitet i havsområdet på sätt som Nylands miljöcentral godkänt och Nylands T&E-central godkänt för verkningar på fiskbeståndet och fisket. Den av Helsingfors hamn beställda vattendrags- och fiskeriobservationen för år 27 har förverkligats enligt program som Kala- ja vesitutkimus Oy den 31. 12. 1998 uppgjort (Nurmi & Niinimäki 1998). Fiskerienheten på Nylands TE-central godkände pogrammet i sitt brev av den 24. 8. 1999 Dnr 582/572-98. Observationen av fiskens OT-halter preciserade Nylands TE-central genom sitt beslut av den 1. 6. 26 (Dnr 1623/5723/5). Observationen har förverkligats av Luode Con 5

Esipuhe ja hankekuvaus / Företal och projektbeskrivning kailun toteuttajina ovat olleet Luode Consulting Oy (sameuden leviäminen), Alleco Oy (levälinjat ja silakan kutu) sekä Kalaja vesitutkimus Oy (sedimenttinäytteet, kalojen OT-pitoisuudet, kalastus). Kun Mustakuvun läjitysalueen tarkkailut menevät osin päällekkäin Vuosaaren satamahankkeen tarkkailujen kanssa, on tähän raporttiin koottu myös Mustakuvun läjitysalueen tarkkailutulokset vuoden 27 osalta. Helsingin energian Vuosaaren voimalaitoksen toimintaan liittyen alueella tehdään vedenlaadun tarkkailua rinnan Vuosaaren satamahankkeen tarkkailujen kanssa (Vatanen ym. 25). Vesistötarkkailusta valmistuu Helsingin energian voimalaitosten vesistötarkkailuiden osalta erillinen raportti (Heitto & Vatanen 28). sulting Oy (spridning av grumlighet), Alleco Oy (alglinjer och strömmingens lek) samt Kala-ja vesitutkimus Oy (sedimentprover, fiskens OT-halter, och fisket). Då Svartkubbens observationer delvis går på varandra med Nordsjö hamnprojektets observationer, har man i denna rapport även sammanställt observationsresultatet från Svartkubbens deponeringsområde, för år 27. I samband med verksamheten för Helsingfors energis kraftverk i Nordsjö utförs i området en observation av vattenkvaliten parallelt med Nordsjö hamnprojektets observationer (Vatanen m.fl. 25). Över vattendragsobservation för Helsingfors energis kraftverks vattendragsobservationens del, blir en skild rapport klar (Heitto & Vatanen 28). 6

3 Vesistötyöt 3 Vattendragsarbetena 3.1 Ruoppaus- ja täyttötyöt vuosina 23 27 Vuosaaren sataman rakentaminen aloitettiin vuoden 23 alussa ja liikenneyhteyksien rakentaminen loppukesällä 23. Intensiivisimmillään vesistötyöt olivat avovesikausina 24 26. Väyläruoppaukset saatiin vuoden 25 loppuun mennessä valmiiksi lukuun ottamatta väylän ulkopään ruoppausta. Vuonna 26 myös satama-alueen ruoppaus- ja täyttötyöt saatiin suurelta osin jo tehtyä. Vuonna 27 rakennustyöt keskittyivätkin satamakentän alueelle. Vesistötöiden osalta tehtiin täyttöjä, pienimuotoisia ruoppauksia, pohjien tasausta sekä laiturielementtien ja pistolaitureiden asentamisia. Vuodelle 28 jää tehtäväksi vesistötöistä vielä: 1. Telakka-altaan väylän eli Ruusuniemen kanavan rakentaminen - pääosin moreenin kaivua ja louhintaa - meriläjitysalueelle viedään massat, joita ei voida hyödyntää sataman ja Vuosaaren Merikeskuksen (aikaisemmin Vuosaarenlahden venesatama) rakentamisessa 2. Eteläisimmän satamanosan rakentaminen - A-laiturin edustan haraussyvyyden lisääminen (louhinta/ ruoppaus meriläjitykseen massat, joita ei voida hyödyntää sataman ja Vuosaaren merikeskuksen rakentamisessa) - aallonmurtajan länsiosan leventäminen (louhetäyttö) - pistolaiturin tai tihtaalin rakentaminen lähtien aallonmurtajan länsiosan levennyksestä (paalutus, ei ruoppausta) - hinaajalaiturin rakentaminen aallonmurtajan eteläosan sisäpuolelle (paalutus, ei ruoppausta) - lumenkaatolaiturin rakentaminen aallonmurtajan kulman ulkopuolelle (paalutus, ei ruoppausta) 3. C-laiturin lähiedustan syventäminen - massat meriläjitysalueelle 4. GP-pistolaiturien paalutus 5. Meriväylän ulkopään louhinta/ruoppaus - massat satamaan, Merikeskukseen tai meriläjitysalueelle Rakentamisen aikataulu on suunniteltu siten, että satamatoiminta voi käynnistyä vuoden 28 loppupuolella. Sataman ruoppauksia ja täyttöjä on tehty vuosina 23 27 voimassa olleiden lupien mukaisilla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymillä alueilla. Vuoden 25 lopussa satamahankkeessa tavanomaisesti ruopattu massamäärä oli n. 5,1 milj. m 3 ktr, Kuva 2. Satamatyömaa joulukuussa 