A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen kokonaiskäyttö 1,7 miljoonaa kuutiometriä kasvu edellisvuodesta 24 prosenttia Puupolttoaineen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Vuonna 2002 lämpö- ja voimalaitokset käyttivät energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 13,3 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 1). Puupolttoaineiden energiasisältö oli lähes 25 terawattituntia (TWh), mikä vastaa noin 6 prosenttia Suomen vuoden 2002 kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineista metsähaketta oli 1,3 milj. m³ ja metsäteollisuuden sivutuotepuuta 12 milj. m³. Sivutuotepuusta merkittävintä oli puun kuori, jota käytettiin 8,6 milj. m³ eli liki 65 prosenttia kaikista puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisia puruja (pääasiassa sahan- ja kutteripuru) poltettiin 2,2 miljoonaa kiintokuutiometriä (17 %) ja teollisuuden puutähdehaketta 0,8 milj (6 %). Kierrätyspuuta ja muuta puuta kului yhteensä 0,4 milj. m³ sekä metsäteollisuuden sivutuotteista valmistettuja pellettejä ja brikettejä noin 27 000 tonnia. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin eniten Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella, kaikkiaan 21 prosenttia kokonaiskäytöstä (taulukko 2). Kaakkois-Suomessa poltettiin myös yli neljännes kaikesta kuoresta. Seuraavaksi eniten puupolttoaineita käytettiin Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa (10 %). Vuoteen 2002 verrattuna käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Rannikon (42 %) ja Etelä-Savon metsäkeskuksien (17 %) alueilla, joista etenkin Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella metsähakkeen käyttö yli kuusinkertaistui. Puupolttoaineen käyttö väheni suhteellisesti eniten Etelä-Pohjanmaalla. Tilasto kattaa lämpö- ja voimalaitosten käyttämät kiinteät puupolttoaineet. Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö muodostuu edellisen lisäksi metsäteollisuuden energiantuotantoon käyttämistä jäteliemistä (mm. mustalipeä) ja pientalokiinteistöjen (omakotitalot, maatilat, vapaa-ajan asunnot jne.) käyttämästä polttopuusta. Vuonna 2002 arvioitiin kaikkien puuperäisten polttoaineiden osuuden Suomen energian kokonaiskulutuksesta olevan noin 20 prosenttia (Energiaennakko 2002).
2 Metsähakkeen kokonaiskäyttö Vuonna 2002 metsähaketta käytettiin energiantuotantoon kaikkiaan 1,7 miljoonaa kiintokuutiometriä (kuva 2 ja taulukko 3). Tilasto kattaa sekä lämpö- että voimalaitoskäytön että pientalokiinteistöjen käyttämän metsähakkeen. Edellisvuoteen verrattuna metsähakkeen käyttö lisääntyi 24 prosenttia. Metsähaketta käyttäviä laitoksia oli vuonna 2002 kaikkiaan 365 (ml. lämpöyrittäjäkohteet), joissa haketta kului 1,3 milj. m³. Eniten metsähaketta käytettiin Rannikon (17 %) ja Keski-Suomen (14 %) metsäkeskusten alueilla (taulukko 2). Metsähakkeen käyttö väheni edellisvuodesta eniten Lapissa (vrt. Metsätilastotiedote 620). Pientalojen kattiloissa metsähaketta poltettiin 0,4 milj. m³. Tieto perustuu Metsäntutkimuslaitoksen lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen Pientalokiinteistöjen polttopuuun käyttö -tutkimukseen (Metsätilastotiedote 631). Hallituksen vuonna 1998 asettaman Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on lisätä metsähakkeeksi käytettävän energiapuun vuotuista käyttöä 5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä. Eniten metsähaketta valmistettiin hakkuutähteestä eli hakkuualalta korjatuista oksista ja latvuksista, joiden osuus metsähakkeen raaka-aineesta oli 63 prosenttia (taulukko 4). Seuraavaksi eniten käytettiin lähinnä taimikonhoidossa ja nuoren metsän harvennuksessa syntyvää karsimatonta rankaa (18 %). Metsähakkeesta tai sen raaka-aineesta oli alkuperältään ulkomaista 4 prosenttia. Puupolttoaineiden hinnat Metsähake maksoi vuonna 2002 käyttöpaikalle tuotuna ilman arvonlisäveroa 7,55 euroa irtokuutiometriä kohden ( /i-m³). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 5,15 /i-m³ ja sahanpurusta 4,40 /i-m³. Hinnaltaan edullisinta oli puun kuori, 4,20 /i-m³. Kierrätyspuulle, pelleteille ja briketeille sekä muulle polttopuulle ei hintoja laskettu riittämättömän havaintomäärän vuoksi. Kerätty hinta-aineisto edusti vain osaa käytetyn puupolttoaineen kokonaismäärästä. Lähes puolet puupolttoaineesta ja esim. noin 60 prosenttia kuoresta syntyi yrityksen oman teollisuusprosessin tuotteena, mikä ei ole mukana hintatilastossa. Myöskään kaikelle yrityksen ulkopuolelta ostetulle puupolttoaineelle ei saatu hintatietoja, koska kauppasopimuksissa oli sovittu hintojen salassapidosta. Parhaiten hintatietoja saatiin metsähakkeesta, jossa hintatietojen osuus kokonaiskäytöstä oli 70 prosenttia. Teollisuuden puutähdehake 0,8 Metsähake 1,3 Sahanpuru ja vastaavat 2,2 Muut 0,4 Kuori 8,6 1000 m³ 1800 1500 1200 900 600 300 0 99 00 01 02 Kuva 1. Kiinteiden puupolttoaineiden energiakäyttö vuonna 2002, milj. m³. Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 1999 2002.
3 Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Etelä- Suomi 1b 7 2 Pohjois- Suomi 5 13 12 11 8 9 10 6 3 4 1a Taulukoissa käytetyt symbolit: ei mitään ilmoitettavaa. loogisesti mahdoton esitettäväksi.. tietoa ei ole saatu 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2002 Puupolttoainelaji Irto- Kiintotilavuus Energiasisältö Käyttäjiä, tilavuus Muutos Osuus 2002, Muutos Osuus 2002, milj. i-m³ milj. m³ 2002/2001, % % TWh 2002/2001, % % kpl YHTEENSÄ. 13,32 7 100,0 24,74 7 100,0. Metsähake 3,20 1,28 33 9,6 2,53 36 10,2 365 Teollisuuden sivutuotepuu. 12,04 5 90,4 22,21 4 89,8. Teollisuuden puutähdehake 1,96 0,78-8 5,9 1,60-6 6,5 215 Sahanpuru ja vastaavat 7,33 2,20-3 16,5 4,50-1 18,2 335 Kuori 24,69 8,64 7 64,9 15,27 6 61,7 190 Kierrätyspuu 0,95 0,38 69 2,8 0,69 47 2,8 45 Muu polttopuu 0,03 0,01-79 0,1 0,02-80 0,1 30 Pelletit ja briketit 27 015 ¹ 0,02 14 0,2 0,13 26 0,5 50 ¹ Ilmoitettu tonneina. Muunnoksessa kiintotilavuudeksi käytetty tilavuuspainoa 1 150 kg/m³. Tilavuuden ja energiasisällön erisuuruiset muutokset johtuvat keskimääräisen energiatiheyden (MWh/i-m³) vaihtelusta eri vuosina.
