12 1 8 6 4 2 7 6 5 4 3 2 1 Rakennukset Byggnader Verkostot Nätverk Liikenne Trafik Rakennukset Byggnader Verkostot Nätverk Liikenne Trafik TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 1782 7 13.2.27 YHDYSKUNTAKUSTANNUKSET (Milj.euroa) SAMHÄLLSKOSTNADER (Milj.euro) 31 35 11 94 23 19 34 54 Maanhankinta/Jordanskaffning Asuinrakennukset/Bostadsbyggnader Päiväkodit/Daghem 2488 Koulut/Skolor Muut toimitilat/andra lokaler Kadut ja tiet/gator och vägar Vesihuoltoverkko/Vatten och avloppsnät Kaukolämpöverkko/Fjärrvärmenät 226 74 6768 Sähköverkko/Elnät Televerkko/Telenät Puistot ym./parker m m. Liikenne/Trafik VTT 27 KUNNAN INVESTOINNIT KOMMUNENS INVESTERINGAR 18 16 Miljoonaa euroa Miljoner euro 14 12 1 8 6 4 2 Maanhankinta/Jordanskaffning Päi väkodit/daghem Koulut/Skolor Muut toimitilat/andra lokaler Kadut/Gator Vesihuoltoverkko/Vatten och avloppsnät Puistot ym./parker mm. VTT 27 KUNNAN MAANMYYNTITULOT JA INVESTOINNIT KOMMUNENS MARKFÖRSÄLJNINGSINKOMST OCH INVESTERINGAR 1 2 1 8 Miljoonaa euroa/miljoner euro 6 4 2 2 4 Muut investoinnit/andra investerigar 6 8 Raideyhteydet/Spårförbindelser Nettotulot inv. jälkeen/nettoinkomst efter inv. Nettotulot raideinv. jälkeen/nettoinkomst efter spårinv. Investoinnit/ Investeringar Maanmyyntitulot/Markförsäljningsinkomst Nettotulot inv. jälkeen/nettoinkomst efter inv. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VÄXTHUSGASUTSLÄPP CO2 ekv. tonnia CO2 ekv. ton Käyttö/Drift Tuotanto/Produktion VTT 27 MUUT PÄÄSTÖT ANDRA UTSLÄPP Tonnia Käyttö/Drift Tuotanto/Produktion VTT 27 Sipoon yleiskaava 225 Yleiskaavaluonnoksen vaikutusten arviointi Irmeli Wahlgren
Tiivistelmä Raportissa esitellään Sipoon yleiskaavan 225 luonnoksen vaikutusten arviointi. Sipoon yleiskaava 225 saatettiin vireille 27.1.25. Yleiskaavatyössä laadittiin vuonna 25 kuusi rakennemallia, jotka toimivat pohjamateriaalina yleiskaavan kehityskuvan ja yleiskaavan laadinnassa. VTT arvioi Sipoon yleiskaavan 225 rakennemallien vaikutukset alkuvuonna 26. Työn yhteydessä muodostettiin ja arvioitiin kaksi lisämallia, joissa kunnan väestömäärää lisättiin 4 asukkaalla seudullisten kasvupaineiden huomioonottamiseksi. Sipoon kunnassa laadittiin rakennemalleista käydyn keskustelun perusteella uusi rakennemalli V. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi elokuussa 26 mallin yleiskaavatyön pohjaksi ja päätti 4 uuden asukkaan kasvutavoitteesta vuoteen 225 mennessä. Raportissa kuvataan rakennemallien ja yleiskaavaluonnoksen vaikutukset. Sipoon asukasmäärä lisääntyy yleiskaavaluonnoksen mukaan vuoteen 225 mennessä 4 asukkaalla. Uusia asuntoja rakennetaan kaikkiaan 16 kpl ja niiden kerrosala on 2 miljoonaa k m2. Asunnot sijoittuvat asemakaava alueiden rivi ja pienkerrostaloihin ja omakotitaloihin sekä kylämäiseen asutukseen omakotitaloihin. Uusia työpaikkoja syntyy kaikkiaan 13 kpl, joista 6 kpl työpaikka alueille ja 7 kpl palvelu ym. työpaikkoja taajamiin. Uusien asuntojen edellyttämä maa alue on kaikkiaan 1 1 hehtaaria, josta 7 hehtaaria taajamissa, ja uusien työpaikkojen maa alue 1 hehtaaria. Yleiskaavan toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia 5 vuoden aikana kaikkiaan 11 miljardia euroa, josta investointien osuus on 8 miljardia euroa ja vuotuisten käyttö, korjaus ja kunnossapito sekä liikennekustannusten osuus 3 miljardia euroa. Sipoon kunnalle aiheutuu kustannuksia 5 vuoden aikana kaikkiaan 78 miljoonaa euroa, joista investointeja on 62 miljoonaa euroa ja käyttö ym. kustannuksia 15 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten lisäksi raideliikennehankkeista aiheutuu Sipoon kunnalle investointikustannuksia 1 miljoonaa euroa. Kunnan arvioidaan saavan maanmyynnistä nettotuloja 1,1 miljardia euroa. Yleiskaavan toteuttamisesta aiheutuu energiankulutusta 5 vuoden aikana 58 miljoonaa MWh, raaka aineita kuluu 11 miljoonaa tonnia, kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu 14 miljoonaa CO 2 ekvivalenttitonnia ja muita päästöjä 1 tonnia, vettä kulutetaan 19 miljoonaa m 3 ja jätteitä aiheutuu 1,1 miljoonaa tonnia, josta sekajätettä,6 miljoonaa tonnia. Yleiskaava mahdollistaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön muodostamisen. Asukkaiden joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet paranevat uusien raideyhteyksien toteutuessa. Yleiskaava sisältää joillakin alueilla uhkia viheryhteyksien ja luontoarvojen osalta. Uhat voitaneen välttää tai vaikutuksia lieventää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Arvokkaat maiseman ja rakennetun ympäristön kohteet voidaan säilyttää. Yleiskaavassa on osoitettu laajat yhtenäiset metsäalueet ja niiden väliset viheryhteydet. Tämä edistää yhtenäisten alueiden säilymistä luonnontilaisina ja virkistysmahdollisuuksien turvaamista. Yleiskaavan toteuttaminen vaikuttaa merkittävästi Sipoon ja osaltaan Helsingin seudun yhdyskuntarakenteeseen. Yleiskaava kytkee uuden yhdyskuntarakenteen Lounais Sipoon osalta Helsingin yhdyskuntarakenteeseen ja Nikkilä Talma vyöhykkeen osalta Keravan ja radan varren rakenteeseen. Yleiskaava luo edellytyksiä Helsingin seudun kasvupaineiden purkamiseen ja tasapainottaa seudullista alue ja yhdyskuntarakennetta. Yleiskaavaluonnos täyttää yleisesti ottaen sille asetetut tavoitteet. Yleiskaava edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja seudullista kehitystä. Edullinen kehitys edellyttää raideliikennehankkeiden toteuttamista. Se, millaiseksi elinympäristö lopulta muodostuu ja minkälaiset vaikutukset aiheutuvat, riippuu paljolti yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta. 3
Alkusanat Raportissa esitellään Sipoon yleiskaavan 225 luonnoksen vaikutusten arviointi. Työ on tehty Sipoon kunnan toimeksiannosta VTT:ssa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Wahlgren. Työtä ovat ohjanneet Sipoon kunnan puolesta suunnittelujohtaja Pekka Normo ja kaavoitusarkkitehti Tuomas Autere. Lähtötietoja ovat toimittaneet lisäksi suunnittelija Rita Lönnroth ja kaavavalmistelija Birgitta Smeds. 4
Sisällysluettelo 1. Sipoon yleiskaava 225 6 1.1 Seudulliset lähtökohdat ja kehitysnäkymät 6 1.2 Yleiskaavalliset lähtökohdat 7 1.3 Yleiskaavatyön eteneminen 1 1.4 Rakennemallit 11 1.5 Rakennemallien vaikutukset 13 2. Yleiskaavaluonnos 2 3. Yleiskaavaluonnoksen vaikutukset 22 3.1 Asukkaat ja työpaikat 22 3.2 Vaikutukset alue ja yhdyskuntarakenteeseen 31 3.3 Vaikutukset liikenteeseen 34 3.4 Yhdyskuntataloudelliset ja ekologiset vaikutukset 35 3.4.1 Arviointiperiaatteet 35 3.4.2 Yhdyskuntakustannukset 42 3.4.3 Raideliikennehankkeet 46 3.4.4 Kuntatalouden näkökulma 47 3.4.5 Ekologiset vaikutukset 52 3.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin 57 3.6 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 59 3.7 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 6 3.8 Tavoitteiden toteutuminen 61 3.8.1 Yleiskaavan tavoitteet 61 3.8.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 61 3.8.3 Yleiskaavan sisältövaatimukset 61 3.9 Yleiskaavan toteuttamiseen liittyviä näkökohtia 63 4. Epävarmuustekijät 64 5. Johtopäätökset 65 Lähdeluettelo 66 5
1. Sipoon yleiskaava 225 1.1 Seudulliset lähtökohdat ja kehitysnäkymät Helsingin seutu on kasvanut suurkaupungiksi, joka on entistä selvemmin kilpailuasemassa Euroopan kaupunkien kanssa. Teknologian nopea kehitys ja elinkeinorakenteen muuttuminen vaikuttavat vaikeasti ennustettavalla tavalla yhteiskunnan toimintatapoihin ja rakenteisiin. Samaan aikaan on nähtävissä, miten suurkaupungeille tyypilliset ongelmat uhkaavat kaupunkikehitystä myös Helsingin seudulla. Tämä kehitys ulottuu myös Sipooseen, mikä johtuu luonnollisesti Sipoon sijainnista pääkaupungin itäisenä naapurina. Helsingin seutu on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Tehtyjen ennusteiden mukaan väestön kasvu