THL:n Työhön kuntouttava GC. Maatilayhteistyö Helsingin Klubitalojen asiakkaiden kanssa Sekä viheralueiden hoitoa Lohjalla päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa Vivamon toimintakeskuksessa 26.3.2015 Työhön kuntouttava 26.3.2015 Green Care -hanke 1
Green Care -työtoiminnan uusi tuleminen osaksi kuntoutumista Luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen Painopiste työn tuottavuudesta kuntoutumiseen ( = tuote) Toiminnallisuuden voiman hyödyntäminen; onnistumisen kokemukset pystyvyyden tunne Uusien asioiden kokeilu ja oppiminen Pään tuulettaminen; vastapainona intensiiviselle prosessoinnille Fyysisen kunnon vahvistaminen terve väsymys Työtaitojen harjoittelu
Työtoimintaa Majvikin maatilalla Käytännön toteutus Toimintaa on ollut läpi kesän toukokuun alusta syyskuun loppuun. Osallistujat ovat tulleet Helsingin Klubitalolta sekä Mielenterveysyhdistys Helmestä. Keskimäärin osallistujia on ollut 3-6hlö/kerta. Toimintaa on järjestetty kerran viikossa, noin 5-6h kerrallaan. Ohjaajia on ollut pääsääntöisesti kaksi: projektityöntekijä Sininauhaliitolta sekä vastuuhenkilö Majvikin tilan puolelta. Kulkeminen on tapahtunut julkisilla liikennevälineillä. Työvaatteet osallistujat hankkivat itse (joitakin kumisaappaita tilalla ja sadeviittoja ja hanskoja hankkeella). Majvik? Biodynaaminen maatila Sipoossa. Peltoa tilalla on 20ha ja metsää 30ha. Lisäksi tilalla on lehmiä, kanoja ja kissoja. Pelloilla viljellään mm. vihanneksia, juureksia ja viljaa...siinä paikassa ja niissä ihmisissä on jotakin erikoista. Ne ottavat kaikki yksilöinä. Ne vähän niin kuin katsovat, että me ihmiset olemme osa luontoa. Ne viljelevät vähän meitä, tai antavat meidän kasvaa omaan itsenäisyyteemme.
Työtoimintaa Vivamossa Käytännön toteutus Toimintaa on ollut läpi kesän toukokuun alusta syyskuun loppuun. Osallistujat ovat tulleet Sanaskoti Virkkalan yksiköstä. Keskimäärin osallistujia on ollut 5-8hlö/kerta. Toimintaa on järjestetty kerran viikossa, noin 2½h kerrallaan. Ohjaajia on ollut pääsääntöisesti kolme: kaksi projektityöntekijää Sininauhaliitolta sekä Sanaskodin kuntoutujien lähityöntekijä. Työvaatteet osallistujat hankkivat itse Sanaskodin tuella (hanskat ja sadeviitat hankkeelta). Vivamo? Toiminta- ja leirikeskus Lohjalla. Vivamon laajan ympäristöön sisältyy mm. luonnonniittyä, viheralueita, hedelmäpuita, marjapensaita sekä Hiljaisuuden Puutarha. Sanaskoti? Tarjoaa ympärivuorokautista laitoshoitoa, tukiasumispalveluja sekä aktiivista kuntoutusta pääasiassa aikuisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Yksiköt Lohjalla ja Siuntiossa.
Työtoimintaa Sanaskodin Siuntion yksikössä Sanaskodin toinen yksikkö käynnisti toimintansa 2014 vuoden alussa. Varsinainen toiminta lähti käyntiin toukokuun alussa. Siuntion yksikössä luonto on koko ajan läsnä ja siellä on pyritty kehittämään toimintaympäristöä Green Care toimintaan sopivaksi. Green Care ajattelu ja toiminta kulkee säännöllisesti mukana kuntoutujien arkipäivässä. Sininauhaliitto on ollut alusta asti mukana kehittämässä ja opastamassa toiminnan aloittamisessa ja toteuttamisessa. Toimintaa yksikössä on kesän aikana järjestetty 2-4kertaa/kk. Osallistujia on ollut 3-12hlö/kerta. Toiminta on kestänyt 2½-3h kerrallaan. Oli mukava tutustua lampaisiin, vaikka en muuten niistä niin hirveästi välitäkään.
