KANSAINVÄLISEN VERKOSTOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

KANSAINVÄLISEN VERKOSTOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Santeri Laine Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka

TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka LAINE, SANTERI: Kansainvälisen verkostotoiminnan kehittäminen Opinnäytetyö 51 sivua, joista liitteitä 9 sivua Toukokuu 2017 Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Vahanen oy:lle. Työn tavoitteena oli kehittää Vahanen oy:n ja sen ulkomaisten alihankkijoiden välistä yhteistyötä elementtisuunnittelussa. Opinnäytteessä käydään läpi alihankintaprojekteissa esiintyviä yleisimpiä ongelmia sekä kerrotaan suunnittelunohjauksessa ja projektinhallinnassa käytettävistä ohjelmista ja käytännöistä. Lisäksi työssä perehdytään Suomen sekä Intian ja Viron kansallisiin kulttuureihin ja maiden välisiin kulttuurieroihin. Työssä tuotettiin työkaluja suunnitelmien laadunvarmistuksen sekä projektinhallinnan helpottamiseksi. Työkalujen tuottamisessa kiinnitettiin huomiota yleisimmin alihankintaprojekteissa ilmeneviin ongelmiin, kuten lähtötietojen tarkastamiseen ja niiden aikatauluvaikutuksiin sekä elementtipiirustuksissa ilmeneviin puutteisiin. Omatarkastuslistan tuottamisessa hyödynnettiin haastattelututkimusta, opinnäytetyön kirjoittajan omaa työkokemusta, sekä Parma oy:n teettämää tutkimusta elementtisuunnitelmien puutteista. Aikataulun seurantataulukko tehtiin elementtisuunnittelu.fi:n ohjeellisten aikataulujen pohjalta, ja se toimii esimerkkinä tulevissa projekteissa. Kulttuurierojen vertailussa hyödynnettiin Geert Hofsteden kansallisen kulttuurin dimensioita ja aiheesta kertovaa kirjallisuutta sekä artikkeleita. Työssä tuotetut työkalut on tehty opinnäytetyön kirjoittajan omien tarpeiden mukaisiksi ja niitä on varaa vielä kehittää. Aikataulun seurantataulukon tarkoitus on auttaa projektien hallinnassa aina lähtötietovaiheesta elementtipiirustusten lähettämiseen tehtaalle. Omatarkastuslista tukee suunnittelunohjaajaa piirustusten tarkastamisessa. Näiden työkalujen avulla saadaan tehostettua projektien ohjausta ja nopeutettua tarkastamisprosessia. Asiasanat: elementtisuunnittelu, alihankinta, kehitystyö

ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Construction Engineering Structural Engineering LAINE, SANTERI: Development of international networking Bachelor's thesis 51 pages, appendices 9 pages May 2017 The thesis was commissioned by Vahanen Oy. The aim of the thesis was to develop cooperation between Vahanen Oy and its foreign subcontractors in precast elements design. The thesis examines the most common problems encountered in subcontracting projects, and explains the programs and practices used in design control and project management. In addition, the work will familiarize Finnish, Indian and Estonian national cultures and cultural differences between these countries. The project produced tools for design quality assurance and project management. Attention was paid to the most common problems encountered in subcontracting projects, such as the verification of the initial data and their timetable effects, as well as the most common shortcomings in the precast elemental drawings. The production of the checklist is based on an interview study, the personal experiences of the author of the thesis, and Parma Oy's research into the shortcomings of elemental plans. The timetable follow-up table was made based on the timetable of elementtisuunnittelu.fi and it will serve as a forerunner in future projects. In the comparison of cultural differences, Geert Hofstede's national cultural dimensions were made use of, as well as the related literature and articles. The tools produced in this thesis were made based on the needs of the author of the thesis and will possibly be further developed. They were designed to help in project management, and to speed up the cross-checking process of the elemental drawings and make it more thorough. Key words: development, precast elemental design, subcontracting

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 ELEMENTTISUUNNITELMIEN TEETTÄMINEN ULKOMAISELLA TOIMIJALLA... 6 2.1 Piirustusten laadunvarmistus... 6 2.2 Kommunikaatio ja projektinhallinta... 10 2.3 Aikataulu... 12 3 ELEMENTTISUUNNITTELUN APUVÄLINEET... 14 3.1 Tekla-malli... 14 3.2 Lähtötietojen tarkastuslista... 15 3.3 Omatarkastuslista... 18 3.3.1 Piirustukset... 18 3.3.2 Taulukot... 19 3.4 Aikataulun seurantataulukko... 21 3.5 OneDrive, jaettu kansio... 25 4 KULTTUURIEROT... 28 4.1 Dimensio-käsite... 28 4.2 Dimensiot kulttuurierojen tulkinnassa... 31 4.2.1 Kansallisen kulttuurin dimensiot: Suomi... 31 4.2.2 Kansallisen kulttuurin dimensiot: Viro-Suomi... 34 4.2.3 Kansallisen kulttuurin dimensiot: Intia-Suomi... 36 5 POHDINTA... 40 LÄHTEET... 42 LIITTEET... 43 Liite 1. Valmisosasuunnittelun lähtötiedot (Asuinrakennukset)... 43 Liite 2. Elementtipiirustusten omatarkastuslista... 49

5 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia ja kehittää Vahanen Oy:n kansainvälistä verkostotoimintaa hankkeissa, joissa betonivalmisosasuunnittelu tilataan ulkomaiselta alihankkijalta. Työssä käsitellään myös Vahanen Oy:n Tallinnan toimiston toimintaa ja sen kehittämistä. Työssä käydään läpi yleisimmin kansainvälisissä projekteissa vastaan tulevia ongelmia, jotka hidastavat projektien etenemistä ja tuottavat eniten työtä tilaajalle (Vahanen Oy:lle). Vahanen Oy:n Tallinnan toimistolle ja Intian alihankkijalle tehdään haastattelut, joilla pyritään selvittämään heidän näkemyksiään ja käytäntöjään elementtisuunnitteluprojekteissa. Työssä kuvataan alihankkijoiden elementtisuunnittelun laadunvalvontaa, aikataulun seurantaa sekä tarkastellaan kulttuurierojen asettamia haasteita. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää keinoja, joilla alihankintaprojektit saadaan saatettua loppuun aikataulussa sekä saadaan vähennettyä tilaajan työtuntien määrää. Työssä käsitellään elementtisuunnittelun lähtötietoja elementtisuunnittelu.fi:n valmisosasuunnittelun lähtötietolistan pohjalta ja niiden tarkastamista. Työssä laaditaan myös omatarkastuslista yleisimmille elementtityypeille ja aikataulun seurantataulukko. Opinnäytetyössä tuotettuja työkaluja sovellettiin erään kerrostalokohteen betonielementtien suunnittelun ohjauksessa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä toimivat kirjallisuus- ja haastattelututkimus. Työssä käytetään hyödyksi opinnäytetyön tekijän oman kokemuksen lisäksi myös Vahanen Oy:n muiden KV-projektipäälliköiden ja suunnittelunohjaajien kokemuksia ja näkemyksiä haastatteluiden muodossa. Kuvissa esitetyt taulukot ovat tässä työssä suomen ja englannin kielellä.

