18.9.2013 Sivu 1/12 Tilaaja: Lahden kaupunki, Lahden Tilakeskus PL 13, 15141 LAHTI Hanke: Isoranta - Naumi HANKESUUNNITELMA
Sivu 2/12 HANKESUUNNITELMA Isoranta Naumi hankesuunnitelma on päivitetty vuoden 2008 perusselvityksen/ kehittämissuunnitelman pohjalta. Suunnitelman päivittämiseen ovat osallistuneet Lahden nuorisopalveluista nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti sekä toimintayksiköiden päälliköt Virpi Rantanen ja Petteri Peltonen. Tilakeskuksesta mukana ovat olleet toimitilajohtaja Mauri Koistinen, isännöitsijä Mika Nummela ja projektipäällikkö Hannu Toukola. Arkkitehtiluonnoksia on laatinut arkkitehti Markku Vaara, Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara. Hankesuunnitelman laadintaa on edeltänyt vuonna 2008 Nuorisopalvelujen ja Tilakeskuksen suorittama alueiden rakennuskannan inventointi sekä Nuorisopalvelujen toiminta- ja käyttösuunnitelman päivitys. Nyt 2013 on päivitetty aiemmat tiedot. Nuorisopalveluiden leiritoiminnan kehittämisen keskeisin este on ollut ympärivuotisen leiripaikan puute. Hankesuunnitelmassa leirituvan rakentamisen myötä saadaan Sysmän Isorannan leirikeskus ympärivuotiseen käyttöön. Hankesuunnitelmassa käydään lävitse Naumin Isorannan alueen koko rakennuskanta ja esitetään kunnossapidon aikataulutetut jatkotoimenpiteet kustannusarvioineen vuosien 2014-2020 PTS:ssa. Hankesuunnitelmassa selvitetään kesäkäyttöisen Naumin leirikeskuksen ja myös kesäkäyttöisen Iäksen leirialueen toimintojen täydentämis- ja tehostamismahdollisuuksia sekä Vähäniemen ulkoilualueen tulevaa käyttöä. Isorannassa osa purettaviksi suunnitelluista rakennuksista on kaavassa esitetty suojeltaviksi. Museon edustajat ovat tutustunee alueella oleviin rakennuksiin ja antavat aikanaan lausuntonsa tehtävistä purkuhakemuksista suoraan Sysmän kunnalle. Isorannan rantakaava mahdollistaa jatkorakentamisen vain Isorannan alueella muiden alueiden ollessa kaava-alueen ulkopuolella. Tässä hankesuunnitelmassa pääpaino on Isorannan alueen kehittämisessä Lahden nuorisopalvelujen ympärivuotiseksi leirikeskukseksi.
Sivu 3/12 Esitys: 1. Isorannan leirikeskukseen rakennetaan leiritupa palvelemaan alueen ympärivuotista käyttöä. 2. Naumin Isorannan alueen rakennuskannan kunnossapito toteutetaan esitetyn vuosien 2014-2020 PTS:n mukaisesti. 3. Naumin Isorannan alueen rakennuskannasta puretaan vuosien 2014-2020 PTS:ssa esitetyt rakennukset. 4. Vähäniemen alue säilytetään ulkoilu- ja virkistysalueena. Etsitään yhteistyökumppani hoitamaan ja kehittämään aluetta. Lahti 18.9.2013 Hannu Toukola
Sivu 4/12 Sisällysluettelo: 1. YHDYSHENKILÖT... 5 2. NYKYTILANNE... 6 2.1 Leiritoiminnan taustaa... 6 2.2 Toimintaympäristö... 6 2.3 Leiritoiminta... 8 2.4 Vuotuinen käyttö... 8 2.5 Rakennukset... 9 2.6 Tekninen huolto... 9 2.7 Kaavoitustilanne...10 3. TULEVA TOIMINTA... 10 3.1 Isorannan leiritupa...10 4. KUNNALLISTEKNISET RATKAISUT... 11 4.1 Naumi Iäs...11 4.2 Isoranta...11 5. LEIRITOIMINNAN TULOT... 11 6. KUSTANNUKSET... 12 6.1 Investointikustannukset...12 6.2 Käyttökustannukset...12 7. AIKATAULU... 12 Liitteet Liite 1: Naumin, Iäksen ja Vähäniemen alue sekä Isorannan alue Liite 2: Vuotuiset käyttäjämäärät Liite 3: Rakennusluettelo Liite 4: Rakennusten ylläpidon PTS 2014-2020 Liite 5: Leiritupa Liite 6: Leirituvan investointikustannukset Liite 7: Leirituvan käyttökustannukset ja vuokravaikutus