27. Bild 2. Hamnarbetsområdet i december 27 3.1 Muddrings- och utfyllnadsarbetena åren 23 27 Byggandet av Nordsjö hamn inleddes i början av år 23 och byggandet av trafikförbindelserna i slutet av sommaren 23. Som intensivast var vattendragsarbetena under öppetvattenperioderna 24 26. Farledsmuddringarna slutfördes inom år 25 förutom muddring av farledens yttre ända. År 26 fick man även hamnområdets muddrings- och utfyllnadsarbeten till en stor del gjorda. År 27 koncentrerades arbetena främst till hamnfältsområdet. För vattendragsarbetenas del utfördes utfyllnader, småskaliga muddringar, utjämningar av bottnen samt anläggandet av kajelementen och pirerna. För år 28 återstår ännu vattendragsarbeten att utföras: 1. Byggandet av Varvsbassängen mao. Rosenuddskanalen - huvudsakligen grävning av morän och sprängningsarbeten - de massor förs till havsdeponeringsområdet, som inte kan utnyttjas vid byggandet av hamnen och Nordsjö Havscentral (tidigare Nordsjö vikens båthamn) 2. Byggandet av hamnens sydligaste del - en utökning ava-kajens röjningsdjup (sprängning/muddring havsdeponering av massor, som inte kan utnyttjas vid byggandet av hamnen och Nordsjö Havscentral) - en bräddning av den västra vågbrytaren (sprängstensutfyllning) - byggandet av pirer och dykalber med utgångspunkt från den västra vågbrytarens utbräddning (pålning, ingen muddring) - byggandet av en kaj för bogserbåtar vid vågbrytarens södra inre sida (pålning, ingen muddring) - byggandet av en snöstjälpningskaj vid den yttre sidan av hörnet på vågbrytaren (pålning, ingen muddring) 3. Fördjupandet av C-kajens närområde - massorna till havsdeponeringsområdet 4. Pålning av GP-pirerna 5. Sprängnings-/muddringsarbeten vid havsfarledens yttre ända - massorna till hamnen, till Havscentralen eller havsdeponeringsområdet Tidtabellen för byggandet har planerats sålunda, att hamnverksamheten kan inledas i slutet av år 28. Hamnens muddringar och utfyllnadsarbeten har gjorts under åren 23 27 enligt i kraft varande tillstånd och på områden som Nylands miljöcentral godkänt. I slutet av år 25 hade man 7

Vesistötyöt / Vattendragsarbetena josta mereen läjitettyjen savi- ja silttimassojen osuus oli n. 4,1 milj. m 3 ktr. Väylätöiden osuus ruoppausmäärästä oli n. 1,2 milj. m 3 ktr ja meriläjitysmäärästä n.,2 milj. m 3 ktr. Tämän lisäksi TBTpitoisia, puhdistusruopattuja massoja sijoitettiin Niinilahden alueelle noin,45 milj. m 3 ktr ja samalla massojen mukana 96,5 kg TBT:tä. Vuonna 26 ruopattiin ja läjitettiin massoja yhteensä noin,99 milj. m 3 ktr. Satamahankkeen kokonaisruoppausmäärä oli vuoden 26 päättyessä noin 6,1 milj. m 3 ktr. Vuonna 27 ruoppaukset olivat vähäisiä ja meriläjitysalueelle läjitettiin massoja ainoastaan 7 1 m 3 ktr. sedvanligt muddrat en massa på 5,1 milj. m 3 fasta m 3, av vilka andelen ler- och siltmassor som dumpats till havs var ca. 4,1 milj. fasta m3. Farledsarbetenas andel av muddringsmängderna var ca. 1,2 milj. fasta m 3 och havsdeponeringsmängden ca.,2 milj. fasta m3. Därtill placerades TBT-haltiga, rengörningsmuddringsmassor i Bastöviken området ca.,45 milj. fasta m 3 och tillsammans med massorna 96,5 kg TBT. År 26 muddrades och deponerades massor för hamnprojektet, totalt ca.,99 milj. fasta m 3. År 27 var muddringarna små och till havsdeponeringsområdet deponerades endast 71 fasta m 3. Vuosaaren satamassa ruoppauksia ja pehmeiden ruoppausmassojen sijoittamista tehtiin vuosina 23-27 seuraavasti: Åren 23-27 utfördes vid Nordsjö hamn muddringar och placering av mjuka muddringsmassor enligt följande: Vuosi År Alkoi ja päättyi Inleddes och avslutades Ruopattiin savea milj. proomu-m 3 /m 3 ktr Muddrades lera milj pråm-m 3 /m 3 fkm Sijoitettiin Niinilahteen milj. m 3 ktr Placerades i Bastöviken milj pråm-m 3 /m 3 fkm Sijoitettiin meriläjitysalueelle milj. proomu-m 3 /m 3 ktr Placerades på havsdumpningsplatsen milj pråm-m 3 /m 3 fkm 23 24 25 26 27 kesäkuu joulukuu juni december huhtikuu joulukuu april december huhti joulukuu april december huhti marraskuu april november tammi toukokuu januari maj,35/,3,35/,3 2,8/1,88 2,8/1,88 2,17/1,74,45*) 2,17/1,74 1,25/,99 1,25/,99 <,1 <,1 *) TBT-pitoisia massoja / TBT-haltiga massor Matosaari Matosaari Varissaari