2 ELEMENTTISUUNNITELMIEN TEETTÄMINEN ULKOMAISELLA TOI- MIJALLA 6 Vallitseva asuntorakentamisen buumi ajaa monet rakennesuunnittelutoimistot korvaamaan resurssipulaansa ulkomaisilla alihankkijoilla. Uudiskohteissa kilpailutetaan usein rakennesuunnittelun lisäksi myös elementtisuunnittelu, jolloin Suomalaisissa rakennesuunnittelutoimistoissa ei riitä resurssit elementtien suunnitteluun, joten suunnitelmat tilataan ulkomailta. Resurssiavun ja suhteessa halvan hintatason ollessa suurimmat positiiviset tekijät, tuo kansainvälinen toiminta mukanaan niin teknisiä, kuin kulttuurillisiakin haasteita. Vahanen Oy käyttää elementtipiirustusten tekemiseen kahta ulkomaista alihankkijaa; Konserniyritys Vahanen Tallinnaa sekä ulkopuolista, Intialaista alihankkijaa. Tässä kappaleessa käsitellään alihankintasuunnitteluprosessin hallintaa ja suunnittelunohjausta, yleisimpiä ongelmia sekä kommunikointia osapuolten välillä. 2.1 Piirustusten laadunvarmistus Alihankkijoiden tekemät elementtisuunnitelmat tarkastetaan sitä mukaa, kuin niitä valmistuu. Intiasta kuvat lähetetään tilaajalle sähköpostilla ja Vahanen Tallinna tallentaa kuvat suoraan projektikansioon dwg-muodossa. Projektille nimetty suunnittelunohjaaja, tai projektipäällikkö tarkastaa kuvat ja kommentoi virheitä ja muutettavia asioita suoraan kuvaan. Elementtisuunnittelun alussa tehdään mallielementit rakennesuunnittelijan tyyppielementtien pohjalta. Siten jokaisen elementtityypin esitystapa, tyyppiraudoitus, pintakäsittely ja tuotetiedot saadaan oikeanlaisiksi. Poikkeuksia tulee silti lähes joka kerta, rakenteellisista syistä johtuen mm. elementin raudoitukseen. Kuvassa 1 nähdään esimerkki kommentoidusta mallielementistä.

7 Kuva 1: Mallielementti suunnittelunohjaajan kommenteilla Mallielementtien laatuun kiinnitetään erityistä huomiota, sillä ne asettavat perus laatutason varsinaisille elementtisuunnitelmille. Mallielementit tulee hyväksyttää myös tilaajalla ja elementtitehtaalla. Piirustusten tarkastamisen ja kommentoimisen jälkeen, kaikki korjattavat kuvat lähetetään takaisin Intiaan. Kaikista kommentoiduista kuvista tehdään merkintä elementtien kommenttilistaan (Kuva 2). Listaan kirjataan kommentin päivämäärä ja kuvan palauttamisen syy. Tätä listaa tarvitaan erityisesti alihankkijan esittämiä lisätyötunteja tarkastettaessa.

8 Kuva 2: Elementtipiirustusten kommenttilista Erot rakentamisessa Suomen ja Intian välillä ovat suuret, ja myös kieli aiheuttaa väärinkäsityksiä. Tämän takia suunnittelunohjaajan vastuu kuvien tarkastamisessa on suuri. Kuvien laatu on parantunut ja virheiden määrä on vähentynyt kokemuksen kautta, mutta kaikista kuvista kannattaa tarkastaa aina ainakin tietyt asiat (Kuva 3). Kuva 3: Omatarkastuslista: Elementtipiirustuksen yleiset asiat

9 Yleisten asioiden lisäksi jokaisesta eri elementtityypistä kannattaa tarkastaa niille ominaiset asiat. Jokaisen elementtipiirustuksen läpikotainen tarkastaminen veisi paljon aikaa, joten mallielementit tulee käydä tarkkaan läpi. Lisäksi saman tyyppisistä elementeistä voidaan kommentoida vain yhtä, jonka mukaan muut samankaltaiset korjataan. Näin säästetään aikaa ja vaivaa. Sen lisäksi, että elementtipiirustukset tarkastetaan Suomessa, kuuluu myös alihankkijan vastuulle omien piirustustensa tarkistaminen. Omatarkistuksen tarkoitus on välttää ns. keskeneräisten kuvien lähettämistä suunnittelunohjaajalle, jolloin kuvien kommentointiin ja tarkastamiseen menisi enemmän aikaa. Intialainen alihankkija käyttää elementtien tarkastamisen apuvälineenä omaa tarkastuslistaansa, jonka mukaan he tarkastavat kuvistaan aina tietyt yleiset asiat (Kuva 4). FABRICATION DRAWING - CHECKLIST FORMAT PROJECT NAME PROJECT NAME ELEMENT ID S.NO. ITEM Title Block 1 Drawing Name 2 Drawing No. / Scale 3 Drawin by/checked By 4 Issued For - Purpose 5 Weight/Volume 6 Finishes / Concrete Mix/Chamfer 7 Lifting Anchor / alignment socket Geometry 8 Height / levels 9 Thickness 10 Length 11 Opening presence / size / location 12 Returns / insulation / insulations limits/thk. 13 Grooves - Presence/size/detail/levels 14 Dowel and sleeve locations Bott & top 15 Lifting anchor location 16 Side loops / connection 17 Top projecting reinf. 18 Notch for slab etc. 19 Alignment socket no. & location 20 Section Mark & view -Top/bottom/side 21 Recess/Depression/Arch-Dimensions Details Mould / side nos. 21 Blown up details dimensioning 22 False groove details 23 Water drip detail -if any 24 Recess/Depression- Blow up/details MEP Drawing Name 24 Drawing No. / Scale 25 Drawin by/checked By 26 Issued For - Purpose 27 MEP provisions / embeddments 28 Panels height/length 29 Panel view/side numbering Reinf. Bar Nomenclatures - in section & Plan Bar Shape & bar placing Bar cover Bar clashing Kuva 4: Intialaisen alihankkijan omatarkastuslista

10 Kyseinen lista ei kuitenkaan ole kyllin kattava, eikä sovellu kaikkien eri elementtityyppien tarkastamiseen. Kaikkia elementtejä ei Intiassakaan ehditä käymään läpi, mutta erilaiset elementit tarkastetaan. Alihankkijan omatarkastuksella vältetään myös uusien, kokemattomampien suunnittelijoiden tekemät virheet. 2.2 Kommunikaatio ja projektinhallinta Kommunikointi elementtien suunnittelijan ja suunnittelunohjaajan välillä tapahtuu pääasiassa Skypen ja sähköpostin välillä. Skype-puhelun aikana on mahdollista käyttää näytönjako-toimintoa, jolloin käsiteltävä asia on helpompi ymmärtää. Intian alihankkija lähettää uudet piirustukset sähköpostilla suunnittelunohjaajalle. Kuvien mukana lähetetään aina päivitetty piirustusluettelo (Kuva 5), josta näkyy kunkin piirustuksen tila ja päivämäärä, jolloin viimeisin versio kuvasta on lähetetty. Kyseinen piirustusluettelo toimii kommunikaatiovälineenä elementtisuunnittelijan ja suunnittelunohjaajan välillä, eikä sitä käytetä projektin varsinaisena piirustusluettelona.

11 Kuva 5: Piirustusluettelo (Intialainen alihankkija) Suunnittelunohjaaja lähettää korjatut kuvat elementtisuunnitteluaikataulun mukaisesti sähkösuunnittelijalle, joka lähettää sähkömerkityt kuvat takaisin noin viikon kuluessa.

