Projekt Kuubis OÜ PIHATYÖSELOSTUS Vihdin Kirkonkylän Campus- Koulu Nietoinkuja 1, Vihti

Projekt Kuubis OÜ Laatujärjestelmä ISO 9001:2008 Työ nro: ARK-1-002 Yhteyshenkilö: Katrin Männik PIHATYÖSELOSTUS 28.04.2017 Vihdin Kirkonkylän Campus- Koulu Nietoinkuja 1, 03400 Vihti Projekt Kuubis OÜ Tatari tn 25, Tallinn,10116 Y-tunnus 11051176 kuubis@kuubis.ee puh. 6 828 999 faksi 6 828 998 www.kuubis.ee

Sisällysluettelo PIHATYÖSELOSTUS... 4 1. YLEISTÄ TYÖN SUORITTAMISESTA... 4 1.1. YHTEYSTIEDOT... 4 1.2. TAKUUAIKA... 5 1.3. TYÖN LAAJUUS JA SUORITUS... 5 1.4. TARVIKKEET... 5 1.5. TOIMITETTAVAT TODISTUKSET... 5 2. VALMISTAVAT TYÖT... 7 2.1. RAIVAUS JA PURKU... 7 2.2. KASVILLISUUDEN SUOJAUS... 7 2.3. KAIVU RAKENNUSALUEELLA... 7 2.4. TASAUKSET JA TÄYTÖT... 8 2.5. TONTILLA SÄILYTETTÄVÄ KASVILLISUUS... 8 2.6. PENKEREET... 8 3. POHJATYÖT... 9 3.1. POHJAMAAN KUNNOSTUS ISTUTETTAVILLA JA NURMETETTAVILLA ALUEILLA... 9 4. PÄÄLLYSTE- JA RAJAUSTYÖT... 10 4.1. PIHAN PÄÄLLYSTEET... 10 4.1.1. SIDOTUT PÄÄLLYSTEET... 10 4.1.2. SITOMATTOMAT PÄÄLLYSTEET... 10 4.1.2. LADOTUT PÄÄLLYSTEET... 10 4.1.2.1. BETONIKIVIPINTAISET ALUEET... 10 4.1.2.2. LUONNONKIVIPINTAISET ALUEET... 11 4.1.3. SYNTEETTISET PUTOAMISALUSTAT, TURVA-ALUSTA... 12 4.2. REUNAKIVET JA TUKIMUURIT... 12 4.2.2. BETONIREUNAKIVI... 12 4.2.3. BETONIKIVIPORTAAT... 12 4.2.4. L TUKIMUURI RUNKOISET ISTUSKELUPORTAAT... 13 4.2.5. BETONIELEMENTTITUKIMUURI... 13 4.2.6. T-TUKIMUURI... 13 4.2.7. TUKIMUURI 1... 13 4.3. SADEVESIEN JOHTAMINEN... 13 4.3.1. SADEVESI- JA TARKASTUSKAIVOJEN KANSIEN SOVITUS ERI PINTAMATERIAALEIHIN... 13 5. PIHAN RAKENTEET, VARUSTEET JA VALAISTUS... 14 5.1. RAKENTEET... 14 5.1.1. AITA... 14 5.1.2. KAIDE/KÄSIOHJAIN... 14 5.1.3. KÖYNNÖSTUKI... 14 5.1.4. PIHAKATOKSET... 14 5.1.5. PUUTASOT 1,2,3... 14 5.1.6. ISTUSKELUPORTAAT... 15 5.2. TALOVARUSTEET JA NIIDEN HUOLTO... 15 5.3. PIHAVARUSTEET JA -KALUSTEET... 15 5.4. LEIKKIVÄLINEET... 16 5.5. VALAISTUS... 16 2

6. KASVILLISUUS... 18 6.1. YLEISTÄ... 18 6.2. NURMIKOT... 18 6.2.1. YLEISTÄ... 18 6.2.2. ALUSRAKENNETYÖT... 18 6.2.3. KYLVÖAIKA... 18 6.2.4. SIEMENET JA KYLVÖMÄÄRÄ... 19 6.2.5. NURMIKON ALKUHOITO... 19 6.3. NIITTY... 19 6.3.1. YLEISTÄ... 19 6.4. ISTUTUKSET... 19 6.4.1. YLEISTÄ... 19 6.4.2. TAIMIEN LAATUVAATIMUKSET... 19 6.4.3. ISTUTUSAJAT... 20 6.4.4. ISTUTUSTYÖ... 20 6.4.5. TAIMIEN LEIKKAUS... 20 6.5. PENSAAT... 20 6.8. PUUT... 21 6.8. KATE ISTUTUKSILLE... 21 6.9. PUIDEN TUENTA... 21 7.1. HOITOTYÖT RAKENNUSAIKANA... 22 7.2. VIHERALUEIDEN KUNTO KASVUUN LÄHTÖ TARKASTUKSESSA... 22 7.3. HOITOTYÖT TAKUUAIKANA... 22 7.3.1. KEVÄT... 22 7.3.2. KESÄ... 22 7.3.3. SYKSY... 23 8. TAKUUT JA KATSELMUKSET... 24 3

PIHATYÖSELOSTUS Tämä työselostus koskee Nietoinkuja 1, 03400 Vihdin Yhteiskoulun ympäristön piha ja viherrakentamistöitä pihavarusteineen ja -kalusteineen. 1. YLEISTÄ TYÖN SUORITTAMISESTA Viherrakentaja on velvollinen tutustumaan työkohteeseen ennen urakkatarjouksen jättämistä. Töiden valmistuttua suoritetaan rakennuttajan toimesta istutus- ja pihatöiden vastaanottotarkastus. Mikäli tarkastuksessa ilmenee puutteita, on urakoitsija velvollinen korjaamaan ne välittömästi. Noudatettavat asiakirjat ja ohjeet: Rakentamista koskevat lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset sekä paloviranomaisten määräykset, Suomen Rakentamismääräyskokoelma, MaaRYL 2010, RunkoRYL 2010 (soveltuvin osin), InfraRYL 2006 Viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon tekniset ohjeet. Suomen Kuntatekniikan Yhdistyksen julk.no 16 (VTO 98) Suomen kuntaliiton julkaisu: Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 2002 (KT 02) KATU 2002 Kadunrakennuksen tekniset ohjeet. SKTY, 2003. Julkaisu n:o 11 Taimistoviljelijät ry:n suositus taimien lajittelu- ja niputusohjeeksi 1996 Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset. Viherympäristöliiton julkaisu 22 /2001. Viheralueiden hoidon työselitys VHT 14. Viherrakentamisen työselitys VRT 11. Suunnittelussa on huomioitu ohjeita RT 93-10961, RT 89-10966, RT 89-11001 ja RT 89-10998. Muut voimassa olevat viralliset tai puoliviralliset normaalimääräykset ja standardit, jotka liittyvät tähän työhön. Tämä työselostus ja rakennusselostus, maatyö- ja istutussuunnitelma ja siihen liittyvät osasuunnitelmat, rakenneleikkaukset, pintavesisuunnitelmat ja pohjatutkimus. 1.1. Yhteystiedot Projekt Kuubis OÜ Katrin Männik, arkkitehti Margus Paut, arkkitehti kuubis@kuubis.ee Tatari tn 25, Tallinn 10116, Viro p. +372 6828 999 Kairi Meos, maisema-arkkitehti Muut suunnittelijat, katso rakennustyöselostus. 4

