LETTI AEL MALMINKARTANON KORTTELI

Samankaltaiset tiedostot
AEL MALMINKARTANON KORTTELI / MIXMAX OK MIXMAX OK

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

ILTANÄKYMÄ ARTTURINAUKIOLLE DUO TONTINLUOVUTUSKILPAILU - KIRSTINPUISTO, TURKU 1/8

Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia. LEPO - Hennalan ideakilpailu lepo. Viheralueet. Liikenne ja pysäköinti

Yleissuunnitelma 1/1000. Kuopion Mölymäen yleinen arkkitehtuurikilpailu. Big Band Theory 1 5

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

Valkeakosken Kanavanranta

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

samaan virtaan Aluejulkisivu länteen 1:800 Aluejulkisivu etelään 1:800 Asemapiirros 1:800 VII VII½ V kem 2 V½ Urheilukenttä Leikkipuisto

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

MODULAR MIX Asuinkorttelin toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

KORMUNIITYN ALUEEN SUUNNITTELU- JA TONTINLUOVUTUSKILPAILU, vaihe NÄKYMÄ PIHAKADULTA 1/10. "kartanonniitty"

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Tehdashistorian elementtejä

PIKKU HUOPALAHDEN POHJOISOSA, TONTTI 16742/2 MAANKÄYTÖN EHDOTUSSUUNNITTELMA KOTO

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

RAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY

Pysäköintipaikat laitoksessa

Ojala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

25 o. ALUESUUNNITELMA 1:800 SELOSTUS Nimimerkki: 25

YLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"

TAIKURIN HATTU NAANTALIN KESKUSTAKORTTELIEN SUUNNITTELUKILPAILU. Rakeisuus 1:2000. Näkymä Aurinkotien suunnasta kohti Kuparivuorta.

A l ue suunni te l ma 1/800. A l ue j ul k i si vu län n est ä, pu ist on pu olelt a A - A,

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja

Havainnekuva. Jätkäsaari HELIKSI 1/6

Suunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin. Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin

ASEMAPIIRROS 1 : 800 JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU 1/8

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1: KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

B R U N S S I L L A NÄKYMÄ RANTAPUISTOSTA

KAUPUNKIKUVALLINEN TARKASTELU KUNINKAANTAMMI ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO 3D RENDER OY

"Helminauha" 5: :5 1:2655 1:2655 1:1717 2:215 2:195 1:2713 1:2767. Myllypolku 1:1714 1:2179 1:1729. Muorinkuja

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

Kaupunkirakenteelliset periaatteet

3. ASUNTOKORTTELI Helin & CO Arkkitehdit 3.0

KANAVA KANAVA PUISTO KANAVA VESI UOMA VIII VIII 3380

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

piiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen p

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

AKL. IV-XI kem map V AKL IV-VI kem ap. IV kem 2 80 map. 13 ap AK III-IV UVV kem map III AK III-IV

MYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO

KANKAAN PIIPPURANTA - ALOITUSKORTTELIT T E R Ä ASEMAPIIRUSTUS 1:800 TERÄ

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11)

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto

SUPERBOWL. Näkymä luoteesta. Leikkaus C-C 1:800. Näkymä koillisesta

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no YLA:..2013

49. KAUPUNGINOSA LAAJASALO // STANSVIKINNUMMI // RAKENNUS

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Myyr York Downtown kilpailu. Asukastilaisuus , Kilterin koulu Asemakaavasuunnittelija Anne Olkkola

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Liikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö

RAKENTAMISTAPAOHJEET

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

KASVUTARHA. KASVUTARHA Kaupunginpuutarhan aluesuunnittelukilpailu

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE

Vuosaaren Meri-Rastilan Länsiranta

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY,

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ADJUTANTINKATU 1 VIITESUUNNITELMA

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

Kestävä kaupunki. Hulevedet. Rakennukset ja arkkitehtuuri. Vaiheittain toteuttaminen. Kaupunkitilat. Liikenne ja pysäköinti.

