1 Lea Pulkkinen, Niina Kotamäki, Riitta-Leena Metsäpelto ja Leevi Launonen Suuri osa lapsista yksin kotona kesäloman aikana Puolet (49,3 %) peruskoulun oppilaista vietti vuonna 2004 kesälomansa aikana kokonaisia päiviä yksin, millä tarkoitetaan joko yksin tai sisarusten tai ikätovereiden seurassa vietettyä aikaa vanhempien ollessa työssä. Näin siitäkin huolimatta, että ensimmäisten luokkien oppilaista 26 % ja kaikista oppilaista 10 % osallistui kesäkuussa 2004 koulun järjestämään kesätoimintaan. Tämä käy ilmi Sitran rahoittamassa Kokonaiskoulupäiväprojektissa saaduista tutkimustuloksista. Touko-kesäkuun vaihteessa tehtyyn kyselyyn (liite 1) saatiin tietoa 1023 perheestä seitsemästä kokeilukoulusta neljältä paikkakunnalta: Jyväskylästä, Kuopiosta, Sipoosta ja Sievistä. Kysely koski oppilaita jotka olivat luokilla 1-8. Yksin olevien oppilaiden määrä kasvoi aluksi kymmenellä prosentilla luokkatasolta toiselle siirryttäessä. Ensimmäisen luokan oppilaista oli yksin 17 %. Muilla luokilla vastaava prosenttiluku oli: 2. lk 28 %, 3. lk 38 %, 4. lk 49 %, 5. ja 6. lk keskimäärin 60 % sekä 7. ja 8. lk 74 % (taulukko 1 ja kuvio 1). Tämä muutos oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Mitä vanhempi oppilas oli, sitä todennäköisemmin hän vietti osan kesälomastaan ilman aikuisten läsnäoloa. Yksinoloajan pituus vaihteli korkeintaan yhdestä työviikosta (24,7 %) yli yhdeksään työviikkoon (2,2 %); keskimääräinen aika oli 15 työpäivää eli kolme viikkoa (taulukko 2) tyypillisimmän ajan ollessa 10 työpäivää. Keskiarvoa nosti se, että yläluokkien oppilaista monet olivat yksin varsin pitkiäkin aikoja. Niistä oppilaista, jotka viettivät aikaansa yksin (504), 63 %:lle pystyttiin määrittelemään yksinoloajan pituus. Muiden osalta vastaukset olivat epämääräisempiä yksinoloajan pituuden osalta. Joissakin tapauksissa tietoa ei vielä ollut vanhempien loman ajoittumisesta tai lapsen kesäloman järjestelyistä. Myös yksinoloajan pituus kasvoi tilastollisesti merkitsevällä tavalla luokkatasolta
2 toiselle siirryttäessä (taulukko 3). Yksin olevista ensimmäisen luokan oppilaista suurin osa (44 %) oli ilman aikuisen läsnäoloa 6-10 työpäivää. Tätä enemmän oli 1. luokan oppilaista yksin neljä oppilasta (25 % yksin olevista), kolmannen luokan oppilaista 44 %, viidennen luokan oppilaista 58 % ja kahdeksannen luokan oppilaista 70 %. Viimeksi mainituista14 % vietti kesästään yli kaksi kuukautta ilman aikuisten läsnäoloa. Pisimmät yksinoloajat 1. ja 2. luokan oppilailla olivat 3-5 viikkoa ja 3. - 5. luokan oppilailla kuusi viikkoa. Koko kesän joutui olemaan yksin kahdeksannen luokan oppilas, jonka äidillä ei ollut lainkaan lomaa ja isän loma alkoi vasta elokuussa. Kolmannes vanhemmista oli järjestellyt lomiaan eri aikoihin, mikä vähensi sekä yksin olevien lasten määrää että yksinoloajan pituutta (taulukko 4). Tässä on otettu huomioon vain ne perheet (699), joissa molemmilla vanhemmilla oli työpaikka, josta he olivat ottaneet kesän ajaksi lomaa. Osassa lomakkeeseen vastanneista perheistä oli yksinhuoltaja, jolla ei ollut mahdollisuuksia lomien vuorotteluun, ei ehkä lomaankaan, jos työsuhde oli uusi tai luonteeltaan ns. pätkätyö, lyhytkestoinen. Näiden perheiden lasten kesänvietto vaatisi oman perusteellisemman selvityksensä