1.2. Takuuaika Katso urakkaohjelma. 1.3. Työn laajuus ja suoritus Piha-alue rakennetaan suunnitelmien edellyttämältä alalta, kuitenkin niin, että kaikki maasto- ja rakennustöiden rikkomat alueet kunnostetaan. Urakoitsijan tehtäviin kuuluvat kaikki sellaiset rakentamisessa tarpeelliset työt ja niihin kuuluvat hankinnat, joita tarvitaan piha-alueiden saattamiseksi suunnitelmien edellyttämään kuntoon, elleivät asiakirjat nimenomaan mainitse, etteivät ne kuulu urakoitsijan suoritusvelvollisuuksiin ja ilmoittavat niiden kuuluvan rakennuttajalle. Urakoitsijan on noudatettava yleisiä, käytännössä hyväksyttyjä työtapoja. Työ on tehtävä ammattitaitoista työnjohtoa käyttäen. Työnjohdolla on oltava riittävästi alan käytännön kokemusta. Kentällä toimivan ja työstä vastaavan vihertyönjohtajan on oltava koulutukseltaan hortonomi tai puutarhuri, jolla on riittävästi alan käytännön kokemusta. Ammattitaitoa vaativassa työvaiheissa tai työn osissa on urakoitsija velvollinen käyttämään alansa hallitsevaa ammattitaitoista työvoimaa. Urakoitsijan tulee myös hankkia uusimmat tonttia ympäröivien katujen katusuunnitelmat. 1.4. Tarvikkeet Tässä työselityksessä ja piirustuksissa olevien kauppanimikkeiden osalta on huomattava, että voidaan käyttää myös muita laadultaan, hinnaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan samanarvoisia tarvikkeita ja aineita kuitenkin niin, että ne on ennen käyttöä esitettävä rakennuttajan tarkastettaviksi. 1.5. Toimitettavat todistukset Jokaisesta työkohteessa käytettäväksi aiotusta maa-aineserästä on toimitettava valvojalle tyypillinen tuoteseloste. Kasvualustan on oltava voimassa olevien lakien ja määräysten mukaista. Käytettyjen taimien alkuperätodistukset. Käytettyjen siementen laatutodistukset. Viher- ja piharakentamisessa noudatetaan seuraavia asiakirjoja, suunnitelmia ja liitteitä: Tätä työselostusta liitteineen sekä suunnittelu-, tyyppi-, detalji- ja rakennepiirustuksia. Pihapiirustukset. Rakennesuunnittelijan suunnitelmat ja ohjeet. InfraRyl 2010 / osa 1 Väylät ja alueet. Noudatetaan työselityksiä: - Istutustöiden ja rakenteiden osalta noudatetaan: Viherympäristöliiton julkaisemaa Viherrakentamisen työselitystä (VRT 11), Kunnallisteknisten töiden yleistä työselitystä (KT 02) ja SFS:n käsikirjaa143. - Hoitotöissä noudatetaan: Viherympäristöliiton julkaisemaa Viheralueiden hoidon työselitystä (VHT 14). - Leikkikenttävälineiden on täytettävä niitä koskevien turvallisuusstandardien SFS-EN 1176 ja SFS-EN 1177 vaatimukset. 5

Viherrakennustöiden takuuaika on 2 vuotta (YSE 1998). Takuuaika alkaa hyväksytystä luovutus- ja vastaanottokatselmuksesta ja päättyy takuukatselmukseen. 6

2. VALMISTAVAT TYÖT 2.1. Raivaus ja purku Ks. Rakennusselostus Pintakerrokset, pintakasvillisuus sekä kannot ja juuret, joiden läpimitta on yli 10 cm poistetaan, mikäli ne ovat lähempänä valmista pintaa kuin - min 50 cm kävelytien pinnasta - min 100 cm ajotien pinnasta - min 50 cm valmiin nurmi- ja istutusalueen pinnasta - min 70 cm puiden kohdalta Pintamaa poistetaan rakennuksen sekä piha ja liikenne-alueiden osalta, että tasaus- ja täyttötöitä edellyttäviltä alueilta ja kuljetetaan viranomaisen osoittamalle kierrätyspaikalle tai kaatopaikalle. Kasvualusta käytetään tontilla tehtäviin nurmetustöihin. Mahdolliset ylijäämämassat poistetaan urakoitsijan toimesta. Säilytettävien puiden juuristoalueelta ei pintamaita saa poistaa. 2.2. Kasvillisuuden suojaus RT 89-10620 Kasvillisuusalueiden maatyöt Tontin päällystettävillä alueilla poistetaan oleva kasvillisuus ja puut. Pihasuunnitelmassa merkitty olevat puut mahdollisesti säilytetään. Säilytettävät puut suojataan 50 mm paksuisilla soiroilla tai laudoilla ja sidotaan rautalangalla. Puun rungon ja lankkujen väliin asennetaan pehmuste. Ajoneuvoliikennettä ja varastointia tulee välttää tontin ulkopuolisen säilytettävän kasvillisuuden läheisyydessä. 2.3. Kaivu rakennusalueella Ks. Rakennusselostus. Kaivu tehdään niin laajasti ja syvältä, että suunnitelmassa esitetyt rakenteet ja rakennekerrosten maalajitteet voidaan tehdä. Kaivutyö ja pohjan muoto hyväksytetään rakennuttajalla ennen rakennekerrosten tekoa. Rakennusalueen suunnitellut korkeudet on esitetty pinnantasaus- ja hulevesisuunnitelmissa. Kaivutyössä on varottava vahingoittamasta tontin ulkopuolisten puiden juuria. Maaleikkauksen etäisyys säilytettävään puuhun on vähintään 1,5 m latvuksen ulkoreunuksesta. Jos kaivutöitä joudutaan tekemään lähempänä, asiasta sovitaan töiden valvojan kanssa. Säilytettävien puiden juurien katkaiseminen Ks. KT 97 1840 ja RT 89-10620. 7

