Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2017 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2017 -aineistosta
SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Sisältää voimassa olevien asemakaavojen kaavayksikkötasoista paikkatietoa pääkaupunkiseudun kunnista. Sisältää erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyviä tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena ja esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. HSY tuottaa tonttivarantokatsauksen kerran vuodessa. Varantokatsauksessa esitetään joitakin oleellisia pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja. Kaavayksikköä käytetään tontin synonyyminä. 2
Varantomäärittely Varannolla tarkoitetaan voimassa olevan asemakaavan kerrosalan toistaiseksi rakentamatonta kerrosalaa. Laskennallisessa varannossa mukana on jo tulkintaa mukaan ei lasketa sellaisia varantoja, joita ei todennäköisesti oteta käyttöön (asumisen osalta varannon määrä tontilla alle 100 k-m², K, T ja Y alle 400 k-m²). Varannon käyttöönotettavuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten kaavan rakentamisaste, kaavan sijainti, sisältövaatimukset ja maanomistusolosuhteet. Varantojen toteuttamiskelpoisuuden tulkinta vaatii aina lopulta kaavakohtaista asiantuntijatarkastelua rekisteritietojen pohjalta laskettua varannon määrää ei voida pitää yksiselitteisenä tai kiistattomana lukuna. 3
1. Asumisen laskennallinen varanto Laskennallinen asumisen varanto, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Pientalovaranto Muutos* Kerrostalovaranto Muutos Yhteensä Muutos Espoo 1,66-0,01 0,96 0,33 2,62 0,32 Helsinki 1,24-0,03 1,74 0,14 2,98 0,12 Kauniainen 0,16-0,01 0,03 0,00 0,19-0,01 Vantaa 1,19-0,05 0,51 0,00 1,70-0,04 Yhteensä 4,25-0,09 3,25 0,47 7,50 0,38 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2016 tilanteeseen Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 2017 SeutuRAMAVA-aineiston mukaan asumisen varantoa yhteensä noin 7,5 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostalovarannon määrä on kasvanut selvästi vuoden 2016 kuluessa, kun taas pientalovarannon määrä on laskenut. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP, LASKVARA_AK 4
Laskennallinen kerrostalovaranto 1/2017 Kaikki karttaesitykset esittävät ruututasolle summatun varantomäärän Sijainti esitetään kunkin ruudun keskipisteessä
Laskennallinen pientalovaranto 1/2017
KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen asumisen varannon kehitys pääkaupunkiseudulla 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 2011 2012 2013/I 2014/I 2015/I 2016/I 2017/I Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa. 2013 alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto.
2. Asumisen laskennallinen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä Laskennallinen asumisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä* kaavayksiköillä, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Pientalovaranto Muutos** Kerrostalovaranto Muutos Yhteensä Muutos Espoo 0,81-0,02 0,80 0,31 1,61 0,29 Helsinki 0,55-0,01 1,31 0,08 1,86 0,07 Kauniainen 0,04-0,01 0,02 0,00 0,06-0,01 Vantaa 0,42-0,03 0,42 0,02 0,84 0,00 Yhteensä 1,82-0,06 2,56 0,41 4,37 0,34 *Rakennusoikeudesta käytetty alle 20 % ** Kaikki muutokset verrattuna 1/2016 tilanteeseen Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 2017 SeutuRAMAVA-aineiston mukaan asumisen varantoa tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä yhteensä noin 4,4 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta yli puolet oli kerrostalovarantoa. Kerrostalovaranto on kasvanut etenkin Espoossa vuoden 2016 kuluessa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP, LASKVARA_AK, RASTELUO 1 ja 2 8
Laskennallinen kerrostalovaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2017
Laskennallinen pientalovaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2017
KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen asumisen varannon kehitys huomioiden vain tyhjät ja lähes tyhjät kaavayksiköt 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 2011 2012 2013/I 2014/I 2015/I 2016/I 2017/I Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa. 2013 alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto.
3. Toimitilavaranto Toimitilojen laskennallinen varanto, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Liikeja toimisto Muutos* Teollisuusja varasto Muutos Yleinen rakentaminen Muutos Muu, tuntematon Muutos Yht. Muutos Espoo 1,94-0,06 0,75-0,09 1,24 0,03 0,63 0,01 4,56-0,10 Helsinki 2,21-0,07 2,40-0,14 1,43 0,03 0,83 0,11 6,87-0,07 Vantaa 2,26 0,22 2,70-0,05 0,79 0,02 0,30 0,00 6,05 0,19 Yhteensä 6,42 0,10 5,85-0,28 3,45 0,08 1,76 0,12 17,47 0,02 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2016 tilanteeseen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla oli tammikuussa 2017 SeutuRAMAVAaineiston mukaan yhteensä noin 17,5 miljoonaa kerrosneliömetriä muiden kuin asumisen käyttötarkoitusten laskennallista varantoa. Eniten oli liike- ja toimistorakennusten varantoa, noin 6,4 miljoonaa kerrosneliömetriä. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_K, T, Y ja NN 12
Liike- ja toimistotilavaranto 1/2017
Teollisuus- ja varastotilavaranto 1/2017
Yleisen rakentamisen varanto 1/2017
KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen toimitilavarannon kehitys 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 2011 2012 2013/I 2014/I 2015/I 2016/I 2017/I Liike-ja toimistotilat Teollisuus-ja varasto Yleinen rakentaminen Muut, tuntematon Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa. 2013 alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto. Vuoden 2014/I aineistossa laskentaprosessin tarkentuminen näkyy tuntemattoman varanto-osuuden vähentymisenä ja teollisuus- ja varastovarannon ja liike- ja toimistotilavarannon kasvuna.
4. Toimitilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä Toimitilojen laskennallinen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Liikeja toimisto Muutos* Teollisuusja varasto Muutos Yleinen rakentaminen Muutos Muu, tuntematon Muutos Yht. Muutos Espoo 1,47-0,03 0,26-0,10 0,66 0,01 0,37-0,01 2,77-0,13 Helsinki 1,60-0,14 0,88-0,01 0,46 0,00 0,33 0,08 3,26-0,07 Vantaa 1,73 0,21 1,13-0,03 0,31 0,02 0,18 0,02 3,35 0,21 Yhteensä 4,80 0,04 2,27-0,14 1,43 0,03 0,89 0,09 9,38 0,01 *Kaikki muutokset verrattuna 1/2016 tilanteeseen Espoon, Helsingin ja Vantaan toimitilavarannon määrä tyhjillä ja lähes tyhjillä yksiköillä oli noin 9,4 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä on 54 % koko toimitilavarannosta. Siten melkein puolet koko toimitilavarannosta sijaitsee osittain jo rakennetuilla tonteilla. Suurin varantomäärä on liike- ja toimistotiloilla. SeutuRAMAVA-sarakkeet:LASKVARA_K, T, Y ja NN, RASTELUO 1 ja 2 17
Liike- ja toimistotilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2017
Teollisuus- ja varastotilavaranto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2017
Yleisen rakentamisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1/2017
KERROSNELIÖMETRIÄ Laskennallisen toimitilavarannon kehitys huomioiden vain tyhjät ja lähes tyhjät kaavayksiköt 7 500 000 6 500 000 5 500 000 4 500 000 3 500 000 2 500 000 1 500 000 500 000 2011 2012 2013/I 2014/I 2015/I 2016/I 2017/I Liike-ja toimistotilat Teollisuus-ja varasto Yleinen rakentaminen Muut, tuntematon Vuodesta 2013 lähtien SeutuRAMAVA-aineisto on tuotettu kahdesti vuodessa. 2013 alkaen esitetään vuoden ensimmäinen, vuodenvaihteen tilannetta kuvaava aineisto. Vuoden 2014/I aineistossa laskentaprosessin tarkentuminen näkyy tuntemattoman varanto-osuuden vähentymisenä ja teollisuus- ja varastovarannon ja liike- ja toimistotilavarannon kasvuna.
5. Rakennusoikeus pääkäyttötarkoituksittain Kunta Rakennusoikeus kunnittain ja pääkäyttötarkoituksittain, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Pientalot Kerrostalot Liike- ja toimisto Teollisuus- ja varasto Yleinen rakentaminen Muu, tuntematon Yhteensä Espoo 8,44 6,50 4,55 2,13 2,95 1,00 25,58 Helsinki 6,85 24,35 8,89 5,68 6,70 1,76 54,23 Vantaa 5,92 5,45 4,03 5,61 1,71 0,75 23,47 Yhteensä 21,22 36,30 17,47 13,42 11,35 3,51 103,28 Espoon, Helsingin ja Vantaan voimassa olevissa asemakaavoissa on yhteensä hieman yli 103 000 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, josta yli puolet on asumisen kerrosalaa. SeutuRAMAVA-sarake: KALA 22
6. Laskennallisen asemakaavavarannon omistajat Pääkaupunkiseudun laskennallinen varanto omistajaluokittain milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Pientalot Kerrostalot Liike- ja toimistoalueet Teollisuus- ja varastoalueet Yleinen rakentaminen Muu, tuntematon Kunnat 0,69 1,84 2,53 2,27 2,65 1,02 Yksityishenkilöt ja perikunnat Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 2,60 0,10 0,21 0,12 0,02 0,03 0,56 0,39 1,37 1,27 0,07 0,11 Rakennusyritykset 0,07 0,14 0,39 0,11 0,01 0,02 Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,15 0,56 1,24 1,70 0,01 0,47 Valtio 0,01 0,06 0,42 0,23 0,43 0,06 Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,09 0,08 0,10 0,03 0,19 0,00 Muu, tuntematon 0,07 0,09 0,17 0,10 0,11 0,06 Yhteensä 4,25 3,25 6,42 5,85 3,49 1,76 Yksityishenkilöt ja perikunnat omistavat suurimman osan pientalovarannosta. Asuinkerrostalovaranto on suurimmaksi osaksi kuntien omistuksessa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: OMLAJI_40 23
6.1 Tyhjien ja lähes tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen asemakaavavarannon omistajat Tyhjien ja lähes tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen varannon omistajat, milj. k-m² / prosenttia SeutuRAMAVA 1/2017 Omistajaryhmä Pientalot % Kerrostalot % Yhteensä % Kunnat 0,62 34 % 1,55 61 % 2,18 50 % Yksityishenkilöt ja perikunnat 0,73 40 % 0,08 3 % 0,81 18 % Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 0,12 7 % 0,16 6 % 0,29 7 % Rakennusyritykset 0,07 4 % 0,10 4 % 0,17 4 % Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,11 6 % 0,47 18 % 0,58 13 % Valtio 0,01 0 % 0,04 2 % 0,05 1 % Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,08 5 % 0,06 2 % 0,15 3 % Muu, tuntematon 0,07 4 % 0,09 3 % 0,16 4 % Yhteensä 1,82 100 % 2,56 100 % 4,37 100 % Pääkaupunkiseudun kunnat omistavat puolet tyhjien ja lähes tyhjien asuintonttien varannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat. SeutuRAMAVA-sarakkeet: RASTELUO 1 JA 2, OMLAJI_40 24