Varissaari Käringholmen Käringholmen Kalkkisaari Kalkkisaari Niinilahden täyttöalue MELUSEINÄ Meluseinä MELUSEINÄ Massastabiloitu pilaantunut sedimentti Laiturielementit asennettu Laiturielementit asennettu Entinen telakka-alue Entinen telakka-alue Telakka-allas Telakka-allas Ruusuniemi Kalkkisaarenselkä Ruusuniemi Kalkkisaarenselkä Vuosaarenlahden venesatama Aallonmurtaja Vuosaarenlahden venesatama Aallonmurtaja Vuosaarenlahti Vuosaarenlahti Skata 5 m 1 m Pikku Niinisaari Skata 5 m 1 m Pikku Niinisaari Kuva 3. Vuosaaren sataman täyttötilanne vuoden 27 alussa. Bild 3. Situationen för Nordsjö hamns utfyllnadsarbeten i början av år 27. Kuva 4. Vuosaaren sataman täyttötilanne vuoden 27 lopussa. Bild 4. Situationen för Nordsjö hamns utfyllnadsarbeten i slutet av år 27. 8

Vesistötyöt / Vattendragsarbetena Vuosaaren väylätyöt Väylätyökohteet ilmenevät kuvasta 1. Vuosaaren väylän ruoppaustyöt tehtiin pääosin vuosina 24 ja 25. Väyläruoppaukset saatiin vuonna 25 lähes valmiiksi, eikä niitä tehty vuosina 26-27. Tekemättä on vielä pienimuotoinen louhinta/ruoppaus (noin 2 m 3 ) meriväylän ulkopäässä, joka toteutetaan vuonna 28. Nordsjö farledsarbeten Farledsarbetsområdena framgår ur bild 1. Muddringsarbetena för Nordsjö farled utfördes i huvudsak åren 24 och 25. Farledsmuddringarna blev nästan klara år 25, och man gjorde inga åren 26-27. Ogjorda är ännu små sprängningar/ muddringar (ca. 2 m 3 ) i havsfarledens yttre ända, vilka förverkligas år 28. Vuosaaren väylän ruoppaustyöt vuosina 24 ja 25. Nordsjö farledens muddringsarbeten åren 24 och 25. Vuosi År Alkoi ja päättyi Inleddes och avslutades Ruopattiin savea, milj. proomu m 3 /m 3 ktr Muddrades lera, milj pråm-m 3 /m 3 fkm Sijoitettiin satamaan, milj. m 3 ktr Placerades i hamnen, milj m 3 fkm 24 19.4. 3.12.,3/,3,67,3/,3 25 21.4. 12.1.,28/,22,25,28/,22 Sijoitettiin meriläjitysalueelle, milj. proomu-m 3 /m 3 ktr Placerades på havsdumpningsplatsen, milj pråm-m 3 /m 3 fkm Läjitykset meriläjitysalueelle ja Mustakuvun läjitysalueelle Sataman meriläjitysalueelle Eestiluodon eteläpuolelle läjitettiin vuonna 27 ainoastaan 7 1 m 3 ktr. Läjitysmassoista 5 4 m 3 ktr läjitettiin talvella 27. 1. 3. 2. ja vain 1 7 m 3 ktr keväällä 8. 5. 16. 5. Mustakuvun läjitysalueelle läjitettiin vuonna 27 yhteensä 5 5 m 3 ktr meriläjityskelpoisia massoja. Kokonaismäärästä 4 m 3 oli peräisin elokuussa tehdystä Vuosaarenlahden pienvenesataman ruoppauksesta, loput 1 5 m 3 oli peräisin kolmesta erilliskohteesta. Hiekanotto Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyen on hiekanottoa tehty kahdelta hiekanottoalueelta, Itä- Tontulta ja Soratontulta (kuva 1). Hiekanotto käynnistyi vuonna 24, jolloin 1. 9. 25. 1. nostettiin hiekkaa Itä-Tontulta kaiken kaikkiaan 1,65 milj. m 3. Vuonna 25 hiekanotto sijoittui loppuvuoteen 14. 1. 25 3.1. 26. Tällöin Soratontun hiekanottoalueelta nostettiin 2,47 milj. m 3. Myös Itä-tontulla tehtiin koenostoja, mutta hiekkamäärä jäi vähäiseksi,,8 milj. m 3. Vuonna 26 hiekanotto sijoittui hieman aikaisemmaksi, 11.8.-5.1. Hiekanottoa tehtiin molemmilta hiekanottoalueilta. Soratontulta nostettiin yhteensä,78 milj. m 3 11. 8. 1. 9. ja Itä-Tontulta 1,42 milj. m 3 3. 9. 5.1. Vuosina 1998 27 läjitysmäärät ovat olleet seuraavat: Åren 1998 27 har Svartkubbens dumpningsmängderna varit följande: Vuosi / År Läjitys m 3 / Dumpning, m 3 1998 18 1999 17 2 27 4 21 51 22 2 15 23 234 3 24 7 3 25 5 69 26 6 75 27 5 5 Deponeringarna på havsdeponeringsområdet och Svartkubbens deponeringsområde På hamnens havsdeponeringsområde söder om Estlotan dumpades år 27 endast 7 1 m 3 fasta m 3. Av dumpningsmassorna dumpades 54 m 3 fasta m 3 på vintern 27. 1. 3.2. och bara 1 7 m 3 fasta m 3 på våren 8. 5. 16. 5. På Svarkubbens deponeringsområde deponerades år 27 totalt 5 5 m 3 fasta m 3 havsdeponeringsdugliga massor. Totalmängden 4 m 3 härrörde sig från muddringar i småbåtshamnen i augusti, resten 15 m 3 härrärde sig från tre skilda områden. Sandtäkten I anslutning med byggandet av Nordsjö hamn har sandtäkt skett från två sandtäktsområden, Östertokan och Grustokan (bild 1). Sandtäkten startade år 24, varvid man lyfte sand från Östertokan mellan den 1.9. och 25.1. allt som allt 1,67 milj. m 3. År 25 inföll sandtäkten till slutet av året 14. 1. 25 3.1. 26. Härvid lyfte man från Grustokans sandtäktsområde 2,47 milj. m 3. Även från Östertokan gjordes provlyftningar, men sandmängden förblev liten,,8 milj. m 3. År 26 skedde sandtäkten en aning tidigare, 11. 8. 5.1. Sandtäkt skedde på bägge sandtäktsområdena. Från Grustokan lyftes totalt,78 milj. m 3 11. 8. 1. 9. och från Östertokan 1,42 milj. m 3 3. 9. 5.1. 9

