TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS
Sidonnaisuudet Sairaalahygieniayhdistyksen hallituksen jäsen Luentopalkkioita ja kokousmatkoja (Gilead, Janssen, Novartis, Pfizer)
Työntekijän infektiouhat Biologiset altisteet ovat yksi terveydenhuollon työntekijöiden uhista Merkityksen arviointi voi olla vaikeaa Infektioille altistutaan työssä, mutta myös vapaa-ajalla Työntekijöiden infektion ehkäisy on osa työntekijöiden työturvallisuutta Työnantajan velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta Työntekijän velvollisuus käyttää annettuja suojaimia ja suojavälineitä
Työntekijöiden suojaaminen Tautikohtaiset varotoimet -Eristystoimet -Henkilökohtaiset suojaimet -Estolääkitys Tavanomaiset varotoimet -käsien desinfektio -tartuntareittien katkaisu Rokotukset -polio, tetanus, difteria -B-hepatiitti -MPR -vesirokko -influenssa
Eristystoimien tarkoitus Eristystoimien tarkoituksena muiden potilaiden ja henkilökunnan suojaaminen Tavanomaiset varotoimet kattavat suurimman osan henkilökunnan suojaamiseen tarvittavista toimista Tartuntareittien katkaisu voi vaatia lisätoimenpiteitä (pisara- ja ilmatartunta) Käsien desinfektio!
Eristyskäytännöt Tavanomaiset varotoimet Kosketuseristys Pisaraeristys Ilmaeristys Käsien desinfektio alkoholi-huuhteella Ennen ja jälkeen potilaskontaktin Kuten tavanomaisissa varotoimissa Kuten tavanomaisissa varotoimissa Kuten tavanomaisissa varotoimissa Huoneeseen mennessä sekä sieltä poistuessa Huoneeseen mennessä sekä sieltä poistuessa Huoneeseen mennessä sekä sieltä poistuessa Suojakäsineet Käsiteltäessä eritteitä, verta, rikkinäistä ihoa, limakalvoja tai kontaminoituneita alueita sekä kanyylien laitossa Kuten tavanomaisissa varotoimissa Kuten tavanomaisissa varotoimissa Kuten tavanomaisissa varotoimissa Aina huoneeseen mennessä, kun moniresistentti bakteeri tai C. difficile Silmäsuojus Kun vaara roiskeista Kun vaara roiskeista Kun vaara roiskeista Kun vaara roiskeista Muoviesiliina (tai suojatakki) Kun vaara roiskeista Kun vaara roiskeista Kun vaara roiskeista Kun vaara roiskeista Suu-nenäsuojus Kun vaara roiskeista Kun vaara roiskeista Kun vaara roiskeista Kaikki huoneeseen menevät käyttävät (FFP2/FFP3) Lähihoidossa Yhden hengen huone Kun potilas tahraa eritteellä ympäristöään Kyllä Kyllä Kyllä Sulkutila, alipaine Laboratorio- näytteiden merkitseminen Ei Ei (näytteenottaja käyttää suojaimia) Ei (näytteenottaja käyttää suojaimia) Ei (näytteenottaja käyttää suojaimia)
Hoitohenkilökunnan tartunnan riski eri infektioissa Infektio Tartunnan riski Infektio Tartunnan riski Hepatiitti A pieni Salmonella Pieni Hepatiitti B pieni Sikotauti Kohtalainen Hepatiitti C pieni Staph. aureus? Herpes simplex Pieni Streptokokki A? Hinkuyskä Kohtalainen Syfilis Pieni HIV Pieni Sytomegalovirus Pieni Influenssa Kohtalainen Syyhy Pieni Meningokokki Erittäin pieni Tuberkuloosi Pieni-Suuri Parvovirus B19 Kohtalainen Tuhkarokko Suuri RSV Kohtalainen Vesirokko Suuri Rotavirus Kohtalainen Vyöruusu Kohtalainen Vihurirokko Kohtalainen
Veren välityksellä tarttuvat taudit HIV ja C-hepatiitti Suomessa tärkeimmät, kroonista B- hepatiittia vähän Tartunnanriski liittyy verialtistustilanteisiin Verinen kontakti, joka lävistää ihon Tartunnanriski riippuu altisteesta ja altistustapahtumasta Suurin B-hepatiitissa, vähäisin HIV HBV HbsAg + 5% HbeAg + 25% HCV 1-5% HIV 0.3% Lisäriskitekijät Syvä pisto Ontto neula Näkyvä veri Neula ollut verenkierrossa
