KIRJALLINEN KYSYMYS 419/2010 vp Saaristomaiseman suojelu tuulivoimarakentamiselta Eduskunnan puhemiehelle Vanhasen II hallituksen uusiutuvan energian velvoitepaketissa esitetään, että tuulivoiman vuosituotannon määrää pyritään nostamaan vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 0,3 terawattitunnista 6 terawattituntiin. Tämä tarkoittaa, että tulevan vuosikymmenen aikana maahamme rakennetaan mahdollisesti jopa yli 700 uutta tuulivoimalaa. Ympäristöministeriössä valmistellaan tuulivoimarakentamista koskevaa maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Muutoksen myötä tuulivoimaloiden rakentamisen säätely kevenee. Lakimuutos nopeuttaisi ja tehostaisi tuulivoimaloiden kaavoitusprosessia. Maltillinen ja harkittu tuulivoimaloiden rakentaminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa. Tuulivoimaloiden sijoittaminen saaristoon aiheuttaa maisema- ja ympäristöhaittoja. Suomalainen saaristomaisema on ainutlaatuinen, ja sitä saattaa uhata mahdollisesti hallitsematon tuulivoimaloiden rakentaminen. Tuulivoimaloita kaavoitettaessa sekä niitä rakennettaessa tulisi arvioida tarkoin hankkeiden vaikutukset saariston luonnon monimuotoisuudelle ja saaristomaisemalle sekä pitkän aikavälin vaikutukset alueen matkailu- ja kalastuselinkeinoille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten perusteluissa mainitun maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen yhteydessä suojellaan saaristomaisemaa riittävästi tuulivoimaloiden haitallisilta vaikutuksilta? Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2010 Sanna Perkiö /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sanna Perkiön /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 419/2010 vp: Miten perusteluissa mainitun maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen yhteydessä suojellaan saaristomaisemaa riittävästi tuulivoimaloiden haitallisilta vaikutuksilta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain muutosesityksen tavoitteena on, että rakennusluvan myöntäminen tuulivoimalalle voisi tietyin edellytyksin perustua myös suoraan yleiskaavaan. Esityksessä ehdotetaan maankäyttö- ja rakennuslakia muutettavaksi siten, että yleiskaavan käyttämisestä tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä säädettäisiin omassa luvussaan. Kyseiseen lukuun otettaisiin säännökset rakennusluvan myöntämisestä tuulivoimalan rakentamiseen suoraan yleiskaavan nojalla, mainitun tyyppisen yleiskaavan erityisistä sisältövaatimuksista sekä kunnan mahdollisuudesta periä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset siltä, jonka aloitteesta tuulivoimalan rakentamisen mahdollistavan yleiskaavan laatimiseen on ryhdytty. Esityksen tavoitteena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikaisempaa useammin suunnitteluinstrumenttina tuulivoimarakentamisen sijoittamiskysymysten ratkaisemisessa. Esityksen mukaan tuulivoimaloille olisi mahdollista myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan perusteella, jos yleiskaavan voidaan katsoa ohjaavan riittävällä tavalla suunnitellun tuulivoimalahankkeen sijoittumista, ja jos yleiskaavassa on voitu riittävällä tavalla arvioida tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueen käyttöön ja sen ympäristöön sekä näiden ympäristöarvoihin. Tuulivoimarakentamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia maisemaan ja ympäristöön. Tämän vuoksi tuulivoimarakentamisen ohjauksessa tulee kiinnittää erityisestä huomiota tuulivoimaloiden sopeutumiseen maisemaan ja muuhun ympäristöön. Tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan osalta tullaankin säätämään erityisistä sisältövaatimuksista. Säädettävän lainkohdan mukaan laadittaessa tuulivoimalan rakentamista suoraan ohjaavaa yleiskaavaa on yleiskaavan muiden sisältövaatimusten lisäksi katsottava, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Valmisteltavalla lakiesityksellä ei muuteta maankäyttö- ja rakennuslain nykyisiä säännöksiä, jotka koskevat maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimuksia, kaavojen vaikutusten selvittämistä ja arviointia sekä kaavoitusprosessin vuorovaikutusta ja osallistumista. Näitä säännöksiä on noudatettava normaaliin tapaan tuulivoimaloita koskevassa kaavoituksessa myös lakimuutoksen voimaantulon jälkeen. Valmisteltavalla lakiesityksellä ei muuteta maakuntakaavoituksen ohjausvaikutusta yleiskaavoitukseen. Maakuntakaavoitus ohjaa siten edelleen kuntatason yleiskaavoitusta voimassa olevan sääntelyn mukaisesti. Esityksellä ei myöskään poisteta asemakaavan laatimistarvetta silloin, kun suunnitellun tuulivoimarakentamisen voidaan katsoa vaativan alueiden käytön järjestämisen tarkastelua yksityiskohtaisen kaavoituksen tasolla. Niissä tapauksissa, joissa esimerkiksi muut alueen maankäyttöön liittyvät tarpeet 2