4 Vesistötarkkailu 4.1 Vedenlaadun seuranta Anneli Heitto 4.1.1 Sääolot vuonna 27 Vuoden 27 sään erityispiirteenä oli lauha ja sateinen tammikuu ja kevään alkaminen aikaisin. Talvesta muodostui siis hyvin lyhyt. Kevään ja kesän säät olivat vaihtelevia ja lämpötilat lähellä keskimääräisiä. Seuraavissa kappaleissa esiteltävät säätiedot on kerätty Ilmatieteenlaitoksen Isosaaren havaintoasemalta. 4.1.1.1 Talvi (tammi-maaliskuu) Marraskuun puolivälissä alkanut ennätyksellisen lämmin sääjakso jatkui vielä tammikuussakin. Tammikuu oli lisäksi poikkeuksellisen sateinen, ja sateet tulivat paljolti vetenä. Vasta kuun puolivälin jälkeen sää selvästi kylmeni. Kuukauden keskilämpötila oli Helsingin Isosaaressa, C. Tammikuun kokonaissademäärä oli 88 mm. Helmikuu puolestaan oli tavallista kylmempi ja vähäsateisempi. Kuukauden keskilämpötila oli 7,3 C ja sademäärä 18 mm. Maaliskuun puolivälissä sää muuttui jälleen lämpimäksi. Lumi suli koko Etelä-Suomesta, ja kaiken kaikkiaan talvi jäi hyvin lyhyeksi. Kuukauden keskilämpötila oli 2 C ja sademäärä 3 mm. 4.1.1.2 Kevät (huhti-toukokuu) Huhtikuun säät olivat vaihtelevat. Ennätyslämpiminä päivinä mitattiin yli 2 asteen lämpötiloja ja toisaalta esiintyi myös pakkasia. Isosaaressa korkein lämpötila oli 15,5 C ja alin 3,4 C. Toukokuun lämpötilat ja sademäärät olivat lähellä keskimääräisiä. Kuun loppupuolella säätyyppi oli kuitenkin erityisen lämmin ja kostea, ja monin paikoin, mm pääkaupunkiseudulla, esiintyi poikkeuksellisia rankkasateita. Kaisaniemessä kuukauden korkein lämpötila oli 25,7 C, Isosaaressa 17,3 C. 4.1.1.3 Kesä (kesä-elokuu) Kesä- ja heinäkuun säät olivat epävakaiset, ja lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan. Ajoittain esiintyi myös kovia tuulia. Elokuu sen sijaan oli pääosin lämmin ja poutainen, ja siitä muodostui kesän lämpimin kuukausi. Isosaaressa kuukauden keskilämpötila oli 17,3 C. 4.1.1.4 Syksy syystalvi (syys-joulukuu) Syyskuu alkoi koleana ja sateisena. Kuukauden sademäärä oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa suurempi, mutta keskilämpötila lähellä keskimääräistä loppukuun lämpimien päivien tasoittaessa kuun alkupuolen kylmiä säitä. Lokakuun sää oli hyvin vaihteleva. Marraskuu oli keskilämpötiloiltaan ja sademääriltään lähellä keskimääräistä. Mantereella kuitenkin satoi paikoitellen runsaasti. Joulukuu oli hyvin lämmin, Isosaaressa kuukauden keskilämpötila oli 2,8 C, ja pakkaspäiviä oli vain 9. Sademäärät olivat Helsingin Kaisaniemen ja Vantaan säähavaintoasemilla suuret, 86 ja 93 mm, Isosaaressa pienemmät, 59 mm. 4.1.1.5 Vedenkorkeus ja tulvat Tammikuun lauhat säät ja runsaat vesisateet nostivat jokien virtaamia. Vantaanjoen maksimivirtaama Oulunkylän kohdalla oli 19. 1. keskimääräisen kevättulvan luokkaa, 74 m³/s. Kylmän helmikuun aikana kertyneet vähäiset lumet sulivat jo maaliskuussa. Kevään tulvahuippu ajoittui tavallista aikaisemmaksi, maaliskuun loppupuolelle. Kesäajan virtaamat eivät poikenneet tavanomaisista. Koko vuoden 27 korkeimmat tulvahuiput ajoittuivat marras- ja joulukuulle. Meriveden korkeus vaihteli Helsingin edustan merialueella vuonna 27 pääasiassa välillä 2 ja +5 cm. 4.1.2 Vesinäytteet ja niiden tulokset 4.1.2.1 Vakioseurannan havaintopaikkojen veden laatu Vakioseurannan havaintopaikat sijaitsevat saaristossa, jonka sisemmässä osassa Sipoonjoen vaikutus veden laatuun on huomattava (kuva 5). Uloimmat havaintopaikat ovat mereisiä. Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Vesialue on luokiteltu yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäväksi. Alueelle johdetaan Helsingin Energian Vuosaaren A- ja B- voimalaitosten jäähdytysvedet. Niiden vaikutus vesialueen tilaan on seurannan mukaan vähäinen. Asumajätevesikuormitusta alueelle ei nykyään kohdistu. Vuoden 27 kuluessa alueella on ollut käynnissä useita vesistötöitä liittyen Vuosaaren sataman rakentamiseen. Lisäksi Vuosaarenlahden pienvenesataman alueella toteutettiin 1. 