Sivu 5/12 1. YHDYSHENKILÖT Lahden Tilakeskus PL 13, 15141 LAHTI Toimitilajohtaja Mauri Koistinen puh. 050-65 862 Isännöitsijä Mika Nummela puh. 050-398 5377 Projektipäällikkö Hannu Toukola puh. 050-559 4233 Lahden nuorisopalvelut Sammonkatu 8 B, 15140 LAHTI Nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti puh. 050-518 4492 Sisäiset palvelut/ päällikkö Virpi Rantanen Puh. 050-518 4498 Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut/ päällikkö Petteri Peltonen puh. 050-559 4123 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit OY Latva ja Vaara Arkkitehti Markku Vaara Mariankatu 14 B 12, 15110 Lahti puh. 045-125 6520
Sivu 6/12 2. NYKYTILANNE 2.1 Leiritoiminnan taustaa Lahden kaupunki on luopunut huonokuntoisista leiripaikoistaan ja samalla päättänyt panostanut yhteen kunnolliseen Naumin-Isorannan leirikeskukseen Sysmässä. Lahden kaupunki on luopunut aiemmin seuraavista leiritoiminnan paikoista: - Majavaniemen kesäsiirtola Padasjoella, myyty - Ylöstalon kesäsiirtola Hollolassa, myyty - Tanhuan kesäsiirtola Kuhmoisissa, myyty - Kukkasjärven kesäsiirtola Nastolassa, myyty - Mallaskämppä Inarissa, vuokrasopimuksesta luovuttu Nuorisopalveluiden leiritoiminnan kehittämisen keskeisin este on ollut ympärivuotisen leiripaikan puute. Kaavoituksen puutteista johtuen vain Isorannassa on mahdollista rakentaa uudistiloja ympärivuotista toimintaa varten. Isorannan hankkeen toiminnallisina perusteluina ovat mm. seuraavat seikat: - Leiri- ja retkitoiminnan ruuhkahuiput ovat kaikilla eri toimijoilla (seurakunnat, yhdistykset, kaupunki, seutu jne.) samat kesäkuukaudet, mikä vaikeuttaa palvelun ostamista muualta. - Lasten ja nuorten ennalta ehkäisevän toiminnan sekä erityistuen tarve on jatkuvassa kasvussa. - Yhteisöllisyyden kehittämisen tarve (päiväkodit, koulut, nuorisotilat, lasten ja nuorten huoltolaitokset, yhdistykset, yhteistyö vanhempien kanssa jne.) on entistäkin tärkeämpää. - Yhä useammalta lapselta ja nuorelta puuttuu mahdollisuus luontokokemuksiin ja -elämyksiin. - Leirikoulutoiminnan mahdollistaminen kaupungin omissa tiloissa (kustannustekijä). Lahden kaupungilla on omistuksessaan leiritoimintatarkoitukseen erinomaisesti sopivat alueet, Naumin-Isorannan leirikeskuksessa. 2.2 Toimintaympäristö Lahden kaupunki omistaa Sysmän kunnan Karilanmaan kylästä Päijänteen rannalta erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin käytettyjä maa-alueita seuraavasti: Naumi-Iäs n. 56 ha Naumin ulkoilu- ja retkeilyalue Vähäniemessä n. 111 ha Isorannan alue n. 135 ha
Sivu 7/12 Naumin, Iäksen ja Vähäniemen alueet muodostavat Päijänteen rannalla yhtenäisen, pohjois-eteläsuuntaisen maa-alueen, jonka rannoilla on runsaasti yksityisten rantatontteja. Erillisen Isorannan alueen yhteydessä on joitakin yksityisten rantatontteja. Alueet on esitetty liitteessä 1. Pohjoisimmalla, Naumin alueella sijaitsee Naumin kesäkäyttöinen leirikeskus, johon kuuluu ruokala, tupa, sauna sekä käymälä- ja varastorakennuksia. Alue on ollut nuorisopalveluiden hallinnassa vuodesta 1969 asti. Naumin leirikeskuksen