TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115
Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Valtio osallistuu perustoimeentulotuen kustannuksiin puolella. 1. M E N O T 1.1. Perustoimeentulotuki (TOTUL 7 ) Perustoimeentulotuki koostuu valtioneuvoston vahvistamasta perusosasta, ja muista perusmenoista. 1.1.1. Perusosa (TOTUL 7 a ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallis-liikenteen käytöstä, sanomalehtien tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Lisäksi perusosaan sisältyy seitsemän prosenttia tarpeellisen suuruisesta asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitettujen asumismenojen määrästä. Perusosan suuruus 2014 (TOTUL 9 ) Tuen saaja /kk /pv Yksin asuva 480,20 16,01 - alennettu (-20 %) 384,16 12,81 - alennettu (-40 %) 288,12 9,60 Yksinhuoltaja - alennettu (-20%) - alennettu (-40 %) 528,22 422,58 316,93 17,61 14,09 10,56 Muu 18 vuotta täyttänyt (avio- ja avopuolisot, kumpikin) 408,17 13,61 - alennettu (-20 %) 326,54 10,88 - alennettu (-40 %) 244,90 8,16 Vanhempansa tai vanhempiensa luona 350,55 11,69 asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö - alennettu (-20 %) 280,44 9,35 - alennettu (-40 %) 210,33 7,01 10-17-vuotias lapsi 1. lapsi 336,14 11,20 2. lapsi 312,13 10,40 3. jne. lapsi 288,12 9,60 Alle 10-vuotias lapsi 1. lapsi 302,53 10,08 2. lapsi 278,52 9,28 3. jne. lapsi 254,51 8,48
Sivu 3 / 8 1.1. 2. Alennettu perusosa (TOTUL 10 ) Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai kuntouttavasta työtoiminasta annetun lain mukaisista toimenpiteistä, perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan enintään 20 %. Jos henkilö on toistuvasti menetellyt edellä mainitulla tavalla, perusosaa voidaan alentaa 40 %. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan mikäli mahdollista tuen hakijan ja työvoimaviranomaisen kanssa suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. 1.3. Muut perusmenot 7 b - asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot - taloussähkö, kotivakuutus (ei huvila-, henkilö- tai auton vakuutuksia) - vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot (ei käsikauppalääkkeitä) Ohjeet Muina perusmenoina otetaan huomioon: 1) ASUMISMENOT Kohtuullisina asumiskustannuksina hyväksytään perheen koon mukaan enintään seuraavat kustannukset: /kk 1 henkilö 420 2 henkilöä 490 3 henkilöä 560 4 henkilöä 600 5 henkilöä 650 6 henkilöä 700 Suuremmilla perheillä summaa korotetaan 50 /henkilö/kk. Sähkölaskusta hyväksytään taloussähköä enintään 50 /kk yhdeltä henkilöltä, 75 /kk kahdelta henkilöltä ja 100 /kk kolmelta henkilöltä. Suuremmille ruokakunnille hyväksytään taloussähköä enintään 150 /kk. Lämmityssähkö sisältyy enimmäisasumiskuluihin. Vesilaskun tasauslaskua laskettaessa voidaan lasku jakaa sitä koskevien kuukausien määrällä (esim. 12 kk) ja katsoa, sopiiko kuukausittainen määrä enimmäisasumiskuluihin. Enimmäisasumiskuluihin sopiva määrä voidaan maksaa toimeentulotukena jälkikäteen. Em. kohtuullisiin asumismenoihin sisältyvät kaikki asumistukilain