12 Sähköistetyt kuvat lähetetään Intiaan, jossa ne ajetaan pdf-muotoon. Tässä vaiheessa kuviin voidaan tehdä vielä muutoksia. Suunnittelunohjaaja on vastuussa lopullisten elementtien lisäämisestä sähköiseen projektipankkiin ja kopiotilausten tekemisestä. Tällainen menettely aiheuttaa valtavan sähköpostivirran, ja tästä johtuen joitakin kuvia saattaa epähuomiossa jäädä lähettämättä tai kommentoimatta. Tämän sähköpostipainotteisen järjestelmän korvaaminen pilvipalvelulla vähentäisi tiedostojen siirtelyä edestakaisin. Tällöin uusimmat kuvat olisivat aina kummankin osapuolen käytettävissä ja piirustusluetteloa pääsisi muokkaamaan niin Suomessa, kuin Intiassakin. 2.3 Aikataulu Elementtisuunnittelun aikataulu tehdään yleensä työmaan runkoaikataulun pohjalta. Aikataulua tehtäessä otetaan huomioon reikäkierto sekä arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan toimittamat työpiirustukset. Aikataulua kiristää myös elementtitehtaiden tarve saada elementtisuunnitelmat 5-8 viikkoa ennen elementtien toimitusta työmaalle. Nämä osatekijät aiheuttavat sen, että elementtisuunnittelu joudutaan aloittamaan varsin varhaisessa vaiheessa saatavilla oleviin lähtötietoihin nähden (elementtisuunnittelu.fi). Intialainen alihankkija tekee itse oman aikataulunsa ja resursoi suunnitteluprojektin parhaaksi katsomallaan tavalla. Heille suunnitelmien nopea toimittaminen on tuottoisinta, jolloin projektille resursoidaan enemmän henkilöitä, kuin on tarpeen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että heidän aikataulunsa etenee nopeammassa tahdissa, kuin alkuperäinen aikataulu, eivätkä kaikki lähtötiedot ole saatavilla aikataulun vaatimassa tahdissa. Aikataulujen poikkeavuus aiheuttaa odottelua, joka ei ole kummankaan osapuolen etu. Kuvassa 6 nähdään esimerkki suunnitelmien tilaajan tekemästä elementtisuunnittelun aikataulusta, joka on tehty runkoaikataulun pohjalta.

13 Kuva 6: Elementtisuunnittelun aikataulu Aikataulu tulisikin laatia yhdessä molempien osapuolten kesken projektin aloituspalaverin yhteydessä. Alihankkijan nimeämän projektipäällikön vierailu Suomessa projektien alussa helpottaisi yhteisen aikataulun laadinnassa, jonka lisäksi mallielementit sekä lähtötietoihin liittyvät kysymykset voitaisiin käydä läpi kasvotusten. Yhdessä tehdystä aikataulusta on helpompi pitää kiinni, eikä alihankkijan tarvitse odotella lähtötietoja eikä kiirehtiä laadun kustannuksella. Vahanen Tallinnan tapauksessa aikataulun tekee Vahanen Oy:n projektinjohtaja yhdessä Tallinnan tiimiesimiehen kanssa. Tallinnan tapauksessa aikataulun suhteen ei synny ristiriitoja.

14 3 ELEMENTTISUUNNITTELUN APUVÄLINEET Elementtisuunnitteluprosessin hallitsemiseen voidaan käyttää erilaisia ohjelmia ja taulukoita. Näitä apuvälineitä voidaan hyödyntää niin suunnittelun, aikataulun seurannan, kuin elementtipiirustusten ja suunnittelun lähtötietojen tarkastamisen tukena. Apuvälineitä voidaan luoda Excel-ohjelmalla ja suunnittelunohjaaja, tai projektipäällikkö voi muokata niitä tarpeidensa mukaan. 3.1 Tekla-malli Rakennusalan suunnittelumenetelmät ovat muuttumassa rakennusten tietomallien käytön yleistyessä. Suunnittelun työkalujen kehittyessä syntyy muutospaineita myös muihin totuttuihin toimintatapoihin ja käytäntöihin. Aiemmin rakennusten kolmiulotteisista malleista käytettiin nimitystä tuotemalli. Viime vuosina on yleistynyt nimitys tietomalli (BIM, Building Information Model), joka on käsitteenä tuotemallia laajempi ja voi koostua useiden suunnittelualojen malleista ja muista rakennukseen liittyvistä tietolähteistä. Ainostaan betonielementtien suunnittelua ja valmistamista varten tehtyä mallia voidaan nimittää myös tuotemalliksi. Yleisesti ottaen tietomallipohjaisessa suunnittelussa suunnitteluryhmän työ alkaa totuttua aikaisemmin, jotta tietomallien tuomat edut saadaan täysmääräisesti hyödynnettyä. Tietomalleissa etuna on myös mahdollisuus tiedon tehokkaaseen ja havainnolliseen siirtoon osapuolilta toiselle, esimerkiksi käyttämällä tietomallien luovutuksiin yhteisiä projektipankkeja, tai Tekla Model Sharingia (elementtisuunnittelu.fi). Tekla Model Sharing on pilvipalvelu, jonka avulla Tekla Structures -projektiryhmä voi työskennellä tehokkaasti yhdessä sijainnista riippumatta. (Tekla Model Sharing 2015) Tästä on suuri hyöty alihankintaprojekteissa. Elementtien geometria, muutokset sekä reikävaraukset saadaan suoraan mallista ilman, että mallia tarvitsee jakaa sähköpostilla jokaisen malliin tehdyn päivityksen jälkeen. Tekla Model Sharingin hyödyt korostuvat kansainvälisissä projekteissa, jolloin etäisyydet osapuolten välillä ovat suuret. Mallia ei tarvitse liikutella, vaan se saadaan ladattua pilvi-

15 palvelun kautta ja tallennetaan tietokoneen C-asemalle. Tällöin mallin muokkaus onnistuu myös ilman internet-yhteyttä. Mallin jakaminen (Write out) ja lataaminen (Read in) vaativat internet yhteyden. Tekla Model Sharing lisenssejä ei välttämättä tarvita kuin yksi per alihankkija. Mallin voi jakaa samanaikaisesti useammalle kuin yhdelle henkilölle, ja lisenssi on varattuna vain silloin, kun Read in - tai Write out -komentoja käytetään. Lisenssi vapautuu tämän jälkeen käyttäjän suljettua ohjelman noin kahden tunnin viiveellä. 3.2 Lähtötietojen tarkastuslista Ilman kunnollisia lähtötietoja ei elementtejä voida suunnitella, tehtiin ne sitten Suomessa, tai ulkomailla. Elementtien suunnittelu joudutaan yleensä aloittamaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Kuvia vaaditaan tehtaalle jo 5-8 viikkoa ennen elementtien toimittamista työmaalle, johtuen tehtaan tarpeesta tehdä hankintoja valmistusta varten ajoissa sekä tuotannon valmistelutarpeesta. Tästä johtuen on lähes mahdotonta taata lopullisia lähtötietoja elementtisuunnittelua varten, ainakaan koko rakennuksen osalta. Lähtötiedot tulee tarkistaa jo hyvissä ajoin ennen elementtisuunnittelun aloitusta, jolloin tiedetään mitä puuttuu. Lähtötietojen tarkastamisessa käytetään apuna elementtisuunnittelu.fi:n valmisosasuunnittelun lähtötiedot- listaa (Liite 1), jossa on lueteltuna eri suunnittelijoilta vaadittavat lähtötiedot elementtisuunnittelua varten. Kaikkia kohteen lähtötietoja ei tarvitse toimittaa heti alussa, mutta ainakin siinä määrin, että suunnittelu voi alkaa. Lähtötietojen tarkastaminen ja päivittäminen jatkuvat läpi prosessin, sitä mukaa, kuin suunnittelu etenee. Kun saatavilla olevat lähtötiedot on toimitettu alihankkijalle, tulee ne tarkastaa molempien osapuolten toimesta. Erityisesti ulkomaisten alihankkijoiden ei voida olettaa kykenevän lähtötietojen perusteelliseen tarkastamiseen ja ymmärtämiseen, joten päävastuu lähtötietojen tarkistamisesta on tilaajan nimeämällä suunnittelunohjaajalla, tai projektipäälliköllä. Alihankkijan on silti myös tärkeää käydä lähtötiedot läpi ja kirjata ylös tarpeensa ja kysymyksensä niihin liittyen. Elementtisuunnitteluhankkeiden alussa on syytä pitää elementtisuunnittelun aloituspalaveri. Palaveria varten Alihankkijan edustaja vierailee Suomessa noin kaksi viikkoa ennen elementtisuunnittelun aloittamista, ja osapuolet tekevät yhteenvedon havaitsemistaan lähtötietopuutteista. Vierailemalla Suomessa ja tapaamalla kasvotusten, saa alihankkijan