jatkuu seudulla edelleen ainakin seuraavat kaksikymmentä vuotta. Tämä tarkoittaa, että Sipoo säilyy tulevaisuudessakin kiinnostavana asuinympäristönä, jonka vetovoimaisuutta luonnon ja meren läsnäolo lisäävät. Sipoon maantieteellinen sijainti Helsingin ja Porvoon välissä on ollut pitkään ja on edelleen merkittävä tekijä, joka luo yhden lähtökohdan kunnan maankäytölle ja sen kehittymiselle. Sipoo on suuntautunut historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti suuressa määrin Porvoon suuntaan. Työmatkaliikenne suuntautuu puolestaan pääkaupunkiseudulle. Kunnan edullinen sijainti taloudellisesti toimeliaalla seudulla sekä kunnan laajat ja Helsingin seutuun verrattuna harvaan asutut metsät ja pellot luovat hyvän perustan kunnan kehittymiselle. Kunnan sijainti ja vihreys luovat kysyntää rakentamiselle. Sipoo on kehittynyt 2 luvulle asti vailla nopeita ja suuria mullistuksia. Viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneet erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ovat olleet pienempiä kuin monien muiden Helsinkiä ympäröivien kehyskuntien. Sipoo on ollut varsin suuressa määrin maaseutupitäjä, jossa agraaristen arvojen sekä ruotsin kielen ja siihen liittyvien kulttuuristen tekijöiden ja arvojen merkitys on suuri. Viime vuosikymmeninä tapahtunut varsin voimakas väestönkasvu on lisännyt merkittävästi suomenkielisten osuutta. Uudet asukkaat käyvät pääasiallisesti työssä pääkaupunkiseudulla eikä heillä usein ole muita erityisiä siteitä Sipooseen kuin että kunta sijaintinsa ja luontonsa puolesta tarjoaa halutun ja viihtyisän asuinpaikan. Maankäytön suunnittelun näkökulmasta Sipoo on kehittynyt vaiheeseen, jossa valtion vireille saattamat kuntauudistushankkeet ja Helsingin seudun kasvupaineet ovat luoneet kunnan omalle päätöksenteolle muutospaineita. Toisaalta voidaan myönteisenä seikkana todeta, että Sipoolla, päinvastoin kuin monilla muilla kunnilla, on useita vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Kuntaa voidaan kehittää painottaen eri tavoin sen osa alueita. Koska todellisia vaihtoehtoja on monia, on tämän yleiskaavaprosessin ja sen lopputuloksena olevan Sipoon ensimmäisen koko kunnan alueen kattavan yleiskaavan merkitys erityisen suuri. Yleiskaava osoittaa sekä sipoolaisille että koko seudulle, minkälainen on Sipoon tuleva maankäyttö ja sen suhde seudun alue ja yhdyskuntarakenteeseen. Sipoon kunta on tehnyt naapurikuntien, maakuntaliittojen ja eri viranomaistahojen kanssa laajaa yhteistyötä koko 2 luvun ajan. 6
Sipoo kuuluu Itä Uudenmaan liittoon. Maakunnan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa. Sipoon kunta on aloittanut neuvottelut liittymisestä Uudenmaan liiton jäseneksi. Liittyminen on käytännössä ajankohtaista vasta yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Helsingin seudun 14 kuntaa ovat hyväksyneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan seudulle laaditaan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia, MAL strategia. Strategialla haetaan ratkaisuja seudun asuntotuotannon haasteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen, maankäytön kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja tukea asuntotuotantoon tarvittavien maaalueiden käyttöön saamiseksi. Yhteistyötä voidaan vaiheittain syventää ja laajentaa kumppanuudella valtion kanssa. (Sipoon yleiskaava 225, Rakennemallit, Kehityskuva osa 1, 14.8.26) 1.2 Yleiskaavalliset lähtökohdat Yleiskaavoituksen johtoajatuksena on laatia koko kunnan alueelle luonteeltaan strateginen ja yleispiirteinen yleiskaava, joka kuitenkin ohjaa osaltaan taajamien ulkopuolella tapahtuvaa rakentamista ja muuta maankäyttöä. Yleiskaava ei ole luonteeltaan ns. aluevarauskaava, joka osoittaisi yksityiskohtaisesti tulevan maankäytön. Tarkempi rakentamisen ohjaus toteutetaan erillisillä kyläalueiden osayleiskaavoilla ja taajamien asemakaavoilla, joiden laatimista yleiskaava ohjaa. Asema ja osayleiskaava alueiden ulkopuolella koko kunnan yleiskaavan tehtävänä on ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kaavan on siis toisaalta oltava ensisijaisesti yleispiirteinen, mutta toisaalta riittävän yksityiskohtainen, jotta se voisi hajaasutusalueilla ohjata yksittäisiä rakentamis ym. hankkeita. Keskeinen tavoite yleiskaavatyössä on osoittaa Sipoon tuleva yhdyskuntarakenne. Yleiskaavan on tarkoitus keskittyä kunnan maankäytön kehittämisen strategioihin ja periaatteisiin. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Yleiskaavan ohjevuosi on 225. Vuoden 25 lopussa Sipoon asukasmäärä oli 18 719. Kunta varautuu noin 4 uuteen asukkaaseen vuoteen 225 mennessä. Yleiskaavatyön tarkoituksena on Sipoon yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen suunnittelu sipoolaisista lähtökohdista osana kehittyvää Helsingin seudun ja Itä Uudenmaan aluerakennetta. Yleiskaavalla sovitetaan yhteen erilaisia toimintoja kuten asuminen, kauppa, työpaikat, virkistys, suojelu ja liikenne. Sipoo 22 tavoitesuunnitelmassa kunnanvaltuusto on valinnut seuraavan vision pitkän aikavälin kehittämistyön lähtökohdaksi: Sipoo on itsenäinen, kaksikielinen, luonnonläheinen ja uudistushakuinen kunta, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Kuntavisiosta on johdettu seuraavat päätavoitteet: korkeatasoinen elinympäristö tasapainoinen väestönkasvu ja väestörakenne vireä ja monipuolinen elinkeinoelämä vahva yhteisöllisyys ja kuntaidentiteetti lisääntyvä kuntien välinen yhteistyö monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta osaava, sitoutunut ja hyvin johdettu henkilöstö vakaa talous Maankäyttöstrategia: Kaavoitamme Sipoota toivotun kehityskuvan toteuttamiseksi. Vaalimme kaunista luonnon ja kulttuuriympäristöä, joka on perintö aikaisemmilta sukupolvilta. 7
Elinkeinostrategia: Pyrimme lisäämään yksityisten palvelujen ja työpaikkojen tarjontaa kasvavalle väestölle. Seuraavaan on koottu Sipoo 22 tavoitesuunnitelman mukaiset maankäytön ja ympäristön keskeiset tavoitteet ja toimenpide ehdotukset. Helsingin seudun jatkuvan kasvun johdosta tulee asutus leviämään metropolialueen ulkopuolelle. Eri asumismuotoja tarjoavat houkuttelevat asuinalueet yhdessä hyvien liikenneyhteyksien kanssa vetävät puoleensa asukkaita. Sipoon sijainti, liikenneyhteydet ja vehreä luonnonympäristö meren ja rannikkomiljöön läsnäolo lisäävät kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Ympäristönäkökohdat huomioidaan kaikessa toiminnassa kehitettäessä hyvin toimivaa yhdyskuntaa hyvin suunniteltuine yhdyskuntarakenteineen. Kunta valvoo ja edistää ympäristönsuojelua siten, että asukkaille voidaan turvata viihtyisä ja virikkeinen elinympäristö ja siten, että luonnonvaroja käytetään järkevästi. Taajamat ja haja asutusalueet täydentävät toisiaan ja täyttävät ihmisten erilaiset toiveet asuinympäristöstä. Erityisesti luonnon tai kulttuuriympäristön kannalta merkittävät maa ja metsätalousalueet säilytetään rakentamattomina luontokokonaisuuksina. Perusajatuksena on säilyttää laajat rakentamattomat metsä ja peltoalueet ja harvaan asuttu jokimaisema. Asutus keskitetään taajama alueille ja nykyisiin kyläkeskuksiin. Maaseutualueet säilytetään maaseutuna kuitenkin siten, että kyläkeskukset säilyvät elinvoimaisina. Saaristoalueisiin kiinnitetään maankäyttöä suunniteltaessa erityistä huomiota, koska niillä on merkitystä suurten ympäristöarvojen ja virkistyskäytön kannalta sekä mahdollisena elinkeinolähteenä. Lisäämällä kaavoitettujen tonttien tarjontaa vähennetään yhdyskuntarakenteen hajautumista. Asuinalueita rakennettaessa varmistetaan monipuolinen väestörakenne. Asuinalueita kaavoitettaessa varataan maa alueita sekä peruspalveluihin että vapaa ajantoimintoihin liittyviä toimintoja varten. Uusia työpaikka alueita (esim. Bastukärr) kaavoitetaan ja Sipoonlahden teollisuusaluetta