4 2. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain 2002 Käyttö, 1000 m³ Energiasisältö, GWh Metsäkeskus Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Kaikkiaan Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Kaikkiaan hake puutähdehake ja vastaavat puupolttoaineet ¹ hake puutähdehake ja vastaavat puupolttoaineet ¹ Koko maa 1 281 785 2 198 8 642 412 13 318 2 525 1 601 4 499 15 271 841 24 737 0 Ahvenanmaa 4 4 2 13 0 22 6 6 4 26 0 43 1 Rannikko 217 42 146 775 8 1 188 418 65 285 1 433 19 2 220 Etelärannikko 56 39 4 59 5 163 102 59 8 104 10 282 Pohjanmaa 161 3 141 716 4 1 025 316 6 277 1 329 9 1 937 2 Lounais-Suomi 125 75 131 618 154 1 102 256 158 272 1 041 312 2 039 3 Häme-Uusimaa 87 140 156 413 83 879 170 318 341 770 161 1 759 4 Kaakkois-Suomi 119 55 162 2 455 38 2 829 240 102 327 4 342 77 5 088 5 Pirkanmaa 112 35 118 298 2 564 223 71 244 428 7 973 6 Etelä-Savo 93 163 119 278 14 667 177 319 262 458 34 1 251 7 Etelä-Pohjanmaa 52 27 95 109 12 295 101 54 191 189 38 573 8 Keski-Suomi 177 91 182 827 19 1 296 352 190 374 1 442 40 2 399 9 Pohjois-Savo 25 45 197 447 1 714 49 98 395 771 3 1 316 10 Pohjois-Karjala 111 41 286 905 1 1 343 226 89 594 1 700 5 2 614 11 Kainuu 40 3 197 232 72 545 76 6 383 392 129 985 12 Pohjois-Pohjanmaa 89 49 274 505 0 917 172 96 560 868 1 1 697 13 Lappi 31 17 133 767 8 956 59 30 267 1 409 16 1 781 ¹ Kierrätyspuu, muu polttopuu ja pelletit ja briketit
5 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2002 Irtotilavuus Kiintotilavuus Energiasisältö Käyttäjiä, Käyttötarkoitus 1 000 i-m³ 1 000 m³ Osuus, % GWh Osuus, % kpl Kokonaiskäyttö 4 172 1 669 100 3 300 100 365 Lämpö- ja voimalaitokset 3 204 1 281 77 2 525 77 365 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ¹ 1 970 788 47 1 571 48 39 Lämmöntuotanto 1 234 494 30 954 29 326 Pientalokiinteistöt 968 387 23 774 23. Käyttö 2001 3 354 1 342 100 2 615 100. Muutos 2002/2001, % 24 24-26 -. ¹ Sisältää myös lauhdeosuudet. 4. Metsähakkeen raaka-ainelähteet 2002 ja 2001 Kiintotilavuus, 1 000 m³ Osuus kiintotilavuudesta, % Muutos, p 2002 2001 2002 2001 2002/2001, % Kaikkiaan 1 281 960 100,0 100,0 33 Karsittu ranka 102 71 8 7 44 Karsimaton pienpuu 233 203 18 21 14 Hakkuutähde 806 557 63 58 45 Järeä runkopuu 98 100 8 10-3 Muu raaka-aine 44 17 3 2 159 Erittelemätön - 12-1 - Ei sisällä pientalokiinteistöjen käyttämää metsähaketta. 5. Puupolttoaineen markkinahinnat 2002 ja 2001 Keskihinta, /i-m³ Keskihinta, /MWh Ostojen osuus Hinta-aineiston Muutos Muutos kokonais- kokonais- Puupolttoainelaji 2002 2001 2002/2001, % 2002 2001 2002/2001, % käytöstä, % käytöstä, % Metsähake 7,55 6,95 9 9,40 9,00 4 96 70 Teollisuuden puutähdehake 5,15 5,35-4 6,45 6,95-7 81 64 Sahanpuru ja vastaavat 4,40 4,20 5 7,05 6,85 3 73 63 Kuori 4,20 4,15 1 6,75 6,75 0 42 32 Puupolttoaine keskimäärin 4,85 4,70 3 7,25 7,20 1 55 43 Hinta käyttöpaikalla ilman arvonlisäveroa. Tilavuuden ja energiasisällön erisuuruiset muutokset johtuvat keskimääräisen energiatiheyden (MWh/i-m³) vaihtelusta eri vuosina.