Sivu 4 / 8 6 :n mukaiset menot, kuten vuokra, yhtiövastike, lämmityskulut, vesi, asuntolainan korot, kiinteistövero ja puhtaanapitomenot (nuohous, auraus, jäte). TERVEYDENHUOLTOMENOT Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan (13,70 ). Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla. Potenssilääkkeitä ei hyväksytä normilaskelmaan. Tupakanvieroitus- ja laihdutuslääkkeiden ottamista normiin harkitaan vain terveydellisistä syistä ja lääkärin määräyksestä. Jos lääkkeiden väärinkäyttöä epäillään tai asiakkaalla on suuri määrä lääkkeitä käytössään, ohjataan asiakas lääkityksen tarkistamiseen. Sairauskulut otetaan huomioon julkisen terveydenhuollon kulujen mukaisina. Julkisen hammashoidon kustannukset hyväksytään menoina. Yksityisen hammashoidon kulut huomioidaan enintään julkisen hammashoidon kulujen mukaisina. Suuren hammashoidon ja silmälasien hankinnan kustannuksista vaaditaan ennakkoon kustannusarvio. Silmälasien hankintakustannus otetaan huomioon toimeentulotuessa kolmen vuoden välein. Linssit hyväksytään pinnoittamattoman halvimman vaihtoehdon mukaisesti. Silmälasien kustannuksia hyväksytään enintään 200. Vahvuuksien ollessa -6 dioptria tai +4 dioptria tai suurempi voidaan kustannuksia hyväksyä enintään 300. Yli 10 päivää kestäneen sairaalahoidon ajalta vähennetään ateriamenojen osuus perusosasta 49 %. 1.4. Täydentävä toimeentulotuki (TOTUL 7 c ) Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon seuraavat menot: - muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumismenot - henkilön ja perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista aiheutuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot Ohjeet 1) LASTEN PÄIVÄHOITOMENOT Mikäli perhe on pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeessa, päivähoitomaksu alennetaan tai jätetään perimättä asiakasmaksulain 11 :n nojalla. 2) HARKINNANVARAISET ASUMISMENOT
Sivu 5 / 8 - yhden kuukauden takuuvuokra kertaluontoisena, terveydellisten syiden, häädön ym. välttämättömän syyn vuoksi voidaan harkita toistuvasti, muuttokustannukset eräpäiväperiaatteella edullisimman vaihtoehdon mukaan - sauna, pesutupamaksut, tieyksikkömaksut ja muut välttämättömäksi harkitut asumismenot 3) ERITYISISTÄ TARPEISTA TAI OLOSUHTEISTA JOHTUVAT MENOT - lapsen tapaamisoikeudesta aiheutuvat menot Matkakulut jaetaan pääsääntöisesti vanhempien kesken puoliksi. - opinnoista aiheutuvat menot, matkat edullisimman vaihtoehdon mukaan - romaaninaisen hameeseen maksusitoumus, noin 2:n vuoden välein - hautauskulut (halvimman arkun hinta n. 490, srk:n lasku, kuljetus) - palveluasumisen ylläpito- ja asiakasmaksun alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden - palveluasumisen ateriakulut sisältyvät perusosaan - kotisairaanhoidon kulut huomioidaan terveydenhoitomenoina - muut kotihoidon kulut (siivous, puhtaus, asiointi ym.) otetaan huomioon täydentävän toimeentulotuen menoina - edunvalvonnasta aiheutuvat kulut huomioidaan täydentävänä toimeentulotukena Hautauskulut otetaan huomioon pääsääntöisesti perunkirjoituksen jälkeen. Haettaessa täydentävää toimeentulotukea kyseisiin erityismenoihin on neuvoteltava ennen hankinnan suorittamista ja esitettävä pyydettäessä kustannusarvio. 1.3. Ehkäisevä toimeentulotuki (TOTUL 13 ) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ohje Tukea voidaan myöntää työllistymistä tai kouluttautumista tukeviin toimenpiteisiin. Tukea myönnetään myös pitkään jatkuneessa heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden, erityisesti lapsiperheiden, odottamattomiin tarpeellisiin menoihin. - mm. lastenhoitotarvikkeet, -vaunut, rattaat, pyykinpesukone Asiakkaita ohjataan hankkimaan kalusteita, lastenhoitotarvikkeita ja vaatteita ym. myös käytettyinä. Ehkäisevä toimeentulotuki on harkinnanvaraista, eikä siihen ole subjektiivista oikeutta. Tuki myönnetään yleensä kertaluonteisena.
