Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä, Raision kaupunki Vastaava työterveyshoitaja Terhi Nurmi, Työterveyshuolto Aurinkoristeys Kuntoutuspäivät 2013
Kuntoutuskeskus Petrea v 2007 lähtien ollut Petrea säätiön ylläpitämä yksityinen palveluntuottaja. Kuntoutuspalveluita tuottanut 40 vuoden ajan, aiemmin Kelan kuntoutustutkimuskeskuksena. Toimipisteet Turussa Peltolantiellä ja Sokos Hotel Caribiassa Keskittynyt työikäisten kuntoutuspalveluihin 3 000 kuntoutujaa - 46 000 kuntoutusvuorokautta / vuosi Henkilökuntaa 120, majoituspaikkoja 144 Liikevaihto n.8 M
Hankkeen valmistelu Petrea oli mukana työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen vaiheessa 1 (TK1) v 07 11yrittäjien JYRI-kuntoutusmallilla, joten lähdimme mukaan jatkohankkeeseen. Alkuvuonna 2012 kartoitettiin sopivia työnantajia, alustavasti saatiin keväällä kaksi. Niiden saamisessa on ollut vaikeuksia. Hankkeen ensimmäisen vaiheen perusteella haettiin mukaan myös yrittäjäryhmää Kuormituksen jakamiseksi työryhmässä on 1-2 henkilöä kutakin asiantuntijaa. Perustyöryhmässä ollut 6 henkilöä. Projektiryhmässä on Petrean projektipäällikön lisäksi edustajat kahdesta ensimmäisestä ryhmästä
Ryhmien muodostaminen Edesauttavina tekijöinä toimijoiden tuttuus ja työnantajan positiivinen asenne ja kiinnostus henkilöstön kehittämiseen On voitu muodostaa sekaryhmiä ammatin, työpaikan ja/tai kuntoutustarpeen suhteen ja samassa ryhmässä voi olla esimiehiä ja muita työntekijäryhmiä On koottu erilaisia ryhmiä: naiset/miehet, teollisuus/palvelualat /toimihenkilöt
Kuntoutuksen kulku Suunnittelukokous Työpaikka ja työterveyshuolto valitsevat Kelalle esiteltävät kuntoutujat Tth esivalintasuositus, Kela valitsee kuntoutujat Tiedotustilaisuus Työnantajan edustajat (esimiehet, HR) Työterveyshuolto, Kuntoutujat Sovitaan tilanneanalyyseistä Yksilöllinen tilanneanalyysi: 1. käyntikerta työpaikalla (esimies, tth, kuntoutuja, kuntoutustiimin jäsen) 2. Avovrk Petreassa 3. Käyntikerta työpaikalla/petreassa Yksilöllinen kuntoutuspolku tilanneanalyysin perusteella Ryhmäjakso 1 á 3-5 vrk) Ryhmäjakso 2 Ryhmän yhteistyöpäivä Ryhmäjakso 3 Yksilöllinen osa 1-5 käyntikertaa ja 0-5 vrk avo- tai laitosvrk Kuntoutusta tukevat välitehtävät jaksojen välissä Päätösosa 1 yksilöllinen käyntikerta
Tiedotustilaisuus Kuntoutujat, esimiehet, HR, työterveys Yleinen informaatio kuntoutuksesta Ryhmäjaksojen aikataulut Tilanneanalyysin tapaamisaikojen sopiminen Kuntoutujille jaetaan kaikki kirjallinen materiaali, mm. alkukyselylomake Mahdollisuus kysymyksiin ja tarkennuksiin
Tilanneanalyysin merkitys Tilanneanalyysi alkaa esimiehen ja kuntoutujan yhteishaastattelulla työpaikalla, työterveys mukana Heti alusta työelämän näkökulma vahvemmin mukaan Palveluntuottajalle selkeämpi käsitys työpaikan puitteista ja ominaislaadusta Toimijoiden henkilöityminen edesauttaa yhteistyötä kuntoutuksen aikana Kattavampi tieto ja henkilökohtainen kontakti luovat mahdollisuuden aitoon räätälöintiin Tilanneanalyysi motivoi ja konkretisoi
Työnantajan ja työterveyshuollon kokemuksia Raision kaupunki Työterveyshuolto Aurinkoristeys
Ensimmäiset kokemukset ryhmäjaksoista ja yksilöllisistä osioista Ryhmien perusteemat: työn käsittely, stressinhallinta, muutokseen motivoituminen, terveysliikunta Muut sisällöt ja painopisteet kuntoutujien yhteisten tarpeiden pohjalta mm. ravitsemus, ikäteema, rentoutuminen Yksilöllisissä osioissa yksilötapaamisia ja pienryhmiä eri teemoilla mm. kivunhallinta, ääniergonomia, ajan hallinta Yksilölliset osiot painottuvat avovuorokausiin Käyntikerroista ei käytössä osakuntoutusrahaa
Johtopäätökset Kuntoutuksen suunnittelu mahdollista yksilöllisten tarpeiden mukaan Sisällöt ja prosessi sekä oikea-aikaisuus Mahdollisuus erilaisten ryhmien muodostamiseen Asiakkaan sitoutuminen omaan kuntoutumiseensa Yhteistyö ja informaation kulku entistä parempaa Haasteena aikataulutus ja resurssien joustavuus Tietoturva työpaikkakäynneillä huomioitava