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta)

KERAVAN KEHITTYVÄ KESKUSTA

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti

Villihevonen. Kormuniityn alueen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu, 1. vaihe

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

Author FINLAYSONINKATU 5. puh www. bst-ark. fi

Keljonkankaan keskusta

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA

Naantalin keskustan uudet kasvot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TERVEYSTALON ALUEEN KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Studio Puisto Arkkitehdit Oy Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

SVEITSIN ALUEEN ASUINRAKENTAMISEN IDEAKILPAILU

ASEMANSEUTU SEINÄJOKI Luonnos

Korttelianalyysi ja ratkaisun pääperiaatteet

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

Vantaan keskustojen kehittäminen

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

Transkriptio:

Näkymä Malminkartanon huipulta Kaupunkirakenne, rakeisuuskaavio 1:2000 Alueleikkaus A - A 1:1000 LETTI AEL MALMINKARTANON KORTTELI

Asemapiirros 1:1000 + KAUPUNKIKUVA LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN NAAPURUSTOT ILMASTOVIISAUS Malminkartanon kokeileva arkkitehtuuri on ponnahduslauta AEL:n kort- Uusi alue on liitetty ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Olemassa ole- Kortteleista muodostuu helposti tunnistettavia naapurustoja. Yhteisön Ilmastoviisauden yksi tukijalka on kestävän yhteisön syntyminen. Aktiivi- telialueen suunnittelulle. Uusi alue hahmottuu täyttömäen laelta: kortte- vat virkistysreitit kulkevat alueen läpi luontevasti erilaisten kaupunkitilo- muodostumista tukee selkeä hierarkia julkisen, puolijulkisen ja yksityi- nen ja motivoitunut asukasyhteisö toteuttaa tutkitusti myös kestävää ja leiden kahdella sivulla olevien asuinrakennusten harjakattojen vaihteleva jen kautta. Kortteleiden väleihin syntyy uusia pienempiä jalankulun yhte- sen välillä. Asukkaiden on helppo muodostaa itselleen käsitys siitä mikä tiedostavaa kaupunkikulttuuria. Kaupunkirakenne muodostaa erilaisia rytmi luo tunnistettava ja omaleimaisen kaupunkikuvallisen luonteen. ysraitteja. on yhteistä ja mikä yksityistä tilaa. Naapurustossa aukiot ja yhteispihat kohtaamispaikkoja ja edistää sosiaalisesti kestävän kaupunginosan syn- Selkeämuotoiset korttelit kokoavat ympäröivää kaupunkirakennetta ja Uusi rakennusrintama muuttaa Naapurinpellontien luonnetta urbaanim- kokoavat ihmisiä yhteen. Eri asumismuotojen sekoittuminen kortteleissa tymistä. rajaavat napakat kujamaiset kadut. Kortteleiden väleistä ja kujilta auke- maksi. Malminkartanonoja on linjattu uudelleen kulkemaan rakenteen si- aa monimuotoisia ja vaihtelevia näkymiä. Kujilla ja pienillä avoimemmil- sällä ja rakentaminen on tuotu lähelle katulinjaa. la tiloilla on erilaisia luonteita. Kivisemmiltä kujilta avautuu aina näkymä vehreään