8. 3. 9. ruoppaus. Vesinäytteitä otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti neljänä ajankohtana, sillä kesäkuukausina varsinaisia vesistötöitä ei tehty. Näytteet otettiin tammi- (11. 1.), touko- (21. 5.), elo- (21. 8.) ja marraskuussa (2. 11.). Näytteenotot liittyivät myös Helsingin energian Vuosaaren A- ja B-voimalaitosten vesistötarkkailuun. Vesistötarkkailun havaintopaikat olivat seuraavat: nimi no sijainti (KKJ) näytesyvyys Työmaan edusta 16 34537-667978 1 m, 5 m, 9 m Kalkkisaarenselkä 174 256686-66792 1 m, 5 m,13 m Mölandet 18 256786-667754 1 m, 5 m, 15 m Vuosaarenlahti 182 256621-667779 1 m, 5 m, 8 m Granö 113 256863-668146 1 m, 6 m Skatanselkä 111 256666-667668 1 m, 5 m, 12 m Näytteistä määritettiin näkösyvyys (SDT), lämpötila (TEMP), ph (ph;el), hapen pitoisuus (O2D;TI), suolaisuus (SAL;CN), sameus (TURB;TUA), alkaliteetti, (ALK;TID), typen kokonaispitoisuus (NTOT;D11;SP), fosforin kokonaispitoisuus (PTOT;D11;SP), SO4-pitoisuus (SO4;F;IC) ja a-klorofylli (CP;E12) -4 m avovesikaudella. Vesinäytteet analysoitiin Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen laboratoriossa. Havaintokertojen vedenlaatutulokset on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle kunkin näytteenottokerran jälkeen ja viety vedenlaaturekisteriin (PIVET). Vesianalyysien tulokset on esitetty liitteessä 1. 1

Vesistötarkkailu Havaintopaikka / Observationsstation Jäähdytysveden ottopaikka / Kylvattenitag Jäähdytysveden purkupaikka/ Kylvattenutsläppsplats Luonnonsuojelualue/ Naturskyddsområde Kuva 5. Vesinäytteenottopaikat Vuosaaren satamatyömaan läheisyydessä vuonna 27. Bild 5. Niinilahti Vuosaari Porvarinlahti Uutela 174 Kalkkisaarenselkä 16 Pikku Niinisaari Vuosaarenlahti 182 111 Skatanselkä Vattenprovtagningsstationerna i närheten av Nordsjö hamnarbetsplatserna år 27. 113 Granofjärden Granö Mölandet 18 1 km Meri oli tammikuussa koko tarkkailualueella jääpeitteetön. Tammikuun runsaista sateista ja suurista valunnoista huolimatta merivesi oli Granönselälle (113) asti melko suolaista, suolapitoisuus vaihteli alueen eri osissa välillä 5,3 5,77 %. Vuosaarenlahdella (182) koko vesipatsaan sameus- ja kiintoainepitoisuus olivat ympäröiviin vesialueisiin verrattuna kohonneet. Pitoisuudet olivat suurimmat viiden metrin näytesyvyydellä, sameus 17 FTU ja kiintoainepitoisuus 32 mg/l. Myös kokonaisfosforin pitoisuus oli lievästi kohonnut 5 m näytesyvyydellä. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat korkeimmat Mölandetin aseman (18) alusvedessä (59 µgp/l ja 68 µgn/l). Muuten alueen ravinnetaso ei poikennut tavanomaisesta. Toukokuussa havaintoalueen kaikilla asemilla vesipatsas oli jo kerrostunut. Makeavesivaikutusta ei juurikaan ollut nähtävissä. Keväinen kokonaisfosforitaso alueella vaihtelee vuosittain välillä 2 4 µgp/l, ja kevään 27 pitoisuudet sijoittuivat tälle vaihteluvälille lukuun ottamatta Skatanselän vertailuasemaa (111), jossa päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli vain 14 µg/ l. Koko alueen kokonaistyppitaso oli matalampi kuin edellisenä keväänä vastaavaan aikaan. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat pienet ja vaihtelivat välillä 3,2 µg/l (Skatanselkä) 4,1 µg/l (Mölandet). Sameusarvot olivat lievästi kohonneet työmaan edustalla (16) sekä Kalkkisaarenselän (174) ja Mölandetin alusvedessä. Pitoisuudet vaihtelivat 9 mg/l (Vuosaarenlahti) ja 14 mg/l (työmaan edusta) välillä. Elokuun havaintokerralla koko havaintoalueella vesimassa oli kerrostunut. Vesi oli lämmintä ja alusveden happipitoisuus lievästi alentunut kaikilla havaintopaikoilla. Vesi oli melko suolaista, suolaisuus vaihteli välillä 5,8 5,27 promillea. Sameusarvot eivät olleet elokuussa merkittävästi koholla millään havaintopaikalla. Suurimmat arvot (4,2 4,6 FTU) mitattiin Granön, Kalkkisaarenselän ja Mölandetin alusvedessä. Kiintoainepitoisuus oli lievästi muuta havaintoaluetta korkeampi työmaan edustalla päällys- ja alusvedessä. Alusvedessä myös kokonaisfosforin pitoisuus oli vähän korkeampi kuin muualla. Kokonaistyppitaso oli koko havaintoalueella selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna elokuussa. Myös havaintoalueen sisempien asemien kokonaisfosforipitoisuudet olivat edellisvuoden elokuuta pienemmät, joskin uloimmilla havaintopaikoilla päällysveden fosforitaso oli vähän edellisvuotta korkeampi. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat päällysvedessä korkeimmat Granönselällä (5 µg/l N ja 47 µg/l P). Klorofylli-a:n arvot vaihtelivat välillä 9,4 µg/l (Skatanselkä) 16,5 µg/l (Granö) ja olivat hieman alhaisemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna elokuussa. Marraskuussa vesi oli viileää, lämpötila vaihteli havaintoalueella välillä 3, 4,8 C. Sameusarvot ja kiintoainepitoisuus eivät olleet kohonneet millään havaintopaikalla. Myös kokonaisravinteiden pitoisuuksissa vaihtelu eri havaintopaikkojen välillä oli vähäistä. Marraskuun alkupuolen runsaat sateet olivat nähtävissä Granönselällä vähän muita havaintopaikkoja matalampana suolaisuutena, sekä hyvin lievästi kohonneina ravinne- ja kiintoainepitoisuuksina ja sameutena. Veden laatu oli pääpiirteissään samankaltainen kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Vuoden 27 aikana Vuosaaren sataman rakennustyöt näkyivät lievänä sameusarvojen ja kiintoainepitoisuuksien kasvuna lähinnä työmaan edustalla. Vähäisiä pitoisuusnousuja todettiin talven ja kevään näytteenottokerroilla myös Kalkkisaarenselällä, Vuosaarenlahdella ja Mölandetissa. Alueen ravinnepitoisuuksiin satamatyöt eivät vaikuttaneet. 4.1.2.2 Mustakuvun läjityksen vedenlaatuseuranta 27 Mustakuvun läjityspaikalta ei tehty vedenlaadun tutkimuksia. Läjityksen vaikutuksia on tarkasteltu käyttäen Helsingin edustan merialueen tarkkailun intensiivihavaintopaikkojen 111 ja 114 tuloksia. Tulokset ja niiden tarkempi tarkastelu julkaistaan Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 27 -raportissa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita -sarjassa. Havaintopaikka 111 sijaitsee Skatanselällä, läjitysalueesta koilliseen, ja se kuuluu myös Vuosaaren voimalaitoksen ja osin Vuosaaren sataman rakentamisen vesistötarkkailun havaintopaikkoihin. Havaintopaikka 114 sijaitsee Länsi-Tontulta etelälounaaseen. Skatanselän havaintopaikalla 111 sameusarvot vaihtelivat vuonna 27 välillä 1,4 5,9 FNU. Korkein pitoisuus mitattiin 23. 5. alusvedestä. Skatanselällä sameusarvoihin vaikuttivat ajoittain jokivedet ja sataman rakennustyöt sekä päällysvedessä levätilanne. Mustakuvun läjityksen vaikutukset eivät ulottuneet Skatanselälle. Länsi-Tontun havaintopaikalla 114 sameusarvot olivat koko vuoden pääsääntöisesti alueelle tyypillisellä tasolla: alle 2 FNU tai sen tuntumassa. Heinäkuussa päällysveden sameus kohosi sinileväkukinnasta johtuen lyhytaikaisesti arvoon 6,2 FNU. Samaan aikaan kohonneen sameusarvon kanssa mitattiin päällysvedestä kohonnut klorofyllipitoisuus sekä korkea ph ja hapen ylikyllästystila. Myös kokonaisravinnepitoisuudet olivat kohonneet. Mustakuvun läjityksen vaikutuksia ei todettu. 11

Vesistötarkkailu 12 4.1.2.3 Orgaanisten tinayhdisteiden esiintyminen vedessä 4.1.2.3.1 Orgaaniset tinayhdisteet vakioseurannan havaintopaikoilla Vuonna 27 vesinäytteistä määritettiin orgaanisia tinayhdisteitä touko- ja elokuussa. Suodattamattomat vesinäytteet, joista orgaaniset tinayhdisteet määritettiin otettiin 1, m pinnalta ja 1, m pohjan pinnan yläpuolelta. Vesinäytteet pakastettiin ennen määritettäväksi lähettämistä OT-yhdisteiden hajoamisen estämiseksi. Orgaaniset tinayhdisteet analysoitiin Galab-laboratoriossa Saksassa ja kiintoainepitoisuudet Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen laboratoriossa. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen (Dnro UUS-25- Y-39) mukaisesti organotinamääritykset tehtiin vain ns. hyötykäyttöluvan mukaisista pisteistä: T1 ja T2 (kuva 6). Jos pitoisuudet olisivat ylittäneet valtamerivedelle asetetun raja-arvon 7,4 ng/l (EPA 23), olisi määritykset tehty kaikista tarkkailuohjelman mukaisista vesinäytteenottopisteistä. Entinen telakka-alue Telakka-allas Ruusuniemi Skata Vuosaarenlahden venesatama Varissaari Meluseinä MELUSEINÄ Vuosaarenlahti 5 m Kalkkisaari Aallonmurtaja Kuva 6. TBT-vesinäytteiden ottopaikat. Bild 6. TBT-vattenprovtagningsstationerna. T1 Matosaari 1 m Laiturielementit asennettu Kalkkisaarenselkä Käringholmen Pikku Niinisaari Ns. hyötykäyttöluvan mukaisilla pisteillä oli kaikkien OT-yhdisteiden pitoisuudet toukokuussa alle määritysrajan. Elokuussa pitoisuudet olivat alle määritysrajan lukuun ottamatta pisteeltä T2-analysoitua monobutyylitinapitoisuutta (3, ng/l, liite 2). Verrattuna vuosien 24 26 tilanteeseen veden OT-yhdisteiden pitoisuudet laskivat selvästi. Vesinäytteestä analysoitu orgaaninen tinayhdiste voi olla veteen liuenneena, kiintoainepartikkeleihin sitoutuneena tai maalihiukkasissa. Veteen liuenneena orgaaniset tinayhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä. Yhdisteet ovat kuitenkin voimakkaasti kiintoaineeseen sitoutuvia (Hoch 21). T2 United States Enviromental Protection Agency (USEPA) on antanut laajaan tutkimusaineistoon perustuen kriteerit veden TBTpitoisuudelle (EPA 23). Kriteerien pohjana ovat vesieliöstölle aiheutuvat krooniset toksiset vaikutukset. Makean veden TBTpitoisuuden raja-arvoksi on asetettu 72 ng/l ja valtameriveden (suolapitoisuus 35 ) raja-arvoksi 7,4 ng/l. Vuosaaren murtoveden suolapitoisuus on noin 5. 4.1.3 Sameusmittaukset Antti Lindfors, Mikko Kiirikki ja Olli Huttunen Luode Consulting Oy teki vuonna 27 sameuskartoituksia Vuosaaren sataman lähiympäristössä sekä meriläjitysalueella. Meriläjitysalueelta kerättiin sameusmittauksien lisäksi kuukauden mittainen virtausmittausaikasarja virtaus- ja vedenlaatumallin vertailuaineistoksi. Mittaukset liittyivät Vuosaaren sataman rakennustöihin ja ovat osa Vuosaaren sataman vesistötarkkailuohjelmaa. Kaikista mittauksista on lisäksi laadittu yksityiskohtaisemmat kuukausikohtaiset raportit. Tässä raportissa esitellään tulokset yhteenvetomaisesti. Sameusmittauksissa on käytetty sekä läpivirtausmenetelmää että vertikaaliluotauksia. Läpivirtauslaitteiston avulla sameuden leviäminen saadaan selvitettyä laajalta alueelta lähes yhtäaikaisesti. Sameusarvot määritettiin YSI-66-anturilla, jonka tuottama aineisto tallennettiin yhdessä tarkan GPS-paikkatiedon kanssa. Pintaveden sameutta kuvaavan läpivirtausmittauksen lisäksi tehtiin vertikaaliluotauksia, joiden avulla selvitettiin kuinka tasaisesti sameus on sekoittunut vesipatsaaseen. Vertikaaliluotauksissa käytettiin samaa laitteistoa kuin läpivirtausmittauksissakin. Lisäksi läjitysalueen sameusarvoja on mitattu jatkuvatoimisella sameusmittarilla. YSI-66-mittalaite ilmoittaa sameusarvot NTU-yksiköissä. NTU-yksiköt vastaavat suuruudeltaan yleisesti laboratoriossa määritettyjä FNU-yksiköitä, mutta perustuvat eri määritysstandardiin. Valmistajan ilmoittama mittalaitteen tarkkuus on 2 NTUyksikköä tai 5 % lukemasta. Yksi NTU-yksikkö vastaa karkeasti 1 mg/l kiintoainepitoisuutta. Silmin havaittavan sameuden rajaarvona voidaan pitää 1 NTU-yksikköä. 4.1.3.1 Tulokset ja johtopäätökset 4.1.3.1.1 Ruoppaus- ja satama-alue Ruoppaus- ja rakennustöistä aiheutuvaa sameuden käyttäytymistä mitattiin Vuosaaren sataman ympäristössä kolmena peräkkäisenä kesäkuukautena. Mittaukset tehtiin liikkuvasta veneestä läpivirtauslaitteistolla, jonka avulla saadaan määritettyä tarkasti sameuden leviäminen. Vuoden 27 mittaukset ulottuivat Uutelan eteläpuolisilta vesialueilta aina Karhusaaren eteläpuolisille vesialueille samoin kuin aiempina vuosina. Raportissa on esitetty myös tulokset poikkileikkauslinjalta, joka esittää sameuden syvyysjakauman Karhusaaren edustalta Uutelan edustalla kulkevalla linjalla. Sameusluotauksissa havaittiin pohjan lähellä lievästi samentunutta vettä (kuva 8). Pohjanläheinen samentuma on rannikonläheisissä vesissä usein luonnollista eikä liity vesistörakentamiseen. Läpivirtausmittausten perusteella voitiin havaita, että ainoastaan kesäkuun mittauskerralla havaittiin sameusarvojen kohonneen sataman eteläosissa, missä oli käynnissä maantäyttötyöt. Kohonneet sameusarvot sataman lähellä näkyivät myös kesäkuun sameusluotauksissa (kuva 7). Yhteenvetona sameuskartoituksien perusteella satamatöistä aiheutuneet sameusvaikutukset olivat pieniä verrattuna aiempien vuosien tuloksiin. Tämä johtui pitkälti siitä, ettei satama-alueella tehty aiempien vuosien tapaan suuria ruoppaustöitä eikä merihiekan purkua.

