KIRJALLINEN KYSYMYS 279/2013 vp Oppilaitosten tiedottaminen vanhemmille nuoren opiskelun etenemisestä Eduskunnan puhemiehelle Maassamme on useissa peruskouluissa sekä toisen asteen koulutuksessa käytössä sähköinen Wilma-tietojärjestelmä, johon reaaliajassa opettaja kirjaa esimerkiksi myöhästymiset, poissaolot, kokeet, edistymisen oppiaineissa ja muut kotiin tulevat tiedotteet. Myös vanhemmat voivat ilmoittaa lapsensa poissaolosta samaiseen tietojärjestelmään. Mikäli joku oppilaan koulunkäynnissä mietityttää, on tämä erittäin hyvä kanava saada keskustelua oppilaan ja huoltajan välille ja puuttua asioiden kulkuun nopeasti. Peruskoulussa on vielä tiedonkulku hyvällä tasolla. Yläkoulussakin tämä toimii moitteettomasti, vaikka aineopettajia on jo huomattavasti enemmän ja nuoren oma luokanvalvoja on pienemmässä roolissa kuin alakoulun oma opettaja. Tiedonkulkukin muuttaa sisältöään nuoren jo hieman itsenäistyessä ja kasvun edellyttämän vastuunkantamisen lisääntyessä. Kun nuori siirtyy yläkoulusta toisen asteen koulutukseen, nuoren huoltaja jää olemattoman tiedon varaan. Koulunkäynnistä ja edistymisestä ei tule tietoa kuten aiemmin. Tämä osuu samaan aikaan kasvun vuosien kanssa, jolloin nuori on muutenkin hämillään, kuinka toimia uudessa ympäristössä. Lähikoulu ja kaverit vaihtuvat useimmilla kerralla uusiin, ja paikka yhteisössä pitää jälleen luoda uudelleen. Huoltajat ovat myös uudessa tilanteessa, uusi oppilaitos tuntuu vieraalta ja viesti oppilaitokselta on se, että opiskelija vastaa itsenäisesti opiskelustaan; huoltajalle ei sijaa löydy, vaikka kysymys on 15 16-vuotiaista nuorista. Tämänkaltainen muutos on suurelle osalle nuorista liian jyrkkä, vapaudentunne vie mennessään eikä vastuu pysy perässä. Useamman nuoren alisuorittaminen koulussa tai jopa koulun keskeyttäminen voitaisiin estää, mikäli toisen asteen koulut velvoitettaisiin olemaan koteihin yhteydessä huomattavasti nykytilannetta herkemmin koulunkäynnissä ilmenneiden poikkeavuuksien vuoksi. Erityisesti erityisoppilaiden kohdalla pitäisi vaatimuksen tiedonvälityksestä olla koululle ehdoton. Toisen asteen koulutukseen siirryttäessä on täytetty koulun tietolomakkeet, joissa kysytään melko yksityiskohtaisesti oppilaan mahdollisesta erityisentuen tarpeesta opiskelussaan. Tämä vaihe on kriittinen jatkon kannalta. Nuori ei välttämättä ole valmis tunnistamaan tilanteita, joissa erityinen tuki olisi tarpeen, ja huoltajien kanavat kouluun ovat riittämättömät. Yhden ryhmänvetäjänä toimivan opettajan vastuulla on tiedon kulku aineenopettajille. Nuori itse harvemmin kertoo omasta tilanteestaan, vaikka päätös erityisentuen tarpeesta on hänen parhaan mahdollisen oppimistuloksensa vuoksi tehty oppilaan omaksi eduksi. Nuoren täyttäessä 18 vuotta tilanne on erittäin ongelmallinen. Kotona asuva, vanhempiensa tuella opiskeleva nuori vastaa koulustaan itsenäisesti, ja tiedonanto vanhemmille päättyy. Nuori voi halutessaan luovuttaa käyttöoikeuden Wilma-tietojärjestelmään huoltajalleen, mutta opettajat kommunikoivat mahdollisista ongelmista koulunkäynnissä vain täysi-ikäisen opiskelijan Versio 2.0
kanssa. Vanhemmat siis näkevät poissaolotilastot ja myöhästymiset, mutta kaikki muut koulunkäynnissä ilmenevät ongelmat informoidaan vain opiskelijalle henkilökohtaisesti. Erityisen tuen tarpeessa oleva opiskelija tarvitsee koululta tukitoimia, joihin hänet on erityisopetuspäätöksen perusteella oikeutettu. Hän ei niitä itse osaa olla vaatimassa, ja esimerkiksi lukiossa tai ammattioppilaitoksessa aineenopettajat eivät välttämättä ole edes tietoisia oppilaan erityisopetuspäätöksestä ja erityistuen tarpeesta. Tässä kohtaa ei lain tarkoitus täyty. Huoltajien on mahdotonta tunnistaa tuen tarvetta tilanteessa, jossa oppilaitoksesta ei tule minkäänlaista tietoa opintojen etenemisestä eikä luontevaa kanavaa keskusteluun ole huoltajalle tarjolla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka hallitus varmistaa sen, että huoltajalla on mahdollisuus osallistua opiskelijan koulunkäynnin tukemiseen tilanteessa, jossa oppilaitoksesta ei tule riittävän nopeasti tietoa opintojen heikosta etenemisestä, miten hallitus varmistaa erityisoppilaan oikeuden erityiseen tukeen tässä tilanteessa, miten 18 vuotta täyttäneen, kotona asuvan opiskelijan kohdalla tiedonanto opinnoista huoltajalle voi päättyä ja kun kaikissa oppilaitoksissa, esimerkiksi Vantaan Varia ammattioppilaitoksessa, ei Wilma-tietojärjestelmää ole, niin miten hallitus varmistaa, että kaikki opiskelijat huoltajineen ovat tasa-arvoisessa asemassa tiedonvälityksen suhteen? Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2013 Johanna Jurva /ps 2
Ministerin vastaus KK 279/2013 vp Johanna Jurva /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Jurvan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 279/2013 vp: Kuinka hallitus varmistaa sen, että huoltajalla on mahdollisuus osallistua opiskelijan koulunkäynnin tukemiseen tilanteessa, jossa oppilaitoksesta ei tule riittävän nopeasti tietoa opintojen heikosta etenemisestä, miten hallitus varmistaa erityisoppilaan oikeuden erityiseen tukeen tässä tilanteessa, miten 18 vuotta täyttäneen, kotona asuvan opiskelijan kohdalla tiedonanto opinnoista huoltajalle voi päättyä ja kun kaikissa oppilaitoksissa, esimerkiksi Vantaan Varia ammattioppilaitoksessa, ei Wilma-tietojärjestelmää ole, niin miten hallitus varmistaa, että kaikki opiskelijat huoltajineen ovat tasa-arvoisessa asemassa tiedonvälityksen suhteen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lukiolain (629/1998) 2 :n 2 momentin ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 5 :n 3 momentin mukaisesti nuorille järjestettävässä lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Lukiolain 10 :n 3 ja 4 momentin mukaan Opetushallitus valmistelee opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä sekä opiskelijahuoltoa koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Tässä tarkoitetut päätökset tehdään tarvittaessa erikseen nuorille ja aikuisille annettavaa opetusta varten. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa koskevia asioita ei sisällytetä aikuisille annettavaa opetusta varten laadittaviin opetussuunnitelman perusteisiin. Lukiolain 11 :n 4 momentin mukaan opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 10 :n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämistavasta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 13 :n 2 momentin mukaan Opetushallitus päättää koulutusaloittain ja tutkinnoittain 12 :n 2 momentissa tarkoitettujen opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteiden yhteydessä tarvittaessa myös tutkintoihin liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 13 :n 3 momentin mukaan Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä sekä opiskelijahuoltoa koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) on määrätty kodin ja oppilaitoksen yhteis- 3
Ministerin vastaus työstä. Sen mukaisesti huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä erityisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Ammatillisen koulutuksen eri koulutusalojen opetussuunnitelmissa on määrätty kodin ja oppilaitoksen yhteistyöstä. Sen mukaisesti nuorille järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee olla aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien ja huoltajien kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään siten, että vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee tehdä yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa huoltajien kanssa koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai -kuntien sosiaali- ja terveyshuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten kanssa. Mainituilla säännöksillä ja määräyksillä koulutuksen järjestäjät on velvoitettu tekemään yhteistyötä huoltajien kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Täysivaltaisten, 18 vuotta täyttäneiden kansalaisten kohdalla heitä koskevien tietojen luovuttaminen kolmannelle osapuolelle, kuten