Sivu 6 / 8 1.4. Toimintaraha ja matkakorvaus (TOTUL 10 a ) Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiseen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle suoritetaan toimintaraha/osallistumispäivältä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaisesti. Oman auton käytön mukaan kilometrikorvaus enintään 0,20 /km. 2. T U L O T (TOTUL 11 ) Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon: 1) vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansiotuloja 2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot 3) tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja halvimman matkustustavan mukaan (14 snt/ km) tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja 4) äitiysavustusta, eläkkeensaajien hoitotukea, vammaistukea ja lapsen hoitotukea 5) työttömyysturvalaissa tarkoitettua ylläpitokorvausta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta yms. 6) lain 8 :ssä tarkoitettuja etuuksia. Etuoikeutettua tuloa koskevan hallituksen esityksen 119/2007 mukaan henkilön ja perheen ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 /kk, tai valtioneuvoston päätöksen mukaisena. Ohjeet Asevelvolliset Asevelvollisuuslain mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, terveydenhuoltoon ja muuhun ylläpitoon valtion kustannuksella. Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet. Sotilasavustuslain mukaan asevelvollisen omaiselle maksetaan sotilasavustus ja asevelvolliselle itselleen asumisavustus ja opintolainojen korot. Toimeentulotukea heille myönnetään vain erityistapauksissa.
Sivu 7 / 8 Elatusvelvollisuus Jokaisella on velvollisuus kykyjensä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta. Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat kuitenkin lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Vanhemman velvollisuutta osallistua täysi-ikäisen lapsensa koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin tarkastellaan opiskelijan ja vanhempien kokonaistilanteen kannalta, jolloin otetaan huomioon vanhempien tosiasiallinen maksukyky, lapsen ikä ja itsenäinen elämä suhteessa vanhempiin. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulotukijärjestelmä on opintotukilain mukainen opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Jos opiskelija ei esim. luottohäiriöistä johtuen saa opintolainaa, voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea muun rahoituksen järjestämiseksi. Ulosotto Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, ohjataan asiakasta selvittämään ulosottoviranomaisen kanssa, voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko myöntää ns. vapaakuukausia. Tuloina huomioidaan ulosoton jälkeen käteen jäävä nettotulo. Mikäli asiakas suorittaa perinnässä olevan laskun vapaaehtoisesti, laskua ei vähennetä nettotulosta. Velkajärjestely Velkajärjestely katsotaan hakijan ensisijaiseksi toimeentulon turvaamismuodoksi, sillä yksityishenkilön velkajärjestelyssä oleva maksaa välttämättömät menonsa omista tuloistaan. Tarvittaessa hakija ohjataan neuvottelemaan maksuohjelman muuttamisesta.
Sivu 8 / 8 Yrittäjät Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa ei tueta toimeentulotuella. Yrittäjää ohjataan lakkauttamaan kannattamaton yrityksensä 5 kuukauden kuluessa. Mikäli yrittäjä saa yrityksestään vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaavan tulon, toimeentulotukea voidaan myöntää. 3. V A R A T (TOTUL 12 ) Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon 1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, mikäli se vastaa perheen välttämätöntä asumistarvetta eikä tarpeellista asuinirtaimistoa 2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä 3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan lain 7 :n nojalla huomioon otettavat menot 4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Ohjeet - Käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon. - Metsäomaisuus Jos toimeentulotuen tarpeen arvioidaan pitkittyvän, edellytetään asiantuntijan arvioita ja metsän myyntiä. - Maatila Jos tilalla on tuotannollista toimintaa, menetellään kuten muiden yrittäjien kohdalla. Jos tila on tuottamaton, edellytetään se realisoitavaksi toimeentulotuen tarpeen pitkittyessä.