16 edustaja varmimmin tyydyttävät vastaukset kysymyksiinsä. Kirjallisesti, sähköpostilla kysymyksiin vastaamalla jää todennäköisemmin jotakin ymmärtämättä ja käsittelemättä. Aloituspalaverin jälkeen on alihankkijan edustajan tehtävä viedä tieto eteenpäin elementtisuunnittelijoille. Elementtisuunnittelun lähtötietovaihe on sovitettava rakennus- ja asennusaikatauluihin, asennusjärjestykseen sekä suunnitteluprosessiin siten, että kaikki tarpeelliset tiedot ovat yksiselitteisinä toimitettavissa elementtisuunnittelun edellyttämässä aikataulussa. Elementtisuunnittelun lähtötietojen laatuun, oikeellisuuteen ja ristiriidattomuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koska elementtien suunnittelun toteuttava toimisto tekee käytännössä vain elementtien piirtämisen, on kantavien rakenteiden ja liitosten mitoitus tehtävä oman toimiston sisällä. Näin ollen tiedot kantavien rakenteiden tarvitsemista teräsmääristä ja muut mitoitustiedot tulee lähettää lähtötietojen mukana (elementtisuunnittelu.fi). Kuvassa 7 on esitetty elementtisuunnittelun lähtötietojen toimittaminen alihankkijalle prosessikaaviona viikkoina ennen ensimmäisten elementtipiirustusten toimittamista elementtitehtaalle. Kyseinen kaavio on kuitenkin vain suuntaa antava. Toteutusaikataulua sovelletaan lähes poikkeuksetta. Prosessiin vaikuttavat monet eri tekijät, jotka omalta osaltaan voivat sotkea riippuvuussuhteita ja aikataulua.

Kuva 7: Elementtisuunnittelun prosessikaavio 17

18 3.3 Omatarkastuslista Elementtipiirustusten omatarkastuslista (Liite 2) on tehty Parma Oy:n tutkimuksen ja Vahanen Oy:n alihankinatana teettämissä elementtisuunnitelmissa esiintyneiden yleisten puutteiden pohjalta. Listan tarkoitus on toimia elementtisuunnittelunohjaajan ja projektipäällikön tukena tarkastettaessa alihankkijan lähettämiä elementtipiirustuksia. Elementtipiirustusten yleisten asioiden lisäksi, tarkastuslistassa on lueteltuna eri elementtityypeissä esiintyviä ominaisia asioita, jotka piirustuksista tulisi tarkastaa. 3.3.1 Piirustukset Elementtipiirustuksen tehtävä on kertoa tarkoituksenmukaisesti esitettyinä kaikki elementin valmistuksessa sekä rakenteen käytössä tarvittavat tiedot. Jokaisessa elementtipiirustuksessa tulee esittää kaikki elementin valmistuksessa tarvittavat tiedot. Elementtien valmistamiseen vaikuttavia asioita ovat ainakin seuraavat: - Päämitat (max. leveys/korkeus). - Elementin massa. - Katsomissuunta (elementtien valmistustapa/muottitekniikka). - Aukkojen ja varausten mitat. - Vaaka- ja pystyleikkaukset. - Pintamerkinnät. - Reunojen käsittelyt, viisteet ja pyöristykset. - Nosto-osien tyyppi ja sijainti. - Painopisteen sijainti. - Sähkömerkinnät. - Kuljetustuet (Aapro 2013, 8-10). Piirustuksissa ei käytetä erillisiä viittauksia, vaan kaikki elementin valmistukseen liittyvät detaljit on esitettävä piirustuksessa. Elementin katsomissuunta kannattaa aina tarkistaa, ettei elementtiä tehdä peilikuvana. Esimerkiksi seinäelementtien katsomissuunta on aina

19 muottiin päin. Katsomissuunta määräytyy elementtikaaviossa esitettyjen elementtitunnusten lukusuunnan perusteella. Kaikkien elementtityyppien osalta esitetään leikkauspiirustukset sekä merkitään piirustuksiin leikkausnuolet. Leikkausten on oltava yhteensopivia katsomissuuntaan ja leikkausnuoleen nähden. Elementtipiirustusten koko on yleensä A3 tai suurempi. A3-kokoisia piirustuksia voi olla useampia yhtä elementtiä kohden, jolloin muun muassa elementin raudoituspiirustus ja taulukot saadaan paremmin mahtumaan eri sivuille. Muutokset elementtipiirustuksiin merkitään nimiöön, piirustukseen ja luetteloon, vastaavat muutokset tehdään taulukoihin ja muutokset toimitetaan kirjallisina ja allekirjoitettuina elementtitehtaalle. Suunnittelija hyväksyy piirustukset kuittauksellaan. Valmistettavista elementeistä laaditaan elementtiluettelo, jossa näkyvät elementtien tunnukset, päämitat ja määrät (elementtisuunnittelu.fi). Sivustolta elementtisuunnitelu.fi löytyy betoniteollisuuden laatimia ohjeita elementtisuunnittelun toteuttamiseen. Mukana ohjeiden määrittelyssä on ollut tuotannon eri osapuolia, jotka hyödyntävät ohjeita omassa liiketoiminnassaan. 3.3.2 Taulukot Piirustuksissa esitetään BY 38-1 mukaiset materiaalitaulukot (Kuva 8) ja terästaulukot (Kuva 9), ellei suunnittelusopimuksessa toisin mainita. Materiaalitietoja ei esitetä piirustuksen työselostusosassa, vaan kaikki vakio- ja erikoismateriaalit luetteloidaan materiaalitaulukkoon.

20 Kuva 8: Materiaalitauluko Kuva 9: Terästaulukko (pilarielementti) Terästaulukoiden laadinnassa on kiinnitettävä huomiota raudoitteiden mahtumiseen muottiin ottamalla mitoituksessa huomioon erityisesti mittatoleranssit ja terästen taivutussäteet. Terästaulukossa esitetään kunkin raudoitteen pituus, lukumäärä ja tunnus, joka voi olla numero tai kirjain (elementtisuunnittelu.fi).

21 3.4 Aikataulun seurantataulukko Aikataulun seurantataulukko on tehty elementtisuunnittelu.fi:n malliaikataulun ja ohjeellisten aikataulujen pohjalta. Kuvan 10 aikataulun seurantataulukko on vain esimerkki. Taulukko tulisi tehdä aina kullekin projektille erikseen ja siihen vaikuttaa muun muassa elementtitehtaan vaatima toimitusaika. Toimitusajan perusteella lasketaan muut ajallisesti ja taloudellisesti merkittävien eri urakoitsijoiden lähtötietojen toimitusajat.