Green Care tarkoittaa luontoelementtien käyttöä hoidon tukena. Se on ammatillista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Green Care menetelmien keskeistä sisältöä ovat Maatila ja luonto ympäristöjen hyödyntäminen sekä Terapeuttinen puutarhanhoito Eläinavusteiset toiminnat Eläinavusteiset aktiviteetit
Kädentaidot Green care menetelmiä Ympäristökasvatus Ekoterapia Puutarhanhoito Viherympäristön kuntouttava käyttö Eläinavusteiset interventiot Hoiva-maatalous Hoivametsätalous Kalastus, eräily, retkeily Sosiaalipedagoginen hevostoiminta, EASEL EAA; ja EAT Alpakat, koirat
Tutkimuksissa todettuja eläinten kohtaamiseen liittyviä vaikutuksia Rentoutuminen, stressireaktioiden väheneminen ( Dzikowski 1998) Lohdutuksen ja tuen kokemus ( Kindwater 1999) Luottamuksen vahvistuminen kiintymyssuhteissa ( Golin, Walsh 1994) Kommunikaation paraneminen terapiatilanteissa ( Dew 2000) Oppiminen ja uusien taitojen saavuttaminen ( Golin&Walsh 1994) Laitosympäristöjen normalisoituminen ( Burke 1992) Toipumiseen liittyvän motivaation paraneminen ( Connor, Miller 2000) Päihdehoito: Keravan vankila, Kiskon yhteisöhoito huumeiden käyttäjien kuntoutuksessa
Green Care farmien asiakasryhmät Hollannissa Client groups data 2005 (Haubenhofer et al., 2008) Nr of farms Nr of clients Total 591 9908 Other 128 647 Burn-out 39 109 Elderly with dementia 50 220 Long-term unemployed 50 230 Substance abuse 80 262 Childcare 43 388 Physically challenged 38 398 Special education 57 493 Adolescents 87 587 Elderly 64 654 Autism 217 898 Psychiatric patients 221 1322 Learning disabilities 452 3700 *farms can have clients in various client
Green Care Norja Kuva: Ylitalon alpakat Norjassa on noin 900 (900-1500) Green Care -maatilaa, mikä vastaa 2,1 prosenttia Norjan maatiloista. Toimintaa harjoitetaan Inn på tunet tuotemerkin (suomennos: maatilan pihalla) alaisuudessa. Valtion budjetti tähän toimintaan vuosille 2010 2012 on 18 miljoonaa NKR. Norjan hallitus on määritellyt toiminnan kehittämisen yhdeksi painopisteekseen. Tavoitteena on lisätä Green Care -palveluiden määrää ja saada kunnat huomioimaan tämä omassa toiminnassaan.
Green Care; terapeuttinen puutarhanhoito, eläinavusteiset aktiviteetit, toiminnallisuus maatila- ja luontoympäristöissä. Esim: Terapeuttisen puutarhanhoidon käyttö Saksassa 400 hoitoyksikössä Thrive; Englannissa vuosittain n. 900 projektia. Gardening is for everyone, http://www.carryongardening.org.uk/ Social and therapeutic horticulture Kuntouttava työ, oppiminen, osallisuus.
Suomalainen Green Care Hevosten käyttö aktiivista -sosped hevostoiminta, ratsastusterapeutit -koirien ja muiden eläinten käyttö kasvussa Maatilat aktiivisia ( MTT; Pro Agria,TTS) Vihreä voima; Matkailu- sekä työhyvinvointi painotteista toimintaa Eettiset ohjeet laadittu, laatukriteerit kehitteillä, koulutushankkeita tulossa Paljon tutkimusta, opinnäytteitä Vaikuttavuuteen liittyviä mittareita kehitellään
1958 Kunnallisten huoltolaitosten koristepuutarhat "Hoidettu, käytännön tarpeita vastaava ympäristö lienee huoltolaitoksiakin koskeva oleellisin vaatimus. Siihen on helposti yhdistettävissä myös kauneus ja viihtyisyys mitkä harvoin vaativat ylivoimaisia taloudellisia uhrauksia", kirjoittaa puutarha-arkkitehti Katri Luostarinen. Huoltaja 22/1958 1935 Huoltolaitosten pihamaat odottavat ehkä kukkasiaan "Monin paikoin ovat huoltolaitoksemme johtokunnat olleet hyvinkin selvillä siitä, että puutarha ja kukkaviljelys ovat välttämättömiä asioita hoidokkien viihtyväisyyden kohottamiseksi. Ihminen ei kerta kaikkiaan nyt ole edes luotukaan pelkkää perunaa ja puuroa varten, vaan hänen sisäinen ihmisensä vaatii taidetta eri muodoissa", Ossian Gauffin kirjoittaa. Huoltaja 6/1935 1932 Huoltolaitosten puutarha "Kunnallisten kuin yksityistenkin huoltolaitosten menestykselliseen toimintaan kuuluisi näiden rivien kirjoittajan käsityksen mukaan välttämättömänä ja oleellisena osana myöskin asianmukainen ja riittävä puutarha", Ossian Gauffin kirjoittaa. Kirjoitus on ensimmäinen osa kolmen kirjoituksen sarjasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan laitospuutarhan yleisiä suuntaviivoja. Huoltaja 9/1932 1927 Puutarhanhoito huoltolaitosten tarkoitusperien edistäjänä "--kun laitokset saavat läheisyyteensä siistin puutarhan, ja tämä alkaa tulla tarjoamine hedelmineen, kaikkine arvonensa tunnetuksi kunnissamme, niin laitokset ikäänkuin nousevat kansan silmissä siitä ikävästä piirteestä, joka joskin väärin, on havaittavissa laitoksia vastaan, ja epäluulon, vastenmielisyyden sijalle kasvaa luottamusta", Ossian Gauffin kirjoittaa. Huoltaja 2/1927 1916 Köyhäintalojemme maanviljelystalous ja puutarhanhoito "Onkin suorastaan käsittämätöntä, etteivät läheskään kaikki köyhäintalokunnat ole vielä viime vuosinakaan oivaltaneet puu- ja kasvitarhanhoidon ilmeisiä etuja", kirjoitetaan Köyhäinhoitolehdessä vuonna 1916. Köyhäinhoitolehti 11/1916
Viherympäristöt parantavat myös vankien hyvinvointia ja niitä hyödynnetään aktiivisesti vankiloiden kuntoutusohjelmissa. Jo 1982 vankien hyvinvointia tutkinut Moore totesi ikkunastaan peltoja ja metsiä näkevien vankien sairastelevan vähemmän kuin ne, joiden ikkunat olivat vankilan pihalle. Yläkuvassa englantilaiseen HM Bedfordin vankilaan rakennettu hiljaisuuden puutarha. Kerava, Vilppula, Niuvanniemi Alempana Vilppulan vankilan puutarhuriksi opiskelevien vankien rakentamia istutuksia.