2.4. Tasaukset ja täytöt Ks. rakennusselostus. Istutusalueiden täyttöön käytetään routimatonta maa-ainesta. Täyttö ei saa sisältää kasveille vahingollisia aineita, täytön pinnassa ei saa olla yli 100 mm kiviä tms. Täyttö tiivistetään koneellisesti niin hyvin, ettei minkäänlaisia haittaavia painumia myöhemmin esiinny. Täyttö suoritetaan päällyskerroksen alarajaan asti. Valmiiksi tasatuille pohjille ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita. Pohjien tasausvaiheessa on otettava huomioon riittävät kaltevuudet pintavesien poisjohtamiseksi ja pohjatöissä on noudatettava lopullisen pinnan muotoja. Pinnat kallistetaan tasaisesti annettujen korkojen välissä. Luiskien ylä- ja alareunat pyöristetään. Täyttö puun ympärillä RT 89-10620 mukaan, huomioiden täytön korkeus. Kasvualustan levittämistä tai muita pintatöitä ei saa aloittaa ennen kuin valvoja on antanut hyväksymisensä pohjatyölle. 2.5. Tontilla säilytettävä kasvillisuus Olevat, mahdollisesti säilytettävät puut ovat merkattu pihasuunnitelmaan. 2.6. Penkereet Ks. rakennusselostus. Koulun takapihalla suunniteltavan betonimuurin taakse jäävät penkereet tehdään InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleisten laatuvaatimuksia Osa 1 huomioiden. Pengermateriaalina käytetään lukujen 23112 mukaisia materiaaleja (Paikalla tehtävät kasvualustat). Pengerreen kallistus on suhteeseen muurin korkeuteen. Pengerrys pitää liittyä jouhevasti ympäröivään maastoon. 8

3. POHJATYÖT Ks. rakennusselostus. Päällysteiden aluskerrokset kts. maanrakennussuunnitelmat, työselostus ja pinnantasaussuunnitelma. RT 89-11002 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet RT 81-10427 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus InfraRyl 2010 MaaRYL2000, RIL 170 Ks. pihapiirustus. 3.1. Pohjamaan kunnostus istutettavilla ja nurmetettavilla alueilla Viheralueiden täytöt pohjarakennussuunnitelman ja kasvualustatyyppien mukaan. Viheralueiden täyttöihin voidaan käyttää maa-ainesten geoteknisen luokituksen mukaan hiekka- ja hienoainesmoreeneja, joiden siltti savipitoisuus ei saa ylittää 20 %. Kasvillisuudelle haitallisia aineita, kuten alunapitoista savea tai lahoavia aineksia täyttömaa ei saa sisältää. Urakka-alueen rajoille ei saa kasata ylijäämämaita, vaan ne on maaston tasaamisen jälkeen kuljetettava pois. Ennen kasvualustakerrosten levitystä on rakennuttajalle varattava tilaisuus suorittaa pohjatöiden tarkistus. Kasvualusta Istutusalueiden kasvualustana käytetään tarkoitukseensa soveltuvaksi parannettua ja lannoitettua maaainesta. Nurmetettavien ja istutettavien alueiden kasvualusta koostuu pohjamaan päälle perustettavista rakennekerroksista, joita ovat ylhäältä lukien katekerros, humusmaa; kasvualustan ylempi kerros, johon istutetut taimet juurtuvat ensimmäisenä, kivennäismaamulta; kasvualustan alempi kerros, johon täysikasvuisen kasvin juuristo leviää mahdolliset vettä pidättävät, varastoivat, suodattavat tai kapillaarisesti johtavat kerrokset Kasvualustan tulee täyttää voimassa olevat Viherympäristöliiton suositukset kasvualustan kiviainesosan rakeisuudesta ja ravinnepitoisuudesta. Kasvualustamateriaalina on käytettävä Eviraan rekisteröityneen kasvualustavalmistajan toimittamaa materiaalia. Kasvualustoihin käytettävä maa-aines ei saa sisältää monivuotisten rikkakasvien juuria, halkaisijaltaan yli 20 mm:n suuruisia kiviä tai kasveille haitallisia aineita (esim. alunasavea). Tarvittaessa kasvualusta parannetaan ja lannoitetaan ennen istutus- ja pintatöiden tekoa. Maanparannus suoritetaan Viljavuuspalvelu Oy:n ohjeiden mukaan. Kasvualustan tulee olla joka paikassa suunnitellun paksuinen. Kasvualusta muotoillaan siten, että sen pinnalla ei ole vettä kerääviä painanteita. Kasvualustakerroksia ei saa tiivistää. 9

4. PÄÄLLYSTE- JA RAJAUSTYÖT 4.1. Pihan päällysteet Pinnoitettavat alueet ovat merkitty pihapiirustukseen. Päällysteet tehdään piha- ja istutussuunnitelman mukaisesti siten, että pintavesien poistuminen alueelta varmistetaan. Pintojen rakennekerrosten teossa noudatetaan rakennesuunnittelijan rakennetyyppileikkauksia, pohjatutkimusta ja pohjatutkijan ohjeita. Valmiin asfaltti-, kivi- sekä synteettisen päällysteen tulee olla suunnitellussa korkeudessa ja kaltevuudessa eikä vesi saa muodostaa siihen lätäköitä. Pinnan on liityttävä saumattomasti viereisiin pintoihin. Kivet on ladottava niin, että vierekkäisten kivien tasoero ei ylitä 2 mm. Kiveysalueiden reunat on aina tuettava. 4.1.1. Sidotut päällysteet Asfaltti (Asf) Asfaltin (AB) tekniset vaatimukset InfraRYL 21410 mukaiset. 4.1.2. Sitomattomat päällysteet Sepeli alue (Sep) Tekniset vaatimukset InfraRYL 21450 mukaiset. Piha-alue rakennetaan siten, että lopulliset pinnat ovat ympäristöineen suunniteltujen pinnantasaussuunnitelman korkeuksien mukaiset, ja piha-alueiden pinnoitteet liittyvät jouhevasti ympäröivään maastoon. Koulun pihalla olevien ulkokatosten eteen jää sepeli alue, johon sijoitellaan istuskelun varten luonnonkiviä. Sepelin kerros on 150mm, raekoko 5-11 mm, punertava. Sepeli levitetään yhtenä kerroksena routimattoman pohjan päälle ja tasataan. Sepelikerroksen alle laitetaan kangas. Sepeli alue laskee tukimuurin päin n. 3 %. 4.1.2. Ladotut päällysteet Pihan kiveysten sijainti ja laajuus on esitetty pihasuunnitelmassa sekä Det. 1,2 ja 8 työselostuksen LIITE 1,2 ja 8. 4.1.2.1. Betonikivipintaiset alueet Betonikivipintojen tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 21431 Betonikivi- ja -laattapäällysteet mukaiset. Betonikiveyksen rakennekerrosten mitoitus tehdään routivan maan yleisohjeen mukaan. Tarvittaessa salaojitetaan pohjamaa. 10