alueesta on vuokrattu n. 1000 m2 suuruinen alue Karilanmaan kylän asukkaiden venevalkamaksi. Naumin alueeseen etelässä liittyvällä Iäksen kesäkäyttöisellä leirintäalueella sijaitsee mökki, vanha aitta, keittokatos ja käymälärakennus. Alue on siirtynyt 1978 alkaen vaiheittain liikuntalautakunnalta ollen kokonaisuudessaan nuorisolautakunnan hallinnassa vuodesta 1985. Vähäniemen ulkoilu- ja retkeilyalueen eteläkärjen hiekkarantojen tuntumassa on pieni keittokatos, käymälä- ja varastorakennus sekä rannan varastorakennus ja läheisen Kiuassaaren mökki. Alueen hallinta on siirtynyt vuoden 2008 alusta nuorisopalveluille. Isorannan alueen merkittävin rakennuskanta koostuu maatilan tilakeskuksen päärakennuksesta ja vajaasta kymmenestä erityyppisestä talousrakennuksesta sekä läheisen Kivelän torpan rakennuksista. Aiempaa matkailua varten on rakennettu ranta-alueille erikokoisia mökkejä ja rantasauna sekä keittokatos- ja käymälärakennuksia. Uusimpana rakennuksena on vuodelta 1996 koko aluetta palveleva huoltorakennus. Alue on siirtynyt nuorisopalvelujen hallintaan vuoden 2008 alusta. Isorannan ja Naumin pellot on vuokrattu kolmelle maanomistajalle. Kaupungin saama vuokratuotto 26,99 peltohehtaarista on 5.940 vuodessa. Metsänhakkuutuloja on kertynyt vuosina 2009-2011 noin 294.000 ja vastaavasti vuosina 2010-2010 taimikoiden istutus- ja muita metsänhoitokustannuksia noin 20.000. Vuodelle 2014 suunniteltuja taimikonhoitotöitä on noin 30 ha, joiden kustannusarvio on noin 9.000.
Sivu 8/12 2.3 Leiritoiminta Naumin alue: Kesäisiä telttaleirejä varten valmistui 1972 ruokala- ja saunarakennukset. Hirsinen leiritupa valmistui 1990. Myöhemmin on rakennettu vain kevyitä varastorakennuksia. - nuorisopalveluiden omaa leiritoimintaa, nuorisoyhdistysten leirejä - käytössä kesäisin koko ajan, keväisin ja syksyisin lähinnä viikonloppuisin, marraskuusta maaliskuuhun suljettu - kesäkuukausina ruuhkaa, kaikki hakijat eivät saa vuoroja - käyttökapasiteetti lähes 100 % - leirit enintään 100 hengelle - toiminta itsepalveluperiaatteella Iäksen alue: Alueen vanhan ja vähäisen rakennuskannan vuoksi sitä on voitu käyttää kesäisin vain pienimuotoisten telttaleirien järjestämiseen. - nuorisoyhdistysten leirejä - leirit enintään 20 hengelle - keittokatos - toiminta itsepalveluperiaatteella - mökki kesävahtimestarin asuntona Naumin ulkoilu- ja retkeilyalue Vähäniemi: - neuvotellaan yhteistyökumppanuudesta alueen hoidon järjestämiseksi sekä yleisen virkistys- ja retkeilykäytön kehittämiseksi (virkistysalueyhdistys) Isorannan ulkoilualue: Leiritoiminta on käynnistynyt vuonna 2008. Toimitilojen puutteen vuoksi leiritoimintaa ei ole voitu lisätä. - nuorisopalveluiden omaa ja nuorisoyhdistysten leiritoimintaa - alueella ei ole ruokailu- eikä kokoontumistiloja - käyttö on mahdollista vain keväästä alkusyksyyn - kesämajoitusmökit 7 kpl - telttamajoitus 2.4 Vuotuinen käyttö Naumi-Isorannan alueella on vuosina 2007 2012 järjestetty keskimäärin 37 eri leiriä. Leirikeskusta on käyttänyt keskimäärin 27 eri ryhmää nuorisoyhdistyksistä ja nuorisopalveluiden eri toimipisteistä. Leirivuorokausia (leiriläinen x käyttövuorokausi) on vaihdellut vuosittain riippuen osanottajiltaan isojen leirien määrästä.
