KIRJALLINEN KYSYMYS 902/2009 vp De minimis -asetuksen vaikutukset kolmannen sektorin työllistämiseen Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin de minimis -asetuksen toteutumisen kolmannelle sektorille aiheuttama uhka jatkuu. Asia oli esillä mm. eduskunnan kyselytunnilla 17. syyskuuta 2009, jolloin työministeri Anni Sinnemäki vastasi huoleen kolmannen sektorin työpaikoista. Vastauksen mukaan huoli koskee "vain osaa kolmannen sektorin työpaikoista". Useat eri toimijat, kuten esimerkiksi Kotkan korttelikotiyhdistys ry, ovat erityisen huolestuneita mahdollisuudestaan työllistää tulevaisuudessa. Vähämerkityksellisen tuen eli de minimis -asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Kolmas sektori, kuten esimerkiksi korttelikodit, työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja muuten vaikeasti työllistettäviä työttömiä työnhakijoita. Heidän työllistämisensä muuten kuin kolmannen sektorin tuetun työllistämisen avulla on käytännössä mahdotonta. Lisäksi näin työllistettyjen suorittamat työtehtävät, esimerkiksi heidän tarjoamansa palvelut, eivät kilpaile yksityisen palvelutuotannon kanssa. Palvelut suuntautuvat pienituloisille ja vaikeassa taloudellisessa asemassa oleville. Samalla kyselytunnilla työministeri Sinnemäki totesi de minimis -asetuksen soveltamisesta, että Suomen lainsäädännöstä "pyritään tekemään sellainen, että se olisi järjestöjen työllistämisen kannalta hyvä". Näistä vastauksista on pian kulunut kaksi kuukautta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus ja työministeri ovat viemässä de minimis -asetusta Suomen lainsäädäntöön, niin että se on järjestöjen työllistämisen kannalta hyvä? Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2009 Pentti Tiusanen /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 902/2009 vp: Miten hallitus ja työministeri ovat viemässä de minimis -asetusta Suomen lainsäädäntöön, niin että se on järjestöjen työllistämisen kannalta hyvä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Järjestöjen tukityöllistäminen on tärkeä osa työllistämistoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan muutoksia julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin koskien palkkatuen myöntämisedellytyksiä. Ne liittyvät EU:n valtiontukisäännösten toimeenpanoon. Säännösten on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2010. Kilpailuneutraliteetin huomioiminen eli tasapuolisten toimintaedellytysten takaaminen markkinoiden kaikille toimijoille on tärkeää myös palkkatukia myönnettäessä. Tasapuoliset toimintaedellytykset eivät toteudu, jos samoilla markkinoilla palveluja tuottavat työnantajat saavat palkkatukea samojen työttömien ryhmien palkkaamiseen erilaisin ehdoin. Työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, ettei tukijärjestelmä vääristä samoja tuotteita ja palveluja tarjoavien tahojen välistä kilpailua ja tätä kautta vaikuta kielteisesti työllisyyteen. Ehdotuksen mukaan palkkatuki myönnettäisiin elinkeinotoimintaa harjoittaville työnantajille yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten mukaisena tukena silloin, kun tuella palkattava kuuluisi ryhmäpoikkeusasetuksessa määriteltyyn kohderyhmään. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistymismahdollisuudet voidaan parhaiten turvata myöntämällä palkkatuki ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti. Niiden työttömien osalta, joiden kohdalla ryhmäpoikkeusasetus ei tule sovellettavaksi, palkkatuki myönnettäisiin de minimis -tukena. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan suurin osa palkkatuesta tultaisiin myöntämään ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti. Koska nykyinen palkkatukijärjestelmä ei kaikilta osin vastaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksiä, kansallisia säännöksiä tullaan ehdottamaan muutettaviksi. Muutostarpeet liittyvät tuki-intensiteettiin ja tukikausien enimmäiskestoihin. Suunnitellut muutokset koskisivat ainoastaan elinkeinotoimintaa harjoittavia työnantajia. Muiden työnantajien osalta palkkatukijärjestelmään ei tulla ehdottamaan muutoksia. Näin ollen palkkatukea voitaisiin myöntää voimassa olevin ehdoin kunnille, kotitalouksille sekä niille yhdistyksille ja säätiöille, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa. Yhdistyksillä ja säätiöillä, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa, olisi mahdollisuus eriyttää liiketoiminta kirjanpidollisesti muusta toiminnasta. Jos yhdistys menettelisi näin, palkkatuki myönnettäisiin elinkeinotoimintaan työllistyvien henkilöiden osalta ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti tai de minimis -tukena ja muihin tehtäviin työllistyvien osalta nykyisin ehdoin. Kummankin sääntelymallin osalta keskeistä on elinkeinotoiminnan määrittely. Valmistelussa tullaan kartoittamaan niitä suuntaviivoja, joiden perusteella arviointi suoritettaisiin. EY:n valtiotukisääntelyn mukaan tuensaajan liiketoiminnallisella tai oikeudellisella asemalla ei voi olla arvioinnissa merkitystä. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan suurimmalle osalle yhdistyk- 2
