KIRJALLINEN KYSYMYS 53/2012 vp Perusopetuslain muuttaminen koulun kurinpitomääräysten ja jälki-istuntokäytäntöjen osalta Eduskunnan puhemiehelle Perusopetuslain (1998/628) 36 :ssä ja laissa perusopetuslain muuttamisesta (477/2003) säädetään perusopetuksessa toteutettavasta kurinpidosta. Lain mukaan oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Lisäksi lain mukaan ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Perusopetuslain 36 :ssä tarkoitetusta jälki-istunnosta päättää oppilaan opettaja. Nykyinen jälki-istuntokäytäntö on koulutusjärjestelmässämme historiallisesti erittäin vanha käytäntö, jäänne. Se perustuu häpeän tunteeseen, eli tavoitteena on ollut tuottaa oppilaalle häpeää, nolo tilanne siitä, että on laiminlyönyt tehtävänsä tai tehnyt muun rikkeen ja joutuu näin kouluun jälki-istuntoon. Nykyiseen kouluun, kouluasenteisiin, kasvatus- ja oppimismenetelmiin ja -käytäntöihin tai tutkittuun tietoon oppimisprosesseista jälki-istuntokäytäntö ei enää oikein sovi. Se ei ole useinkaan opettava kokemus. Vuosien saatossa jälki-istunnot ovat muuttuneet usein kaveripiirissä enemmän rehvastelun syyksi kuin rangaistukseksi huonosta käyttäytymisestä, tehtävien laiminlyönnistä ja muusta kouluntyöhön tai oppimisympäristöön kohdistuvista rikkeistä. Monet koulut ovat luopuneet jälki-istuntokäytännöstä niiden toimimattomuuden takia ja pyrkineet vahvistamaan kasvatuskeskusteluja kotien kanssa. Tämä ei kuitenkaan aina ole riittävän tuloksellista. Jälki-istuntojen tilalle kouluilla ei lainsäädännön mukaan ole olemassa todellisia toimivia vaihtoehtoja ja oikeuksia. Koulun tärkeä tehtävä on kasvattaa lapsia ja oppilaita vastuuseen omista tekemisistään ja yhteisöään kohtaan. Siksi kouluilla tulisi olla mahdollisuus nykyistä vahvemmin velvoittaa oppilas korvaamaan aiheuttamansa häiriö, sotku tai tavaroiden ja oppimisvälineiden ym. rikkominen. Tämä esitys on saanut vahvaa kannatusta sekä kasvatusalan asiantuntijoilta, opettajilta että lasten vanhemmilta. Viime aikoina on myös julkisuudessa ollut keskustelua jälki-istuntojen toimivuudesta. On esitetty, että lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että oppilas voitaisiin laittaa korvamaan ja sovittamaan rikkeensä työllä, työkasvatuksella. Tässä esityksessä ei kuitenkaan olisi kysymys työrangaistuksesta, vaikka tällaistakin keskustelua asiasta on julkisuudessa käyty. Esityksessä jälkiistuntokäytännön muuttamisesta kysymys on vahvasti vastuukasvatuksesta, vastuusta yhteisöä kohtaan, vastuusta korjata aiheuttamansa vahinko, vastuusta oman toiminnan seurauksena syntyneiden jälkien korjaamisesta tai vastuusta omaa koulutyötään kohtaan. Nyt olisi selvitettävä, miten koulujen jälki-istuntokäytäntö voitaisiin muuttaa enemmän lasta Versio 2.0
ja oppilasta yksilölliseen ja yhteisölliseen vastuuseen kasvattavaksi toiminnaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus muuttaa perusopetuslakia jälki-istuntoa koskevien määräysten osalta ja mahdollistaa kouluille ja opettajille nykyistä enemmän kasvatuksellisia toimintavaihtoehtoja jälki-istuntokäytäntöjä korvaamaan? Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2012 Arto Satonen /kok 2
Ministerin vastaus KK 53/2012 vp Arto Satonen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arto Satosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 53/2012 vp: Aikooko hallitus muuttaa perusopetuslakia jälki-istuntoa koskevien määräysten osalta ja mahdollistaa kouluille ja opettajille nykyistä enemmän kasvatuksellisia toimintavaihtoehtoja jälki-istuntokäytäntöjä korvaamaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain 36 :n mukaan oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan myös määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilasta ojennettaessa ja rangaistaessa on noudatettava yleisiä oikeusturvaa koskevia periaatteita. Opetuksen järjestämistä koskevat lait edellyttävät lisäksi rangaistaessa noudatettavaksi hallintolakia. Jälki-istuntojen korvaaminen työpalvelulla ja työpalvelun käytännön toimeenpano ei muuntorangaistuksena ole perusopetuslain mukaista. On otettava huomioon myös, että työpalvelun toimeenpanon pitäisi olla tasapuolinen kaikille. Lisäksi työpalvelun valvonta, ajankohta, luonne ja laajuus edellyttäisivät vastuun määrittelyjä ja vastuun ottajia kouluyhteisössä. Nykyinen lainsäädäntö ei myöskään sisällä valtuutta rangaistuksia koskevien toimintavaltuuksien siirtämiseen opettajilta muulle koulun henkilökunnalle. Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kouluissa tapahtuva opetus ja oppilaat eivät kuitenkaan pääsääntöisesti kuulu työturvallisuuslain velvoitteiden piiriin. Oman haasteensa saattaa lisäksi tuottaa oppilaan terveyteen liittyvät seikat. Kasvatuksen näkökulmasta tavoite on herättää oppilas pohtimaan rangaistukseen johtanutta käyttäytymistään ja sen muutostarvetta. Tärkeää kasvatuksellisesti on myös se, että oppilaalle ei synny käsitystä työstä rangaistuksena. Koulun työrauhan ylläpitäminen ei merkitse vain rangaistusten ja rangaistusuhan avulla ylläpidettävää olotilaa, vaan tärkeintä on luoda opetuksesta ja koulun toimintakulttuurista siinä määrin kiinnostavaa, että oppilaiden mielenkiinto suuntautuu oppimiseen ja samalla koulun työrauha palvelee oppilaan kasvua ja kehitystä. Tavoitteena ei siis ole muuttaa perusopetuslakia jälki-istuntoa koskevien määräysten osalta. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4
Ministerns svar KK 53/2012 vp Arto Satonen /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 53/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Arto Satonen /saml: Ämnar regeringen ändra bestämmelserna om kvarsittning i lagen om grundläggande utbildning och göra det möjligt för skolorna och lärarna att tillgripa handlingsalternativ som är mera pedagogiska än kvarsittningspraxisen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I 36 i lagen om grundläggande utbildning sägs att en elev som stör undervisningen eller i övrigt bryter mot ordningen i skolan eller gör sig skyldig till fusk kan ges högst två timmars kvarsittning eller en skriftlig varning. Om förseelsen är allvarlig eller om en elev fortsätter att uppföra sig olämpligt på ovan avsett sätt efter att ha fått kvarsittning eller en skriftlig varning, kan eleven avstängas för högst tre månader. Skriftlig varning och avstängning för viss tid är disciplinära straff. En elev som stör undervisningen kan också bli tillsagd att lämna klassrummet eller det rum där undervisningen ges för den tid som återstår av lektionen, eller en skoltillställning. En elev kan förvägras rätt att delta i undervisningen för högst den återstående arbetsdagen, om det föreligger en risk för att en annan elev eller en person som arbetar i skolan eller i ett annat undervisningsutrymme blir lidande av elevens våldsamma eller hotfulla uppförande eller om undervisningen eller därtillhörande verksamhet försvåras orimligt mycket på grund av elevens störande uppförande. När en elev tillrättavisas och straffas ska de allmänna rättssäkerhetsprinciperna följas. I lagarna om ordnande av utbildning förutsätts det dessutom att förvaltningslagen iakttas vid bestraffning. Det är inte förenligt med lagen om grundläggande utbildning att man ersätter kvarsittningar med arbetstjänst eller att arbetstjänst i praktiken verkställs som förvandlingsstraff. Det gäller också att beakta att arbetstjänst bör verkställas på ett för alla rättvist sätt. För övervakningen av arbetstjänst samt med tanke på tidpunkten och arbetstjänstens karaktär och omfattning skulle det dessutom krävas att ansvaret definieras och att det finns ansvariga personer i skolan. I gällande lagstiftning finns det inte heller några bestämmelser om bemyndigande att överföra straffbefogenheterna från lärarna till andra anställda i skolan. Enligt 29 i lagen om grundläggande utbildning har den som deltar i utbildning rätt till en trygg studiemiljö. Undervisningen i skolorna och eleverna omfattas dock inte i regel av skyldigheterna enligt arbetarskyddslagen. Omständigheter relaterade till elevens hälsa kan dessutom medföra egna utmaningar. Med tanke på fostran är målet att få eleven att begrunda sitt uppförande som medfört straff och fundera över hur han eller hon borde ändra sitt uppförande. Pedagogiskt sett är det också viktigt att eleven inte börjar uppfatta arbetet som ett straff. Fortsatt arbetsro i skolan innebär inte bara ett tillstånd som upprätthålls med hjälp av straff och hot om straff, utan det viktigaste är att utforma en så pass intressant undervisning och verksamhetskultur i skolan att eleverna blir intresserade av att lära. Samtidigt gagnar arbetsron i skolan elevernas uppväxt och utveckling. Avsikten är alltså inte att ändra bestämmelserna om kvarsittning i lagen om grundläggande utbildning. 5
Ministerns svar Helsingfors den 2 mars 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6