Sivu 9/12 Keskimäärin leirivuorokausia on ollut n. 4000 vuodessa. Leireille on osallistunut vuosittain noin 1000 henkilöä. Liitteenä 2 olevasta taulukosta ilmenee Naumin leirikeskuksen käyttäjämäärätietoja vuosilta 2007 2012. Taulukossa on myös ennakkotieto vuoden 2013 käyttäjistä (tammi-elokuu) sekä arviolaskelma ympärivuotisen leirituvan vaikutuksesta Naumi-Isorannan leirikeskuksen kävijämääriin (vuosi 2015). 2.5 Rakennukset Naumin, Iäksen, Vähäniemen ja Isorannan rakennuskanta ilmenee rakennusluettelosta laajuustietoineen ja rakentamisvuosineen, liite 3. Isorannan vuoden 1989 rantakaavan mukaan Isorannan talouskeskuksen ja Kivelän torpan rakennusten ja pihapiirin erityispiirteet tulee säilyttää. Osa rakennuksista on todettu niin huonokuntoisiksi, ettei niiden kunnostaminen ole perusteltua ja ne esitetään purettaviksi (talouskeskuksen päärakennus, luhtiaitta, varastorakennus, sauna ja riihi). Isorannan leirikeskuksen kehittämisen perusedellytyksenä on, että vanhat ja kunnoltaan vaaralliset, ilman käyttötarkoitusta olevat ja kalliisti korjattavat rakennukset saadaan poistaa. Päivitetyssä ylläpidon PTS:ssä 2014-2020 on rakennuskohtaisesti esitetty merkittävimmät kunnostustoimenpiteet tai purku. Toimenpiteiden kustannukset on aikataulullisesti sijoitettu toimenpidevuosille. Nykyisellä vuokratasolla pystytään kattamaan esitetyt ylläpidon toimenpiteet. Listassa on lisäksi investointeina Naumin leirikeskuksen kahden wc-rakennuksen uusinta 2014 ja vanhan navetan kunnostus kesäkäyttöiseksi toimintatilaksi 2020, liite 4. 2.6 Tekninen huolto Naumin leirikeskuksen alueella painevesi johdetaan kaivosta osin pintaasennetuilla vesijohdoilla eri käyttöpisteisiin. Keittiössä on lämminvesivaraaja. Pinta-asennetussa palovesijärjestelmässä vesi otetaan järvestä pumpulla. Harmaat vedet sekä keittiöltä että saunalta imeytetään. Käymälät ja muut säiliöt tyhjennetään loka-autoilla. Kesällä 2014 käyttöön tulee kompostoivat käymälät. Vähäniemessä on kaivo. Käymälät tyhjennetään loka-autoilla.
Sivu 10/12 Isoranta kuuluu Etelä Sysmän vesiosuuskunnan piiriin. Vesiliittymä sijaitsee huoltorakennuksessa, josta vesi jaetaan eri käyttöpisteisiin ja tilakeskukseen. Viemäröinti tapahtuu umpikaivoihin. 2.7 Kaavoitustilanne Lahden kaupungin omistamat Naumin, Iäksen ja Vähäniemen alueet on jätetty pois ympäröivästä Päijänteen rantaosayleiskaavasta. Tämän vuoksi alueilla on voimassa rakennuskielto, mikä estää käytännössä rakentamisen ja sitä kautta alueiden ja toiminnan oleellisen kehittämisen. Isorannan alueelle Mikkelin lääninhallitus on vahvistanut Isorannan rantakaavan 31.8.1989 sallien lisärakentamista alueelle. 3. TULEVA TOIMINTA 3.1 Isorannan leiritupa Leiritupa on osittain kaksikerroksinen, puurakenteinen majoitus- ja kokoontumisrakennus. Rakennus käsittää leirialueen sauna-, ruokailu- ja keittiötilat n. 60 hengelle sekä yöpymistilat yhteensä 24-32 hengelle, joista 2 pohjakerroksessa, liite 5. Rakennuksen huoneistoala n. 474 m 2, kerrosala 538 m2, bruttoala 538 m2 ja tilavuus n. 1750 m3. Rakennus suunnitellaan ja tehdään kaupungin strategian mukaisesti matalaenergiaratkaisuin. Erillisessä rakennustapaselostuksessa on esitetty tarkemmin rakennuksen rakenteita ja varusteita. Rakentamiskustannukset ovat investointina 1.644.000 alv 0 %, liite 6. Käyttäjät: - Lahden nuorisopalveluiden oma käyttö - lahtelaiset nuorisoyhdistykset, nuorten toimintaryhmät, lasten