ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ



Samankaltaiset tiedostot
TAIKURI VERTAISRYHMÄT

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Miten tukea lasta vanhempien erossa

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

T U I J A H E L L S T E N

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

Jonnan tarina. Keväällä 2007

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

U N E L M Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Tuettava kriisissä Eija Himanen

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Nuorten erofoorumi Sopukka

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

1. Tavoite Kriisi ja sen vaiheet 3

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Kaikenlaisiin kohtaamisiin

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Joka kaupungissa on oma presidentti

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

OLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA LUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN VELVOLLISUUS TURVALLISUUS

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Lapsen/Nuoren kysymykset

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Suomen Mielenterveysseura

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

Ohjeita vainajan omaisille

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

Mies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

Transkriptio:

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen -koulutus 18.5.2010 Sh Susanna Lager/Eteläisen al.ea-psyk.pkl Erityistason perheterapiakoulutus 2007-2010

Lähtökohtia opinnäytetyöhön Noin 40% ensiapupsykiatrian potilaistani on itsetuhoisia Opinnäytetyön hyödyntäminen omassa työssä Omien potilaiden suicidit ja niiden vaikutus omassa työssä

Läheisten jaksaminen Suru Yksinjäämisen tunne Sosiaalinen eristäytyminen Häpeä Sosiaalinen leimautuminen Syyllisyys, itsesyytökset

Oma jaksaminen

Tutkimusmenetelmä Haastattelu keväällä 2009 Haastattelun runko: 1. Elämä ennen omaisen itsemurhaa 2. Elämä omaisen itsemurhan jälkeen 3. Elämässä eteenpäin 4. Selviytyminen 5. Elämä nykyään

1. Elämä ennen omaisen itsemurhaa Perhesuhteet? Minkälaista elämä oli?

2. Elämä omaisen itsemurhan jälkeen Mitä tapahtui? Mistä kuulit tapahtuneesta? Miten koit sen? Hautajaiset ja muut käytännön järjestelyt? Miten muut ihmiset suhtautuivat tapahtuneeseen? (perhe, ystävät, suku, työpaikka, viranomaiset)

3. Elämässä eteenpäin Miten tapahtuma on vaikuttanut elämääsi? Tunsitko tarvitsevasti apua? Minkälaista apua sinulle tarjottiin? (ystävät, sukulaiset, viranomaiset) Saitko mielestäsi tarvitsemaasi apua? Minkälaista apua olisit toivonut? Mikä edisti/hidasti toipumistasi?

4. Selviytyminen Mitä on mielestäsi selviytyminen omalla kohdallasi? Mitä selviytymiskeinoja käytit?

5. Elämäsi nykyään? Minkälaista elämäsi on nykyään? Miten tapahtunut on vaikuttanut elämääsi? Minkälaiset tulevaisuuden suunnitelmat sinulla on?

Katri: Elämä ennen Sirkka-tädin itsemurhaa Katri oli avoliitossa Vanhemmat eronneet ja uusissa avioliitoissa Läheiset välit äitiin, isään ei isään kohteliaat suhteet. Pyrittiin ettei ärsytetä toinen toistaan

Suhteet muuttuivat Sirkka-tätiin mä en tiedä, mikä siinä sitten oli että se oli niin harvoin hän kyl kävi mun luona mutta sitten se alkoi olla vähän sellaista, mä en tiedä. Mua alkoi harmittaa se, että Sirkka ei tavallaan pystynyt joustamaan niistä omista totutuista tavoistaan.

Kriisin akuuttivaihe Shokki Sairaalasta soitettiin. Hirttänyt itsensä kuollut. Niin, tottakai se shokki. Se oli jotain mitä oli ehtinyt pelätä, koska niitä itsemurhayrityksiä oli ollut monta.

Reaktiovaihe Tunteet pinnassa mä olin vihainen Sirkalle, tottakai. Mä luulen, että se on monellekin sellainen ensimmäinen reaktio. Hitto soikoon, eikö hän tajua että mitä aiheuttaa muille? Mut se on jännä että sekin lauhtu aika nopeasti. Kävi sääliksi Sirkkaa. Se oli joutunut kärsimään niin paljon kipuakin siinä kuolemansa hetkellä, että sai tahtonsa läpi.

Tunteet pinnassa Suuttumus myös Seinäjoen sairaalan henkilökunnalle, että kuolema ylipäänsä tapahtumaan. Ihmisiä nekin ja tekee työtään. Vihan tunteen laantumiseen vaikutti se, että Katri sai informaatiota sairaalasta ja myöhemmin poliisilta.