Kuva 10: Aikataulun seurantataulukko 22

23 Seurantatalukko on Excel-tiedosto, jota täytetään sitä mukaa, kuin projekti etenee. Taulukon solut on ohjelmoitu muuttumaan automaattisesti elementtien asennusaikataulun ja elementtisuunnitelmien toimitusaikataulun mukaan, ohjeellisten aikataulujen perusteella. Kun jonkin lohkon, tietyn kerroksen asennus on sovittu alkavaksi maanantaina, vähennetään tästä päivämäärästä seitsemän päivää, kerrottuna aikariippuvuuden viikkoarviolla. Tästä laskutoimituksesta saatu luku vastaa siis viikkoarvion mukaista aikataulua. Saadusta päivämäärästä vähennetään vielä kolme päivää, jolloin elementtisuunnitelmien toimituspäivä on edellisen viikon perjantaina. Tällöin elementtisuunnitelmat ovat tehtaan käytössä heti maanantaiaamuna. Taulukon muut solut päivittyvät itsellään samalla periaatteella. Tavoiteaikataulusarakkeen (aikataulu) oikealla puolella olevaan soluun kirjataan toteutunut päivämäärä. Ajoissa tapahtuneen toiminnan solu värjätään vihreällä ja myöhässä tapahtunut toiminta punaisella värillä. Värikoodeja käyttämällä saadaan nopeasti kuva siitä, onko projekti pääpiirteissään pysynyt aikataulussa, ja mitkä asiat ovat viivästyttäneet prosessia. Suunnittelijan on välittömästi ilmoitettava suunnittelun tilaajalle ja elementtivalmistajalle, jos hän ei saa sovittuja lähtötietoja aikataulun mukaisesti. Aikataulussa tulee huomioida myös elementtien sähköistämissuunnittelun vaatima aika. Niin sanottu viikkokäsite ei ole aikatauluohjauksena riittävä, vaan on sovittava piirustusten täsmälliset toimituspäivämäärät (elementtisuunnittelu.fi). Kuvassa 11 on lueteltu toiminnoittain ohjeelliset ajat aikataulusuunnittelua varten. Ajat ovat viikkoa ennen elementtitoimituksen aloittamista.

24 Kuva 11: Aikataulusuunnittelu ohjeelliset ajat Aikataulun seurannan tueksi on samaan tiedostoon lisätty toinen Excel-taulukko, valmiusasteen seuranta (Kuva 12). Kuva 12: Valmiusasteen seuranta Aikataulun seurantataulukon tavoin, valmiusasteen seuranta on jaettu rakennuksen lohkojen ja kerrosten mukaan. Valmiusasteen laskemiseksi on tiedettävä kunkin lohkon ja kerroksen tarkka elementtimäärä. Toimitettujen elementtipiirustusten määrä jaetaan elementtien kokonaismäärällä, jolloin saadaan kunkin osan valmiusaste prosentteina. Keskeneräisten, toimittamattomien piirustusten määrän taulukko laskee myös automaattisesti

elementtien kokonaismäärän ja toimitettujen piirustusten erotuksesta. Taulukon alimmalla rivillä oleva laskuri kertoo koko kohteen valmiusasteen. 25 3.5 OneDrive, jaettu kansio Tulevissa Intian alihankkijan kanssa tehtävissä projekteissa otetaan kokeilukäyttöön OneDrive pilvipalvelu. Projektikansion jakaminen Intian kanssa tehdään niin, että molemmat osapuolet voivat muokata kansion sisältöä (Kuva 13). Kuva 13: OneDrive-kansion jakaminen Jaetussa projektikansiossa kansiorakenne on rakennettu siten, että projektia on helppo hallita (Kuva 14).

26 Kuva 14: OneDrive-kansion rakenne Uusia kuvia lisätään kansioon tarkastuksessa (Under review) sitä mukaa kuin niitä valmistuu. Uusista kuvista tulee merkintä piirustusluetteloon (Drawing Register), josta nähdään kunkin elementin tila ja päivämäärä. Kuvien tarkastamisen jälkeen, suunnittelunohjaaja siirtää kuvat kansioon sähkölle (To electricity), tai kansioon Kommentoidut (Commented), jos niissä on korjattavaa. Kaikista tarkastetuista elementeistä lisätään kuittaus ja päivämäärä piirustusluetteloon. Sähkömerkityt elementit tallennetaan kansioon Sähköltä tulleet (From electricity), josta ne ladataan Intiassa ja ajetaan pdf-muotoon valmiiksi kuviksi. Kansiossa pdf on alakansiot erikseen tehtaalle toimitetuille ja toimittamattomille elementeille. Piirustusluettelo toimii pääasiallisena kommunikaatiovälineenä. Luetteloon voitaisiin lisätä myös lähtötiedot (Initial data), jolloin niiden ajantasaisuutta ja niihin tehtäviä muutoksia voitaisiin seurata. Uusista toiminnoista jaetussa projektikansiossa tulee ilmoitus OneDrive-verkkosovellukseen (Kuva 15). Näin pysytään ajan tasalla kaikista kansiossa sekä piirustusluettelossa tapahtuvista muutoksista.

Kuva 15: OneDrive-kansion viimeaikainen toiminta 27

28 4 KULTTUURIEROT Kansainvälisissä projekteissa kulttuurierot asettavat omat haasteensa yhteistyön toimivuudelle. Oikea tapa toimia yhdessä maassa, voidaan kokea vääräksi toisessa. Edes aikakäsitys ei ole aina täysin samanlainen eri kulttuureissa. Kansallinen kulttuuri määritellään eri kansanryhmien ja alueiden välisten arvojen perusteella. 4.1 Dimensio-käsite Psykologi Geert Hofstede tutki 1960- ja 1970-luvuilla, miten kansalliset kulttuurit vaikuttavat ihmisten ajatteluun, tuntemiseen, käyttäytymiseen ja työpaikan arvoihin eri maissa. Hän teki IBM:llä töissä ollessaan sen työntekijöille työhön ja ihmissuhteisiin liittyvän laajan kansainvälisen kyselyn. Kyselyaineiston perusteella Hofstede laati 40 valtiota sisältävän vertailun, joka julkaistiin vuonna 1981. Hofsteden ensimmäisessä mallissa oli neljä päädimensiota, joiden perusteella kulttuurieroja käsiteltiin: Valtaetäisyys (power distance), epävarmuuden välttäminen (uncertainty avoidance), Individualismi (vs. kollektivismi) ja maskuliinisuus (vs. feminiinisyys). Vuonna 1991 Hofstede lisäsi malliin viidennen dimension: Pragmatismi (long-term orientation) ja vuonna 2010 kuudennen dimension: Pragmaattisuus vs. nominatiivisuus (indulgence versus restraint). Kulttuurien dimensioita on sovellettu tähän mennessä 91: een valtioon (Hofsteden kulttuurien vertailu 2012).

29 Kansallisen kulttuurin malli koostuu kuudesta dimensiosta (Kuva 16). Kuva 16: Kansallisen kulttuurin dimensiot Dimensioiden arvot ovat suhteellisia, sillä ne käsittelevät kulttuuria kansallisella tasolla, eivätkä näin ollen käsittele ihmisiä yksilöinä. Valtion pisteillä ei ole merkitystä, jos niitä ei verrata jonkin toisen valtion pisteisiin. Mallin tarkoitus ei ole antaa absoluuttista kuvaa eri kulttuureista, mutta sen avulla saadaan hyvä yleiskäsitys kustakin kansallisesta kulttuurista. Kansallisen kulttuurin kuusi ulottuvuutta määritellään seuraavasti: - Valtaetäisyys Ilmaisee, missä määrin yhteisön heikommat jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jakautunut epätasaisesti. Tämän dimension peruskysymys on se, kuinka yhteiskunta käsittelee eriarvoisuutta ihmisten keskuudessa.