laajennetaan moottoritien varteen. Yritysten kanssa lisätään asuntojen sekä palvelu ja liikerakennusten tuotantoa koskevaa yhteistyötä. Kaavoitusta, maa alueiden ostoa ja myyntiä koskevat maapoliittiset periaatteet vahvistetaan. Kunta varmistaa maapoliittista asemaansa ja maaomaisuuden ja riittävän tonttivarannon saatavuutta laatimalla maapoliittisen ohjelman. On oltava selkeät pelisäännöt siitä, mitä kunta ostaa ja myy sekä minkä alueiden osalta kunta solmii maankäyttösopimuksia. Näiden tulee olla kunnan etujen mukaisia. Kunta hankkii omistukseensa ja kaavoittaa riittävästi maata voidakseen toteuttaa erilaisia palveluhankkeita järkevästi. Kaikessa kaavoituksessa otetaan huomioon, että infrastruktuuria tullaan laajentamaan väestönkasvun myötä. (Sipoon yleiskaava 225, Rakennemallit, Kehityskuva osa 1, 14.8.26) Kunnanvaltuuston päätöksessä 28.8.26 on asetettu tavoitteet yleiskaavan sisällölle: Vaihtoehdon / suunnitelman johtoajatus: Yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen voimakkaasti sekä Keski että Lounais Sipoossa. Rakennemallin liikenne ja maankäyttöratkaisujen mukainen väestökapasiteetti on 6 uutta asukasta. Kunta varautuu enintään 4 uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 225 mennessä. Lounais Sipoon ja 8
Nikkilä Talma vyöhykkeen aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudulla tarvittavaan liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun sekä kunnan maanomistukseen. Nikkilä, Martinkylä, Talma ja Kerava muodostavat nauhamaisen taajamarakenteen. Lounais Sipoossa alueet liitty vät kiinteästi Helsingin ja Vantaan alue ja yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen joukko /raideliikenteeseen. Työpaikka alueet osoitetaan Bastukärriin, Lounais Sipooseen Vuosaaren sataman vaikutuspiiriin, Sipoon lahden työpaikka alueelle sekä Kilpilahti Savijärvi kehittämisvyöhykkeellä sijaitseville Mömossenin alueelle ja Boxin itäpuoliselle alueelle sekä Pohjois Paippisiin. Rakenne: Suuralue 1: Paippinen Linnanpelto Pohjois Paippisiin osoitetaan uusi työpaikka alue. Haarajoen asema lisää rakentamispaineita haja asutusalueelle, mutta hajarakentamista ohjataan kyläkeskusten läheisyyteen. Suuralue 2: Nikkilä Talma Asutus sijoittuu Nikkilän ja Talman uusille asemakaava alueille. Nikkilän taajamarakenne tiivistyy. Talman alueelle muodostuu oma palvelukeskusta. Nikkilän ja Talman taajamat kohtaavat Martinkylän alueella. Bastukärriin on osoitettu uusi työpaikka alue. Suuralue 3: Hindsby Itäsalmi Itäsalmen laajentuva yhdyskuntarakenne tukeutuu raideliikenteeseen. Itäsalmessa on oma palvelukeskuksensa. Alueen lounaisosassa on uusi työpaikka alue Vuosaaren sataman vaikutuspiirissä. Sipoonkorven laajan yhtenäisen metsäalueen luontoarvot ja ekologiset yhteystarpeet huomioidaan. Talosaari osoitetaan selvitysalueeksi. Suuralue 4: Box Uusi työpaikka alue alueen pohjoisosassa ja Kilpilahden uuden eritasoliittymän ympärillä. Boxin osayleiskaava alueella ohjaus perustuu osayleiskaavaan. Rakenne säilyy kylämäisenä ja rakentaminen ohjataan kyläkeskusten läheisyyteen. Suuralue 5: Söderkulla Asutus sijoittuu Taasjärven ympäristön ja Hansaksen laajennusalueille. Västerskogin ja Massbyn alueella rakenne säilyy kylämäisenä ja rakentaminen ohjataan kyläkeskusten läheisyyteen. Västerskogin osayleiskaava alueella oh jaus perustuu osayleiskaavaan. Suuralue 6: Rannikko ja Saaristo Ei olennaisia muutoksia. Rakenne ei muutu, rakentamisen ohjaus perustuu rannikon ja saariston osayleiskaavaan. Mallin suhde 25 vuoden takaiseen kehitykseen: Henkilöjunaliikenne Keravan ja Nikkilän välisellä radalla otetaan uudestaan käyttöön ja uusi asuinrakentaminen keskitetään Talman ja Nikkilän asema kaavoitetuille alueille. Raideliikenne pääkaupunkiseudun ja Itäsalmen välillä toteutetaan ja uutta asuinrakentamista keskitetään Itäsalmeen asemakaavoitetuille alueille. Lounais Sipoon ja Nikkilä Talma vyöhykkeen aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudulla tarvittavaan liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun sekä kunnan maanomistukseen. Hajarakentaminen vähenee merkittävästi. (Yleiskaavaluonnoksen selostus 13.2.27) 9