7. Eri käyttötarkoitusten käytössä oleva maapinta-ala kaavayksiköillä, joille on osoitettu kerrosalaa Käyttötarkoituksittainen maapinta-ala Km² SeutuRAMAVA 1/2017 Espoo Helsinki Vantaa Yhteensä Kerrostaloalueet 7,03 24,34 6,24 37,61 Pientaloalueet 34,50 25,17 25,91 85,58 Liike- ja toimistoalueet 4,88 4,49 4,81 14,18 Teollisuus- ja varastoalueet 3,73 4,74 9,41 17,88 Julkisen rakentamisen alueet 6,89 8,28 4,02 19,20 Muut/tuntematon 4,24 2,71 2,23 9,18 Yhteensä 61,26 69,74 52,62 183,62 Maapinta-alaa on varattu eniten asuinpientalojen käyttöön ja toiseksi eniten asuinkerrostaloille. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, YPALA 25
8. Asumisen varanto tyhjillä ja lähes tyhjillä kaavayksiköillä, jotka lainvoimaistuneet 2006 tai aikaisemmin, milj. k-m² 2006 tai aikaisemmin lainvoimaistuneiden tyhjien kaavayksiköiden varanto (="toteutumattomat") SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Pientalovaranto Kerrostalovaranto Yhteensä Espoo 0,36 0,09 0,45 Helsinki 0,17 0,04 0,21 Kauniainen 0,04 0,00 0,04 Vantaa 0,29 0,03 0,32 Yhteensä 0,85 0,17 1,02 Kerrostalovarantoa, jonka lainvoimaistumisesta on kulunut noin 10 vuotta tai enemmän, on vähän. Yhtä vanhaa toistaiseksi toteutumatonta pientalovarantoa on huomattavasti enemmän. SeutuRAMAVA-sarakkeet: LASKVARA_AP ja AK, LAINVOIMV 26
Asumisen varanto tyhjillä tai lähes tyhjillä kaavayksiköillä vuonna 2006 tai aikaisemmin lainvoimaistuneissa kaavoissa
9. 2016 lainvoimaistunut kerrosala, milj. k-m² 2016 lainvoimaistunut kerrosala (brutto*) käyttötarkoituksittain, milj. k-m² SeutuRAMAVA 1/2017 Kunta Pientalot Kerrostalot Liikeja toimisto Teollisuusja varasto Yleinen rakentaminen Muut käyttötarkoitukset ja tuntemattomat Espoo 0,13 0,52 0,08 0,01 0,13 0,02 Helsinki 0,02 0,55 0,14 0,00 0,07 0,25 Vantaa 0,01 0,25 0,15 0,12 0,05 0,21 Yhteensä 0,16 1,31 0,37 0,12 0,25 0,48 *Bruttokerrosala ei ole sama kuin uusi kerrosala, ja osa siitä on voitu jo toteuttaa. Vuonna 2016 lainvoimaistuneesta kerrosalasta suurin osa oli asuinkerrosalaa, joka painottui vahvasti kerrostaloihin. Toimitilojen osalta eniten lainvoimaistui liike- ja toimistotiloille tarkoitettua kerrosalaa. SeutuRAMAVA-sarakkeet: KTNRO_KOOD, LAINVOIMV, KALA 28
10. Laskennallisen varannon riittävyys vuosina Kunta Laskennallisen varannon riittävyys vuosina 1/2017 Pientalot Kerrostalot Yhteensä Espoo 12,9 5,4 7,5 Helsinki 12,8 4,2 5,2 Kauniainen 52,4 6,1 14,5 Vantaa 17,1 3,4 6,3 PKS 13,5 4,4 6,1 Varannon ajallinen riittävyys on arvioitu suhteuttamalla voimassa olevan varannon määrä kunnittaisiin asuntotuotantotavoitteisiin, jotka on määritelty kauden 2016-2019 MAL-sopimuksessa. Varannon määrä suhteessa tavoitteeseen on niukin Helsingissä, ja suurin Kauniaisissa. SeutuRAMAVA ei sisällä tulkintaa varannon riittävyydestä, joten tämä on erikseen arvioitava. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kunnittaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MALsopimuksen 2016-2019 kuntakohtaisia asuntotuotantotavoitteita. 29
10.1 Tyhjien ja lähes tyhjien kaavayksiköiden laskennallisen varannon riittävyys vuosina Kunta Laskennallisen varannon riittävyys vuosina tyhjillä tonteilla 1/2017 Pientalot Kerrostalot Yhteensä Espoo 6,2 4,4 5,0 Helsinki 5,6 3,2 3,5 Kauniainen 13,4 4,1 5,8 Vantaa 6,0 2,8 3,5 PKS 5,8 3,4 3,9 Varannon ajallinen riittävyys on arvioitu suhteuttamalla voimassa olevan varannon määrä kunnittaisiin asuntotuotantotavoitteisiin, jotka on määritelty kauden 2016-2019 MAL-sopimuksessa. Tyhjien kerrostalotonttien ajallinen riittävyys on alle viisi vuotta kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. SeutuRAMAVA ei sisällä tulkintaa varannon riittävyydestä, joten tämä on erikseen arvioitava. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kunnittaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MALsopimuksen 2016-2019 kuntakohtaisia asuntotuotantotavoitteita. 30