valtakunnallisella tasolla. Suurin osa vanhemmista ei järjestänyt lomaansa niin, että ne olisivat olleet eri aikaan. Järjestely oli merkitsevästi yleisempää lasten ollessa alaluokilla (kuvio 2). Alimpien luokkien (1-3) oppilaiden vanhemmista noin 40 % oli turvautunut tähän ratkaisuun, yläluokkien (7-8) oppilaiden vanhemmista 23 %. Toisaalta lomien eriaikaisuuden takia perheillä ei ollut yhteistä loma-aikaa, mikä tuotiin vastauksissa esiin epäkohtana. Vanhemmat haluavat, että perheellä olisi yhteistä loma-aikaa, jolloin perhe voisi tehdä asioita yhdessä. Jotkut vanhemmat vastasivat, että he olisivat halunneet järjestää lomansa eri aikoihin, mutta se ei ollut mahdollista. Työnantajat saattavat olla nihkeitä joustoihin lomajärjestelyissä. Kaikilla vanhemmilla ei edes ole lomaa. Neljänneksessä kodeista oli ainakin toinen vanhemmista kotona työttömyyden, kotiäitiyden/-isyyden tai muun syyn takia. Äideistä oli kotiäitejä 11,3 % ja työvoiman ulkopuolella 8,5 %. Isistä oli koti-isiä 3,4 % ja työvoiman ulkopuolella 4,7 %. Yhteensä 24,2 %:lla vastanneista perheistä oli ainakin toinen vanhemmista kotona lapsen kesäloman ajan muusta syystä kuin lomia järjestelemällä. Vanhempien työssäkäynnin aikana yli puolet (56 %) oppilaista oli joitakin aikoja lomastaan isovanhempiensa seurassa; ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista jopa 70 %.
3 Kolmannes (32 %) pienimmistä oppilaista oli joitakin aikoja myös jonkun muun aikuisen, kuten aikuisen sisaruksen tai sukulaisen seurassa. Palkatun hoitajan tai päiväkodin suojissa oli 7 % ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista. Kaikista oppilaista yli neljännes (26,2 %) oli menossa kesäleireille, vanhimmat jo rippikoululeireille; pienimmistä leiritoimintaan osallistui 16 %. Seurakunnan tai muun järjestäjän kesätoimintaan osallistui 10 % oppilaista. Jotain muuta, kuten kesätyö, urheiluharrastus, ratsastus tai matkustelu, mainitsi kaikista oppilaista 7,9 %, 1; ja 2. luokan oppilaista 1,8 %. Kesätöitä teki ylimpien luokkien oppilaista 17 %. Kesätyöt kestivät parista viikosta kuukauteen, monissa tapauksissa sukulaisten luona. Kokonaiskouluprojektin puitteissa järjestettyyn koulun kesätoimintaan osallistui erityisesti alaluokkien oppilaita (26 % 1. ja 2. luokan oppilaista; kaikista oppilaista 10,1 %). Ilman koulujen kesätoimintajärjestelyä yksin olevien lasten määrää ja yksinoloaikaa koskevat luvut olisivat todennäköisesti olleet vielä korkeammat. Avoimista kommenteista kyselyyn näkyi vanhempien toive leirien ja kerhotoiminnan järjestämiseksi lapsille kesäloman aikana. Kesäkuussa niitä heidän havaintojensa mukaan jonkin verran onkin, mutta elokuussa ei mitään. Leiri- ja kerhotoiminnan korkeaa kustannustasoa valitettiin yleisesti. Vanhemmat toivoisivat kuntien ja seurakuntien tukea. Muutamat vanhemmat esittivät myös toiveen kesäloman myöhemmästä aloittamisesta. Vanhemmat olivat tyytyväisiä kokonaiskoulupäiväprojektin puitteissa järjestettyyn koulun kesätoimintaan, jota toivottiin lisää. Sukulaistenkin käytössä lasten tukena on vanhempien mielestä oltava joku raja, eikä kaikilla vanhemmilla edes ole sellaista sosiaalista verkostoa, että apua olisi helppo pyytää ja saada. Vanhemmat ovat huolissaan erityisesti nuorimpien oppilaiden