1.3 Yleiskaavatyön eteneminen Sipoon yleiskaava 225 saatettiin vireille 27.1.25. Yleiskaavatyössä laadittiin vuonna 25 kuusi rakennemallia, jotka toimivat pohjamateriaalina yleiskaavan kehityskuvan ja yleiskaavan laadinnassa. VTT arvioi Sipoon yleiskaavan 225 rakennemallien vaikutukset alkuvuonna 26. Työn yhteydessä muodostettiin ja arvioitiin kaksi lisämallia, joissa kunnan väestömäärää lisättiin 4 asukkaalla seudullisten kasvupaineiden huomioonottamiseksi. Sipoon kunnassa laadittiin rakennemalleista käydyn keskustelun perusteella uusi rakennemalli V. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi elokuussa 26 mallin yleiskaavatyön pohjaksi ja päätti 4 uuden asukkaan kasvutavoitteesta vuoteen 225 mennessä. Rakennemallin V pohjalta on laadittu yleiskaavaluonnos ja arvioitu sen vaikutukset. Sipoon kunnan tavoitteena on hyväksyä yleiskaavaluonnos vuonna 27. 1
1.4 Rakennemallit Sipoon kunnassa on laadittu yleiskaavatyön yhteydessä kaikkiaan 9 rakennemallia: A, B, C, D, E, F, C1, D1 ja V. Kuvassa 1 esitetään mallien rakenne. 11
Kuva 1. Sipoon yleiskaavan 225 rakennemallit. Malli C1 on rakenteeltaan samanlainen kuin malli C ja malli D1 samanlainen kuin malli D. Yleiskaavaluonnos pohjautuu malliin V. (Sipoon kunta) 12
1.5 Rakennemallien vaikutukset Rakennemallien vaikutusten arviointi on esitetty VTT:n tutkimusraportissa (Wahlgren & Halonen 26) ja rakennemallia V koskevassa muistiossa ja kalvosarjassa (Wahlgren 26). Tässä kuvataan vain lyhyesti tarkastellut mallit ja niiden arvioidut vaikutukset. Rakennemallien vaikutusten arviointiraportin (Wahlgren & Halonen 26) mukaan taloudellisten ja ekologisten vaikutusten osalta mallit jakautuvat kahteen ryhmään: edullisimpia ovat mallit C, D ja E sekä lisämallit C1 ja D1. Mallien keskinäinen järjestys riippuu tarkastelutavasta (kokonaisvaikutus, asukasta tai kerrosalaa kohden laskettu vaikutus). Näissä malleissa asutus painottuu taajama alueille, jolloin verkostopituudet ovat lyhemmät kuin hajarakentamisessa. Raideliikenne muodostaa joukkoliikenteen rungon. Kulkutapajakauma on joukkoliikennepainotteisempi kuin malleissa A, B ja F. Kuntatalouden kannalta kaikissa vaihtoehdoissa joudutaan rakentamaan uusia päiväkoteja ja kouluja. Vaihtoehdoissa ei näyttäisi kuitenkaan syntyvän kustannuskynnyksiä, koska nykyinen kapasiteetti voidaan hyödyntää kaikissa malleissa. Suurimmat kunnallistekniikan kustannukset syntyvät malleissa A, B ja F, joissa on hajanaisemman rakentamisen vuoksi pitkät verkostot. Kuntatalouden kannalta edullisimmat ovat mallit C, D ja E sekä lisämallit C1 ja D1. Raideliikennehankkeet mukaan lukien näyttää siltä, että näissä malleissa kunnan mahdollisilla maanmyyntituloilla voitaisiin periaatteessa kattaa kunnan investoinnit. Tämä edellyttää aktiivista maapolitiikkaa. Kaikissa malleissa on mahdollista muodostaa hyvää, terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. Kaikissa malleissa on myös mahdollista ottaa huomioon Sipoon tärkeät rakennusperintö ja kulttuurikohteet sekä maisemalliset erityispiirteet. Sipoonkorven tarkastelualueen säilyttäminen nykytilassaan on ollut lähtökohtana kaikkia malleja laadittaessa. Tästä poiketen malleissa D ja D1 uusi asutus kuitenkin sijoittuu osittain Sipoonkorven tarkastelualueelle ja alueen reunaosia otetaan asutuskäyttöön. Näin ollen mallit eivät säilytä Sipoonkorven tarkastelualueen reunaosia nykytilassaan. Mallit myös heikentävät ekologisia yhteyksiä Sipoonkorvesta meren suuntaan. Se, millaiseksi elinympäristö lopulta muodostuu ja minkälaiset vaikutukset mallien toteuttamista aiheutuvat, riippuvat paljolti jatkosuunnittelusta. Useat