Vaikutus mielenterveyteen Tutkimusten mukaan terapeuttinen puutarhatoiminta tuottaa parhaat vasteet masennuspotilaiden hoidossa. (Gonzalez et al. 2009). (Erja Rappe ja Minna-Helena Malin) Luontoympäristöjen käytöllä pitkät perinteet psykiatrisessa hoidossa ja kuntoutuksessa. Lapinlahti, Pitkäniemi, Kellokoski.
Henkisyys tuli odottamatta esiin myös omassa tutkimuksessani. Haastattelutilanteet olivat kaiken kaikkiaan hyvin tunteellisia, mistä olin yllättynyt. Oli toki odotettavissa, että päihdehistoriasta puhuminen herättää tunteita. En kuitenkaan ollut osannut ennakoida luontokokemusten hyvin syvää merkitystä haastateltavilleni. Luonnossa liikkumisen olennainen syy on yleisestikin juuri luonnon kokeminen (Vuolle & Oittinen 1994, 26, 49 50). Haastateltavat kuvasivat luontokokemuksiin liittyviä tunteita ja monta kertaa mieleeni tuli sana huippukokemus. Haastateltavien puhuessa luontokokemuksistaan oli tunnelma ajoittain jopa harras. Vaikuttaa siltä, että luonnossa koetaan jotakin elämää ja ihmistä suurempaa, jotakin hyvin henkistä. Luontokokemus voi antaa tunteen, että kaikki tarvittava on tässä, muuta ei tarvita. Sosiaalityön Pro Gradu, Kaisa Metsämäki 2011.
Green Care Finland ry GC- toiminta kasvaa Suomessa voimakkaasti Yhdistys perustettu v. 2010 Kokoaa ja kehittää Green Care -toimintaa Suomessa Jäseninä alalla toimivia tai alasta kiinnostuneita yrityksiä, organisaatioita, yksityishenkilöitä Jäsenmäärä n. 170 (v. 2013 n. 120) Eettiset ohjeet, laadun kehittäminen yhteistyössä THL:n kanssa. Valtakunnallista koulutusta GC toimintaan Luke aktiivinen toimija, runsaasti tutkimustietoa saatavilla http://www.gcfinland.fi/home Lapissa jo alueyhdistys 26.3.2015
Green Care Finland ry Valtakunnalliset Green Care päivät (Tampere 2011, Mikkeli 2012, Lepaa 2013, Kuortane 2014), Ypäjä 2015 Vireät nettisivut: viikoittain 700-800 kirjautunutta Ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia Yrittäjäesittelyt ja kartta Myös Facebookissa! 26.3.2015
Jäsenedut Jäsenenä: Jäsenkirje 5-6 x v: Ajankohtaiset uutiset Aktiivinen verkosto yrittäjät, alan asiantuntijat, muut kiinnostuneet yhdessä Keskusteluryhmät nettisivuilla Yhdistyksen logon käyttöoikeus, yritysesittelyt Materiaalipankki: työn alla green care materiaalipankki, johon vain jäsenillä pääsy Yritysesittely sivuilla Alennukset tapahtumiin, ja mainontaan 26.3.2015
Hoivakoti kuntoon 9.11.2014 klo 12:00 Yle Kalle oli selvästi ollut oikein hevosmies aikoinaan! Hän kertoi että hänellä itsellään oli ollut 20 hevosta, joilla oli ajettu kilpaa. Hyvin harvakseltaan hän puhui, mutta puhui kuitenkin. Se oli hyvin liikuttava tilanne. Miehen puhe hämmästytti myös hoivakodin hoitajan, joka Susannen mukaan pyyhki silmäkulmiaan. Hoitaja ei ollut aiemmin kuullut muistisairaan Kallen sanovan yhtikäs mitään. Hänen jutustelunsa yllätti myös palvelukeskuksen esimiehen Kirsi Rintalan, joka hänkään ei ollut kuullut Kallen puhuvan. YLE uutiset
Vinkkejä uusille yrittäjille Tuotteista Päiväkävijöille tarjottuja palveluja Ympärivuotisuus, säänkestävyys. Mistä löytyy ostajia? Mielikuvitusta -lammaspaimenet! Verkostoidu
Päivän sisältöjä -gc- toiminnan kehittäminen asiakkaan tarpeiden pohjalta -henkilökohtaistaminen erityisryhmien huomioiminen -gc toiminnan arviointi ja sen kehittäminen -kehittämistyö ja oman työn reflektointi -ohjauksen kehittäminen -laadun kehittäminen moniammatillinen yhteistyö
Laadun kehittäminen Mistä laatu syntyy ja millä se mitataan? Kohti GC- toiminnan laatumerkkiä; koulutus, Työkirja, omavalvontasuunnitelma, turvallisuusohjeistus Toiminta ympäristö; esteettömyys, siisteys, turvallisuus, viihtyisyys, esteettisyys jne. Koulutus ja kokemus, oman osaamisen kehittäminen Kohtaamis- ja vuorovaikutustaidot Miten mittaisimme vaikuttavuutta?