Yhden kivityypin alueen reunaan asennetaan yksi tai kaksi ehjä betonikivirivi, eli juoksurivi, poikittaissuuntaisena kiveysalueeseen nähden. Betonikiveyksellä sijaitsevan kaivokannen ympärystä kivetään kaarresäteen mukaisilla kivillä. Betk1 Ks. Det.1 ja Det.2 LIITE 1 ja 2 Betonikivi, kartanokivi (178*138*80 mm) ja luostarikivi (208*68*80 mm), punamusta, RUDUS. Tiililadonta, kartano- ja luostarikivet omassa rivissä. Joka 4 luostarikivirivi 2 riviä peräkkäin. Kartanokivistä juoksurivit reunoilla. Betk2 - Betonikivi, kartanokivi (178*138*60) harmaa, tiililadonta, juoksurivit reunoilla, RUDUS. Betk3 - Betonikivi, nurmikivi (178*138*60) harmaa, nurmisaumaus, RUDUS. Betk4 - Ks. Det.8 LIITE 8 Betonikivi, kartanokivi (178*138*60) punamusta, tiililadonta, juoksurivit reunoilla, RUDUS. Kiveysten rakennekerrokset rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Betonikivipintoihin tehdään rajaukset reuna-alueilla, mahdolliset kuviot ja leikkaukset siten, että betonikivien reunat leikataan timanttileikkauksella tarvittavaan muotoon. Kaikki reuna-alueet vahvistetaan kuivalla betonilla. Asfaltin ja kiveyksen välissä ei pykälää. Jos kiveyksen sivussa on juoksurivi, juoksurivi on samassa korossa kiveyksen sekä viereisen alueen (istutusalue tai nurmi) kanssa. Kiveyksen pintakorot on esitetty pintatasaus suunnitelmassa. 4.1.2.2. Luonnonkivipintaiset alueet Kenttä/Mukulakiveys (Kk) Kenttäkiveys asennetaan pihapiirustuksessa esitettyihin paikkoihin. Kenttäkiveys rakennetaan mukulakivistä 50-100mm. Saumaus kuivalla betonilla. Kenttäkiveys rakennekerrosten mitoitus tehdään routivan maan yleisohjeen mukaan. Pinnan on liityttävä saumattomasti viereisiin pintoihin. Luonnonkivet (LK) Pyöreitä ja laakeita luonnonkiviä, kooltaan Ø 500 800 mm, käytetään piha-alueilla suunnitelman mukaisilla paikoilla istuskelu- ja leikkialustoina. Kivien tulee olla vaihtelevan kokoisia ja näkyviin jääviltä osin ehjiä ja lohkeilemattomia, kivissä ei saa olla teräviä särmiä näkyviin jäävissä osissa. Kivet upotetaan tukevasti vähintään 1/3 korkeudestaan oleviin kerroksiin tuettuna. Kivien korkeus maanpinnasta tulee olla vähintään 300 mm, mutta alle 500 mm. 11

4.1.3. Synteettiset putoamisalustat, turva-alusta Turva-alusta Safegrass, punainen (tuotenumero 970302) ja vihreä (tuotenumero 970301), LAPPSET. Ks. Det.3. LIITE 3 Synteettisen putoamisalustan materiaalit ovat valmistajan ohjeiden ja suunnitelma-asiakirjojen mukaiset. (InfraRYL 2010/ 2000 luku) Putoamisalustojen paksuudet on esitetty taulukossa 46210:T1. (Leikki- ja oleskelualueiden kalusteiden ja varusteiden alusta). Joustolaatta Safegrassin alle tarvitaan seuraaville laitteille: Tantalum, Titan swing, sekä Leukapuomi ja Agito. Turva-alustan on täytettävä SFS-EN 1177 vaatimuksia. Putoamisalustan sijainti ja mitoitus tarkastetaan ennen asennusta. 4.2. Reunakivet ja tukimuurit 4.2.2. Betonireunakivi Betrk - upotettava betonireunakivi J1 (800*300*110), upotettava, suorat-, kaarre- sekä madallus kivet, RUDUS. Reunakivien sijainti on esitetty pihasuunnitelmassa. Reunusten tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 22110 Reunatuet mukaiset. Huom. reunakivi pihakatosten edessä olevissa portaissa Por 2. Ks. Det.6. LIITE 6. Reunukset on asennettava niin, että niissä ei ole silmin havaittavia poikkeamia sivulta tai päältä katsottuna Reunakivet upotetaan maakosteaan betoniin K10, reunakiven pinnan korkeus on 8...150mm. Kulmat tehdään kulmakivillä. Huomioidaan tarvittavat madallukset rivin päädyssä. 4.2.3. Betonikiviportaat Por1- Betoninen porraskiviaskel, sileä, harmaa (380*800*150 mm, 380*400*150 mm), RUDUS. Pihakatosten edessä portaiden askelman nousu 15 cm, etenemä 31 cm, päällimmäinen kivi alimmaisen päälle. Nietoinkujan varressa olevien portaiden nousu 13 cm, etenemä 38 cm. Portaiden sijainnit ovat esitetty pihasuunnitelmassa. Reunusten tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 22110 Reunatuet mukaiset. Reunakivet tuetaan maakostealla betonilla K10. 12