30 - Individualismi vs. kollektivismi Tässä kategoriassa korkean pistemäärän saavaa kulttuuri, individualistinen kulttuuri, on yhteisö, jossa yksilöiden oletetaan pitävän huolta vain itsestään ja lähimmäisistään. Kollektivistisessa kulttuurissa ihmiset kuuluvat sisäryhmiin (perheisiin, organisaatioihin jne.), jotka huolehtivat heistä lojaaliutta vastaan. - Maskuliinisuus vs. feminiinisyys Dimension korkea lukema, maskuliinisuus, edustaa yhteisöä, jonka hallitsevia arvoja ovat saavuttaminen ja menestyminen. Matala lukema, feminiinisyys, taas kuvaa yhteisöä, jonka hallitsevia arvoja ovat toisista välittäminen ja elämän laatu. - Epävarmuuden välttäminen Ilmaisee, missä määrin ihmiset kokevat epävarmuuden ja sekavuuden uhkana ja missä määrin he pyrkivät välttämään tällaisia tilanteita. Tämän dimension peruskysymys on, kuinka yhteisö suhtautuu siihen, että tulevaisuutta ei voi koskaan tarkkaan ennustaa? - Pragmatismi (pragmaattinen vs. normatiivinen) Ilmaisee, missä määrin ihmiset osoittavat pragmaattista, eli tulevaisuuteen suuntautunutta näkökulmaa verrattuna normatiiviseen, eli lyhytaikaiseen suuntaukseen. Tässä kategoriassa matalan pistemäärän saavissa kulttuureissa kunnioitetaan vanhoja tapoja ja perinteitä, suhtautuen epäilevästi yhteiskunnallisiin muutoksiin. Korkean pistemäärän kulttuureissa sen sijaan sovelletaan käytännöllisempää ajattelutapaa ja kannustetaan sijoittamaan tulevaisuuteen. - Heittäytyväisyys vs. pidättyväisyys Ilmaisee, missä määrin ihmiset pyrkivät hallitsemaan halujaan ja mielijohteitaan. Suhteellisen heikkoa hallintaa kutsutaan heittäytyväisyydeksi ja suhteellisen voimakasta hallintaa pidättyväisyydeksi (Smith 2015, 5).

31 4.2 Dimensiot kulttuurierojen tulkinnassa Geert Hofsteden kuusi kansallisen kulttuurin ulottuvuutta ovat hyvin suhteellisia, sillä ihmiset ovat kaikki jollakin tapaa erilaisia. Toisin sanoen, kulttuuria käsitteenä voidaan käyttää merkityksellisesti vain vertailemalla niitä. Näiden suhteellisten arvojen on havaittu pysyvän melko vakaina aikojen saatossa. Syyt kulttuurien muokkaantumiselle ovat yleensä mannerten- tai maailmanlaajuisia (sodat, konfliktit jne.). Tämä tarkoittaa sitä, että ne vaikuttavat moniin valtioihin samanaikaisesti, joten jos yksi muuttuu, muuttuvat muut sen mukana, jolloin maiden suhteellinen muutos on sama. Hofsteden dimensioiden pistemääriin vaikuttavat kunkin tarkasteltavan valtion kohdalla monet eri asiat. Esimerkiksi, valtaetäisyyteen vaikuttaa valtion kansalaisten tuloerot, kun taas Individualismiin vaikuttaa valtion kansallinen vauraus (geert-hofstede.com). 4.2.1 Kansallisen kulttuurin dimensiot: Suomi Suomalaiset tunnetaan maailmalla hiljaisena tasa-arvoisena kansana, joka ei puhu paljon, mutta puhuu asiaa. Suomessa arvostetaan paljon rehellisyyttä. On tärkeää pitää aina lupaukset ja sopimukset. Epärehellisyys on suomalaiselle paheista pahin. Työntekoa ja ahkeruutta arvostetaan paljon. Suomalaiset ovat täsmällistä väkeä. Jos tapaaminen on sovittu kello yhdeksi, on suomalainen paikalla juuri oikeaan aikaan, tai vähän aikaisemmin. Suomalaiset ovat hyvin vaatimattomia. Ehkä vähän liiankin vaatimattomia. Suomalaisten tuotteiden laatu tunnetaan hyvin maailmalla, mutta suomalaiset eivät halua tehdä itsestään suurta numeroa. Tässä kappaleessa syvennytään tarkemmin suomalaiseen kansalliseen kulttuuriin (Suomalainen tapakulttuuri 2014).

32 Kuva 17: Kansallisen kulttuurin dimensiot, Suomi Suomen saamat pisteet näissä kuudessa dimensiossa (Kuva 17) selittyvät seuraavasti: - Valtaetäisyys Suomen vähäinen pistemäärä tässä kategoriassa (33) tarkoittaa, että Suomessa valta jakautuu tasaisesti ja varsinaista hierarkiaa ei esiinny. Organisaatioissa valta on hajautettu ja johtajat luottava tiiminsä jäsenten kokemukseen ja harkintakykyyn. Työntekijät olettavat saavansa konsultaatiota. Liian tiukkaa kontrollia ei katsota hyvällä ja johtajiin suhtaudutaan epävirallisesti ja sinuttelu on tavallista. Kommunikointi on suoraa ja osallistuvaa. - Individualismi vs. kollektivismi Pistemäärällä 63, Suomi on individualistinen kansa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa sosiaalinen rakenne on väljä ja yksilöt pitävät huolta vain itsestään sekä omista perheenjäsenistään. Individualistisissa yhteiskunnissa hyökkäävä tai loukkaava käytös aiheuttaa syyllisyyden tunnetta ja itsetunnon menettämisen. Työsuhde on sopimus, joka perustuu tasavertaisuuteen, ja työhön palkkaaminen ja ylennykset voidaan perustella vain hyvällä työmenestyksellä.

33 - Maskuliinisuus vs. feminiinisyys Suomi saa tässä kategoriassa tulokseksi 26 pistettä ja on siten feminiini yhteiskunta. Feminiinisissä yhteiskunnissa tehdään töitä elääkseen, johtajat pyrkivät yhteisymmärrykseen, ihmiset arvostavat tasa-arvoisuutta, solidaarisuutta ja laatua työelämässään. Konfliktit ratkotaan neuvottelemalla ja tekemällä kompromisseja. Kannustimia, kuten joustavuutta ja vapaa-aikaa suositaan, ja työpaikoilla panostetaan hyvinvointiin. - Epävarmuuden välttäminen 59 pistettä tässä kategoriassa tarkoittaa sitä, että pyrkimys epävarmuuden välttämiseksi on Suomalaisilla suuri. Tällaisissa valtioissa poikkeavaa käytöstä tai ajattelutapaa ei katsota hyvällä. Näissä kulttuureissa tarpeen säännöille koetaan olevan suuri, aika on rahaa, ihmisillä on luontainen tarve ja halu olla kiireisiä ja tehdä töitä, tarkkuus ja täsmällisyys ovat oletusarvoja, innovaatiota saatetaan vastustaa ja turvallisuutta pidetään tärkeänä motivoivana tekijänä. - Pragmatismi (pragmaattinen vs. normatiivinen) Tässä kategoriassa Suomi saa matalan pistemäärän 38. Suomalaisuus voidaan täten luokitella normatiiviseksi kulttuuriksi. Tällaisilla kansoilla on suuri tarve löytää absoluuttinen totuus; heidän ajattelutapansa on normatiivinen. Suomalaiset arvostavat perinteitä, panostavat suhteellisen vähän tulevaisuuden hankintoihin, ja keskittyvät tavoittelemaan nopeita tuloksia. - Heittäytyväisyys vs. pidättyväisyys Suhteellisen korkea pistemäärä 57 osoittaa, Suomalaiset ovat heittäytyväinen kansa. Tällaisissa kulttuureissa ihmiset tapaavat toteuttaa halujaan ja mielijohteitaan nauttiakseen elämästä ja pitääkseen hauskaa. Heillä on positiivinen asenne ja taipumusta optimismiin. Sen lisäksi, vapaa-ajan merkitys on heille suuri, he tekevät mitä haluavat, ja käyttävät rahansa niin kuin parhaaksi näkevät (geert-hofstede.com).