Vihreän veräjän arviointi Kirjalliset Asiakaspalautteet (erityisryhmien huomioiminen, mamut, lapset, muistihäiriöiset) Ohjaajien päiväkirjat Lähityöntekijöiden arvioinnit Opinnäytetyöt, AMK ( 7 kpl) Ulkopuolisen arvioitsijan haastattelut
Millaiseen toimintaan osallistuit? 1 retki 2 kerhotapaaminen 3 muu, mikä Arviointiasteikko: 0 = ei lainkaan 4 = erittäin paljon Saitko osallistumisesta sitä, mitä odotit? 4 0 1 2 3 Kuinka paljon mielialasi koheni? 0 1 2 3 4 Kuvaile, millaisia muutoksia huomaat tapahtuneen itsessäsi? Mitä haluat jatkaa? Kuinka hyvin toimintaan osallistumisesi vastasi tarpeitasi? 0 1 2 3 4 Mitkä asiat olivat parasta yhdessäolossa tai toiminnassa? Mitkä asiat eivät toimineet hyvin? Miten parantaisit seuraavia tapahtumia? Mitä muuta haluaisit sanoa?
Vihreä veräjä asiakasarvioinnin koontia Saitko osallistumisesta sitä, mitä odotit? 0 1 2 3 4 Kuinka paljon mielialasi koheni? Kuvaile, millaisia muutoksia huomaat tapahtuneen itsessäsi? Mitä haluat jatkaa? Kuinka hyvin toimintaan osallistumisesi vastasi tarpeitasi? Mitkä asiat olivat parasta yhdessäolossa tai toiminnassa? Mitkä asiat eivät toimineet hyvin?
Etiikka GC arjessa: Julkisuus. Itsemääräämisoikeus ( valinnat). Vaitiolovelvollisuus. Ideologiset kysymykset. Yksilön / yhteisön etu. Kenen ehdoilla mennään? Asiakas, ostaja, palveluntuottaja? Osaamisen rajat.
Etiikka vastaa kysymyksiin Mikä on oikein? Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka muita yksilöitä tulisi kohdella? Mitä tulisi sisällyttää eettisen pohdinnan piiriin? Mikä tekee teosta oikean tai väärän? Mitä eettisiä sääntöjä tulisi noudattaa?
Minkä periaatteen mukaan toimijan pitäisi valita, mitä tekoja hän tekee? Apukysymyksiä: Kultainen sääntö: Kohtele toista niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Tee elämää edistäviä tekoja. Hyväksikäyttöä? Eri ammattikuntien eettiset ohjeet. GCF ry:n eettiset ohjeet versio 1.0
Green care etiikan erityiskysymykset Eläinten käyttö Kestävä kehitys Oma osaaminen, ammatillisuus.
Cultivating Quality (Thrive) Tehty pienten projektien laadun valvontaan. Cultivate Quality - laatukäsikirjassa on otettu 11 aluetta jatkuvan tarkastelun kohteeksi: Puutarha-aktiviteettien monipuolinen ja tarkoituksenmukainen käyttö Asiakkaiden tarpeiden kohtaaminen Hyvä hallinnointi Johtaminen Henkilökunnasta ja vapaaehtoisista huolehtiminen Taloudenhoito Työympäristön kehittäminen Prosessien ja aktiviteettien kehittäminen Verkostoituminen, yhteistyö ja kumppanuudet Dokumentointi ja arviointi Tulokset
Cultivate Quality ohjelman taustalla on seuraavanlaisia periaatteita: -tuota korkealuokkaisia palveluja -rohkaise kaikkia osallistumaan -tarjoa turvallinen ja virikkeellinen ympäristö -korjaa asioita kun virheitä havaitaan -käy säännöllisesti läpi palvelujasi ja tee parannuksia -käytä resursseja tehokkaasti -korosta yksilöllisen valinnan eetosta -tee yhteistyötä muiden palveluntarjoajien ja organisaatioiden kanssa asiakkaiden ja projektin parhaaksi -konsultoi ja osallistu yhteiseen kehittämistyöhön
Suositus 1 Palvelun kuvaus VoiMaa-hanke THL Raija Lääperi ja Henna Puromäki 4.9.2013 Kaikkien Green Care-toimijoiden tulee pystyä kuvaamaan palvelunsa ja ydinprosessinsa (hoito-, kuntoutus- tai palveluprosessi) GC-yrittäjän tulee osata kertoa, mikä hänen toiminnastaan tekee Green Carea (luontoelementti, tavoitteet, ammatillisuus, osaaminen, vastuullisuus) Prosessikuvaus voi olla yksinkertainen kuvaus asiakastilanteen kulusta tai laaja ja monitahoinen kuvallinen esitys
Kaikelle Green Care toiminnalle tulee laatia kirjallinen turvallisuussuunnitelma, vaikka toiminnassa ei sitä erityisesti vaadittaisikaan. VoiMaa-hanke Raija Lääperi ja Henna Puromäki 4.9.2013 Suositus 2 Turvallisuusasiakirja http://www.tukes.fi/fi/toimialat/kuluttajaturvallisuu s/ vaatimuksia-palveluntarjoajalle/ Jos toiminnalle laadittu jo aiemmin turvallisuusasiakirja (esim.sote, maatila, ohjelmapalvelut, leirikoulut jne), Green Care-osat yhdistetään siihen. Turvallisuusasiakirja tulee pitää päivitettynä.