Verialtistusten torjunta Veri ja veriset eritteet ovat aina mahdollisesti tartuttavia Verivarotoimet ovat osa tavanomaisia varotoimenpiteitä Kuuluvat osana jokaisen potilaan hoidossa Turvallisten käytäntöjen lisäksi lisääntyvästi käyttöön teknisiä ratkaisuja Turvaneulat yms suojakäsineiden käyttö aina, kun toimitaan veren tai veristen eritteiden kanssa Hanskan läpi tapahtuva pisto => verimäärä vähenee => altistus vähäisempi => tartuntariski pienempi B-hepatiitti rokote työpistekohtaisen riskiarvion perusteella Verialtistustilanteissa profylaksia Jos kontaktipotilas on tartuttava HBV: rokote/ immunoglobuliini HIV: estolääkitys HCV: ei estolääkitystä Seuranta työterveydenhuollossa Altistustilanteiden raportointi
Tuberkuloosi Terveydenhoitoalan työhön liittyy tuberkuloositartunnan riski Terveydenhuollon työntekijöiden tuberkuloosin ilmaantuvuus ei poikkea muusta väestöstä Kansallisessa suosituksessa terveydenhuoltohenkilökunta nostetaan riskiryhmäksi Vuosittain työperäisten sairauksien rekisteriin on ilmoitettu 9-15 terveydenhuoltoalan tuberkuloosia Työperäinen tuberkuloosi korvataan ammattitautina. Terveydenhuollossa tapahtuneen suojaamattoman tuberkuloosialtistuksen jälkeen tartunta on todettu tutkimuksissa 0,7-14,4%:lla altistuneista työntekijöistä IGRA testiä käyttäen. Tartuntariskiin vaikuttavat altistusaika, potilaan tartuttavuus, altistuksen luonne yms => yksittäisen altistuksen riskin arviointi on vaikeaa Altistuneista terveistä aikuisista n. 10% sairastuu oireiseen tuberkuloosin elämänsä aikana (0,7-14 työntekijää 1000 altistunutta kohden sairastuu) Maailmanlaajuisena riskinä lääkkeille vastustuskykyinen TBC Tartuttavuus ei poikkea herkästä tuberkuloosista, mutta hoito huomattavasti vaikeampaa, eikä luotettavasti tehoavaa hoitoa ole XDR-tbc tartuntoja hoitohenkilökuntaan todettu maailmalla altistustilanteissa Journal of Occupational Medicine and Toxicology 2012, 7:6
Tuberkuloosi Työssä altistuneen työntekijän altistumisen arviointi ja tarkastukset kuuluvat työterveyshuollon vastuulle. Thorax-rtg seuranta Tuberkuloosin mahdollisuuden muistaminen, jos pitkittynyttä yskää, kuumeilua tai laihtumista Tartunnan torjunnassa olennaista Tuberkuloosin varhainen epäily Potilaan sijoitus ilmaeristykseen, kunnes on todettu, että tartuntavaaraa ei ole Asianmukainen suojautuminen Työntekijä voi vaikuttaa altistumiseensa (ja tartuntariskiin) käyttämällä FFP 2/3 luokan hengityksensuojainta tartuttavaa tuberkuloosia epäiltäessä tai hoidettaessa. Asianmukaisella suojauksella tartuntariski on erittäin pieni Kaleva 3.1.2004
Työntekijän influenssatartunnan riskitekijät Influenssapotilaiden hoitoon osallistuneiden työntekijöiden influenssariski oli 2009 pandemian aikana vastaava kuin hoitotyöhön sairaaloissa osallistumattomien työntekijöiden riski (17.7% vs 19.9%, OR 1.37, 95% confidence interval 0.84 2.22) => Suojaustoimenpiteet tehokkaita!! EID 2011;17:1000, EID 2013; 19:140, CID 2011; 53:281
Influenssan riski hoitotyöntekijöillä Työntekijöiden USA:n kokemuksissa v. 2009 pandemiassa n. 50% influenssoista arvioitiin työperäisiksi Vuoden 2009 pandemian aikana Argentiinassa työntekijöiden riski sairastua sairaalahoitoa vaatineeseen hengitystieinfektioon oli väestötasolla yli kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna Työntekijät: 69 sisäänottoa/100000 työntekijää Väestö: 20 sisäänottoa/ 100000 asukasta Puolet varmistettuja H1N1-influenssoja Clin Infect Dis 52: S198 S204. J Infect Dev Ctries 2013; 7(1):036-040.