34 4.2.2 Kansallisen kulttuurin dimensiot: Viro-Suomi Viro on selvinnyt hengissä niin saksalaisten, ruotsalaisten kuin venäläistenkin miehityksistä ja noussut uuteen itsenäiseen kukoistukseensa EU:n ja NATO:n täysivertaisena jäsenmaana. Viron neuvostoajoista ei ole kauankaan aikaa, ja vanhat arvot paistavatkin monelta osin Virolaisessa kulttuurissa. Suomalaisin silmin Viro on tutun tuntuinen, mutta toisaalta paljon uusia, keskieurooppalaisia vivahteita tarjoava naapurimaa. Virolaisille Suomi on kuin isoveli. He kadehtivat Suomea monella tavalla, ja Suomalaisten maine maassa on vähintäänkin hyvä. Tässä kappaleessa syvennytään Virolaiseen kansan kulttuuriin ja vertaillaan sitä Suomeen (Sorainen 2017). Kuva 18: Kansallisen kulttuurin dimensiot, Viro-Suomi Kuvassa 18 esitetyt pistemäärät Viron osalta selittyvät seuraavasti:

35 - Valtaetäisyys Suomen tavoin, Viro saa tässä kategoriassa matalan pistemäärän (40), mikä kertoo, että Virolaiset eivät helposti tottele ja kunnioita ihmisiä autoritaarisessa asemassa vain siksi, että heidän tittelinsä on johtaja. Sen sijaan Virolaiset arvostavat johtajaa, joka antaa heille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja olla eri mieltä sekä osallistua päätöksentekoprosessiin. Vanhat neuvostoajan ajattelutavat ja maailmankuva ovat yhä läsnä Virolaisten arjessa, joten pomon ja alaisen suhde on joskus hierarkkisempi kuin mitä tulos antaa ymmärtää. - Individualismi vs. kollektivismi Pistemäärällä 60, Viro on individualistinen valtio. Virolaisten mielestä jokaisen tulisi antaa tehdä kuten haluaa, kunhan jokainen on vastuussa omasta itsestään. Virolaisessa kulttuurissa avoimuus ja rehellisyys merkitsevät enemmän, kuin esimerkiksi uskollisuus. Tästä syystä Virolaiset tapaavat olla hyvin suorapuheisia, eikä jutustelulle ole aikaa. Suomalaisten sanotaan puhuvan vähän, mutta asiaa. Samoin Virolaiset tarkoittavat mitä sanovat ja sanovat mitä tarkoittavat. - Maskuliinisuus vs. feminiinisyys Viro saa tässä kategoriassa 30 pistettä ja on Suomen tavoin feminiini valtio. Virolaiset ovat vaatimattomia, eivätkä kersku saavutuksillaan. Sen sijaan he tuovat itseään esille kovalla ja huolellisella työllä, ja osoittavat kilpailukykynsä antamalla tulosten puhua puolestaan. Virolaiset kommunikoivat maltillisesti, antaen muiden puhua loppuun keskeyttämättä. Passiivinen hiljaisuus ja kuunteleminen ovat tärkeä osa heidän tapaansa kommunikoida. Suorasta puheestaan huolimatta, Virolaiset pyrkivät välttämään konflikteja. He ovat tästä syystä haluttomia aiheuttamaan ongelmia ja ottavat rakentavan kritiikin helposti henkilökohtaisesti. - Epävarmuuden välttäminen Tässä kategoriassa Viro pisteytetään käytännössä samoin kuin Suomi (60). Molemmissa kulttuureissa koetaan suurta tarvetta säännöille, ja ihmisillä on luontainen tarve pitää itsensä kiireisenä ja tehdä kovasti töitä. Tarkkuus ja täsmällisyys ovat oletusarvoja ja turvallisuus on tärkeä motivaatiotekijä.

36 - Pragmatismi (pragmaattinen vs. normatiivinen) Erittäin korkealla arvolla 82, Virolaista kulttuuria pidetään erittäin pragmaattisena. Toisin kuin Suomessa, Virolaisten mielestä ei ole olemassa absoluuttista totuutta, vaan kaikki riippuu tilanteesta ja ajasta. Virolaiset osoittavat kykyä sopeutua helposti muuttuneisiin olosuhteisiin, vahvaa taipumusta säästämään ja sijoittamaan tulevaisuuteen, ja sinnikkyyttä tulosten saavuttamiseksi. - Heittäytyväisyys vs. pidättyväisyys Viron erittäin matala pistemäärä (16) osoittaa, että sen kulttuuri on luonnostaan erittäin pidättyväinen. Tällaisissa kulttuureissa ihmisillä on taipumusta kyynisyyteen ja pessimismiin. Toisin kuin Suomalaiset, Virolaiset eivät anna paljoa painoarvoa vapaa-ajalle ja hillitsevät omia mielihalujaan. Virolaiset kokevat, että itsensä hemmottelu on jossain määrin väärin (geert-hofstede.com). 4.2.3 Kansallisen kulttuurin dimensiot: Intia-Suomi Intian kulttuuri on valtavan monimuotoinen ja sopeutuva. Se on lisännyt omaan kulttuurinsa ideoita, tapoja ja perinteitä niin maahanmuuttajilta kuin valloittajiltakin. Tavallinen intialainen yhteiskunta onkin monimuotoinen, monikielinen ja monikulttuurinen. On kuitenkin joitakin perusasioita jotka pysyvät ja näkyvät Intian jokapäiväisessä elämässä. Tässä kappaleessa perehdytään Intian kansalliseen kulttuuriin, Geert Hofsteden kulttuurin dimensioiden kautta (Sivasubramanian 2014, 76 80).

37 Kuva 19: Kansallisen kulttuurin dimensiot, Intia-Suomi Suomen ja Intian välillä pistemäärissä on huomattavasti suurempia eroja kuin Suomen ja Viron välillä. Pistemäärät (Kuva 19) selittyvät seuraavasti: - Valtaetäisyys Intian saama pistemäärä tässä kategoriassa on 77. Se on huomattavasti korkeampi, kuin Suomen tai Viron pistemäärä. Tämä kuvaa Intian hierarkkista, vertikaalista organisaatio- ja yhteiskuntarakennetta. Intialaiset työntekijät ovat riippuvaisia johtajastaan ja paternalistinen, kontrolloiva johtaminen on normaalia. He hyväksyvät epätasapuolisen kohtelun eri hierarkialuokkien välillä. Toisin kuin Suomessa, Intiassa valta on keskitettyä, vaikka se ei päälle päin siltä näyttäisikään, ja johtajat luottavat tiiminsä jäsenten kuuliaisuuteen. Työntekijät olettavat saavan tarkkoja ohjeita työnsä tekemiseksi. Kommunikointi tapahtuu hierarkiassa ylhäältä alas, eikä negatiivinen palaute kulje koskaan ylöspäin. - Individualismi vs. kollektivismi Pistemäärällä 48, Intialla on sekä kollektivistisia, että individualistisia piirteitä. Kollektivistisuus ilmenee haluna olla osa suurempaa ryhmää, jossa puhutaan