vanhemmille, edellyttää opiskelijan suostumusta. Oppilaitos voi kuitenkin tiedottaa koteja ilman opiskelijoiden suostumusta koulun yleisistä asioista ja järjestelyistä. Kodeilla on tällaista yleistä tiedontarvetta etenkin koulun yleiseen toimintaan, opetusjärjestelyihin, loma-aikoihin, ylioppilastutkinnon järjestämiseen, valmistumiseen ja tuleviin työ- ja jatko-opiskelumahdollisuuksiin liittyen. Tiedottamisessa oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen. Huoltajien riittämättömäksi tai puutteelliseksi kokemastaan tiedonkulusta on perusteltua ottaa yhteyttä kouluun puutteen korjaamiseksi. Oppilaitos ei voi kuitenkaan ylittää toimivaltuuksiaan sen osalta, mitä on säädetty edellä mainituista täysivaltaisen kansalaisten oikeuksista. Kodin ja koulun yhteistyö ja siihen liittyvä tiedonkulku ei ole sidottu tiettyyn hallinto-ohjelmaan vaan koulutuksen järjestäjäon velvollinen huolehtimaan säädetyn yhteistyön toimivuudesta ja riittävyydestä. Mikäli huoltajat katsovat, ettei oppilaitoksessa noudateta säännöksiä, on heillä mahdollisuus kantelun tekemiseen asiasta ylemmille lainvalvojille kuten aluehallintovirastolle. Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4
Ministerns svar KK 279/2013 vp Johanna Jurva /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 279/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Johanna Jurva /saf: Hur säkerställer regeringen att vårdnadshavaren har möjlighet att delta i stödjandet av den studerandes skolgång i en situation där det inte från läroanstalten tillräckligt snabbt fås information om att studieframgången är svag, hur säkerställer regeringen en specialelevs rätt till särskilt stöd i denna situation, hur kan förmedlingen av information om studierna till vårdnadshavaren upphöra när det gäller 18 år fyllda studerande som bor hemma och eftersom informationssystemet Wilma inte används vid alla läroanstalter, exempelvis inte vid yrkesläroanstalten Varia i Vanda, hur säkerställer regeringen att alla studerande och deras vårdnadshavare är jämlika med tanke på förmedlingen av information? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 2 2 mom. i gymnasielagen (629/1998) och 5 3 mom. i lagen om yrkesutbildning (630/1998) ska den gymnasieutbildning och yrkesutbildning som ordnas för ungdomar genomföras i samarbete med hemmen. Enligt 10 3 och 4 mom. i gymnasielagen gäller i fråga om samarbetet mellan hemmet och läroanstalten samt elevvården att det beslut som gäller grunderna för läroplanen bereds av Utbildningsstyrelsen i samråd med forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården. Det beslut som avses här fattas vid behov särskilt för undervisning avsedd för ungdomar och för undervisning avsedd för vuxna. Frågor om samarbete mellan läroanstalten och hemmet samt elevvård tas inte med i de grunder för läroplanen som utarbetas för vuxenutbildning. I 11 4 mom. i gymnasielagen sägs att till den del som det i 10 3 mom. bestäms om grunderna ska läroplanen utarbetas i samarbete med de myndigheter som sköter uppgifter i samband med verkställigheten av social- och hälsovården i kommunen. Utbildningsanordnaren ska också bestämma formerna dels för samarbetet mellan hemmet och läroanstalten, dels för elevvården. Enligt 13 2 mom. i lagen om yrkesutbildning beslutar Utbildningsstyrelsen om målen för och det centrala innehållet i de studier som avses i 12 2 mom. särskilt för varje utbildningsområde och examen samt om de centrala principerna för samarbetet mellan hemmet och läroanstalten samt för elevvården och om målen för den elevvård som hör till undervisningsväsendet (grunderna för läroplanen). I samband med grunderna för läroplanen beslutar Utbildningsstyrelsen vid behov om de krav på hälsotillståndet som hänför sig till examina. Enligt 13 3 mom. i lagen om yrkesutbildning gäller i fråga om samarbetet mellan hemmet och läroanstalten samt elevvården att det beslut som gäller grunderna för läroplanen och som avses i 2 mom. bereds av Utbildningsstyrelsen i samråd med forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården. I grunderna för läroplanen för gymnasieutbildning (2003) finns det bestämmelser om samarbe- 5