Laskennallisen varannon ajallisesta riittävyydestä Mikäli toteutuva asuinrakentaminen on vähäisempää kuin MAL-tavoitteissa on asetettu, varannon riittävyys ajallisesti kasvaa. Vastaavasti MAL-tavoitteita suurempi asuntotuotanto lyhentää varannon arvioitua ajallista riittävyyttä. Varannon riittävyys ajallisesti riippuu suuresti siitä, tarkastellaanko koko laskennallista varantoa vai ainoastaan tyhjien tonttien varantoa. Varannon ajallinen riittävyys on aina tiettyjen keskiarvojen perusteella laskettu karkea arvio, joka suhteuttaa varannon määrän asuntotuotantotavoitteeseen. Varantoluku muuttuu jatkuvasti uuden lainvoimaistuvan kerrosalan ja rakentamisen seurauksena. 31
Lisätietoja Mikäli haluat saada SeutuRAMAVA-aineiston asiantuntijatai tutkimuskäyttöön, ota yhteyttä Helsingin seudun ympäristöpalveluihin. SeutuRAMAVA-aineisto on julkaistu kaupunginosatasoisena avoimena datana HSY:n kotisivuilla osoitteessa: HSY Avoin data Lisätietoja tonttivarantokatsauksen tunnusluvuista: Erityisasiantuntija Heikki Levola puh. 050 368 8881, heikki.levola@hsy.fi Lisätietoja SeutuRAMAVA-aineiston tuottamisesta: Paikkatietoasiantuntija Elina Ojanperä puh. 045 657 9549, elina.ojanpera@hsy.fi 32
Lausunto 1 30.5.2017 597/00.02.023.0230/2017 Ympäristöministeriö Viite Lausuntopyyntö 8.5.2017 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, luonnos lausuntokierrosta varten LAUSUNTO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa vuonna 2015 voimaan tulleen ilmastolain mukaisesti. Valtioneuvosto hyväksyy keskipitkän aikavälin suunnitelman kerran vaalikaudessa. Suunnitelma varmistaa osaltaan, että ilmastolaissa linjattu kansallinen tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta saavutetaan vuonna 2050. Suunnitelman tavoitteena on esittää ne toimenpiteet, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä päästökaupan ulkopuolisella sektorilla Suomen EU-tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman avulla toimeenpannaan hallituksen ilmastopolitiikan tavoitteet ja se täsmentää ja täydentää energia- ja ilmastostrategiassa määriteltyjä toimia päästöjen vähentämiseksi. Suunnitelmassa käsitellään myös sektorien välisiä kytkentöjä sekä poikkileikkaavia teemoja, kuten kulutuksen ja paikallisen ilmastotyön merkitystä. Suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma, jossa esitetään, miten ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään ja ilmastonmuutosta hillitään päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Tämän lisäksi esitetään päästökehitysarviot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä ja politiikkatoimien vaikutuksista niihin. Suunnitelmassa tarkastellaan päästökehitystä vuoteen 2030 asti. Valittu vuosi vastaa ilmastolain perustelujen mukaista tulkintaa keskipitkästä aikavälistä ja on lisäksi yhteensopiva EU:n ilmastopolitiikan aikahorisontin kanssa. Suomi on Pariisin sopimuksessa sitoutunut osana EU:ta vähintään 40 % päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä. Komission ehdotukset 2030 tavoitteiden toimeenpanosta sekä päästökauppa- että taakanjakosektorilla ovat ilmastosuunnitelman lausuntoajankohtana edelleen käsiteltävänä ja päätöksiä odotetaan vuoden 2017 kuluessa. Politiikan epävarmuus on kuvattu analyyseissa ja huomioitu mm. ilmastosuunnitelman seurannasta ehdotetuissa linjauksissa. Suunnitelmassa on tunnistettu lisätoimia ja niiden vaikuttavuutta on arvioitu seuraaville toimialoille: liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, F-kaasut, työkoneet ja muut sektorit. Lisätoimien määrittelyn tärkein yksittäinen ilmastosuunnitelman kokoamisperiaate on kustannustehokkuus, joka tarkoittaa vuodelle 2030 asetetun päästökaupan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HSY, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi
2 ulkopuolisten sektoreiden päästövähennystavoitteen saavuttamista pienimmin mahdollisin kustannuksin. Suunnitelman laatimisen perustana on vuoden 2016 kesällä valmistunut perusskenaario, joka toimii myös energia- ja ilmastostrategian laatimisen perustana. Perusskenaarion nykyiset toimet eivät riitä tavoitteen saavuttamiseen. Ero perusskenaarion ja päästövähennyspolun välillä kasvaa tasaisesti jaksolla 2021-2030 ja on vuonna 2030 suuruusluokaltaan 6 Mt CO2. Kun joustomahdollisuus otetaan huomioon, näiden ero on hieman yli 5 Mt CO2 vuonna 2030. Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa arvioidaan, millä toimilla tämä ero saadaan kurottua umpeen. Toimenpiteet koostuvat ensisijaisesti kansallisista päästövähennystoimenpiteistä. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on laadittu rinnakkain marraskuussa 2016 valmistuneen Energia- ja ilmastostrategian kanssa. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarvioita on kehitetty, laadittu ja hyödynnetty monipuolisesti ilmastolain sisältämien suuntaviivojen mukaisesti. Taloudellisia vaikutusarvioita on tehty sekä toimenpide- että ohjelmatasolla. Suunnitelmalle on tehty myös sukupuolivaikutusten arviointi. Suunnitelmaluonnoksen valmisteluun on osallistunut laaja joukko sidosryhmiä. Lausunto on pyydetty jättämään sähköisenä lausuntopalvelu.fi -palveluun. Lausuntopyynnössä on pyydetty erityisesti ottamaan kantaa seuraaviin osaalueisiin: 1. Suunnitelmassa linjattuihin päästövähennystoimiin 2. Suunnitelmassa poikkileikkaaville sektoreille linjattuihin päästövähennystoimiin. Kommentointinäkökulmina: Arjen ilmastopolitiikka - kulutuksen näkökulma Kunta- ja aluetason ilmastopolitiikka Julkiset hankinnat 3. Ilmastosuunnitelman vaikutuksiin, osallistamiseen ja seurantaan sekä tuomaan esille miten oma organisaatio osaltaan edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. 4. Yleinen lausunto tai ilmastosuunnitelmaan liittyvät kommentit, jotka eivät tulleet esiin yllä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä kiittää otsikossa mainitusta lausuntopyynnöstä ja toteaa, että laaditussa suunnitelmassa on useita eri osaalueita, jotka liittyvät kiinteästi HSY:n toimintaan ja joiden osalta HSY osaltaan tavoitteellisesti edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. HSY:n lausunto 1. Suunnitelmassa linjatut päästövähennystoimenpiteet Liikenne Liikenteen ilmastovaikutuksien vähentäminen ja hiilineutraali yhteiskunta edellyttävät merkittävällä tavalla nykyisestä poikkeavaa liikennejärjestelmää. Kasvun painottuessa kaupunkeihin tulee kiinnittää ensisijaisesti huomiota tieliikenteen liikennemäärien vähentämiseen. Suunnitelmassa esitetyt kolme linjausta päästövähennyksistä tulisi HSY:n näkemyksen mukaisesti priorisoida päinvastoin. Ensisijaisena liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen ja henkilöautoliikenteen vähentäminen, sitten ajoneuvojen
3 energiatehokkuus ja sähköinen liikkuminen ja kolmantena fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla. Näiden toimien lisäksi liikkumistarpeen vähentäminen on merkittävä toimenpide, mikä edellyttää kattavaa fyysistä tai virtuaalista palveluverkkoa sekä vahvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Kestävien liikkumismuotojen systemaattinen tukeminen kaupunkiseudulla on olennaista hiilineutraaliuteen siirryttäessä. Logistiikan kannalta tulisi selvittää, ovatko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteet ja jätelakiin tulevat muutokset ristiriitaisia. Olisi huomioitava, että jätehuollon järjestämisen vastuun siirtyminen kunnan vastuulta yhä useammalle taholle lisää jätehuollon aiheuttamia raskaan liikenteen päästöjä. Saman kadun varresta tullaan hakemaan yhdyskuntajätteitä yhä useamman toimijan toimesta, ja ajoreittien suunnittelu ei toteudu enää kustannusten tai päästöjen kannalta tehokkaimmalla tavalla. Valtiovallan tulisi huomioida uusia lainsäädäntöhankkeita viedessään eteenpäin, että ilmastotavoitteet tulisivat huomioiduksi. Ilmastopaneeli uusimmassa raportissaan (2017) sekä useat suomalaiset tutkijat aiemmin tänä vuonna ovat todenneet, että lisäämällä hakkuita ja ohjaamalla puuta nykyisen kaltaiseen käyttöön ei saada ilmastohyötyjä vähintään vuosikymmeniin. Nykyisen kaltaisella käytöllä tarkoitetaan sekä elinkaareltaan nykyisen kaltaisia tuotteita, että bioenergiaa. Liikenteen päästövähennystavoitteen taustalla on suunnitelmassa nk. perusskenaario, jossa oletetaan liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden osuuden olevan vuonna 2020 ja siitä eteenpäin 13,5% ja laskennallisen osuuden 20% vuosina 2020-2030. Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa on syytä varautua siihen, että metsäpohjaisen bioenergian ilmastohyötyjen laskentaperusteet tulevat muuttumaan, eikä perusskenaariossa arvioituihin vähennystavoitteisiin päästä. Suunnitelmassa onkin syytä kehittää riittäviä tavoitteita myös liikennesuoritteen vähentämiseksi. Ohjelmassa ehdotettu liikenteen hiilidioksidipäästöihin kohdistuvan taloudellisen ohjauksen vahvistaminen lyhyen aikavälin toimenpiteenä on erittäin kannatettava. Laivojen satamassaoloajan päästöjen vähentämiseksi tulee edistää maasähkön laajaa käyttöönottoa. MAL-sopimukset ja asemanseudut kaupunkikehittämisen ja markkinakokeilujen alustana on hyvä ja keskeinen toimenpide kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kestävyyden parantamisessa. Helsingin seudun uudet raideliikenneinvestoinnit lisäävät vähäpäästöisen liikkumisen mahdollisuuksia ja tarjoavat mahdollisuuden yhdyskuntarakenteen täydentämiseen ja kehittämiseen kestävällä tavalla. Työpaikkojen ja palveluiden keskittäminen solmukohtiin tukee osaltaan näitä tavoitteita. HSY koordinoi osaltaan yhteiseurooppalaista SMART-MR -hanketta, joka tähtää kestävän liikkumisen edistämiseen. Seudullisen osaprojektin tavoitteena on kehittää asemanseutuja kestävän asumisen ja liikkumisen solmuina sekä edistää vähähiilistä liiketoimintaa niillä.
4 Rakennukset Öljylämmityksen korvaaminen vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla on erittäin tärkeää, mutta nopeana toimenpiteenä kestävästi tuotetun biokomponentin lisääminen lämmitysöljyyn vähentäisi merkittävästi päästöjä. Tavoiteltu 10 % bio-osuus vuoteen 2030 mennessä on HSY:n näkemyksen mukaisesti liian vähän. Sekoitevelvoitetta tulisi nostaa ja toteuttaa etupainotteisesti öljylämmityksen lisäksi myös työkoneissa. Päästövähennysten kannalta olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on hyvin merkittävä keino. Informaatioohjaus, vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ja kotitalousvähennykset eivät välttämättä ole riittäviä toimenpiteitä. Tarvitaan myös uudenlaisia rahoitusmalleja ja kannustimia ns. energiarenessanssin toteuttamiseksi etenkin isoissa kaupungeissa. Hiilineutraaliuteen pyrittäessä päästövähennysten kohdistuminen päästökauppa- tai taakanjakosektorille ei ole oleellista. Tietopohjan parantamiseen rakennuskannan energiakulutuksesta, hukkalämmöistä, lämmitystavoista, peruskorjauksista ja uusiutuvan energian asennuksista pitäisi kehittää valtakunnallinen, yhdenmukainen toimintamalli ja kohdentaa tähän resursseja. Ilmastosuunnitelmasta puuttuu keskeinen rakennuskannan elinkaarisia päästöjä vähentävä ja hiilinieluja lisäävä toimenpide, betonin korvaaminen puulla. Jätehuolto HSY:n mielestä kierrätyksen edistäminen on tehokkaampaa muilla kuin taloudellisilla ohjauskeinoilla. Viime vuosina HSY:n toteuttamat toimenpiteet kierrätyksen ja energiahyödyntämisen lisäämiseksi ovat nostaneet kokonaishyödyntämisasteen jo yli 90%: iin. Jätehuollon laskeva päästökehitys on ollut ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta erittäin myönteistä. Orgaanisen jätteen vuoden 2016 alussa voimaan astunut kaatopaikkakielto on käytännössä päättänyt sekajätteen kaatopaikkasijoittamisen. HSY on organisoinut toimialueellaan siirtymisen sekajätteen energiahyödyntämiseen ja toimittanut keräämänsä syntypaikkalajitellun sekajätteen Vantaan jätevoimalaan vuodesta 2014. HSY on lisäksi tehnyt merkittäviä investointeja mm. kaatopaikkakaasun energiahyödyntämiseen, biojätteen käsittelyyn ja Sortti-asemiin. HSY on antanut myös uusia jätehuoltomääräyksiä. Lajittelumahdollisuudet ovat tehtyjen toimenpiteiden seurauksena alueella kattavat ja niitä kehitetään edelleen. Parhaillaan selvitettävänä on mm. muovipakkausten erilliskeräys kiinteistöillä. Mikäli taloudellisiin ohjauskeinoihin kuten päästökauppajärjestelmään (ETS) tai verotuksellisiin toimenpiteisiin kuitenkin päädytään, HSY pitää materiaalihyötykäyttöön kelpaavan jakeen energiahyödyntämisen verotusta parempana vaihtoehtona kuin päästökauppajärjestelmää. Jäte on hyvin heterogeeninen polttoaine, joka sisältää sekä fossiilista että orgaanista hiiltä. Tilastokeskuksen Polttoaineluokituksen (2017) mukaan sekajätteen CO2- oletuspäästökerroin on 40,0 t/tj ja tehollinen oletuslämpöarvo käyttötilassa 10,0 GJ/yksikkö. Sekajätteen orgaanisen aineen osuudeksi on arvioitu 50%. CO2-kerroin on vain fossiilisen hiilen osuuden huomioiva karkea arvio.