4.2.4. L tukimuuri runkoiset istuskeluportaat Por3- Kestopuisden istuskeluportaiden runko rakennetaan L tukimuuri (450*100/150*80 mm) elementtien varaan. RUDUS. Ks. Det.6 LIITE 6. Istuskelukansi rakennetaan kestopuusta. Penkin korkeus n. 50 cm. 4.2.5. Betonielementtitukimuuri Betonielementtitukimuurin sijainti on esitetty pihasuunnitelmassa. Muurin korkeus ja tekniset omaisuudet rakennesuunnitelman mukaan. Betonitukimuuri- elementti betonitukimuuri T-tukimuuri 3000/2500/2000/1800, harmaa, RUDUS. Korkeus vaihtelee maaston mukaan. 4.2.6. T-tukimuuri Betonielementtitukimuurin sijainti on esitetty pihasuunnitelmassa. Ks. Det.7.LIITE 7. Muurin tekniset omaisuudet rakennesuunnitelman mukaan. Betonitukimuuri- elementti T-tukimuuri 2500/2000/1800/1600, harmaa, RUDUS. Korkeus vaihtelee maaston mukaan 100-220 cm. Muurin yläreuna pellitetään. 4.2.7. Tukimuuri 1 Tukimuuri 1- Betonimuurikivi Iso Vallikivi 630x215x200 mm, kansikivi 900x260x50mm, karelia, HB- Betoniteollisuus. Muuri rakennetaan InfraRYL luvun 22143 Muurit betonikivistä mukaisesti. Muurin korkeus eri alueilla 20-100 cm, maaston mukaan. Muuri, jossa korkeus on enemmän kun 70 cm, asennetaan betonianturan päälle ja raudoitetaan muurin pystyreiät. Kansilevy kiinnitetään laastilla. 4.3. Sadevesien johtaminen Sadevedet johdetaan pintavesisuunnitelman mukaan. Pinnantasaus on esitetty asemapiirustuksessa. Ks. myös LV-suunnitelmat. Katto- ja pintavesien pääsy rakennuksen seinälinjoille estetään kallistamalla maanpinta poispäin rakennuksesta. Kaivojen korkeudet sovitetaan siten, että kannet asettuvat maanpinnan tasoon. 4.3.1. Sadevesi- ja tarkastuskaivojen kansien sovitus eri pintamateriaaleihin Katso Lvi-suunnitelmat. 13

5. PIHAN RAKENTEET, VARUSTEET JA VALAISTUS 5.1. Rakenteet Pihan rakenteet tehdään suunnitelmien mukaan noudattaen valmistajan tai suunnittelijan antamia pystytys- ja kokoamisohjeita. Perustukset ja kiinnitykset valmistajan ja rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. 5.1.1. Aita Verkkoaita, Legi aita R-Fit, RAL 3009, aidan korkeus 120 cm. Vanhan koulun takana olevan huoltopihan aidan korkeus 200 cm. Käytettävä metalliaidan laatuvaatimukset ja ohjeet ovat InfraRYL 2006 Osa 2 Infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten mukaiset. Metalliosat kuumasinkittyjä DIN EN ISO 1461-mukaisesti. Metalliaita aita asennetaan muurin sekä asfaltin päälle maatartunnoin. Aidan alareuna on 100 mm korkeudella maasta. Metalliaidan lankaverkon rakojen leveys on enintään 50 mm, aukkojenpituus 85 mm. Perusaitaelementtileveys 2,5m. Nurkissa ja huoltoajoluiskan kohdilla aitaelementti lyhennetään ja tolppajako sovitetaan siten, em. korkeusmitat täyttyvät. Huoltoporttien leveys 400 cm. 5.1.2. Kaide/käsiohjain Metallinen kaide/käsiohjain, korkeus maasta 90 cm. Kaiteet ovat kuumasinkittyjä ja jauhemaalattuja RAL 7016. Käytettävien kaiteiden laatuvaatimukset ja ohjeet ovat InfraRYL 2006 Osa 2 Infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten mukaiset. 5.1.3. Köynnöstuki Kolmea erillistä köynnöstukea rakennetaan metallivaijereista. Metallivaijerit (7-8 mm) kiinnitetään pyöreillä metallitolpille betonitukimuurille. Vaijerit seinästä 10-12 cm. Vaijerit ja kiinnitykset ovat kuumasinkittyjä. Ks. Det.9, LIITE 9 5.1.4. Pihakatokset Pihakatokset arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Valaistus tarpeellinen. 5.1.5. Puutasot 1,2,3 Kestopuiset istuskelutasot istutuslaatikoiden ympärillä, ks. Det. 4., 5. LIITE 4, 5. Kaikki näkyvät puuosat käsitellään kuultavalla puunsuojalla Pouta 5052, Tikkurilan kuultavat puunsuojat. 14

5.1.6. Istuskeluportaat Istuskeluportaiden Por 3 päällimmäiset osat rakennetaan kestopuusta. Portaiden korkeus n. 50 cm. Ks. Det.6. liitteessä. Puuosat käsitellään kuultavalla puunsuojalla Pouta 5052, Tikkurilan kuultavat puunsuojat. 5.2. Talovarusteet ja niiden huolto Kaikkien pihakanteen ankkuroitavien piha- ja talovarusteiden kiinnityksessä noudatetaan tuotteen valmistajan ja rakennesuunnittelijan ohjeita perustamisesta ja/tai pintabetoniin kiinnittämisestä. Tarvittaessa varusteiden jalat sovitetaan pintalaatan kaltevuuteen, jotta ne voidaan asentaa suoraan. Kaikkien piha- ja talovarusteiden kiinnityksessä noudatetaan tuotteen valmistajan ja rakennesuunnittelijan ohjeita perustamisesta. Kaikki välineet kuumasinkittyjä/jauhemaalattuja. 5.3. Pihavarusteet ja -kalusteet Sijainti asema ja pihapiirustuksessa. Lpt Lipputanko, 11m korkea, 2kpl Polpt1/80 cm-7,12,20 Polkupyöräteline Groundbase One side BK4001, 80 cm, uppoasennus, kuumasinkitty teräs, BIKEKEEPER J. Sillanpää. Rivissä aisoja 7,12, 20. 2 pyörää/aisa. Polpt1/60 cm-20 Polkupyöräteline Groundbase One side BK4001, 60 cm, uppoasennus, kuumasinkitty, BIKEKEEPER J. Sillanpää. Rivissä aisoja 20. 2 pyörää/aisa. Polpt2/80 cm-40 Polkupyöräteline One Side BK1003 jaloilla, 80 cm, kuumasinkitty, BIKEKEEPER J. Sillanpää. Rivissä aisoja 40. 2 pyörää/aisa. Polpt2/60 cm-50 Polkupyöräteline One Side BK1002 jaloilla, 60 cm, kuumasinkitty, BIKEKEEPER J. Sillanpää. Rivissä aisoja 50. 2 pyörää/aisa. Pe-1 Puinen nojailupenkki "Wooden Log Bench 3" ( 4.0020), Spiel-bau /Helsingin pihaleikkiväline Oy, 4kpl 15