Suositus 3 Omavalvonta Laki yksityisistä sosiaalipalveluista edellyttää yksityisiltä sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluiden tuottajilta omavalvontasuunnitelman tekemistä sekä luvanvaraisessa että ilmoituksenalaisessa Toiminnassa Green Care toiminnan osalta omavalvonta on suositeltavaa myös silloin, kun sitä ei lakisääteisesti edellytetä. Omavalvonta-asiakirjan laatiminen voi toimia laadunhallintatyön aloituksena tapauksissa, jossa laadunhallintajärjestelmää ei ole käytössä. Valviran omavalvontaohjeet ovat sovellettavissa myös muihin kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valvira, omavalvontaa koskevat sivut: http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/sosiaalihuolto/omavalvonta ja omavalvontasuunnitelmalomake: http://www.valvira.fi/
Omavalvontasuunnitelman sisältöä Palvelun tuottajan tiedot, omavalvonnan organisointi Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet Asiakkaan ja omaisten osallistuminen ja asiakaspalaute Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet Henkilöstö Toimitilat ja tarvikkeet Asiakasturvallisuus Asiakkaan asema ja oikeudet Palvelyksikön toiminnan laadun varmistaminen Terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestäminen Asiakastietojen käsittely Alihankintana tuotettujen palvelujen omavalvonta Omavalvonnan toteuttamisen seuranta ja arviointi
Suositus 4 - Toiminnan seuranta- ja arviointi VoiMaa-hanke Raija Lääperi ja Henna Puromäki 4.9.2013 Toimintaan liittyvä seuranta, arviointi ja kehittäminen ovat osa laadunhallintaa Kirjaaminen on myös olennainen osa omavalvontaa, koska ilman säännöllisiä kirjauksia ei voida seurata omavalvonnan käytännön toteutumista. (Lakisääteinen) Omavalvontasuunnitelma tulee myös vuosittain vahvistaa. Yleisesti: Green Care -toimijoiden tulee hankkia palautetta asiakkailtaan ja yhteistyökumppaneiltaan sekä tehdä itsearviointia. Saatuun palautteeseen tulee reagoida ja ryhtyä vaadittaviin toimenpiteisiin.
Ohjaus Muita laatuun liittyviä asioita VoiMaa-hanke Raija Lääperi ja Henna Puromäki 4.9.2013 Moniammatillinen yhteistyö Laadunhallinta-asiakirjojen julkisuus Jatkossa tulossa Internet pohjainen laadunhallinnan työkirja Laadunhallinnan koulutusta?
Toiminta ja oleminen Rauha, oleminen Terapeuttiset puutarhat Yhteisöllisyys Toiminta Terapeuttinen puutarhatoiminta
Voimavarakeskeisyys Lääketieteellinen hoito Ongelmien vähentäminen Terveyttä tukeva ympäristö Voimavarakeskeisyys, osallisuus Nyt ku olen osastoilla ollu ja nyt tän koulutuksen myötä eri osastoilla, ni se ihminen on niin erilainen osastolla ku täällä. Se on jännä. Se niinku sairastaa, se uskaltaa olla sairas osastolla. Tai onko tää niin ihana ympäristö, et se terve puoli tulee sieltä, mut siellä osastolla tulee se sairaus enempi ja istuminen ja jumittaminen. Mut sit ku ollaan täällä, ni tässä touhutaan ja tehään ja ne innostuu ja ne nauraa ääneen. Ja semmosetkin potilaat jotka tuijottaa pelkkää lattiaa osastolla. Yksikin hoitaja tuli kysymään, että nauraaks toi mun potilas täällä? Ni joka päivä ja kertoo vitsejä. Ai, ku osastolla se nojaa vaan toisen potilaan kanssa
Puutarhaterapia Varsinainen puutarhaterapia määritellään tavallisesti puutarhatoiminnaksi, jolla on selkeä, nimetty kuntouttava tavoite ja sitä johtaa tähän työhön koulutuksen saanut alan ammattilainen. Puutarhaterapian lähtökohtana on siis asiakkaan tarpeet, ja ne määritellään usein yhteistyössä asiakkaan ja muun hoitohenkilökunnan kanssa. Hallerin (2006) mukaan tavoitteiden tulee olla: -asiakkaalle merkityksellisiä -asiakkaan tiedossa -sellaisia johon puutarhaterapialla voidaan vaikuttaa -sellaisia, jossa on mahdollisuus saavuttaa tuloksia Puutarhaterapiassa tavoitteet kirjataan, hoitoprosessi dokumentoidaan ja tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan. Tavoitteiden muotoilemisessa