Influenssatartuntojen ehkäisy Pisaraeristys Työntekijän suojaaminen tartuttavilta eritteiltä Tutkimuksissa käsineiden käyttö näyttänyt suojaavalta Käsihygienia! Rokotus Suurin yksittäinen hyötyjä influenssarokotuksesta on rokotettava itse Työntekijät suuremmassa riskissä sairastua vakavaan tautiin???
Norovirus Norovirus infektiot ovat haasteellisia torjuttavia Tarttuvat herkästi ja infektiivinen annos erittäin pieni Virukset kestävät desinfektioaineita Norovirukset aiheuttavat tyypillisesti epidemioita terveydenhuollon laitoksissa hoitohenkilökunnan sairastuvuus on jopa suurempaa kuin potilaiden Altistuneista 70-90%:lla todetaan serologinen tartunta Oireinen tauti <70%:lle altistuneista Sairaalaepidemioissa hoitohenkilökunnan sairastuvuus vaihdellut suuresti 0-75% Tartuntojen ehkäisy Käsihygienia, saippuapesu Eristystoimet Sairastuneen henkilökunnan pidättäminen töistä ad 48-72 tuntia oireiden loppumisesta (myös muun henkilökunnan suojaaminen) Noroviruspotilaita hoitamaan epidemiatilanteessa hoitohenkilökunta, joka jo sairastanut taudin N Engl J Med 2009; 361:1776-1785 Clinical Infectious Diseases 2007; 45:534 40
Tuhkarokko Tuhkarokkoa on tavattu Suomessakin yksittäisinä ryvästyminä. Matkailun lisääntyessä riski ulkomailta hankittuun tuhkarokkoon lisääntyy Tuhkarokko tarttuu herkästi pisara- ja osin ilmavälitteisesti Euroopan tuhkarokkoepidemioissa hoitohenkilökuntaa on sairastuneista ollut 9-12 % Henkilökunnan sairastuvuudeksi arvioitiin epidemian aikana 0,1% Infektioiden ehkäisyssä hoitohenkilökunnan rokotussuoja tärkein Sairastettu tuhkarokko tai MPR rokotus Suojautumistoimet (ilmaeristys) jo tuhkarokkoa epäiltäessä! Euro Surveill. 2011;16(2):pii=1976 Euro Surveill. 2011;16(15):pii=19842 Euro Surveill. 2010;15(50):pii=197544
Hinkuyskä Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana Aikuisille tauti ei yleensä ole vakava Hoitohenkilökunta on tutkimuksissa ollut riskiryhmä oireiselle hinkuyskälle (OR 1,9) Hinkuyskärokotusten suoja heikkenee aikuisiällä Hoitohenkilökunta altis tartunnoillle Sairaalaepidemioissa käytetään estolääkitystä koko henkilökunnalle THL: Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä J Infect Dis 2000;182:174 179
Meningokokki Meningokokkibakteeri tarttuu pisaratartuntana Suomessa vuosittain tartuntoja 30-80 kpl, valtaosa serotyyppiä B, jota rokote ei vielä kata Invasiivisen taudin itämisaika on lyhyt 2-10 vrk Lähikontaktien riski sairastua invasiiviseen tautiin on 0,3-1% Hoitohenkilökunnan riski arvioitu olevan 25-kertainen (absoluuttinen riski 0,8/100000), suorassa altistuksessa riski suurempi Tartuntojen ehkäisy: pisaraeristys 24 tuntia tehokkaan hoidon alusta Estolääkitys (siprofloksasiini 750 mg) tarpeen hoitohenkilökunnalle, jos suojaamaton altistuminen sairastuneen suu/nielueritteelle suusta suuhun elvytys intubaatio hengitysteiden liman imeminen nenänielun tutkiminen potilaan yskiminen/aivastaminen kasvoille Kaikki dokumentoidut hoitohenkilökunnan tartunnat ovat olleet suojaamattoman altistuksen jälkeisiä THL:Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä Lancet 2000; 356; 1654-5.