kesälomajärjestelyistä. Mitä nuorempi oppilas oli kysymyksessä, sitä vaikeammaksi lomajärjestelyt koettiin (taulukko 5). Tämä tulos oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Sinänsä keskimäärin vain 13 % vanhemmista koki lomajärjestelyt vaikeiksi. On totuttu siihen, että lasten on oltava yksin vanhempien ollessa työssä. Jotkut vanhemmat ilmaisivat jopa ärtymystä (nimetöntä) kyselyä kohtaan, katsoen mm. että heitä syyllistetään lasten yksinolon takia ilman, että yhteiskunta on valmis tekemään mitään asian hyväksi. Suhtautuminen loman tai vapaa-ajan käyttöön kuvastunee vastausprosenteissa: vuosiluokkien 1-6 kouluissa vastausprosentti oli 74-100 %, vuosiluokkien 7-9 kouluissa 23-71 %. Suomalaiset vanhemmat luottavat varsinkin isompien lastensa selviytymiseen yksin, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ole, eivätkä ehkä siitä syystä välitä vastata tämäntapaisiin
4 kyselyihin. Vastaamattomuus voi kuvastaa myös suomalaisten varhaisnuorten liiankin varhaista itsenäistymistä. Jos lapsi katsoo pärjäävänsä kotona, asia lienee ok, kirjoitti joku vanhemmista. Kyselyt lähetettiin kotiin oppilaiden kautta, mikä voi karsia vastauksia. Jotkut oppilaat reagoivat tähän nimettömästi pyydettyyn kyselyyn kielteisesti, eivätkä ehkä lainkaan vieneet kyselyä koteihinsa. Jos vastaukset olisi saatu kaikilta oppilailta, luultavasti yksin olemista osoittavat luvut olisivat suurempia ja yksinoloajat olisivat olleet pitempiä. Voisi ajatella, että ne vanhemmat, jotka paneutuvat lastensa lomajärjestelyihin, olisivat olleet aktiivisempia vastaamaan kyselyyn. Lasten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet, mutta sellaisiin peruskysymyksiin, kuten lapsista huolehtimiseen ja lasten saamiin vaikutteisiin vanhempien työssäolon aikana, on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Maissa, joissa lastensuojelulaki kieltää alle 12- vuotiaiden jättämisen yksin, on jouduttu etsimään ratkaisuja myös koulujen kesälomajärjestelyihin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vielä 14-vuotiaatkin altistuvat yksin ollessaan kielteisille vaikutteille, kuten päihteiden käytölle. Maatalousvaltaisen yhteiskunnan aikana luotu koulun toimintatapa soveltuu huonosti nykyaikaan. On etsittävä uutta toimintakulttuuria, jos halutaan parantaa lasten ja varhaisnuorten hyvinvointia. Jyväskylän yliopistossa professori Lea Pulkkisen johdolla toteutettava ja Sitran rahoittama Kokonaiskoulupäivä-projekti on osa MUKAVA-hanketta. Hankkeen nimi MUKAVA tulee sanoista muistuttaa kasvatusvastuusta ja se viittaa kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien yhteiseen kasvatusvastuuseen, mutta samalla myös toimivan yhteisöllisyyden tuomaan mukavaan kokemukseen. Mukava-hankkeella on lastensuojelullinen tavoite vähentää oppilaiden yksinoloa aamuisin ja iltapäivisin, kehityksellinen tavoite tukea oppilaiden sosiaalista kehitystä ja luoda perustaa persoonallisuuden kasvua edistäville hyville vapaa-ajan viettotavoille sekä yhteisöllinen tavoite vahvistaa koulun ja oppilaiden sosiaalista pääomaa. Mukava-hankkeen pääkoordinaattorina toimii KT Leevi Launonen. PsT Riitta-Leena Metsäpelto on tutkijatohtorina Mukava-projektissa. Tämän aineiston tilastollisesta analyysista on vastannut FM Niina Kotamäki.