Ministerin vastaus KK 419/2010 vp Sanna Perkiö /kok taikka ympäristöarvot edellyttävät tuulivoimarakentamisen yhteensovittamista muuhun maankäyttöön yksityiskohtaisen kaavoituksen keinoin, on asemakaavan laatimisen tarve edelleen olemassa. Edellä olevan valossa voidaan todeta, että valmisteltavan maankäyttö- ja rakennuslain muutosesityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että tuulivoimaloiden rakentamista suoraan ohjaavien yleiskaavojen valmistelun yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota maisema-arvojen säilymiseen ja maisemaan kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen. Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2010 Asuntoministeri Jan Vapaavuori 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 419/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Sanna Perkiö /saml: Hur ska skärgårdslandskapet skyddas tillräckligt från negativa effekter av vindkraftverk i samband med den ändring av markanvändnings- och bygglagen som nämns i motiveringen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Målet med den proposition om ändring av markanvändnings- och bygglagen som är under beredning är att bygglov för vindkraftverk på vissa villkor ska kunna grunda sig direkt på generalplanen. I propositionen föreslås att markanvändningsoch bygglagen ändras så att användningen av generalplanen som ett instrument för planering av vindkraftsbyggande får ett eget kapitel. I kapitlet ingår enligt förslaget bestämmelser om beviljande av bygglov för vindkraftverk direkt utgående från generalplanen, särskilda innehållskrav för denna typ av generalplan samt kommunens möjlighet att ta ut ersättning för kostnaderna för utarbetandet av generalplanen av den som har tagit initiativ till en generalplan som gör det möjligt att bygga ett vindkraftverk. En målsättning med propositionen är att det oftare än förut ska vara möjligt att använda generalplanen som planeringsinstrument, när frågor om placering av vindkraftverk avgörs. Enligt propositionen ska det vara möjligt att bevilja bygglov för vindkraftverk direkt utgående från generalplanen, om generalplanen på ett tillfredsställande sätt kan anses styra placeringen av ett planerat vindkraftsprojekt, och om vindkraftsprojektets effekter på användningen av området, på områdets miljö och på miljövärdena har kunnat bedömas på ett tillfredsställande sätt i generalplanen. Byggande av vindkraftverk kan ha betydande effekter på landskapet och miljön. I styrningen av vindkraftsbyggande bör därför särskild uppmärksamhet fästas vid hur vindkraftverken passar in i landskapet och den övriga miljön. Det kommer att utfärdas bestämmelser om särskilda innehållskrav för generalplaner som styr vindkraftsbyggande. Vid utarbetandet av en generalplan som direkt styr vindkraftsbyggande bör man enligt den föreslagna bestämmelsen vid sidan av övriga innehållskrav för generalplanen också se till att det planerade vindkraftsbygget passar in i landskapet och miljön. Det lagförslag som är under beredning ändrar inte de nuvarande bestämmelser i markanvändnings- och bygglagen som gäller innehållskraven för landskapsplaner, generalplaner och detaljplaner. Inte heller de bestämmelser som gäller utredning och bedömning av planernas konsekvenser eller växelverkan och deltagande i planläggningsprocessen ändras. Dessa bestämmelser ska följas på normalt sätt vid planläggning som gäller vindkraftverk även efter att lagändringen har trätt i kraft. Lagförslaget ändrar inte på landskapsplanläggningens styrande inverkan på generalplanläggningen. Landskapsplanläggningen kommer således fortfarande att styra generalplanläggningen på kommunal nivå enligt gällande lagstiftning. Lagförslaget avlägsnar inte heller behovet av att göra upp en detaljplan i sådana fall då det planerade vindkraftsbyggandet kan anses kräva en granskning av användningen av områ- 4
Ministerns svar KK 419/2010 vp Sanna Perkiö /kok dena på en detaljerad planläggningsnivå. I de fall då t.ex. miljövärden eller andra behov som har att göra med markanvändningen i området förutsätter att vindkraftsbyggandet anpassas till den övriga markanvändningen med hjälp av detaljerad planläggning, finns det fortfarande behov av att utarbeta en detaljplan. I ljuset av det ovan nämnda kan det konstateras att ett viktigt mål med propositionen om ändring av markanvändnings- och bygglagen är att det vid beredningen av generalplaner som direkt styr byggandet av vindkraftverk ska fästas särskild uppmärksamhet vid att landskapsvärdena bevaras och att negativa effekter på landskapet förebyggs. Helsingfors den 14 juni 2010 Bostadsminister Jan Vapaavuori 5