ja nuorten kasvu vastuualueen toimijat: varhaiskasvatus ja perusopetuspalvelut. - liikunta-, kulttuuri- ja muiden yhdistysten lasten ja nuorten ryhmät sekä - kaupungin muiden hallintokuntien lapsi- ja nuorisoryhmät, lastenkodit, oppilaitokset: lukiot ja II-aste, - seutukunnan nuorisoyhdistykset ja - toimet, - valtakunnalliset nuorisojärjestöt ja muut nuorisoalan toimijat sekä - Lahden kaupungin toimialat ja palveluyksiköt, - liikelaitokset, yksityinen käyttö, aikuisten yhdistykset, -toimintaryhmät
Sivu 11/12 Käyttö: - ympärivuotinen leiri-, retki- ja leirikoulutoiminta n. 30 hengelle - lisäksi mökki- ja telttamajoitus kesäaikana 30 60 hengelle - viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina pääosin nuorisopalveluiden ja nuorisoyhdistysten käyttöä - muina aikoina käyttäjinä perusopetus, varhaiskasvatus, II-aste, kaupungin palveluyksiköt: kokoukset, koulutukset, virkistyspäivät, koululuokkien ryhmäytykset - luonto- ja ympäristökasvatuksessa hyödynnetään Etelä-Päijänteen kansallispuiston läheisyyttä - jatkossa vapaita aikoja voidaan myöntää myös aikuistoiminnan tarpeisiin: esim. TYKY-toiminta, kokoukset, koulutukset jne. 4. KUNNALLISTEKNISET RATKAISUT 4.1 Naumi Iäs Alueen kesävesijohdot pidetään toiminnassa jatkossakin. Pidemmällä tähtäyksellä osittaisista kesävesijohdoista luovutaan asentamalla vesijohdot kokonaisuudessaan riittävän syvälle maahan tarvittavine eristyksineen. Lisäksi alueelle tehdään tarvittava viemäröinti pienpuhdistamoineen. 4.2 Isoranta Etelä-Sysmän vesiosuuskunta tuottaa nykyisellään alueelle veden. Leirituvan lämmitys on suunniteltu tapahtuvan maalämmöllä ja viemäröinti imeytyskentän ja umpikaivojen avulla. Erillisessä lvia-järjestelmien rakennustapaselostuksessa on esitetty tarkemmin järjestelmien periaatteet. Lisäkustannus on arviolta n. 150.000 alv 0 %. Sähkötekniikka noudattaa normaalia ko rakennuksen tekniikkaa. 5. LEIRITOIMINNAN TULOT Leirikeskuksen nykyisestä käytöstä ei ole syntynyt juurikaan tuloja, koska nuorisotilojen käyttäjähinnaston mukaan pääkäyttäjien eli nuorisoyhdistysten ja nuorisopalveluiden oman toiminnan käyttö on maksutonta. Ympärivuotisen leirituvan vaikutus leiritoiminnan tuloihin on arvioitu 316 käyttövuorokauden pohjalta (Isorannan osuus). Tuloja arvioidaan syntyvän n. 60.000 vuodessa. Arvio perustuu monipuolistuvan käytön ja käyttäjäryhmien sekä
Sivu 12/12 ympärivuotisen käyttöajan vaikutukseen. Leirituvan osalta kaikki nuorisopalveluiden ulkopuolinen käyttö tulee olemaan maksullista. 6. KUSTANNUKSET 6.1 Investointikustannukset Leirituvan arvioidut rakennuskustannukset ovat 1.664.000. Taloteknisten ratkaisujen lisäkustannukseksi on arvioitu 150.000. 6.2 Käyttökustannukset Nykyisen Naumin Isorannan käyttökustannukset ovat 148.800 vuodessa, josta sisäinen vuokra on 73.400 sekä sähkö ja vesi 7.900. Leirituvan käyttökustannuksista sisäinen vuokra on 139.200 vuodessa. Muiksi käyttökustannuksiksi (vesi- ja jätevesi 13.000, sähkö 10.000, jätehuolto 8.000 ) on arvioitu yhteensä 31.000. Nuorisopalvelut eivät lisää uusia henkilöresursseja leiritupaan vaan käyttävät nykyisiä alueella toimivia henkilöitä. Osa palveluista tuotetaan suoraan asiakkailta laskutettavina ostopalveluina. Vuokravaikutusarvio on esitetty liitteessä 7. 7. AIKATAULU Leirituvan suunnittelu on aikataulutettu vuodelle 2014 ja itse rakentaminen vuodelle 2015. Rakennus valmistuisi vuoden 2015 lopussa.