5 LIITE 1 Kysely kesätoiminnasta Koulun nimi: Luokka: 1. Mitä oppilas tekee kesällä sinä aikana jolloin kumpikaan vanhemmista ei työn tai muun esteen takia ole hänen kanssaan? Rastita kaikki sopivat vaihtoehdot. osallistuu koulun järjestämään kesätoimintaan osallistuu muuhun kesätoimintaan (esim. seurakunnan järjestämään) menee kesäleirille, yhteensä päivää on isovanhempien seurassa on jonkun muun aikuisen seurassa, kenen on yksin tai sisarusten tai kavereiden kanssa kesäloman aikana; arvioikaa montako päivää jotain muuta, mitä 2. Äidin kesäloma Isän kesäloma loman ajankohta loman ajankohta kotiäiti koti-isä ei työssä ei työssä 3. Ovatko vanhemmat sijoittaneet kesälomansa peräkkäin välttääkseen lapsen yksinoloa kesällä? ei kyllä 4. Millaiseksi olette kokeneet lapsenne kesäloman viettoa koskevat järjestelyt? erittäin vaikeaksi melko helpoksi melko vaikeaksi erittäin helpoksi 5. Mikäli haluatte esittää lapsenne kesäloman viettoon liittyviä näkökohtia, voitte tehdä sen alla olevaan tilaan. Kiitos vastauksistanne ja aurinkoista kesää! Mukava-hanke toukokuu 2004
6 LIITE 2 Taulukot ja kuviot Taulukko 1. Oppilas on yksin, sisarusten tai tovereiden kanssa kesäloman aikana. Luokka-aste 1 2 3 4 5 6 7 8 Keskimäärin Ei yksin 82,9% 71,7% 62,0% 51,3% 41,4% 39,3% 22,9% 28,6% 50,7 % (107) (109) (93) (58) (46) (35) (35) (36) (519) Yksin 17,1% (22) 28,3% (43) 38,0% (57) 48,7% (55) 58,6% (65) 60,7% (54) 77,1% (118) 71,4% (90) 49,3 % (504) Yhteensä (129) 2 (7)=168.7 p=0.000 (152) (150) (113) (111) (89) (153) (126) 100,0 % (1023) 1 83 17 2 72 28 3 62 38 luokka-aste 4 5 41 51 49 59 6 39 61 7 23 77 Yksin kesällä 8 29 71 kyllä 0 20 40 60 80 100 ei % Kuvio 1. Oppilaiden yksinolo kesäloman aikana luokka-asteittain.
