30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen sekä kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, yritysten uudistumiselle ja investoinneille ja vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Työvoima- ja yrityspalveluilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. TE-toimiston ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Työnvälityksen tehostamiseksi TE-toimistot lisäävät merkittävästi työtarjousten tekemistä työttömille. Tavoitteena on, että työtarjouksesta täyttyneiden työpaikkojen osuus lisääntyy huomattavasti. Työtarjouksia tehdään kaikille työttömille, joilla on riittävät työmarkkinavalmiudet, ja työtarjousten avulla lisätään alueellista ja ammatillista liikkuvuutta. Työnhakuun ja aktiivitoimiin liittyviä työttömyysturvan sanktioita sovelletaan johdonmukaisesti. Asiakkaille, joiden työmarkkinavalmiuksissa on puutteita tai jotka joutuvat rakennemuutosten vuoksi harkitsemaan alanvaihtoa, tarjotaan ohjausta tavoitteena lisätä heidän osaamistaan ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa toimitaan yhteistyössä muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan tehostamalla nuorisotakuuta. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka taikka jokin muu työllistymistä tukeva palvelu viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan laajentamalla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamalli valtakunnalliseksi. Kuntakokeiluhankkeissa kehitetään viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä nuorten tukemiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyttä alennetaan vuoden alussa voimaan tulevilla uudistuksilla, jotka koskevat työllistymistä edistävää moniammatillista yhteispalvelua ja työmarkkinatuen rahoitusta. Vuoden alussa voimaan tulevalla lailla vakinaistetaan työvoiman palvelukeskusten verkosto ja niiden toiminta laajennetaan koko maahan. Uudistuksilla lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoittamisessa sekä kohdennetaan palkkatukea ja muita työvoimapalveluja pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Vuonna päättyvässä työllisyyden kuntakokeilussa kunnat koordinoivat kokeilukunnissa pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja vastaavat siitä, että palvelut toimivat kokonaisuutena. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä) Palkkatuettu työ Valtionhallinto 825 1 000 900 Kunnat ja kuntayhtymät 6 061 6 320 6 780 Yksityinen sektori 14 858 15 300 15 350 Starttiraha 3 857 4 360 3 570 Työvoimakoulutus 23 919 17 770 19 200 Valmennukset 2 329 2 970 3 440 Yhteensä 51 849 47 720 49 240 Työkokeilut 11 220 13 500 13 500 Yhteensä 63 069 61 220 62 740 Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian linjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % 28 29 26 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään % 19,9 15,6 15 Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään % 28,4 17,9 20 Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä 159 325 146 000 150 000 Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % 40 29 29 Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % 25,6 10 10 Virta yli 3 kk työttömyyteen 25 29 -vuotiailla vastavalmistuneilla, enintään % 37 13 13 Uusien yritysten määrä 7 948 8 780 9 000 01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 153 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen lukuun ottamatta työvoimakoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51 2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos isivat yhdessä työttömien palvelutarpeet, suunnittelisivat yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi ja vastaisivat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Yhteispalvelua varten ei perustettaisi uutta itsenäistä organisaatiota, vaan kukin toimintamallissa mukana oleva Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
viranomainen toimisi omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Palvelukyky ja laatu työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, % 60 69 69 työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus, vähintään, % 60 65 65 työtarjouksesta tai muuten toimiston hakijalla täyttyneiden työpaikkojen osuus (ml. hakupaikat), vähintään, % 11,4 22 30 työnhakijoiden verkkopalvelujen käyttöaste, vähintään, % 39-60 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 2 919 3 053 2 817 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,0 - > 3,2 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot 164 046 157 361 154 238 Bruttotulot 3 820 400 400 Nettomenot 160 226 156 961 153 838 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 13 688 siirtynyt seuraavalle vuodelle 14 437 Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu (siirto momentille 28.40.03) -21 Rakennepoliittisten toimenpiteiden toimeenpano (siirto momentilta 32.30.51) 5 000 Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -4 134 Palkkaliukumasäästö -266 Palkkausten tarkistukset 873 Säästöpäätös -2 000 Toimintamenojen lisäsäästö -1 818 Toimintamenojen tuottavuussäästö -758 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -8 Vuokramenojen indeksikorotus 221 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -212 Yhteensä -3 123 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
talous 153 838 000 I lisätalous 2 500 000 talous 156 961 000 tilinpäätös 160 975 000 44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellista kuljetustukea koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kuljetustuesta annetulla valtioneuvoston asetuksella kuljetustukijärjestelmää on jatkettu vuoden 2017 loppuun saakka. Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella sekä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan alueella, toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienelle ja keskisuurelle yritykselle. Tasomuutos -67 Yhteensä -67 talous 5 000 000 talous 5 067 000 tilinpäätös 5 039 000 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (määräraha) Momentille myönnetään 24 980 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen 2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/) mukaisten avustusten maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa tehdä enintään 21 678 000 euron arvosta sitoumuksia. Mikäli vuoden valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä enintään 15 000 000 eurolla vuonna. S e l v i t y s o s a : Perusteluina vuoden valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle ovat erityisesti toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden puolella. Momentin mukaisia avustuksia suunnataan pk-yritysten kansainvälistymistä, kasvua, uudistumista ja osaamista edistäviin hankkeisiin. Momentin valtuudesta on tarkoitus käyttää 10 000 000 euroa pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen, 3 000 000 euroa äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla sekä 2 000 000 euroa pk-yritysten keksintöjen edistämiseen eli innovatiivisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Momentin mukaisilla avustuksilla idaan myötävaikutettavan 800 uuden työpaikan ja 90 uuden yrityksen syntymiseen. Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen suunnattavalla valtuudella parannetaan merkittävästi lta noin 300 pk-yrityksen valmiuksia aloittaa tai laajentaa kansainvälistä liiketoimintaa. Valtuudesta myönnetään avustuksia pk-yrityksille niiden kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2016 2017 2018 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 20 573 12 818 4 178 400 37 969 Vuoden sitoumukset 4 407 8 200 5 700 3 371 21 678 Menot yhteensä 24 980 21 018 9 878 3 771 59 647 Keksintötoiminta (siirto momentilta 32.20.41) 750 Maksatusmäärärahojen tarkistukset -3 259 Pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisen tuki 3 500 V. 2 LTA:n valtuuden lisäyksen maksatusmuutos 1 400 Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus (siirto momentilta 32.30.64) 500 Säästöpäätös -7 150 Yhteensä -4 259 talous 24 980 000 II lisätalous 500 000 talous 29 239 000 tilinpäätös 24 176 476 Määrärahaa saa käyttää: 1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen 3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. S e l v i t y s o s a : Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan. Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 42 327 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31. Palkkaturvapalautusten idut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99. 50. Palkkaturva (määräraha) Momentille myönnetään 43 000 000 euroa. Palkkaturvan tunnuslukuja Palkkaturvaa maksettu 39 035 37 000 43 000 Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta 6 513 6 000 6 900 Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä 9 306 8 800 9 600 Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä 2 572 2 400 2 600 Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 61 60 65 Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) 65 65 65 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Tasomuutos 6 000 Yhteensä 6 000 talous 43 000 000 talous 37 000 000 tilinpäätös 39 111 257 51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 563 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-intien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-inteihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin 3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 900 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen 5) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 7 :n 2 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen 6) starttirahan ja muun kuin kohdassa 5 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti 7) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 8) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla 9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 10) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti 11) enintään 10 000 000 euroa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan 12) enintään 2 000 000 euroa palkkioiden maksamiseen kuntakokeilukunnissa toimiville yhdistyksille ja säätiöille, jotka hankkivat palveluksessaan olleille pitkäaikaistyöttömille palkkatukijakson jälkeisen työpaikan ja enintään 2 000 000 euroa tulospalkkioiden maksamiseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Valtuus Vuonna saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden jälkeen enintään 90 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta siten, että laissa säädetty aluevelvoite poistetaan sekä lisätään ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille oikeus kulukorvaukseen työkokeilun ajalta. Valtiolle työllistettäessä ei enää korvattaisi työn järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden työllistäessä pitkään työttömänä olleen henkilön elinkeinotoimintaan kuulumattomiin tehtäviin niille voitaisiin maksaa palkkatukena 100 prosenttia niistä palkkauskustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa. Tukea voitaisiin kuitenkin maksaa enintään valtion talousssa vahvistettu määrä. Lisäksi niille voitaisiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
korvata enintään 65 prosentin työaikaa vastaava lomaraha. Momentilta rahoitetaan jatkossa myös työmarkkinatukea saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuus, mikä on aiemmin rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan momentilta 33.20.52. Määrärahan itu käyttö (euroa) Asiantuntija-innit 4 000 000 Kokeilut ja valmennukset 27 570 000 Työvoimakoulutuksen hankinta Ammatillinen koulutus 150 400 000 Kotoutumiskoulutus 52 000 000 Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotusja ilmoitustoiminta 1 300 000 Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 500 000 Yhteensä 205 200 000 Starttiraha 31 700 000 Palkkatuettu työ Valtionhallinto 27 750 000 Kunnat ja kuntayhtymät 69 650 000 Yksityinen sektori 153 650 000 Yhteensä 251 050 000 Työllisyyspoliittinen avustus 26 000 000 Korvaukset 3 042 000 Vakuutusturva 900 000 Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) 437 000 Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta (enintään) 10 000 000 Kuntakokeilukunnille maksettavat tulospalkkiot (enintään) 4 000 000 Kaikki yhteensä 563 899 000 Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla. Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 37 31 36 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 46,7 45 45 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2016 2017 2018 Yhteensä vuodesta lähtien Työvoimakoulutus Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 75 207 21 006 3 501-99 714 Vuoden sitoumukset - 66 000 21 000 3 000 90 000 Menot yhteensä 75 207 87 006 24 501 3 000 189 714 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Kotoutumiskoulutus 7 000 Rakennepoliittisten toimenpiteiden toimeenpano (siirto momentille 32.30.01) -5 000 Siirto momentille 29.30.32-7 500 Työllistämisen aluevelvoitteen poisto -800 Työmarkkinatukea saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuus (siirto momentilta 33.20.52) 125 000 Säästöpäätös -50 000 Tasomuutos -8 776 Yhteensä 59 924 talous 563 899 000 II lisätalous 3 000 000 I lisätalous -2 500 000 talous 503 975 000 tilinpäätös 579 254 000 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (määräraha) Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen 2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1 2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen. Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29. Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentilta maksetaan ennen vuotta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia kustannuksia. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) ja työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun asetuksen (1075/2012) mukainen työllisyysperusteinen investointiavustus ja työllisyysohjelma on lakkautettu, ja työllisyysperusteinen investointiavustus on korvattu osittain valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/) mukaisella yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella, joka rahoitetaan momentilta 32.30.45. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2016 2017 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 8 000 5 000 2 900 15 900 Menot yhteensä 8 000 5 000 2 900 15 900 Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus (siirto momentille 32.30.45) -500 Tasomuutos 1 344 Yhteensä 844 talous 8 000 000 talous 7 156 000 tilinpäätös 14 303 218 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8