Kirje Katrille väärin ymmärrys Niin, siinä oli sekin, että mä sain tietää siltä sairaanhoitajalta, että Sirkka oli jättänyt kirjeen, mutta kun se muisti mun nimen väärin. Se oli hirveen tärkee yksityiskohta kuitenkin, se et kuka Virve. Samainen hoitaja tarjosi keskustelumahdollisuutta Katrille kuoleman jälkeen, mutta Katri kieltäytyi. Pidin heitä jollain tapaa osasyyllisenä. Jos eivät pystyneet Sirkkaa auttamaan, ei ne välttämättä olisi ymmärtäneet sitä, mitä heille kerron. olisivat aikaisemmin minuun ottaneet yhteyttä, ei vasta kuoleman jälkeen.

Syyllisyys Oma syyllisyys. Fiilis siitä, että olisinko mä voinut tehdä vielä enemmän?

Läpityöskentelyvaihe ja uudelleensuuntautumisen vaihe Aluksi kuolema oli mielessä päivittäin, mutta nyt se tulee harvemmin. Mieleen saattaa pullahtaa ihan sellaisia varhaislapsuuden juttuja. -- kaipaus ja suru siitä, et toinen on mennyt pois Tapahtunut on vaikuttanut paljon. Asenne mielenterveysongelmiin on muuttunut. Aiemmin asiat tuntuivat etäisiltä. Ei enää, ei raja-aitoja. Uskallus puhua itsemurha-asioista muiden kanssa. Tietää mistä puhuu.

Perhehistoriaan tutustuminen jonkin verran olen päässyt raapaisemaan, että mikä tää perhe on ollut. ymmärtämään kans sitä niitten historiaa ja näkemään vähän, minkälaisia juttuja niillä on ollut keskenään.

Katrin selviytyminen ja keinot Unohtamaan sitä ei pysty, mutta voin sanoa, että mä olen selvinnyt siitä. Katri itse määritteli selviytymisensä siten, että hän puhui avoimesti menneistä ja tapahtuneesta. Itsemurhasta puhumista ei tarvitse hävetä. Sirkan hautajaisissa Katri puhui avoimesti hautajaisväelle Sirkan elämästä ja varsinkin ajoista ennen itsemurhaa. Ajatus siinä oli se, että läheiset voisivat oppia jotain. Kuka tahansa niinkin valoinen ja iloinen ihminen voi sairastua henkisesti.

Plussat ja miinukset +hautajaisjärjestelyiden sujuminen ja hyvät neuvot hautaustoimistosta. +positiivinen ajattelu +Tieto viranomaistaholta oli avuksi ja tueksi, joskin sen suhteen Katri koki puutettakin. +Selviytymistä auttoi lähiomaisten tuki. (poikaystävä, oma äiti) -Tietoa saisi antaa enemmän läheisen tilanteesta ja kontaktia voisi ottaa aktiivisemmin sairaalasta käsin. -Katria harmitti Sirkan puolesta että hänen oli vaikea päästä psykiatrin vastaanotolle sairaalassa. -Lisäksi toiminta sairaalassa oli hidasta. Tuli tunne että asiaa ei otettu vakavasti ja tutkimuksia ei tehty tarpeeksi

Oma elämänkatsomus Vastoinkäymisiltä kukaan ei voi välttyä, mutta sun omasta elämänkatsomuksesta riippuen sä pääset niiden ohi. Itse olen aina yrittänyt katsoa positiivisesti, vaikka mitä tulisi vastaan. Ja se ajatus, että kukaan ei saa yhtään sen enempää kannettavakseen kuin mitä jaksaa kantaa. Menis hirvittävästi energiaa hukkaan, jos keskittyisin huonoihin juttuihin. Katri muisteli Sirkan elämän hyviä asioita ja voimakasta sidettä joka oli ollut Sirkan kanssa. Se on kantanut lohduttanut paljon: hyviä muistoja yhdessä Sirkan kanssa, mutta myös omia lapsuuden muistoja selviytymisestä. Oma elämäkään ei aina ole ollut helppoa, mutta siitäkin on selvinnyt. Suvun sitkeys kenties biologista.

Itsemurhan vaikutukset Katriin Pisti välit poikki isään Jätti poikaystävän Tiedosti oma roolinsa sukulaisten kannattelijana Se ei tuntunut hyvältä, niiden olis pitänyt lohduttaa.

Pohdinta Itsemurhasta voi selviytyä Katrin elämänmuutokset Omaisen näkökulma itsemurhan jälkeen Koskaan ei ole liian myöhäistä läpikäydä itsemurhaa omaisten kanssa Itsetuhoisten omaiset otettava mukaan aktiivisesti hoitopalavereihin heti alusta lähtien Omaiselle kannattaa aina tarjota mahdollisuutta keskustella itsemurhan jälkeen. Onko viisasta että sitä tarjoaa edesmenneen potilaan omahoitaja? Työntekijälle tarjottava purkumahdollisuus heti tapahtuneen jälkeen.

Positiivisesti pitää yrittää katsoa vaikka mitä tulisi vastaan