5 Fossiilisen ja orgaanisen hiilen suhde vaihtelee käytännössä kuormittain. Suhteen tulisi olla nykyistä tarkemmin ja ajantasaisemmin mitattavissa, jotta jätteen energiahyödyntämisen siirtymistä päästökaupan piiriin voitaisiin edes ajatella. Jätteen energiahyödyntämisen verotus sen sijaan olisi varsin selkeä ja helposti toteutettavissa oleva vaihtoehto. Muut sektorit - Vesihuolto Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt on ilmastopolitiikan suunnitelmassa arvioitu vähäisiksi ja vakaiksi. Tämä pitää paikkaansa, sillä edellytyksellä, että puhdistusvaatimukset eivät merkittävästi muutu. Mikäli puhdistusvaatimuksia lisätään esim. haitallisten aineiden poistamiseksi, niillä on merkitystä myös energiankulutukseen ja siten kokonaispäästöihin. Ruokailutottumusten vaikutus yhdyskuntajäteveden typpikuormaan on merkittävä. Vaikka kasviperäisiin proteiinilähteisiin siirtyminen vähentääkin ruoantuotannon päästöjä, ei jäteveteen päätyvän ja puhdistamolla poistettavan typen osalta proteiinilähteellä ole merkitystä. Viimeisen vuosikymmenen aikana kulutustottumusten muutos proteiinirikkaampaan ravintoon näkyy jätevedenpuhdistamoilla typen tulokuormituksen selkeänä kasvuna. Typenpoisto jätevedestä on nykyisellään erittäin energiaintensiivinen prosessi, joten tulokuormituksen kasvu lisää energiankulutusta. Kiinteistöjen energiatodistusten hyödyntämisessä poliittisen ohjauksen työkaluna tulee ottaa huomioon alueelliset lämmöntalteenottoratkaisut. Nettovähennysperiaatteen mukaiset jäteveden lämmön talteenottoratkaisut on pääkaupunkiseudulla tehty täysimääräisinä, keskitettyinä lämpöpumppulaitoksina: HSY:n Suomenojan jäteveden hukkalämpöä hyödyntävä Fortumin laitos ja HSY:n Viikinmäen jäteveden hukkalämpöä hyödyntävä Helenin laitos. Kiinteistökohtainen lämmön talteenotto jätevedestä ei siis tuota pääkaupunkiseudulla enää lisää nettosäästöjä, sillä se joudutaan korvaamaan jätevedenpuhdistamolla lämmöntuotannolla voidaksemme ylläpitää tehokasta biologista typenpoistoprosessia. 2. Suunnitelmassa poikkileikkaaville sektoreille linjatut päästövähennystoimet. Kulutuksen päästöt Arjen ilmastopolitiikka päästökehitys kulutuksen näkökulmasta on tervetullut aihe, jota tulisi nostaa enemmän esiin. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt, riippumatta niiden syntypaikasta, saisivat suuremman painoarvon. Materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden edistäminen juuri tästä näkökulmasta jää suunnitelmassa liian vähälle huomiolle. Digitalisaation eteneminen vaikuttaa rakennusten energiatehokkuuden ja liikenteen ohella laajemmin alusta- ja jakamistalouden kehittymiseen, ja voi sitä kautta vähentää materiaan sitoutuneita elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä. Uutena toimena suunnitelmaan tulisi lisätä valtion tuki alueellisille ilmastoviisaan ja resurssitehokkaan asumisen ja kuluttamisen neuvontapalveluille. Jotkin kaupungit ovat tarjonneet erityisesti energiatehokkuusneuvontaa taloyhtiöille omalla kustannuksellaan. Tämä
6 palvelu on ollut hyvin tarpeellista, mutta resurssit ovat olleet riittämättömät suhteessa tarpeeseen. Oikein suunnatuilla neuvontapalveluilla on kansalaisten tekemien vaikuttavien käytännön ilmastotoimien kannalta suuri merkitys, ja näitä tulisi tukea. 3. Ilmastosuunnitelman vaikutukset, osallistaminen ja seuranta sekä miten oma organisaatio osaltaan edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista HSY edistää omilla toimillaan ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista HSY:n strategisia päämääriä ovat muun muassa ympäristön tilan paraneminen ja merkittävän roolin omaaminen alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä. HSY on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisesti: 20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 ja pääkaupunkiseudun tarkistettuihin tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä sekä hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä. Olemme laatineet resurssitehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille 2017 2019. Se sisältää hankkeet, investoinnit ja toimenpiteet, joita resurssitehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta on mahdollista edistää. Tavoitteenamme on parantaa oman toimintamme energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme. Resurssitehokkuus