puistoon tai virkistysalueelle. Julkisivujen värit ja korkeudet vaihtelevat. Syntyy tunnistettavia koteja sekä kävelijän ja pyöräilijän mit- vahvistaa väestörakenteen monipuolisuutta. Suunnitelma tarjoaa lapsille kiinnostavia paikkoja leikkiin. Esteettömät yhteydet sekä mahdollisuus kiireettömään oleskeluun palvelevat senioriasukkaita. Malminkartanon- Rakennusten korkeudet reagoivat ympäristön läheisiin rakennuksiin. Korttelirakenne jatkaa viereisten olemassa olevien kortteleiden jakoa. takaavaan sopivaa ympäristöä. paikkoja monenlaisiin toimintoihin. Toisaalta avarat yhteispihat mahdol- huippu ja luonnonläheisyys houkuttelevat arkiliikuntaan. listavat sosiaalisen kontrollin muodostumisen sekä tukevat naapuruston Aukiot ovat asukkaiden yhteisiä paikkoja, jossa tehdään yhdessä asioita. vat rakennuksia ylikuumenemiselta vuoden kuumimpaan aikaan. Samalla Ne ovat aktiivisia ja toiminnallisia; kaupunkiviljelyä, asukastoimintaa, pi- puiden lehvästöt parantavat asuntojen yksityisyyttä. hakirppiksiä tai pelikenttiä. Aukioille kuuluu äänet ja kohtaamiset, vilkas Pysäköintitalot ovat osa kaupunkikuvaa. Harjakattoiset massat sulautuvat Kortteleiden sisälle muodostuu toimiva mikroilmasto, jossa on suojaisia sosiaalisen verkoston syntymistä. Puut on sijoitettu siten, että ne suojaa- käyttö lisää osaltaan yhteisöön kuulumisen sekä turvallisuuden tunnetta. Rakennusten perusmuodot ovat selkeitä ja energiataloudellisia. Alueel- tuu Jälsitielle ja pienelle aukiolle. Terassitalo liittää pohjoisen pysäköinti- Kortteleiden sisäpihat ovat suuria ja valoisia. Ilta-aurinko paistaa matalien tojen länsilappeet ovat edullisia aurinkoenergian keräystä varten. Aurin- laitoksen asuinkortteleihin ja puistoon. piharakennusten yli piha-alueelle. Yhteistilat on sijoitettu pihan ympärille, kokeräimiä integroidaan myös eteläjulkisivujen viherhuoneiden lasiosiin. jolloin ne toiminnallisesti elävöittävät pihaa. Maantasoon tulee runsaas- Kattojen itälappeilla käytetään viherkattoja. kokonaisuuteen. Eteläisemmässä pysäköintitalossa on liiketila, joka avau- Kaupunkikuvallinen perusratkaisu on joustava jatkokehittämisen kannal- ti asuntoja ja kaikilla maantasoasunnoilla on parvekkeen lisäksi oma sel- ta. Rakennusten arkkitehtuuri perustuu yksinkertaisiin muotoihin ja voi- keästi rajattu piha tai terassi. Katutason asunnot ja yhteistilat värittävät makkaaseen harjakattoon. Erityyppiset asuinrakennukset, iloiset värit ja myös kortteleiden ulkopuolelle näkyvää julkisivua. Asuntoihin liittyy työ- vaihtelevat kerrosmäärät tekevät alueesta elämyksellisen ja helposti lä- tiloja, joiden avautuminen julkiseen tilaan on luontevaa. Porrastuvat ovat hestyttävän. korttelikohtaisia, mutta koko suunnittelualuetta palvelevia yhteistiloja tulee painotaloon ja pysäköintilaitosten yhteyteen. LETTI AEL MALMINKARTANON KORTTELI la on mahdollista hyödyntää paikallisesti uusiutuvia energiamuotoja. Kat-