Ministerns svar tet mellan hemmet och läroanstalten. I enlighet med grunderna ska vårdnadshavarna ges tillräckliga möjligheter att göra sig förtrogna med arbetet i gymnasiet. Genom samarbetet med vårdnadshavarna tryggas studieförutsättningarna och främjas den studerandes hälsa, säkerhet och välbefinnande. Samarbetet mellan hemmet och läroanstalten ska ordnas så att de studerande får stöd i olika frågor som gäller både studierna och välbefinnandet samt i eventuella problemsituationer. Läroanstalten bör ta initiativ till samarbetet. Därvid bör man beakta att det i gymnasiet gäller att både ta hänsyn till självständigheten och ansvarskänslan hos snart vuxna och myndiga individer och att ha omsorg om sådana studerande som behöver stöd. Den del av läroplanen som gäller samarbetet mellan hemmet och läroanstalten utarbetas i samarbete särskilt med de verkställande social- och hälsovårdsmyndigheterna i kommunen. I läroplanerna för olika utbildningsområden inom yrkesutbildningen finns det bestämmelser om samarbetet mellan hemmet och läroanstalten. Enligt läroplanerna gäller att inom utbildning för unga ska utbildningsanordnaren ta initiativ till att inleda och upprätthålla ett positivt samarbete med de studerandes föräldrar och vårdnadshavare. Samarbetet mellan hemmet och läroanstalten ska ordnas så att det förstärker de studerandes självständighet och ansvarstagande, främjar studierna samt gör det möjligt för de studerande att få stöd i sådant som gäller hälsan, säkerheten och välbefinnandet. De individuella behoven hos dem som behöver särskilt stöd och hos dem med olika språklig och kulturell bakgrund samt stödet för livshantering och studier ska tas i beaktande i samarbetet. Utbildningsanordnaren ska dessutom samarbeta med vårdnadshavarna vid handledningen av de studerande under utbildningens gång och när den avslutas. Den del av utbildningsanordnarens läroplan som gäller samarbetet mellan hemmet och läroanstalten ska göras upp i samråd med de verkställande myndigheterna inom social- och hälsovården i den kommun eller de kommuner som läroanstalten är belägen i. Genom dessa bestämmelser och föreskrifter har utbildningsanordnarna ålagts att samarbeta med vårdnadshavarna. Utbildningsanordnaren ska ta initiativ till att inleda och upprätthålla samarbetet. I fråga om myndiga medborgare som fyllt 18 år gäller att för att upplysningar om dem ska få lämnas ut till en tredje part, exempelvis till en förälder, krävs det samtycke av dem, det vill säga det krävs samtycke av studerande som fyllt 18 år. Läroanstalten får dock utan samtycke av de studerande informera hemmen om skolans allmänna angelägenheter och arrangemang. Hemmen har ett allmänt behov av information av detta slag i synnerhet när det gäller skolans allmänna verksamhet, undervisningsarrangemang, tider för ledigheter, studentexamensarrangemang, utexaminering samt framtida arbetsmöjligheter och möjligheter till fortsatta studier. Läroanstalten ska ta initiativ till att informera. Det är befogat att vårdnadshavare som upplever att informationsgången är otillräcklig eller bristfällig kontaktar skolan för att bristen ska avhjälpas. Läroanstalten får emellertid inte överskrida sina befogenheter i fråga om vad som föreskrivs om de rättigheter för myndiga medborgare som avses ovan. Samarbetet mellan hem och skola och informationsgången i anslutning till detta är inte förankrade i något visst förvaltningsprogram, utan utbildningsanordnaren är skyldig att se till att det föreskrivna samarbetet fungerar och är tillräckligt. Om vårdnadshavarna anser att bestämmelserna inte följs vid en läroanstalt har de möjlighet att framställa klagomål hos högre lagövervakare, exempelvis hos regionförvaltningsverket. Helsingfors den 25 april 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6