Ministerin vastaus KK 902/2009 vp Pentti Tiusanen /vas sistä ja säätiöistä myönnettäisiin palkkatukea voimassa olevin ehdoin. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelun aikana selvittänyt tilastojen avulla palkkatuen käyttöä yhdistyksissä ja säätiöissä ja kuullut eri tahojen edustajia. Lisäksi useat palkkatukea käyttävät yhdistykset ja säätiöt ovat olleet yhteydessä ministeriöön. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009 Työministeri Anni Sinnemäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 902/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Pentti Tiusanen /vänst: Hur ska regeringen och arbetsministern införa de minimis-förordningen i Finlands lagstiftning så att resultatet blir bra med tanke på organisationers sysselsättningsverksamhet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Organisationers stödsysselsättning är en viktig del av sysselsättningsverksamheten. Vid arbetsoch näringsministeriet bereds ändringar i lagen om offentlig arbetskraftsservice i fråga om villkoren för beviljande av lönesubvention. Ändringarna hänför sig till verkställigheten av EU:s regler om statligt stöd. Bestämmelserna avses träda i kraft den 1 maj 2010. Det är viktigt att ta hänsyn till konkurrensneutralitet, dvs. att säkerställa lika förutsättningar för alla aktörer på marknaden också när lönesubvention beviljas. Det uppnås inte lika förutsättningar om arbetsgivare som producerar tjänster på samma marknad får lönesubvention på olika villkor för anställande av samma grupper av arbetslösa. Med tanke på sysselsättningen är det viktigt att stödsystemet inte snedvrider konkurrensen mellan andra som erbjuder samma produkter och tjänster och därigenom har negativa konsekvenser för sysselsättningen. Enligt förslaget ska arbetsgivare som bedriver näringsverksamhet beviljas lönesubvention enligt bestämmelserna i den allmänna gruppundantagsförordningen, när den som ska anställas med subventionen hör till en målgrupp som definieras i gruppundantagsförordningen. Enligt arbetsoch näringsministeriets uppskattning kan långtidsarbetslösas och handikappades möjligheter till sysselsättning tryggas bäst genom att lönesubventionen beviljas i enlighet med gruppundantagsförordningen. När det gäller de arbetslösa för vilkas del gruppundantagsförordningen inte ska tillämpas, beviljas lönesubventionen i form av de minimis-stöd. Enligt arbets- och näringsministeriets uppskattning kommer lönesubvention till största delen att beviljas i enlighet med gruppundantagsförordningen. Eftersom det nuvarande systemet med lönesubvention inte till alla delar motsvarar bestämmelserna i den allmänna gruppundantagsförordningen, kommer man att föreslå att de nationella bestämmelserna ska ändras. Ändringsbehoven hänför sig till stödnivån och maximitiderna för stödperioderna. De planerade ändringarna gäller endast arbetsgivare som bedriver näringsverksamhet. I fråga om andra arbetsgivare ska det inte föreslås några ändringar i systemet med lönesubvention. Således kan lönesubvention beviljas enligt de gällande villkoren till kommuner, hushåll samt sådana föreningar och stiftelser som inte bedriver ekonomisk verksamhet. Föreningar och stiftelser som bedriver näringsverksamhet kommer att ha möjlighet att särredovisa affärsverksamheten och den övriga verksamheten. Om föreningen gör det, beviljas lönesubvention i fråga om de personer som har anställts för näringsverksamhet i enlighet med gruppundantagsförordningen eller i form av de minimis-stöd. När det gäller personer som blir sysselsatta i andra uppgifter beviljas subventionen enligt nuvarande villkor. För båda regleringsmodellerna är det viktigt hur begreppet näringsverksamhet definieras. Vid beredningen kommer man att kartlägga de rikt- 4
Ministerns svar KK 902/2009 vp Pentti Tiusanen /vas linjer enligt vilka bedömningen ska göras. Enligt EG:s regler om statligt stöd saknar stödmottagarens affärsverksamhetsmässiga eller rättsliga status betydelse vid bedömningen. Enligt arbetsoch näringsministeriets uppskattning kommer lönesubvention att beviljas enligt de gällande villkoren till merparten av föreningarna och stiftelserna. Arbets- och näringsministeriet har vid beredningen med hjälp av statistik utrett användningen av lönesubvention i föreningar och stiftelser samt hört representanter för olika organisationer och aktörer. Dessutom har många föreningar och stiftelser som använder lönesubvention varit i kontakt med ministeriet. Helsingfors den 17 december 2009 Arbetsminister Anni Sinnemäki 5