7 Taulukko 2. Oppilaiden yksinoloaikojen pituudet kesälomalla (työviikkoina). Aika työviikkoina (työpäivinä) Lukumäärä % kork. 1 työviikko (1-5 pv) 78 24,7 kork. 2 työviikkoa (6-10 pv) 77 24,4 kork. 3 työviikkoa (11-15 pv) 45 14,2 kork. 4 työviikkoa (16-20 pv) 51 16,1 kork. 5 työviikkoa (21-25 pv) 18 5,7 kork. 6 työviikkoa (26-30 pv) 29 9,2 kork. 7 työviikkoa (31-35 pv) 4 1,3 kork. 8 työviikkoa (36-40 pv) 5 1,6 kork. 9 työviikkoa (41-45 pv) 2 0,6 kork. 10 työviikkoa (46-50 pv) 3 0,9 yli 10 työviikkoa (>51 pv) 4 1,3 Yhteensä 316 100,0
8 Taulukko 3. Oppilaiden yksin viettämien työpäivien lukumäärä luokka-asteittain. päivät Luokka-aste 1 2 3 4 5 6 7 8 1 5 31,3% 44,8% 22,0% 30,3% 24,4% 20,0% 24,6% 13,7% (1 vko) 5 13 9 10 11 6 17 7 6-10 43,8% 24,1% 34,1% 39,4% 17,8% 30,0% 14,5% 15,7% (1-2 vkoa) 7 7 14 13 8 9 10 8 11-15 18,8% 10,3% 14,6% 9,1% 8,9% 23,3% 15,9% 13,7% (2-3 vkoa) 3 3 6 3 4 7 11 7 16-20 6,3% 17,2% 9,8% 12,1% 24,4% 6,7% 21,7% 17,6% (3-4 vkoa) 1 5 4 4 11 2 15 9 21-25 3,4% 7,3% 3,0% 6,7% 13,3% 4,3% 5,9% (4-5 vkoa) 1 3 1 3 4 3 3 26-30 12,2% 3,0% 15,6% 3,3% 14,5% 9,8% (5-6 vkoa) 5 1 7 1 10 5 31-35 3,3% 5,9% (6-7 vkoa) 1 3 36-40 2,2% 2,9% 3,9% (7-8 vkoa) 1 2 2 41-45 3,9% (8-9 vkoa) 2 46-50 1,4% 3,9% (9-10 vkoa) 1 2 51 tai yli 5,9% (yli 10 vkoa) 3 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä (n=16) (n=29) (n=41) (n=33) (n=45) (n=30) (n=69) ( 2 (26)=50.973 p=0.005, kun harvinaisemmat solufrekvenssit on yhdistetty kategoriaksi yli 4 viikkoa.) 100 % (n=51) Taulukko 4. Ovatko vanhemmat sijoittaneet lomansa eri aikoihin välttääkseen lapsen yksinoloa kesällä? Lukumäärä % Ei 453 64,8 Kyllä 246 35,2 Yhteensä 699 100,0
9 1 61 39 2 61 39 3 59 41 luokka-aste 4 5 56 64 36 44 6 62 38 7 74 26 lomat eri aikaan 8 79 21 kyllä 0 20 40 60 80 100 ei Kuvio 2. Vanhempien lomien eriaikaisuus oppilaan luokka-asteen mukaan ( 2 (7)=17.556 p=0.014). % Taulukko 5. Millaiseksi vanhemmat ovat kokeneet lapsensa kesäloman viettoa koskevat järjestelyt? Luokka-aste 1 2 3 4 5 6 7 8 erittäin vaikeaksi 2,4%,7% 2,7% 1,8% 1,8% 3 1 4 2 2 melko vaikeaksi 14,3% 16,9% 14,7% 13,5% 9,2% 9,2% 10,1% 5,8% 18 25 22 15 10 8 15 7 melko helpoksi 49,2% 45,3% 53,3% 46,8% 56,9% 44,8% 51,4% 35,0% 62 67 80 52 62 39 76 42 erittäin helpoksi 34,1% 37,2% 29,3% 37,8% 32,1% 46,0% 38,5% 59,2% 43 55 44 42 35 40 57 71 Yhteensä 126 148 150 111 109 87 148 120 ( 2 (14)=40.331 p=0.000, kun vastausvaihtoehdot Erittäin vaikeaksi ja Melko vaikeaksi on yhdistetty yhdeksi kategoriaksi Erittäin tai melko vaikeaksi.)