Haller suosittelee selkeästi ilmaisemaan sen mitä tavoitellaan, missä olosuhteissa ja kuinka usein. Esimerkkeinä puutarhaterapialle määritellyistä tavoitteista hän esittää esim. -työkyvyn lisääminen tai saavuttaminen; tavoitteena työtehon lisääminen esim. 20 % :lla jossain määritellyssä tehtävässä tietyn ajanjakson kuluessa. -kyky hoitaa omaa puutarhaa esim. vammautumisen jälkeen; tavoitteena kyky käyttää apuvälineitä kohotettujen penkkien hoitamisessa kolmen harjoituskerran jälkeen -sosiaalisten kontaktien lisääminen; tavoitteena aloittaa keskustelu vähintään yhden ihmisen kanssa puutarhakerhossa jokaisessa kerhotapaamisessa Esimerkkinä Kellokosken ja Pitkäniemen psykiatriset sairaalat
Terapeuttinen puutarhatoiminta ( Suositeltava!) Varsinaisen puutarhaterapian lisäksi puutarhatoimintaa voidaan käyttää osana kuntouttavaa työtä ja virkistystoimintaa ilman tarkasti määriteltyä yksilöllistä tavoitteen asettelua ja ilman terapiakoulutuksen saanutta henkilöä. Tällöin toiminnasta vastaa tavallisesti hoitotyön koulutuksen saanut henkilö, joka on saanut täydennyskoulutuksen terapeuttiseen puutarhanhoitoon. Monissa laitoksissa toimintaterapeutit tai vapaa- ajanohjaajat järjestävät puutarhatoimintaa asiakkaille. Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito Englantilaiset puutarhaterapian organisaatio käyttävät puutarhatoiminnasta nimitystä sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhanhoito. Monien englantilaisten puutarhaterapeuttisten ohjelmien tavoitteena onkin edistää sosiaalista inkluusiota, joka nähdään vastavoimana sosiaaliselle syrjäytymiselle. Osallisuus on termi joka kuvaa sitä, että erilaiset ihmiset voivat integroitua yhteiskuntaan, löytää yhteisöjä joihin kuulua, päättää itseään koskevista asioista ja antaa oman panoksensa yhteiseen hyvään. Tähän liittyen moniin puutarhaprojekteihin Englannissa liittyy kuntouttava työ, työvalmennus ja ammatillisten tutkintojen suorittaminen. Puutarhatoiminta luo myös vajaakuntoisille ja vähemmistöihin kuuluville mahdollisuuksia osallistua yhteisölliseen toimintaan.
Elvyttävillä puutarhaympäristöillä on -labyrintit -luostarien puutarhat -paratiisi ( islam ja kristinusko) -japanilainen puutarha -sairaaloiden pihaalueet hautausmaat HIH tutkimus terapeuttiset puutarhat hiljaisuuden puutarhat pitkä historia
Aineistosta nousi esille kolme pääluokkaa, jotka voitiin katsoa ikäihmisillä ulos aktivoiviksi tekijöiksi. Tällaisia olivat turvallisuus, toiminnallisuus ja kokemuksellisuus... Tutkimuksesta esille nousseiden asioiden perusteella voisi yleisesti todeta, että vihreällä ympäristöllä ja mahdollisuudella ulospääsylle vanhustenkotiyhteisössä on merkittäviä hyvinvoinnin ja sen kokemisen kannalta pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia. Suurin osa asukkaista piti ulos pääsyn mahdollisuutta elinehtona hyvälle elämänlaadulle. ( Malin Minna Helena 2010)
Voimaantuminen -puutarhatoiminnan ohjauksessa Hyvä ohjaus ja ohjaussuhd e Terveyttä tukeva ympäristö Osallisuus Onnistumiset ja uuden oppiminen Toiminnallinen identiteetti (Salovuori 2012)
Hyvän ohjauksen elementtejä Vuorovaikutus- ja kohtaamisen taidot: keskusteleva asenne ja hyvä kuuntelu. Ohjaajan oma innostus ja läsnäolo Ennakkoluulottomuus Luottamuksen ja kunnioituksen osoittaminen Kyky reagoida muuttuneisiin tilanteisin Yksilöllinen ohjaus Ammatillisuus -kyky tunnistaa sairauden oireet ja toimintarajoitteet
Se on ehkä semmonen et sä pystyt liittämään ittes osaksi suurempaa kokonaisuutta. Joillekin se on tosi tärkeetä, et sä oot tasavertasena täs yhteiskunnassa. Jotkut ei halua, et sua sanotaan kehitysvammaseks. Ja kun me hoidetaan joitakin julkisia paikkoja tai ollaan messuilla ja mennään näin. Heil on tunne, et hei, me ollaan oikeesti siel mukana, et he on niinku läsnä. Et he tekee eri asioita, heil on oikeesti aika rikasta tää toiminta. KV Osallisuuden merkitykset puutarhatoiminnassa Työn merkitys Sosiaalisten taitojen harjoittelu Integroituminen yhteiskuntaan Yhteisöllisyys Sosiaalinen tuki