Pe-2 Penkki Inlina, jalat ruostumattomasta teräksestä, istumaosan puuosat ruskea kuultomaalaus, NUSSER/ELPAC, 1 kpl Ros Roskakori 60L CT60-7021, harmaa 7021, LAPPSET, 3 kpl 5.4. Leikkivälineet Sijainti asema ja pihapiirustuksessa. Leikkikenttävälineiden on täytettävä niitä koskevien turvallisuusstandardien SFS-EN 1176 ja SFS-EN 1177 vaatimukset. Välineet tulee asentaa oikein ja valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Leikkikenttävälineiden rakenteellisesta turvallisuudesta pitää huolehtia koko niiden käyttöiän ajan. Laitteiden riittävästä huollosta ja kunnossapidosta sekä laitteiden säännönmukaisesta tarkastamisesta on huolehdittava jatkuvasti. Leikkivälineet: 1 GXY916000 - SUPERNOVA pyörivä rengas, Kompan Oy, 1 kpl 2 Whizzer - 8055471 punaine, pyörivä seiväs, Hags, 2 kpl 3 Cloxx Tantalum - 220005, keinu viidelle, Lappset Oy, 1kpl 4 Agito Flow - 8002212, kiipeily-, monitoimiteline, Hags, 1 kpl 5 Leukapuomi kahdelle 175011 Lappset Clover Sport, 1kpl 6 Titan Swing set - 8040709, pyörivä keinu, Hags, 1kpl 7 Cloxx Aallokko - 200010, sininen, tasapainoteline, Lappset Oy, 1kpl 8 Koripalloteline seinälle, SURE SHOT levy, korirengas, tukiteline, setti 541, Korispiste, 2 kpl 5.5. Valaistus Ks. sähkösuunnitelma. Pylval Pylväsvalaisin Selenium SGP340 FG PHILIPS tai vastaava. Ruostumattoman, teräksisen pylvään korkeus 8-10 m. 16

Puisval Seinval Valaisimien sijoituspaikat tarkistetaan. Puistovalaisin Alura 32LED Schreder tai vastaava, harmaa, 6 m korkea liimapuu pylväsvalaisin H 46 498 54, Cinnamon, TEHOMET. Seinävalaisin tukimuurilla. Sama valaisin tai saman tyyppinen valaisin, joita käytetään koulun julkisivuilla. Valaisimien materiaalit ja asennus valmistajan ohjeiden ja sähkösuunnitelman mukaisesti. Valaistuksen laatuvaatimukset ja ohjeet ovat InfraRYL 2006 Osa 2 Infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten mukaiset. 17

6. KASVILLISUUS 6.1. Yleistä Istutusalueiden tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 23100 Kasvualustat ja katteet mukaiset. Kasvillisuuden tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 23300 Istutukset mukaiset. Istutusalueilla käytettävä kasvualusta määräytyy alueen sijainnin ja siihen istutettavien kasvien mukaan. Kasvualustat ja katteet tehdään Liite 1 Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi mukaan (VAATELIAAT, puut, pensat, perennat), taimimäärät, koot ja sijainnit piirustuksen ARK-002 Pihapiirustus mukaan. Viheralueet on suunniteltu käyttäen puiden ja pensaiden ryhmiä. Ryhmäistutusten katteena käytetään mäntykuorikatetta. Nurmikolla olevien puiden rungon ympärille laitetaan katetta n. 50 cm leveytenä. Käytettävä kasvualusta määräytyy alueen sijainnin ja siihen istutettavien kasvien mukaan. Kaikki istutettavat puut tuetaan. Istutettaville puille asennetaan runkosuojukset. 6.2. Nurmikot 6.2.1. Yleistä Nurmetettavat alueet on esitetty asema- ja pihasuunnitelmassa. Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi mukaan (NURMIKOT). Nurmikot tehdään kylvösiemenistä. Kaikki rikotut lähiympäristön nurmikot kunnostetaan. 6.2.2. Alusrakennetyöt Nurmialueelta on poistettava haitalliset esteet ja materiaalit. Alusrakenne muotoillaan tulevan kasvualustan pinnan muotoon. Alueiden pintaan ei saa jäädä pintavesiä kerääviä painanteita. Aluetta ei saisi tiivistä liian raskailla työkoneilla. Pintavesien poisjohtamiseksi on nurmikon pinnalla oltava kallistus 2%. Lopullisen tasatun alusrakenteen päälle levitetään 20 cm kasvualustakerros. Mikäli käytettävä materiaali ei ole lannoitettu ja kalkittu tehdään tarvittavat parannustoimenpiteet ennen lopullista pinnan tasausta. Pinta tasataan huolellisesti ja jyrätään, kunnes pinta on riittävän tasainen ja tiivis. 6.2.3. Kylvöaika Nurmikon on kylvettävä, kun maan lämpötila on vähintään +8 C ja maan kosteuteen takia kevätkylvö pitää saa tehty 15.6.mennessä tai syyskylvö 15.8.-20.09. välillä. 18