vaikutukset on aiheellista arvioida yleiskaavan jatkotyön yhteydessä. Tärkeintä on, että valittava rakennemalli tai niiden yhdistelmä antaa mahdollisuuden jatkosuunnitteluun niin, että voidaan saavuttaa hyviä ja välttää haitallisia vaikutuksia. Mallit näyttävät jakautuvan kahteen ryhmään: useimmilta vaikutuksiltaan edullisimpia ovat mallit C, C1, D, D1 ja E. Jatkotyössä voisi olla edullista muokata näiden tai näiden osien yhdistelmää. Rakennemallin V arvioinnin mukaan malli V yhdistää mallien C1 ja D1 edut: raideliikennehankkeiden toteuttamisen ja asutuksen keskittämisen taajamiin ja kyläalueille sekä niiden suhteellisen tehokkaan rakentamisen. Mallissa on määritelty yhtenäiset laajat metsäalueet ja viheryhteydet ja sillä voidaan edistää luonto ja virkistys sekä kulttuuriarvojen säilymistä. Kuvissa 2 13 esitetään rakennemallien yhdyskuntataloudellisten ja ekologisten vaikutusten arviointituloksia. Vaikutukset on arvioitu koko elinkaaren ajalta eli laskettu 5 vuoden ajalta. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että yleiskaavatyön pohjaksi laadittu malli V on vaikutuksiltaan edullinen verrattuna aikaisempiin rakennemalleihin. 13
KUSTANNUKSET ASUKASTA KOHDEN KOSTNADER PER INVÅNARE 4 35 1 euroa/invånare 1 euro/invånare 3 25 2 15 1 Liikenne/Trafik Puistot ym./parker mm. Televerkko/Telenät Sähköverkko/Elnät Kaukolämpöverkko/Fjärrvärmenät Vesihuoltoverkko/Vatten och avloppsnät Kadut ja tiet/gator och vägar Muut toimitilat/andra lokaler Koulut/Skolor Päiväkodit/Daghem Asuinrakennukset/Bostadsbyggnader Maanhankinta/Jordanskaffning 5 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 2. Kokonaiskustannukset uutta asukasta kohden. KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN FÖRDELNING AV KOSTNADER 9 8 7 6 Milj. euroa Milj. euro 5 4 3 Yritykset/Företag Kunta/Kommunen Asukkaat/Invånare 2 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 3. Kustannusten jakautuminen eri osapuolille. 14
KUNNAN KUSTANNUKSET KOMMUNENS KOSTNADER 7 6 5 Milj. euroa Milj. euro 4 3 Puistot ym./parker mm. Vesihuoltoverkko/Vatten och avloppsnät Kadut ja tiet/gator och vägar Koulut/Skolor Päiväkodit/Daghem Maanhankinta/Jordanskaffning 2 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 4. Kunnan kustannukset sektoreittain. KUNNAN KUSTANNUKSET UUTTA ASUKASTA KOHDEN KOMMUNENS KOSTNADER PER NYA INVÅNARE 6 5 1 euroa/asukas 1 euro/invånare 4 3 2 Käyttö ym. kustannukset/drift mm. kostnader Investoinnit/Investeringar 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 5. Kunnan kustannukset uutta asukasta kohden kustannuslajeittain. 15
KUNNAN INVESTOINNIT JA MAANMYYNTITULOT KOMMUNENS INVESTERINGAR OCH MARKFÖRSÄLJNINGSINKOMST 1 9 8 Milj. euroa Milj. euro 7 6 5 4 3 Maanhankinta/Jordanskaffning Päiväkodit/Daghem Koulut/Skolor Kadut ja tiet/gator och vägar Vesihuoltoverkko/Vatten och avloppsnät Puistot ym./parker mm. Raideliikennehankkeet/Spårtrafikprojekt Maanmyyntitulot/Markförsäljningsinkomst 2 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 6. Kunnan investoinnit (ml. raideliikennehankkeet) ja maanmyyntitulot. KUNNAN INVESTOINNIT JA MAANMYYNTITULOT KOMMUNENS INVESTERINGAR OCH MARKFÖRSÄLJNINGSINKOMST 1 9 8 7 Milj. euroa Milj. euro 6 5 4 Investoinnit/ Investeringar Maanmyyntitulot/Markförsäljningsinkomst 3 2 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 7. Kunnan investoinnit (ml. raideliikennehankkeet) ja maanmyyntitulot. 16
ENERGIANKULUTUS ENERGIFÖRBRUKNINGEN 16 14 12 MWh/asukas MWh/invånare 1 8 6 Liikenne Trafik Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader 4 2 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 8. Energiankulutus asukasta kohden. RAAKA AINEIDEN KULUTUS RÅVARUFÖRBRUKNINGEN 7 6 5 Kg/asukas Kg/invånare 4 3 Liikenne Trafik Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader 2 1 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 9. Raaka aineiden kulutus asukasta kohden. 17