Ilmakuvasovitus Vaiheistuskaaviot 1:4000 VAIHEITTAIN TOTEUTTAMINEN Suunnitelma on toteutettavissa joustavasti kortteli kerrallaan. Välivaiheissa pysäköinti on pääasiassa maantasokentillä. Vanhoja koulurakennuksia voidaan ennen purkamista hyödyntää väliaikaisesti asukaspysäköintiin ja muuhun sijaiskäyttöön. Ensimmäisen pysäköintilaitoksen tarve tulee, kun toteutetaan kolmatta korttelia. Tonttikadut, jalankulku- ja pyöräilyreitit sekä julkiset kaupunkitilat voidaan toteuttaa korttelien rakentamisen kanssa samassa tahdissa. Esitetty toteutusjärjestys ei ole ainut mahdollinen. Korttelin 33236 toteutus on riippumaton muun alueen toteutuksesta. Korttelit voidaan rakentaa myös puolisko kerrallaan, koska asuinrakennukset sijoittuvat kortteleiden kahdelle sivulle. Näkymä kujalta Alueleikkaus B - B 1:1000 LETTI AEL MALMINKARTANON KORTTELI

Näkymä aukiolle Huolto- ja pelastusajo Ajo pysäköintilaitokseen Pysäköintilaitos Kadunvarsipysäköinti Polkupyöräreitti Kävelyreitti Nykyinen kevyen liikenteen reitti Liikennekaavio 1:2000 Idealuonnos alueen väreistä LIIKKUMINEN Alue on suunniteltu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla; autoliikenne rajoittuu häiriön vähentämiseksi korttelialueiden reunoille sijoitettuihin pysäköintilaitoksiin. Alueen läpi halkaisevat reitit ovat kujamaisia raitteja, jotka tekevät liikkumisesta miellyttävää. Kulkijalle tarjotaan vaihtelevia näkymiä ja tilasarjoja. Alueen reitit parantavat ja yhdistävät Malminkartanon jalankulku- ja pyöräilyreittejä nykytilanteesta. Erityisryhmien, kuten lasten tai vanhusten näkökulmasta autottomat kulkuyhteydet ovat turvallisia ja helposti lähestyttäviä. Hidasliikenteiset kujat tai shared space -tilat mahdollistavat leikkien ja pelien siirtymiseen läheisiin ulkotiloihin. Autoliikenne pysäköintilaitoksiin on alueen ulkoreunoilta. Huoltoajo on sallittu puistoa lukuunottamatta. Idealuonnos alueen väreistä LETTI AEL MALMINKARTANON KORTTELI

Näkymä asuntoterassilta puistoon ja Malminkartanonhuipulle PIHKAPUISTO JÄTTÄRI MALMINKARTANON HUIPPU laajat virkistysalueet KARTANONMETSÄ puisto, puistikko aukio kaupunkiviljelmä korttelipiha asuntokohtaiset pihat vesiuoma hulevesien johtaminen Kaavio julkisista kaupunkitiloista, piha-alueista ja hulevesien hallinnasta 1:2000 JULKISET ULKOTILAT, PIHAT JA HULEVEDET Kilpailualuetta ympäröi kolme mäkeä, joista kukin on omalla tavallaan merkittävä maiseman, virkistyksen ja alueidentiteetin kannalta. Suunnitelmassa moni-ilmeinen julkisten ulkotilojen verkosto luo uusia yhteyksiä ympäröivien korttelien ja viheralueiden välille. Puistot, aukiot ja kujat saavat luonnetta näkymien päätteenä olevista rinnemaisemista. Alueelle tunnusomaista ovat myös julkista tilaa rajaavat rehevät ja eläväiset pihavyöhykkeet ja niiden reilun kokoiset yksityiset etupihat, jotka tuovat pientalomaista ylellisyyttä ensimmäisten kerrosten asukkaille. Malminkartanonojan uudelleen linjaus tuo erityisen lisän julkiseen ulkotilaan. Puiston keskellä vesiaihe taipuu sateiden mukaan laajenevaksi lampialueeksi ja katutilassa pihavyöhykkeen reunalla linjakkaaksi kanavaksi tai mutkittelevaksi puroksi. Isot yhtenäiset ja monikäyttöiset korttelipihat mahdollistavat hulevesien imeytyksen ja viivytyksen. Puhtaat hulevedet johdetaan katukourujen ja viherpainanteiden kautta uomaverkostoon. Liikennealueiden likaiset vedet puhdistetaan esim. uoman tai katujen yhteyteen rakennetuissa biosuodattamoissa. Asunnon etupiha puiston pohjoisreunalla Kuja, jossa kulkee hulevesikanava LETTI AEL MALMINKARTANON KORTTELI Yksityinen etupiha ja hulevesiuoma kujalla