6.2.4. Siemenet ja kylvömäärä Nurmikon laatu pitää olla käyttöä kestävä ja kuivuutta sietävää. Tarkka siemenmäärä riippuu siemenlajista, käyttö valmistajan ohjeiden mukaan. Tasaisen kylvön jälkeen siemenet mullataan 1 cm syvyyteen ja sen jälkeen jyrätään alue. 6.2.5. Nurmikon alkuhoito Uusikasvusto leikataan ensimmäisen kerran, kun sen pituus on 8-10 cm. Pituudesta leikataan pois 1/3 osa. 6.3. Niitty 6.3.1. Yleistä Koulun takapihalla tukimuurin taakse jää niittyinen rinne-alue. Niityn hoitoluokitus on B2. Niittykasvien siemeniä vähintään 500 g/m2. Kasvualusta on hiekkapitoinen. Se ei saa sisällä monivuotisten rikkakasvien eikä haitalliseksi luokiteltujen vieraslajien juuria eikä vieraita esineitä. Siemenseos pitäisi olla sopiva kuivalle, aurinkoiselle paikalle. Niitty leikataan 1-2 kertaa kesässä ja niittojätteet kerätään pois. 6.4. Istutukset 6.4.1. Yleistä Kasvualustat tehdään Liite 1 Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi mukaan (VAATELIAAT, puut, pensat, perennat), taimimäärät, koot ja sijainnit pihapiirustuksen mukaan. Yhden lajin ryhmäistutuksissa taimet istutetaan tasavälein, pystysuoraan ja lomittain pääkatselusuuntaan nähden. Ellei suunnitelmassa ole muuta esitetty, noudatetaan seuraavia periaatteita. Valmis istutusalueen pinta on reunoiltaan tiivistymisen jälkeen samassa tasossa ympäröivän nurmialueen kanssa. Pensas-, köynnösja perennaistutusalueet muotoillaan keskeltä kuperiksi siten, että ne ovat n. 50 mm reunoja korkeammalla. Alueilta tulee poistaa kivet ja jätteet. Painaumat on viimeistään takuuaikana korjattava. 6.4.2. Taimien laatuvaatimukset Istutettavan taimierän on oltava tasalaatuinen. Taimien tulee olla kauppakelpoisuusvaatimukset ja suunnitelman kasvilistassa mainitut kasvikoot täyttäviä, vahvaversoisia, hyväjuurisia. Suunnitelmassa on kasvi nimien lyhennys sekä kappalemäärä. Kasvilistassa on mainittu käytettävien taimien laji ja lajike sekä määrät, koko ja ryhmäistutuksissa istutusvälit. Lajin ja koon muutoksiin on saatava rakennuttajan suostumus. 19

6.4.3. Istutusajat Paljasjuuriset lehtipuut ja pensaat istutetaan keväällä 15.6. mennessä, syksyllä istutus alkaa taimien tuleennuttua ja jatkuu roudan tulemiseen saakka. Istutusten tulee olla valmiita 15.10. mennessä. Paljasjuurisia taimia ei saa käyttää kesäistutuksissa. 6.4.4. Istutustyö Istutustyön tulee tapahtua huolella ja multa taimien juurilla on tiivistettävä huolellisesti. Taimet on istutettava oikeaan syvyyteen ja pystysuoraan kasvualustan pinnan kaltevuudesta riippumatta. Taimet kastellaan istutuksen yhteydessä runsaasti, istutuskuoppiin imeytetään vettä ennen istutusta. Kastelua on jatkettava tarvittaessa urakka-aikana. Taimien varastointi ennen istutusta on tehtävä siten, etteivät juuret missään vaiheessa pääse kuivumaan. Jos istutustyö viivästyy, ovat taimet istutettava siirteessä puolivarjoiseen paikkaan pystysuoraan. Siirreistutuksessa taimet saavat olla enintään 1 viikon. Tänä aikana on huolehdittava taimien kastelusta. Siirreistutuksessa taimille kaivetaan oja, johon ne asetetaan vierekkäin. Juuret peitetään huolellisesti. Keinokuituiset paakkukankaat poistetaan istutustyön yhteydessä kokonaan. Yksinomaan luonnonkuituja sisältävä kangas voidaan jättää kuoppaan, mutta se on avattava ja levitettävä kuopan pohjalle. Paakun sidokset avataan vasta, kun taimi on lopullisessa asennossaan avoimessa istutuskuopassa. Urakoitsija vastaa istutusten asianmukaisesta suojauksesta eläintuhoja vastaan. 6.4.5. Taimien leikkaus Istutuksen yhteydessä leikataan katkeilleet ja murtuneet oksat. Ennen istutusta paljasjuuriset pensaiden taimet on leikattava siten, että juuriston ja lehdistön välille muodostuu tasapaino. Oksistoa typistetään enintään 50% alkuperäisestä. Leikkauksia tehtäessä on huomioitava ajankohta. Havukasveista poistetaan vioittuneet ja kuolleet oksat sekä kilpalatvat. 6.5. Pensaat Pensasalueiden kasvualustat tehdään Liite 1 Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi mukaan (VAATELIAAT, puut, pensat, perennat). Reunimmaiset taimet istutetaan 40 cm päähän kulkuväylien reunasta. Istutusaltaissa reunimmaiset taimet istutetaan n. 20-30 cm:n etäisyydelle istutusalueen reunasta. Ryhmäpensasistutusten kasvualustan paksuus on 50 cm. Taimia kastellaan 20 l kasvualustapinnan neliömetriä kohden. Pensaiden tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 23330 Pensaat ja Köynnökset mukaiset. 20

6.8. Puut Puiden kasvualustat tehdään Liite 1 Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi mukaan (VAATELIAAT, puut, pensat, perennat). Isojen puiden istutuskuopan halkaisija on n. 100 cm ja syvyys n. 70 cm. Istutettavan puun rungon ja kunnallisteknisten rakenteiden välisen etäisyyden on oltava vähintään tämän selostuksen liitteen 1. Rakentamisen aikaiset muutokset puiden sijoituksissa tulee hyväksyttää valvojalla. Puiden tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 23311 Puistopuut mukaiset. Alue, jolla täyttöä ei tehdä, ulottu n. 1,2 m puun latvuksen reunan ulkopuolelle. KASVILUETTELO ISTUTETTAVAT LEHTIPUUT Lyhennys Tiedellinen nimi Suomenkielinen nimi Kpl Koko Istutusväli Acp Acer platanoides Metsävaahtera 2 rym 6-8 700 cm/1200 Prm Prunus maackii Tuohituomi 5 180-200 550 cm Prs Prunus sargentii Rusokirsikka 4 180-200 550 cm ISTUTETTAVAT HAVUT Md Microbiota decussata Tuivio 10 20-30 90 cm Pis Pinus sylvestris Metsämänty 3 100-120 750 cm ISTUTETTAVAT PENSAAT (astia- tai paljasjuuritaimi) Lc Lonicera caerulea Sinikuusama 56 30-50 100 cm Sagv.c'H' Salix glauca var. callicarpaea 'Haltia' Paljakkapaju 25 20 70 cm Spb Spiraea betulifolia Koivuangervo 197 30-50 70 cm Sp 'G' Spiraea 'Grefsheim' Norjanangervo 20 30-50 100 cm Sxh Syringa x henryi (lila) Puistosyreeni 4 50 110 cm Spxb'S' Spiraea x bumalda 'Superstar' Ruusuangervo 244 30-50 70 cm ISTUTETTAVAT KÖYNNÖKSET Hy.a.s.Pe Hydrangea anomala subs. Petiolaris Köynnöshortensia 6 Paq Parthenosissus quinquefolia Villiviini 9 6.8. Kate istutuksille Puiden ja pensaiden katteena käytetään männyn kuorikatetta 5-7 cm kerroksena. 6.9. Puiden tuenta Kaikki istutettavat puut on tuettava. Puut tuetaan kahdella tukikepillä, jotka ovat sopusuhteessa puuhun. Tukikepit sidotaan puuhun korkeintaan 1/3 korkeudelle koko puun korkeudesta. Sidontaan käytetään joustavaa materiaalia, joka ei kalva puun kuorta. Puutasoihin istutettavat puut sidotaan neljällä tukikepillä. 21