Oppimisen ohjaaminen Mallintaminen ja tehtävien pilkkominen osiin Apuvälineiden käyttö Sosiaalinen oppiminentasaveroiset roolit Sopiva vaatimustaso Aika selkokielellä pitää kertoa mitä me nyt tehdään..jos annan vaikka pienen kuokan ja selitän mitä tehdään, mä enteks näytän että nyt me istutetaan näitä uusia perunoita että me sitte kesällä saadaan nauttia tästä, vaikka juhannuksena syödä niitä, mä ensteks näytän. Sit mä annan jollekin asukkaalle sen, että voitko sä vetää vaon tähän, ja sit mä näytän, että vedä seuraava vako että tähän mahtuu vaikka neljä vakoa tähän peruna laatikkoon. Ja sitte on niinku koko ajan siinä läsnä et muistisairas jos tulee joku ärsyke niin menee herkästi johonkin toiseen asiaan. MH
Työvaiheitten suunnittelu Varaa kaikki tarvikkeet paikalleen Selkeät työvaiheet Mieti työvaiheitten vaativuus ( motoriset taidot, kognitiiviset taidot) Miten työvaiheita voi tarvittaessa helpottaa? Kirjallisia tai kuvallisia ohjeita saatavilla (laminoituja?) Kirjallinen hoito-ohje tai selostus kasvista, nämä voidaan koota hoitopaikan puutarhakansioon. Ei allergisoivia tai myrkyllisiä kasveja ( kts. Myrkytystietokeskus sivut)
Syksyllä puutarhassa -sadonkorjuu -rakentamistyöt -kukkasipulit -haravoinnit -eläinten (talvi)pesät Joulukukat Istutustyöt valot, lyhdyt talvisuojaukset
Toiminta 1 TAMMIKUU Lintujen tarkkailu Eläinten jälkien tunnistaminen Vierailu lehmätilalla ja unijuuston valmistus Pilkkiminen Huonekasvien kasvatus hedelmien siemenistä 2 HELMIKUU Kasvimaan viljelysuunnitelman laatiminen Miten kevät etenee? seurantalomake Linnunpönttöjen rakentaminen Sisäkukkien mullan vaihtaminen Huonekasvien lisääminen pistokkaista 3 MAALISKUU Esikasvatus (tomaatti, samettikukka) Pääsiäisruohon kasvatus Sipulikasvien kasvatus ruukuissa (tulppaanit, narsissit, liljat) Huovutettu lammas Kananmunien koristelu prässätyillä kasveilla 4 HUHTIKUU Esikasvatus (kurpitsa, kurkku) Kesäkukantaimien istutus amppeleihin (orvokki, samettikukka) Siilin ruokinta Kananmunankuorien värjäys keittämällä 5 TOUKOKUU Esikasvatus (krassit, ruusupapu) Esikasvatettujen taimien kouliminen Kasvimaan/kasvilavan perustaminen Perunoiden kasvatus ämpäreissä 6 KESÄKUU Luonnonkukka-asetelmien tekeminen Kotitekoinen lannoite kasveille Kasvimaalle kylväminen Perhosten houkuttelu puutarhaan
Historiaa Puutarhaympäristöjen hyvinvointia lisäävä vaikutus on tiedetty jo hyvin kauan. Kuitenkin vasta 1800- luvun alussa tätä tietoa alettiin uudelleen soveltaa psykiatrisessa hoidossa, kun havaittiin puutarhatöiden rauhoittava vaikutus. Myös Suomessa mielisairaaloiden yhteyteen rakennettiin puutarha-alueita 1900- luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin puutarhaterapian käyttö laajeni maailmalla vähitellen psykiatria potilaista myös muihin asiakasryhmiin, ja toisen maailmansodan jälkeen sitä käytettiin Yhdysvalloissa muun muassa veteraanien kuntoutukseen. 1950-luvulla käynnistyivät alan yliopistokoulutukset Yhdysvalloissa ja ensimmäinen puutarhaterapiaa käsittelevä kirja Therapy through horticulture ilmestyi vuonna 1960. 1978 Englantiin perustettiin Horticultural Therapy järjestö. Human Issues in Horticulture sisällöt Suomen 2000 luvun taitteessa. Ammatillinen täydennyskoulutus käynnistyi. Toiminta ulkomailla vakiintui osaksi toimintaterapiaa ja osaksi Green Care -konseptia.
Green Care; terapeuttinen puutarhanhoito, eläinavusteiset aktiviteetit, toiminnallisuus maatila- ja luontoympäristöissä. Esim: Terapeuttisen puutarhanhoidon käyttö Saksassa 400 hoitoyksikössä Thrive; Englannissa vuosittain n. 900 projektia. STH, Social and therapeutic horticulture Kuntouttava työ, oppiminen, osallisuus.