Leikkaus A-A 1:500 Leikkaus B-B 1:500 Korttelisuunnitelma 1 1:500 Korttelisuunnitelma 1 normaalikerros 1:500 pistetalo pistetalo sivukäytävällä lamellitalo lamellitalo sivukäytävällä townhouse terassitalo erityisasuminen liike- ja yhteistilat pysäköintilaitos VARIAATIO Kortteleiden rajausten sisällä on mahdollisuus suureen variaatioon. Selkeät massat jättävät yksittäisille rakennuksille tulkinnanvaraa ja mahdollisuuksia erilaisiin toteutuksiin ja materiaaleihin. Asuinrakennusten typologiat vaihtelevat kortteleiden sisällä. Ratkaisu korostaa perusajatusta sosiaalisesti monipuolisesta yhteisöstä. Esitetty variaatio ei ole ainut mahdollinen vaan perusratkaisua voidaan muunnella jatkokehittelyssä joustavasti. Lamellitalot, pistetalot sekä pistetalon ja sivukäytävätalon yhdistelmät ovat luontevia ja toimivia rakennustyyppejä kortteleissa. Paikoitellen on myös kaksi- ja kolmekerroksisia rakennusmassoja, jotka voivat olla rivitaloja tai townhouse-rakentamista. Erilaiset asuinrakentamisen kokeilut sopivat hyvin kokonaisuuteen ja Malminkartanon henkeen. Selkeä kokonaisuus sallii myös materiaalien ja värien rikkaan vaihtelun. Samassa korttelissa voi olla useita eri värejä ja julkisivumateriaaleina puuta, rapattua pintaa, tiiltä tai muuta kiviaineista julkisivua. Yksittäisellä rakennuksella on kuitenkin vain yksi, siihen rakennukseen kuuluva väri tai materiaali. Näin eloisa ilme ei muutu liian levottomaksi ja rakennukset erottuvat yksilöinä. Painotalo jää muistuttamaan alueen aiemmasta käyttötarkoituksesta. Viereisiin uudisrakennuksiin voidaan sijoittaa tuettua erityisasumista. Painotalon tiloja käytetään erityisasumisen yhteistiloina ja ne on liitetty uudisrakennuksiin. Koko alue voi hyödyntää painotalon tiloja netissä olevan varauskirjan avulla. Korttelijulkisivu kaakkoon 1:500 Korttelisuunnitelma 1 1:500 LETTI AEL MALMINKARTANON KORTTELI

LETTI AEL MALMINKARTANON KORTTELI SELOSTUS

+ KAUPUNKIKUVA Malminkartanon kokeileva arkkitehtuuri on ponnahduslauta AEL:n korttelialueen suunnittelulle. Uusi alue hahmottuu täyttömäen laelta: kortteleiden kahdella sivulla olevien asuinrakennusten harjakattojen vaihteleva rytmi luo tunnistettava ja omaleimaisen kaupunkikuvallisen luonteen. Selkeämuotoiset korttelit kokoavat ympäröivää kaupunkirakennetta ja rajaavat napakat kujamaiset kadut. Kortteleiden väleistä ja kujilta aukeaa monimuotoisia ja vaihtelevia näkymiä. Kujilla ja pienillä avoimemmilla tiloilla on erilaisia luonteita. Kivisemmiltä kujilta avautuu aina näkymä vehreään puistoon tai virkistysalueelle. Julkisivujen värit ja korkeudet vaihtelevat. Syntyy tunnistettavia koteja sekä kävelijän ja pyöräilijän mittakaavaan sopivaa ympäristöä. Pysäköintitalot ovat osa kaupunkikuvaa. Harjakattoiset massat sulautuvat kokonaisuuteen. Eteläisemmässä pysäköintitalossa on liiketila, joka avautuu Jälsitielle ja pienelle aukiolle. Terassitalo liittää pohjoisen pysäköintilaitoksen asuinkortteleihin ja puistoon. Kaupunkikuvallinen perusratkaisu on joustava jatkokehittämisen kannalta. Rakennusten arkkitehtuuri perustuu yksinkertaisiin muotoihin ja voimakkaaseen harjakattoon. Erityyppiset asuinrakennukset, iloiset värit ja vaihtelevat kerrosmäärät tekevät alueesta elämyksellisen ja helposti lähestyttävän. 2

LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN Uusi alue on liitetty ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Olemassa olevat virkistysreitit kulkevat alueen läpi luontevasti erilaisten kaupunkitilojen kautta. Kortteleiden väleihin syntyy uusia pienempiä jalankulun yhteysraitteja. Uusi rakennusrintama muuttaa Naapurinpellontien luonnetta urbaanimmaksi. Malminkartanonoja on linjattu uudelleen kulkemaan rakenteen sisällä ja rakentaminen on tuotu lähelle katulinjaa. Rakennusten korkeudet reagoivat ympäristön läheisiin rakennuksiin. Korttelirakenne jatkaa viereisten olemassa olevien kortteleiden jakoa. 3