7. NURMIKOIDEN JA ISTUTUSTEN HOITO 7.1. Hoitotyöt rakennusaikana Hoitotyöt aloitetaan välittömästi kylvön ja istuttamisen jälkeen ja niitä on jatkettava saumattomasti kasvuun lähtö tarkastukseen asti. Istutusalueet kitketään rikkaruohoista ja reunat oikaistaan ennen vastaanottotarkastusta. Urakoitsija saa tarvitsemansa kasteluveden korvauksetta (myös takuuaikana). 7.2. Viheralueiden kunto kasvuun lähtö tarkastuksessa Kasvien tulee olla kasvussa, kuolleet ja kituvat vaihdettuina Käyttönurmikon tulee olla leikattu ja peittävyys noin 90% Pensasistutusalueiden tulee olla vapaina rikkakasveista ja reunat oikaistuina Kate levitetty Tarvittavien lannoitusten tulee olla tehtynä Puiden tuentojen tulee olla kunnossa 7.3. Hoitotyöt takuuaikana Urakkaan kuuluu istutusten ja nurmikoiden hoitotyöt takuuajan loppuun saakka jos tilaajan kanssa ei sovita toisin. Hoitotyöt suoritetaan Viheralueiden hoidon työselityksen VHT 14 ohjeita ja laatumääräyksiä noudattaen. 7.3.1. Kevät Alueet valmistuneet edellisellä kasvukaudella: Nurmikoiden paikkauskylvö (talvivauriot). Nurmikoiden puhdistaminen (haravointi). Roudan nostamien taimien uudelleenistutus ennen 15.5. Kuolleiden taimien uusiminen ennen 1.6. Kuivien oksien ja versojen leikkaus (istutetut taimet). Runkopuiden tuennan tarkistus ja tarvittaessa uusinta. Lannoitus huhti -, toukokuussa viljavuustutkimuksen ohjeen mukaan Käyttönurmikoiden leikkaus aina, kun niiden pituus on enintään 10 cm. Leikkuukorkeus 5 cm. Hellekausina 6-10 cm. Paakkuuntunut leikkuujäte haravoidaan heti pois. Istutusalueiden rikkaruohottomana ja puhtaanapito. 7.3.2. Kesä Lannoitus sateen tai kastelun jälkeen viljavuustutkimuksen ohjeen mukaan. Nurmikoiden leikkaus kuten kohdassa 7.3.1 Kastelu tarvittaessa. Kertakastelun vesimäärä: Pensaat 40-50 l/m2, puut 50-100 l/kpl, perennat 5-15 l/m2 ja nurmikot 40-50 l/m2. Veden luovuttaa kiinteistöyhtiö korvauksetta. 22

Istutusalueiden puhtaanapito. Alueiden reunat oikaistaan kerran kesän aikana. 7.3.3. Syksy Nurmikoiden leikkaus kuten kohdassa 7.3.1 Talvehtimiskorkeus noin 5-6 cm. Lannoitus viljavuustutkimuksen ohjeen mukaan. Nurmikon haravointi lehtien pudottua puista. Kastelupainanteiden tasoittaminen. 23

8. TAKUUT JA KATSELMUKSET Takuuaikana kuolevat kasvit tulee uusia heti, kun istutusaika sen sallii. Takuutarkastuksessa hyväksytään vain ne kasvit, joissa on kullekin lajille ja lajikkeelle ominainen uusi kasvu. Takuu ei koske kasveille aiheutettuja mekaanisia vaurioita tai talvivaurioita, jotka aiheutuvat epätavallisen ankarasta talvesta. Luovutus- ja vastaanottotarkastus pidetään pihatöiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään 15.10. urakan valmistumisvuonna. Kasvuunlähtötarkastus pidetään keväällä tehtyjen pihatöiden osalta 30.8. mennessä ja syksyllä tehtyjen töiden osalta seuraavana vuonna 1.6 mennessä. Katselmus tulee kuitenkin tehdä ajankohtana, jolloin voidaan todeta nurmikoiden ja istutusten kasvuunlähtö. Urakoitsija korjaa kustannuksellaan kaikki todetut puutteet välittömästi. Kuolleet taimet urakoitsija uusi kustannuksellaan heti, istutusaika sen sallii. Takuutarkastukset pidetään vuoden ja kahden vuoden kuluttua vastaanottotarkastuksesta, mutta kuitenkin ao. kalenterivuonna 15.10. mennessä. Tarkastuksessa todetut puutteet korjataan välittömästi. Urakoitsija mm. Täyttää ja tasoittaa painumat, korjaa nurmikot, uusii kuolleet kasvit ja korjaa puiden tuennat. Istutettavan puun ja kunnallisteknisten rakenteiden etäisyydet Kunnallistekninen rakenne Etäisyys m *Rakentaminen tai varastoiminen Liikennealueen päällyste 1,0 maakaasulinjalle ei ole sallittua. Vesijohto ja viemäri 2,5 Minimisuojatäisyys on 2-10 metriä Salaoja 2,5 rakenteen käyttötarkoituksen ja Kaukolämpöputki 2,5 maakaasuputken halkaisijan ja paineen Sähkö ja puhelinkaapeli 2.5 mukaisesti. Lisätietoja: Turvatekniikan Valasinpylväs 2,5 keskus. Maakaasujohto 2-10* 110kV johtoalue 26 400kV johtoalue 42 Istutettavan puun rungon ja kunnallisteknisten rakenteiden välinen vähimmäisetäisyys 24