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VÄXTHUSGASUTSLÄPP 4 35 3 Tonnia/asukas Ton/invånare 25 2 15 Liikenne Trafik Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader 1 5 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 1. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden. MUUT PÄÄSTÖT ANDRA UTSLÄPP 5 45 4 35 Kg/asukas Kg/invånare 3 25 2 15 Liikenne Trafik Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader 1 5 A B C D E F C1 D1 V VTT 26 Kuva 11. Muut päästöt asukasta kohden. 18
VEDENKULUTUS JA JÄTEVEDET VATTENFÖRBRUKNINGEN OCH AVFALLSVATTEN 4 35 1 litraa/asukas 1 liter/invånare 3 25 2 15 1 Muut/ Andra WC 5 A B C D E F C1 D1 V VTT Kuva 12. Vedenkulutus ja jätevedet asukasta kohden. JÄTTEET ASUKASTA KOHDEN AVFALL PER INVÅNARE 25 2 Kg/asukas Kg/invånare 15 1 Talousjäte/Hushållsavfall Rakennusjäte/Byggnadsavfall 5 A B C D E F C1 D1 V VTT Kuva 13. Jätteiden määrä asukasta kohden. 19
2. Yleiskaavaluonnos Kuvassa 14 esitetään yleiskaavaluonnoskartta ja kuvassa 15 käytetty suuraluejako. Kuva 14. Sipoon kunnan yleiskaava 225. Yleiskaavaluonnos. 2
Kuva 15. Sipoon kunnan yleiskaava 225. Suuraluejako. Sipoon yleiskaavoitukseen liittyviä keskeisiä suunnitteluperiaatteita ovat: 1. Yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen tiiviillä ja matalalla rakenteella 2. Kunta varautuu 4 uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 225 mennessä 3. Lounais Sipoon ja Nikkilä Talma vyöhykkeiden aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun sekä kunnan maanomistukseen 4. Työpaikka alueita osoitetaan liikenteellisesti ja toiminnallisesti kiinnostaviin paikkoihin 5. Rakentamisen ohjauksessa on neljä erilaista vyöhykettä: asemakaavoitettavat alueet, kyläalueet ja hajarakentamisen sekä kulttuuri ja luonnonympäristön alueet 6. Eri alueiden toteutus tehdään alueiden sisäisellä rahoituksella, kullakin alueella oma konseptinsa 7. Arvokkaat kulttuuri ja luonnonmaisemat turvataan. 21
3. Yleiskaavaluonnoksen vaikutukset 3.1 Asukkaat ja työpaikat Asukasmäärä lisääntyy 39 95 asukkaalla. Uusia asuntoja rakennetaan kaikkiaan 15 98 kpl ja niiden kerrosala on 1 995 k m2. Asukasmäärän kehitys vuosina 25 225 suuralueittain ja 5 vuotiskausittain esitetään kuvissa 16 19. SIPOON VÄESTÖ 25 225 BEFOLKNINGEN I SIBBO 6 5 4 Asukkaita Invånare 3 2 Suuralue Storområde 5 Suuralue Storområde 4 Suuralue Storområde 3 Suuralue Storområde 2 Suuralue Storområde 1 1 25 21 215 22 225 VUODET ÅR Kuva 16. Asukasmäärän kehitys. SIPOON VÄESTÖ 25 225 BEFOLKNINGEN I SIBBO 25 2 Asukkaita Invånare 15 1 25 21 215 22 225 5 Suuralue Storområde 1 Suuralue Storområde 2 Suuralue Storområde 3 Suuralue Storområde 4 Suuralue Storområde 5 SUURALUEET STOROMRÅDEN Kuva 17. Asukasmäärän kehitys suuralueittain. 22
VÄESTÖKEHITYS SUURALUEITTAIN 25 225 UTVECKLINGEN AV BEFOLKNINGSMÄGDEN ENLIGT STOROMRÅDE 25 225 25 2 Asukkaita Invånare 15 1 Suuralue Storområde 1 Suuralue Storområde 2 Suuralue Storområde 3 Suuralue Storområde 4 Suuralue Storområde 5 5 25 1 21 2 215 3 22 4 225 5 VUODET ÅR Kuva 18. Asukasmäärän kehitys suuralueittain. VÄESTÖNMUUTOS 25 225 ÄNDRINGEN AV BEFOLKNINGEN 12 1 8 Asukkaita Invånare 6 4 Suuralue Storområde 1 Suuralue Storområde 2 Suuralue Storområde 3 Suuralue Storområde 4 Suuralue Storområde 5 2 25 21 1 21 215 2 215 22 3 22 225 4 VUODET ÅR Kuva 19. Asukasmäärän lisäys suuralueittain. Asukkaiden määrä lisääntyy eniten suuralueilla 2 ja 3. Suuralueen 2 asukasmäärä kasvaa suuraluetta 3 nopeammin, pääasiassa vuoteen 22 mennessä, kun suuralueen 3 väestömäärä lisääntyy voimakkaasti vuoden 22 jälkeen. Asunnot sijoittuvat asemakaava alueiden rivi ja pienkerrostaloihin (AKR) ja omakotitaloihin (AOak) sekä kylämäiseen asutukseen omakotitaloihin (AOkylä). Rivi ja pienkerrostalojen keskimääräinen asuntokoko on 1 k m2 ja omakotitalojen 2 k m2. Asuntokuntakoko on 23