on osa ympäristövastuullista toimintaamme. Ympäristövastuuseemme sisältyy alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen, jätteen hyötykäytön lisääminen, ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hankintojen rooli resurssitehokkuuden edistämisessä sekä sitoutuminen kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. HSY:n käsittelyprosessit vaativat paljon energiaa. HSY liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen helmikuussa 2012. Tavoitteenamme on ollut parantaa energiatehokkuutta vuoden 2010 energiankulutuksesta vuoteen 2016 mennessä yhteensä noin 17 000 MWh. HSY on päättänyt sitoutumisesta myös uusiin energiansäästötavoitteisiin. Minimitavoitteenamme on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Lisäksi olemme asettaneet 4 %:n välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Uusi energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin syksyllä 2016. Olemme myös merkittävä alueellinen uusiutuvan energian tuottaja. Vuonna 2016 tuotimme uusiutuvaa energiaa yhteensä yli 200 000 MWh. Seuraamme oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä säännöllisesti. Vuonna 2016 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat 182 300 tco2-ekv., joka on 3,7 % pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Vuonna 2015 HSY:n päästöt olivat 196 100 tco2-ekv. eli päästöt pienenivät 23 % vuodesta 2015 vuoteen 2016. Päästöjen vähentyminen johtui pääosin kaatopaikkakaasun hajapäästöjen vähenemisestä.
7 HSY toimii aktiivisesti jäsenkaupunkiensa kanssa yhteistyössä ilmastopäästöjen vähentämiseksi mm. opastamalla ja kannustamalla kaupunkilaisia, taloyhtiöitä, isännöitsijöitä ja pk-yrityksiä käytännön toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Työtä tehdään HSY:n Ilmastoinfossa sekä neuvonnassa. Ilmanlaadun osalta neuvomme puhtaan puunpolton keinoista. Tuotamme tietoa ja työkaluja kaupunkisuunnittelua varten liikenteen vaikutuksien huomioimiseen ilmalaatuun ja ilmastoon. Edistämme yhteistyössä jäsenkaupunkiemme kanssa pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen hillintää seuraamalla ilmastotoimien kehitystä seudulla ja tuottamalla tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-yhteistyöhön. Olemme aktiivisesti mukana edistämässä ilmastotavoitteita ja kiertotaloutta myös eri hankkeissa. 4.Yleinen lausunto tai ilmastosuunnitelmaan liittyvät kommentit, jotka eivät tulleet esiin yllä. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan vuoteen 2030 asti on kirjattu suuri joukko tunnettuja ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpidelinjauksia, jotka ovat välttämättömiä, jotta päästöjen vähentämisen tavoitteisiin päästäisiin. HSY:n näkemyksen mukaan suunnitelman merkittävin puute on se, että kokonaisuutta ei ole jäsennetty lähtien tavoitteista ja päätyen uskottavaan toimenpidesuunnitelmaan, eri yhteiskunnallisten toimijoiden sitouttamiseen suunnitelman toteuttamiseen sekä valittujen toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan. Esitetyt, sinänsä hyvät, mutta yksittäiset toimenpidelinjaukset eivät kytkeydy muutoksen aikaansaamiseen. Uskottava suunnitelma toimista vuoteen 2030 ja merkittäviin ja riittäviin päästövähennyksiin puuttuu. Suunnitelmassa korostetaan päästövähennyksiltään riittämätöntä perusskenaariota (WEM) ja vähennysten kannalta keskeinen politiikkaskenaario (WAM) jää vähemmälle huomiolle. Tosin politiikkaskenaariossakin saavutettava -40 % vuoteen 2030 mennessä on nykyisessä ilmaston lämpenemiskehityksessä vaatimaton päästöjen vähenemä, eikä ole riittävä tavoite vuoden 2045 hiilineutraaliustavoitteeseen nähden. Jotta vaarallinen ilmastonmuutos saadaan estettyä ja maapallon keskilämpötilan nousu rajattua korkeintaan 2 asteen, on löydettävä merkittäviä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen sekä esitettävä uskottava suunnitelma niiden toteutukseen. Yhteyshenkilönä tarvittaessa toimivat HSY:n kehittämisyksikön hankepäällikkö Maria Kuula, puh. 09 1561 2481, jätehuollon kehittämisinsinööri Kimmo Koivunen, puh. 09 1561 2657, seutu- ja ympäristötiedon ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää, puh. 1561 2241 ja vesihuollon projekti-insinööri Aninka Urho, puh. 09 1561 2212. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
8 Raimo Inkinen toimitusjohtaja TIEDOKSI HSY:n kirjaamo