Vesistötarkkailu Vuosaari 6-6-27 Sameus 1 NTU Vuosaari 5-7-27 Sameus 1 NTU 9 NTU 9 NTU 6.23 8 NTU 7 NTU 6.23 8 NTU 7 NTU 6 NTU 6 NTU latitudi [ P] 6.21 5 NTU 4 NTU 3 NTU latitudi [ P] 6.21 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 2 NTU 1 NTU 1 NTU 6.19 25.16 25.2 25.24 longitudi [ I] NTU 6.19 25.16 25.2 25.24 longitudi [ I] NTU Vuosaari 8-8-27 Sameus 1 NTU latitudi [ P] 6.23 6.21 6.19 25.16 25.2 25.24 longitudi [ I] 9 NTU 8 NTU 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 1 NTU NTU Kuva 7. Sameuden pintakartat Vuosaaren satamatyömaan ympäristössä kesä-elokuussa 27. Yksiköt kuvissa ovat NTU-sameusyksiköitä. 1 NTU vastaa noin 1 mg/l kiintoainetta. Silmin havaittavan sameuden (1 NTU) rajaviiva on merkitty kuviin valkoisella. Bild 7. Ytkartering av grumligheten i omgivningen av Nordsjö hamnarbeten, i juni-august 27. Enheten i bilderna är NTUgrumlighetsenheter. 1 NTU motsvaras av ca. 1 mg/l fasta partiklar. Gränsen för grumlighet, som tydligt kan observeras (1 NTU) har utmärkts på kartan i vitt. syvyys, m -3-6 -9-12 -15 1 2 Vuosaari sameuspoikkileikkaus 6-6-27 Karhusaaren edusta Vuosaarenlahti Kalkkisaarenselk 3 4 5 6 7 matka pohjoispisteest [km] 1 NTU 9 NTU 8 NTU 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 1 NTU NTU syvyys, m -3-6 -9 Vuosaari sameuspoikkileikkaus 5-7-27-12 Karhusaaren edusta Vuosaarenlahti Kalkkisaarenselkä -15 1 2 3 4 5 6 matka pohjoispisteestä [km] 1 NTU 9 NTU 8 NTU 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 1 NTU NTU syvyys, m -3-6 -9-12 -15 1 2 Vuosaari sameuspoikkileikkaus 8-8-27 Karhusaaren edusta Kalkkisaarenselkä Vuosaarenlahti 3 4 5 6 7 matka pohjoispisteestä [km] 1 NTU 9 NTU 8 NTU 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 1 NTU NTU Kuva 8. Karhusaaren edustalta Uutelan edustalle kulkevalla poikkilinjalla mitattu sameuden syvyysjakauma kesä-, heinäja elokuussa. Mittausreitti on merkitty pintakarttoihin valkoisilla ympyröillä. Bild 8. Vid tvärlinje uppmätt djupfördelning av grumligheten på en sträcka som går från ytter om Björnsö till ytter om Nybondas i juni, juli och augusti. Mätningsrutten har utmärkts i ytkartorna med vita cirklar. 13

Vesistötarkkailu 4.1.3.1.2 Meriläjitysalue Eestiluodon eteläpuolisella läjitysalueella tehtiin sameuskartoituksia kolmella pinnalta pohjaan ulottuvalla poikkilinjalla kerran vuonna 27. Mittausten perusteella havaittiin, että läjitysalueelta ei tapahtunut mittausten aikaan sameuden kulkeutumista. Meriläjitysalueella tehtiin kesällä 27 kuukauden mittainen virtaus- ja sameusmittausaikasarja. Mittaukset suoritettiin akustisella virtausmittarilla joka mittasi virtausnopeutta ja -suuntaa 1 metrin korkeudella pohjasta. Tämän lisäksi mitattiin veden sameus samassa kohdassa. Keskimääräinen virtausnopeus mittausjakson aikana oli 4 cm/s. Suurimmat mitatut nopeudet olivat 22 cm/s. Tuloksista laaditun nopeuksilla painotetun virtausruusun mukaan virtaukset keskittyivät suuntiin 4 65 (koillinen) ja 25 275 (länsi). Keskimääräinen sameustaso mittauspaikalla oli 1,5 NTUyksikköä, mikä vastaa merialueen luontaista taustasameustasoa. Korkeimmat yksittäiset sameusarvot olivat 3,8 NTU-yksikköä, mikä aiheutui todennäköisesti pohjaan vajoavista sinileväkukinnoista. SE-NW 23-1-27 1 NTU SW-NE 23-1-27 1 NTU -1 9 NTU 8 NTU -1 9 NTU 8 NTU syvyys, m -2-3 -4 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU syvyys, m -2-3 -4 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU -5 2 NTU 1 NTU -5 2 NTU 1 NTU -6-3 -2-1 1 2 3 NTU -6-3 -2-1 1 2 3 NTU etäisyys läjitysalueesta, km etäisyys läjitysalueesta, km syvyys, m -1-2 -3-4 -5 W-E 23-1-27-6 1 2 3 4 etäisyys länsipisteestä [km] 1 NTU 9 NTU 8 NTU 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 1 NTU NTU Kuva 9. Vuosaaren meriläjitysalueella lokakuussa mitatut sameuden poikkileikkauskuvat SW-NE, SE-NW ja W-E -suunnassa. Läjitysalueen sijainti on merkitty kuvan alareunaan mustalla ja silmin havaittavan sameuden (1 ntu) rajaviiva valkoisella. Bild 9. Tvärprofilen av grumligheten, mätt i oktober, vid Nordsjö havsdeponeringsområde i SW-NE, SE-NW och W-E riktning. Deponeringsområdets läge är utmärkt i bildens nedre kant med svart och den synliga grumlighetens (1 NTU) gränslinje med vitt. syvyys, m 2 15 1 5 17.7. sameus [NTU] virtausnopeus [cm/s] 22.7. 27.7. 1.8. 6.8. 11.8. 16.8. 21.8. Kuva 1. Sameus ja virtausnopeus meriläjitysalueen kaakkoisnurkassa 4 metrin syvyydellä 17. 7. 21. 8. 27. Bild 1. Grumligheten och strömningshastigheten i havsdeponeringsområdets sydöstra hörn på 4 meters djup 17. 7. 21. 8. 27. N W 12 % 9 % 6 % 3 % E Kuva 11. Meriläjitysalueen virtausmittauksista laadittu nopeuspainotettu virtausruusu. Virtausjakauma on esitetty 1 luokkajaolla. Virtaussuunnalla tarkoitetaan suuntaa mihin virtaus vie. Bild 11. Vid havsdeponeringsområdet över strömningshastigheten uppgjord hastighetsbetonad strömningsros. Strömningsfördelningen har framställts med en 1 klassfördelning. Med strömningsriktning avser man den riktning som strömningen för. S 14