Vesirokko Vesirokkovirus tarttuu erittäin helposti kosketus-, pisaraja ilmatartuntana. Työntekijän altistuessa vesirokolle on selvitettävä hänen alttiutensa sairaudelle Anamneesi tai rokotus Jos ei tiedossa immuniteettia Rokotus Raskaus tai immuunipuutos => immunoglobuliini, asikloviiri Vesirokkoa sairastamaton/rokottomaton hoitohenkilökunta ei osallistu vesirokkopotilaan hoitoon Tartuntojen torjunta: Henkilökunnan vesirokkoimmuniteetin selvittely ja rokotukset (TTH)
Verenvuotokuumeet Ihmisestä toiseen tarttuvat Ebola, Marburg, Krimin-Kongon verenvuotokuume, Lassa, Rift Valley fever Voivat tarttua henkilökuntaan, tartuntatie: suora kosketus infektiivisiin eritteisiin Torjuntatoimet: ilmaeristys, suojaimet Tehokkaita hoitohenkilökunnan suojaamisessa Varotoimet huoneessa sulkutilalla varustettu (alipaineistettu) Potilas ei saa poistua huoneesta FFP2 tai FFP3-luokan hengityksensuojain+visiiri suojakäsineet ja kosteutta hylkivä/nestettä läpäisemätön suojatakki, hiussuoja, tarvittaessa suojakengät Laboratorionäytteet näytteiden lähettäminen sovitaan erikseen http://www.brt-africa.com/?p=2223
Resistentit mikrobit Yleensä tartunnat johtavat oireettomaan kantajuuteen, eivätkä aiheuta merkittävää riskiä hoitohenkilökunnalle Yksittäisiä tapausselostuksia vakavista MRSA infektioista USA300 kantojen aiheuttamia S. aureus kantajista arviolta alle 0,1% saa vuosittain vakavan septisen infektion Mukana riskiryhmät, terveillä aikuisilla riski vieläkin pienempi ESBL yksittäisiä tapausselostuksia Tartunnat todennäköisemmin muualta kuin työperäisiä
Tuntemattomat uhat Uusien tartuntatautien uhkaan on pyritty varautumaan mm. pandemiavarautumisella Kansainväliset seurantajärjestelmät (WHO Global Alert and Response, ECDC Communicable Disease Threat Report) Hoitohenkilökunnan työturvallisuudesta huolehtiminen on keskeistä Usein toimenpiteistä joudutaan alkuvaiheessa päättämään puutteellisten tietojen pohjalta Tietojen ja ohjeiden päivittyminen SARS epidemia osoitti, että tehokkailla torjuntatoimilla hoitohenkilökunnan turvallisuudesta voidaan huolehtia Tapausten varhainen tunnistaminen oleellista
Henkilökunnan infektiouhat Työntekijät altistuvat useille biologisille altisteille Työntekijöiden työturvallisuuden keskeiset osat ovat tavanomaiset varotoimet, rokotukset ja tautikohtaiset varotoimet Terveydenhuollon yksiköt ovat työntekijälle turvallisia työpaikkoja Tuberkuloosi ja veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävimmät terveysuhat