38 meistä, ennemmin kuin minusta. Näissä sisäryhmissä, yksilön oletetaan toimivan yhteisen hyvän mukaisesti. Palkkaamiset ja ylennykset perustuvat usein suhteisiin, ja ovat kaiken avain kollektivistisessa yhteiskunnassa. Intian Individualistiset piirteet pohjautuvat hyvin pitkälti heidän pääuskontoonsa/elämänfilosofiaansa Hindulaisuuteen. - Maskuliinisuus vs. feminiinisyys Tässä kategoriassa Intia saa pistemäärän 59 ja määritellään siten maskuliiniseksi valtioksi. Intia on oikeastaan erittäin maskuliininen, sillä vallan ja menestyksen merkkien annetaan näkyä. Maskuliinisissa valtioissa tärkeintä on työ ja siinä menestyminen. Menestymisen annetaan näkyä työpaikoilla erilaisin statussymbolein. - Epävarmuuden välttäminen Intian 40 pistettä tarkoittaa, että sen halu välttää epävarmuutta on alempaa keskitasoa. Intiassa epätäydellisyys on hyväksyttävää; minkään ei tarvitse olla täydellistä, tai tarvitse mennä täysin suunnitelman mukaan. Säännöt ovat usein olemassa vain, jotta ne voidaan kiertää. Usein tästä käytetään sanaa säätää, joka tarkoittaa vaihtoehtoisen ratkaisun löytämistä innovatiivisin keinoin, tai systeemin kiertämistä. Intiassa on sanonta: Mikään ei ole mahdotonta, jos vain tietää miten säätää. - Pragmatismi (pragmaattinen vs. normatiivinen) Sitä, onko Intia enemmän normatiivinen vai pragmaattinen, on mahdotonta määritellä. Siksi Intia saa tässä kategoriassa pistemäärän 51. Terminä karma on vallitseva tekijä Intialaisten uskonnollisessa ja filosofisessa ajattelussa. Aikaa ei käsitetä lineaarisena, ja siksi se ei ole yhtä tärkeä Intialaisille, kuin länsimaalaisille kulttuureille, jotka tyypillisesti saavat tässä kategoriassa matalan pistemäärän. Intiassa täsmällisyyttä ei yleensä pidetä niin tärkeänä, kuin esimerkiksi Suomessa. - Heittäytyväisyys vs. pidättyväisyys

39 Intia saa tässä kategoriassa pistemäärän 26, mikä tarkoittaa, että Intia on pidättyväinen kulttuuri. Intiassa suhtaudutaan vapaa-aikaan ja itsensä hemmotteluun hyvin samalla tavalla kuin Virossa. He ovat taipuvaisia kyynisyyteen ja pessimismiin (Sivasubramanian 2014, 76 80).

40 5 POHDINTA Opinnäytetyön päätavoite oli avata alihankintaprosessia ja käsitellä tärkeimpiä ongelmakohtia prosessissa. Suurimmaksi ongelmaksi todettiin lopulta lähtötietojen ajoissa saamisen vaikeus. Kansainvälisissä elementtisuunnitteluprojekteissa tulisikin kiinnittää erityisen paljon huomiota projektin aloitukseen. Lähtötiedot on tarkastettava kyllin ajoissa ja tarpeeksi perusteellisesti, jotta niitä ei tarvitse kysellä niin paljon myöhemmin projektin edetessä. Vaikka päävastuu lähtötietojen tarkastamisessa ja hankinnassa on Suomen päässä, on myös alihankkijan syytä tarkastaa lähtötiedot projektin alussa. Lähtötietojen tarkastuslistaa kannattaa hyödyntää tarkastamisessa. Suurissa kohteissa, aikataulun seurantataulukkoon on hyvä kirjata myös päivät, jolloin lähtötietoja viimeistään tarvitaan. Tällöin nähdään, onko mahdollinen viivästys aiheutunut lähtötietojen toimittamisen hitaudesta. Seurantataulukkoa voidaan käyttää tukena mahdollisissa riitatilanteissa. Erityisesti Intialaisen alihankkijan tapauksessa molempien osapuolten aikataulun sovittaminen yhteen on tärkeää, sillä jos elementtisuunnitelmia valmistuu nopeammin kuin lopulliset lähtötiedot ovat saatavilla, aiheutuu tästä ylimääräistä työtä. Odottelusta ja ns. tuplatyöstä alihankkija saattaa lähettää lisätyölaskun. Tällaiset tapaukset voidaan välttää, jos asiat tehdään selväksi projektin aloituksessa. Näihin asioihin otettaisiin myös kantaa Vahanen Oy:n ja Intian alihankkijan välisessä konsulttisopimuksessa. Elementtipiirustusten omatarkastuslistaa kannattaa hyödyntää kuvia tarkastettaessa. Tarkastuksen yhteydessä saattaa unohtua jotakin, jonka listan avulla olisi huomannut. Tuotettuja työkaluja saa, ja pitääkin muokata aina, kun sille nähdään tarvetta. Esimerkiksi omatarkastuslistaan voidaan lisätä enemmän eri elementtityyppejä ja aikataulun seurantataulukkoon voidaan tehdä muutoksia solujen ohjelmointiin aina projektikohtaisesti. Sitä, onko kohteiden yksityiskohtainen mallintaminen tarpeellista, on syytä tutkia lisää. Tilaaja saattaa vaatia perusteellista mallintamista, mutta ellei elementtipiirustuksia tehdä Teklalla, ei yksityiskohtaisuudesta ole elementtisuunnittelijalle juurikaan hyötyä. Vahanen Tallinnan kanta Tekla-mallin käyttöön on se, ettei mallista tule ottaa mitään suoraan. Mallissa tulisi olla korkeintaan rakennuksen päämitat, vaaka- ja pystysaumat pelkistetysti sekä ikkuna- ja oviaukkojen suurpiirteiset paikat. Kaikki yksityiskohdat otetaan leikkauksista ja detaljipiirustuksista. Mallintamiselle voitaisiin asettaa jokin perustarkkuustaso, jolla mallinnetaan aina, ellei tilaaja toisin vaadi.

41 Kulttuuriosion tarkoitus oli lähentää kuilua käsiteltyjen kolmen kulttuurin välillä. Intialaisen alihankkijan ja Vahanen Tallinnan kanssa yhteistyötä tekevien työntekijöiden olisi hyvä tutustua kyseisiin kulttuureihin Hofsteden mallin kautta, ja käyttää hieman aikaa tutkiakseen Suomen saamia pistemääriä ja verrata niitä keskenään Viron ja Intian vastaaviin arvoihin. Vertaillessa saattaa huomata esimerkiksi joitakin käytökseen liittyviä asioita, jotka saattoivat aiemmin tuntua omituiselta, mutta kuulostavat järkevämmältä jälkeenpäin ajateltuna. Tutustuminen vastakkaiseen kulttuuriin auttaa meitä paremmin ymmärtämään, keiden kanssa teemme töitä. Vieraan kulttuurin tunteminen on etu myös neuvottelutilanteissa. Työn aihe oli alusta alkaen hyvin moniulotteinen, ja siksi sitä täytyi rajata melko paljon. Työ antaa mahdollisuuden jatkotutkimuksille, jotka syventyvät aiheen eri osa-alueisiin. Suurin osa opinnäytetyöstä kirjoitettiin opinnäytteen antajan oman kokemuksen pohjalta, ja sitä tuettiin niin haastatteluin, kuin kirjallisuustutkimuksen avulla. Kovasta kiireestä huolimatta, työ oli erittäin antoisaa ja mielenkiintoista tehtävää.

42 LÄHTEET Aapro, H. 2013. Tuotantopiirustukset ja laatu. Parma Oy http://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/valmisosarakentaminen/rakentamisprosessi http://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/suunnitteluprosessi/mallintava-suunnittelu Smith, J. 2015. Culture Compass Raportti. The Hofstede Centre Sivasubramanian, N. 2014. A Detailed Comparison of Finland and India through Hofsttede and Globe study. Vaasan Yliopisto https://www.mindtools.com/pages/article/newldr_66.htm https://tutkimuskammio.wordpress.com/2012/05/17/hofsteden-kulttuurivertailu/ http://www.infopankki.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/kulttuurit-ja-uskonnot-suomessa/suomalainen-tapakulttuuri Sorainen, S. 2017. Virolainen, eli eurooppalainen kulttuuri. Visit Estonia

43 LIITTEET Liite 1. Valmisosasuunnittelun lähtötiedot (Asuinrakennukset) 1(6)

44 2(6)

45 3(6)

46 4(6)

47 5(6)

48 6(6)

49 Liite 2. Elementtipiirustusten omatarkastuslista 1(3)

50 2(3)

51 3(3)