NAAPURUSTOT Kortteleista muodostuu helposti tunnistettavia naapurustoja. Yhteisön muodostumista tukee selkeä hierarkia julkisen, puolijulkisen ja yksityisen välillä. Asukkaiden on helppo muodostaa itselleen käsitys siitä mikä on yhteistä ja mikä yksityistä tilaa. Naapurustossa aukiot ja yhteispihat kokoavat ihmisiä yhteen. Eri asumismuotojen sekoittuminen kortteleissa vahvistaa väestörakenteen monipuolisuutta. Suunnitelma tarjoaa lapsille kiinnostavia paikkoja leikkiin. Esteettömät yhteydet sekä mahdollisuus kiireettömään oleskeluun palvelevat senioriasukkaita. Malminkartanonhuippu ja luonnonläheisyys houkuttelevat arkiliikuntaan. Aukiot ovat asukkaiden yhteisiä paikkoja, jossa tehdään yhdessä asioita. Ne ovat aktiivisia ja toiminnallisia; kaupunkiviljelyä, asukastoimintaa, pihakirppiksiä tai pelikenttiä. Aukioille kuuluu äänet ja kohtaamiset, vilkas käyttö lisää osaltaan yhteisöön kuulumisen sekä turvallisuuden tunnetta. Kortteleiden sisäpihat ovat suuria ja valoisia. Ilta-aurinko paistaa matalien piharakennusten yli piha-alueelle. Yhteistilat on sijoitettu pihan ympärille, jolloin ne toiminnallisesti elävöittävät pihaa. Maantasoon tulee runsaasti asuntoja ja kaikilla maantasoasunnoilla on parvekkeen lisäksi oma selkeästi rajattu piha tai terassi. Katutason asunnot ja yhteistilat värittävät myös kortteleiden ulkopuolelle näkyvää julkisivua. Asuntoihin liittyy työtiloja, joiden avautuminen julkiseen tilaan on luontevaa. Porrastuvat ovat korttelikohtaisia, mutta koko suunnittelualuetta palvelevia yhteistiloja tulee painotaloon ja pysäköintilaitosten yhteyteen. 4

ILMASTOVIISAUS Ilmastoviisauden yksi tukijalka on kestävän yhteisön syntyminen. Aktiivinen ja motivoitunut asukasyhteisö toteuttaa tutkitusti myös kestävää ja tiedostavaa kaupunkikulttuuria. Kaupunkirakenne muodostaa erilaisia kohtaamispaikkoja ja edistää sosiaalisesti kestävän kaupunginosan syntymistä. Kortteleiden sisälle muodostuu toimiva mikroilmasto, jossa on suojaisia paikkoja monenlaisiin toimintoihin. Toisaalta avarat yhteispihat mahdollistavat sosiaalisen kontrollin muodostumisen sekä tukevat naapuruston sosiaalisen verkoston syntymistä. Puut on sijoitettu siten, että ne suojaavat rakennuksia ylikuumenemiselta vuoden kuumimpaan aikaan. Samalla puiden lehvästöt parantavat asuntojen yksityisyyttä. Rakennusten perusmuodot ovat selkeitä ja energiataloudellisia. Alueella on mahdollista hyödyntää paikallisesti uusiutuvia energiamuotoja. Kattojen länsilappeet ovat edullisia aurinkoenergian keräystä varten. Aurinkokeräimiä integroidaan myös eteläjulkisivujen viherhuoneiden lasiosiin. Kattojen itälappeilla käytetään viherkattoja. VAIHEITTAIN TOTEUTTAMINEN Suunnitelma on toteutettavissa joustavasti kortteli kerrallaan. Välivaiheissa pysäköinti on pääasiassa maantasokentillä. Vanhoja koulurakennuksia voidaan ennen purkamista hyödyntää väliaikaisesti asukaspysäköintiin ja muuhun sijaiskäyttöön. Ensimmäisen pysäköintilaitoksen tarve tulee, kun toteutetaan kolmatta korttelia. Tonttikadut, jalankulku- ja pyöräilyreitit sekä julkiset kaupunkitilat voidaan toteuttaa korttelien rakentamisen kanssa samassa tahdissa. Esitetty toteutusjärjestys ei ole ainut mahdollinen. Korttelin 33236 toteutus on riippumaton muun alueen toteutuksesta. Korttelit voidaan rakentaa myös puolisko kerrallaan, koska asuinrakennukset sijoittuvat kortteleiden kahdelle sivulle. 5