Vangit Viherympäristöt parantavat myös vankien hyvinvointia ja niitä hyödynnetään aktiivisesti vankiloiden kuntoutusohjelmissa. Jo 1982 vankien hyvinvointia tutkinut Moore totesi ikkunastaan peltoja ja metsiä näkevien vankien sairastelevan vähemmän kuin ne, joiden ikkunat olivat vankilan pihalle. Kolme vuotta myöhemmin West havaitsi tutkimuksessaan, että luonnonmaisemia näkevät vangit kärsivät harvemmin stressin oireista kuin ne, joilla oli näkymä vankilan muureille tai muihin rakennuksiin. HM Prison Bedford, Hiljaisuuden puutarha, Chelsea Flower Show Vilppulan avovankila, Kerava PR-vuorovaikutus ympäristön kanssa
Vaikutus mielenterveyteen Tutkimusten mukaan terapeuttinen puutarhatoiminta tuottaa parhaat vasteet masennuspotilaiden hoidossa. (Gonzalez et al. 2009). (Erja Rappe ja Minna-Helena Melin) Luontoympäristöjen käytöllä pitkät perinteet psykiatrisessa hoidossa ja kuntoutuksessa. Lapinlahti, Pitkäniemi, Kellokoski, Niuvanniemi.
Ikääntyneet (Erja Rappe 2005) Tutkimukseen osallistuneet vanhukset liittivät kasvien kasvattamiseen merkityksiä, jotka voitiin yhdistää heidän psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa. Kasveja kasvattaessaan vanhukset saivat mahdollisuuden käyttää kognitiivisia kykyjään monipuolisesti. He tulkitsivat kasvien tarpeita ja sopeuttivat toimintaansa vallitsevien tilanteiden mukaan. Erilaisten tunteiden ja ajallisen jatkuvuuden kokeminen liittyi kasvien kasvatukseen niin miehillä kuin naisillakin. Kasvien kauneus ja kehityksen seuraaminen tuottivat iloa ja myönteistä odotettavaa osallistujien elämään. Kasvit ja niiden kasvattaminen ilmenivät myös asukkaiden välisessä vuorovaikutuksessa erilaisina rooleina ja kasvattajaa koskevina päätelminä. Aineiston perusteella kasvit ja niiden kasvatus voitiin liittää erityisesti sellaisiin laitosympäristössä uhattuihin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin kuten itsemääräämisoikeuteen, hallinnan tunteeseen ja identiteettiin.
Vuonna 2005 Thrive toteutti yhdessä Loughboroughin yliopiston kanssa laajan tutkimuksen puutarhaterapian vaikuttavuudesta. Puutarhaterapian todettiin parantavan tehokkaasti osallistujien sosiaalisia suhteita, itsetuntoa ja kuntoutumista itsenäisempään elämään. Puutarha projektit tarjosivat mahdollisuuksia myös itsereflektioon, rentoutumiseen ja osallisuuteen normaaliin työntekoon. Vaikutukset fyysiseen ja henkiseen terveyteen, elämänlaatuun ja hyvinvointiin olivat selkeästi myönteiset.
Erityisryhmien huomioiminen MALIKE =Matkalle liikkeelle, keskelle elämää. on erikoistunut erityisryhmien liikuttamiseen ja he vuokraavat myös monia tähän toimintaan soveltuvia välineitä. MALIKEn tarjoaa ulkoilun mahdollistamiseen liittyvää neuvontaa ja koulutusta.vaikeavammaisille lapsille ja aikuisille sekä heidän perheilleen, lähi-ihmisilleen ja ammattilaisille. SOLUKU =sosiaalista luontokuntoutustoimintaa. Näiden kautta on edistetty vammaisten ia pitkäaikaissairaiden ihmisten mahdollisuutta päästä osalliseksi luonnon hyvinvointivaikutuksista. Esimerkiksi Aivovammaliitolla on pitkä kokemus jonkin neurologisen vamman tai sairauden saaneiden henkilöiden luontolomatoiminnasta. Soluku -lomilla vammautuneet henkilöt pääsevät esimerkiksi melomaan, kalastamaan, laskettelemaan ja valokuvaamaan luontoa.
Ikääntyneet ja puutarhatoiminta Tavoitteet; Hyvät muistot, orientoituminen aikaan, normaaliuden tunne, motoriikan ja fysiikan harjoitus, virikkeet ja positiiviset kokemukset. Esteettömyys Carry on Gardening (Thrive) http://www.carryongardening.org.uk/ This section of the website gives you information about the equipment and tools which can make gardening easier and more enjoyable when you have a disability.
Tehtävien pilkkominen osiin ja vaativuuden arviointi Apuvälineitä? Apuvälineitä? Apuvälineitä? Vaatii tekijältä? -motoriset taidot -kognitiiviset taidot Vaatii tekijältä? -motoriset taidot -kognitiiviset taidot Vaatii tekijältä? -motoriset taidot -kognitiiviset taidot Työvaihe 1. Työvaihe 2. Työvaihe 3.
Linkkejä: Thrive http://www.thrive.org.uk/ AHTA http://www.ahta.org/ Sveriges lantbruksuniversitet http://www.slu.se/sv/fakulteter/ltj/ Hälsans Natur http://www.halsansnatur.se/hem.html Human issues in Horticulture http://aggie-horticulture.tamu.edu/humanissues/otherl.html German Association for Horticulture and Therapy http://www.ggut.org/english/index.html Horticultural Therapy Program at Kansas State University www.oznet.ksu.edu/horttherapy/ Horticultural Therapy Society of N.S.W. HT Institute http://www.cultivatensw.org.au/ www.htinstitute.org/ Horticultural Therapy and Therapeutic Recreation Infowww.horticulturaltherapy.info Green Care Finland MTT