LIIKKUMINEN Alue on suunniteltu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla; autoliikenne rajoittuu häiriön vähentämiseksi korttelialueiden reunoille sijoitettuihin pysäköintilaitoksiin. Alueen läpi halkaisevat reitit ovat kujamaisia raitteja, jotka tekevät liikkumisesta miellyttävää. Kulkijalle tarjotaan vaihtelevia näkymiä ja tilasarjoja. Alueen reitit parantavat ja yhdistävät Malminkartanon jalankulku- ja pyöräilyreittejä nykytilanteesta. Erityisryhmien, kuten lasten tai vanhusten näkökulmasta autottomat kulkuyhteydet ovat turvallisia ja helposti lähestyttäviä. Hidasliikenteiset kujat tai shared space -tilat mahdollistavat leikkien ja pelien siirtymiseen läheisiin ulkotiloihin. Autoliikenne pysäköintilaitoksiin on alueen ulkoreunoilta. Huoltoajo on sallittu puistoa lukuunottamatta. 6

JULKISET ULKOTILAT, PIHAT JA HULEVEDET Kilpailualuetta ympäröi kolme mäkeä, joista kukin on omalla tavallaan merkittävä maiseman, virkistyksen ja alueidentiteetin kannalta. Suunnitelmassa moni-ilmeinen julkisten ulkotilojen verkosto luo uusia yhteyksiä ympäröivien korttelien ja viheralueiden välille. Puistot, aukiot ja kujat saavat luonnetta näkymien päätteenä olevista rinnemaisemista. Alueelle tunnusomaista ovat myös julkista tilaa rajaavat rehevät ja eläväiset pihavyöhykkeet ja niiden reilun kokoiset yksityiset etupihat, jotka tuovat pientalomaista ylellisyyttä ensimmäisten kerrosten asukkaille. Malminkartanonojan uudelleen linjaus tuo erityisen lisän julkiseen ulkotilaan. Puiston keskellä vesiaihe taipuu sateiden mukaan laajenevaksi lampialueeksi ja katutilassa pihavyöhykkeen reunalla linjakkaaksi kanavaksi tai mutkittelevaksi puroksi. Isot yhtenäiset ja monikäyttöiset korttelipihat mahdollistavat hulevesien imeytyksen ja viivytyksen. Puhtaat hulevedet johdetaan katukourujen ja viherpainanteiden kautta uomaverkostoon. Liikennealueiden likaiset vedet puhdistetaan esim. uoman tai katujen yhteyteen rakennetuissa biosuodattamoissa. 7

VARIAATIO Kortteleiden rajausten sisällä on mahdollisuus suureen variaatioon. Selkeät massat jättävät yksittäisille rakennuksille tulkinnanvaraa ja mahdollisuuksia erilaisiin toteutuksiin ja materiaaleihin. Asuinrakennusten typologiat vaihtelevat kortteleiden sisällä. Ratkaisu korostaa perusajatusta sosiaalisesti monipuolisesta yhteisöstä. Esitetty variaatio ei ole ainut mahdollinen vaan perusratkaisua voidaan muunnella jatkokehittelyssä joustavasti. Lamellitalot, pistetalot sekä pistetalon ja sivukäytävätalon yhdistelmät ovat luontevia ja toimivia rakennustyyppejä kortteleissa. Paikoitellen on myös kaksi- ja kolmekerroksisia rakennusmassoja, jotka voivat olla rivitaloja tai townhouse-rakentamista. Erilaiset asuinrakentamisen kokeilut sopivat hyvin kokonaisuuteen ja Malminkartanon henkeen. Selkeä kokonaisuus sallii myös materiaalien ja värien rikkaan vaihtelun. Samassa korttelissa voi olla useita eri värejä ja julkisivumateriaaleina puuta, rapattua pintaa, tiiltä tai muuta kiviaineista julkisivua. Yksittäisellä rakennuksella on kuitenkin vain yksi, siihen rakennukseen kuuluva väri tai materiaali. Näin eloisa ilme ei muutu liian levottomaksi ja rakennukset erottuvat yksilöinä. Painotalo jää muistuttamaan alueen aiemmasta käyttötarkoituksesta. Viereisiin uudisrakennuksiin voidaan sijoittaa tuettua erityisasumista. Painotalon tiloja käytetään erityisasumisen yhteistiloina ja ne on liitetty uudisrakennuksiin. Koko alue voi hyödyntää painotalon tiloja netissä olevan varauskirjan avulla. 8