L PSEMME. Oma rakas meidän perhe. Turvaa koulutielle. Kannusta lasta liikkumaan. Apua oppimisvaikeuksiin. MLL 90 v -juhlanumero 3/2010

A L PSEMME Turvaa koulutielle Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 3/2010 Apua oppimisvaikeuksiin Kannusta lasta liikkumaan MLL 90 v -juhlanumero Oma rakas meidän perhe

Pääkirjoitus 17.9.2010 Jenkki Professional Suomen suosituin täysksylitolipurukumi UUTUUS Eteenpäin! V uosijuhla on oikea hetki pysähtyä hetkeksi ihailemaan kaikkea, mitä yhdessä on saatu aikaan. Se on oikea hetki myös katsoa eteenpäin. Maailma muuttuu ympärillämme. Kuten puheenjohtajamme tämän lehden haastattelussa toteaa, yksi MLL:n tärkeimmistä tehtävistä juuri nyt on olla kuulolla. Tunnistaa asioita, jotka ovat hyvin, mutta myös niitä, jotka voivat uhata lasten kasvurauhaa tai vaikeuttaa vanhemmuutta. Lasten hyvinvointi ei ole saavutettu etu. Se rakentuu tai murenee sen mukaan, mitä me aikuiset teemme ja päätämme, miten arjen keskellä valitsemme. Hyvää kehitystä on jatkuvasti tuettava. Haasteisiin on etsittävä ripeästi ratkaisuja. Vaikka maailma muuttuu, lapsen ja nuoren perustarpeet pysyvät samoina. Lapsella on oikeus olla pitkään lapsi, leikkiä, tutkia, kysellä ja oppia. Lapsen pitää saada vanhemmiltaan hoivaa ja huolenpitoa ja olla suojassa aikuisten asioilta. Nuorilla on oikeus itsenäistyä rauhassa oman perheen kanssa vanhempien sukupolvien käsityksiä ja rajoja testaten. Vanhempana oleminen on ihmisen elämän ainutlaatuisimpia ja tärkeimpiä tehtäviä. Se on ihanaa ja haastavaa ja ansaitsee vahvan tuen yhteiskunnalta. Suomessa on tehty pitkäjänteisesti työtä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkittua tietoa asiasta on enemmän kuin koskaan aiemmin. Kokemuksia toimivista perhepalveluista on olemassa. Koulumme kelpaa malliksi muillekin. Eteenpäin katsoessa tavoitteeksi sopii, että tulevaisuudessa Suomi on maailman lapsimyönteisin maa, josta haetaan mallia myös lasten ja nuorten terveydenhoidolle ja vanhempien tukemiselle. Jotta tavoite toteutuisi, meidän aikuisten on otettava yhteisesti vastuu kaikista lapsista ja nuorista. Aikuisten on huomioitava lapsen etu päätöksissään ja valinnoissaan. Lapset, jotka saavat nauttia turvallisesta ja hyvästä lapsuudesta, osaavat luoda sitä myös omille lapsilleen. Hyvät mallit siirtyvät eteenpäin, siksi niistä on pidettävä kiinni. Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Oma rakas meidän perhe Lapsiperheitä on monenlaisia 15 Puheenjohtajalta 16 Lasten liikunta ulkoistuu 20 Kun oppiminen takkuaa Oppimisvaikeudet tulisi tunnistaa varhain 24 Pitäisikö puuttua? 26 Nuuska koukuttaa 29 Isän kynästä 30 Lapsuuden lauluja ja leikkejä Näin laulettiin ja leikittiin 1970 80-luvuilla 32 Turvallisesti kouluun 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Näin näytellään ja katsotaan teatteria! 40 90 vuotta lasten hyvälle huomiselle 44 Yhdistyksissä on MLL:n voima 46 Aina uusien vanhempien rinnalla 49 Äidiltä äidille 52 Poimitut 54 Kirjoissa & kansissa 55 Lasten asialla 56 Jäsensivut Leaf tukee MLL:n työtä Leaf - Terveiden hampaiden asialla jo vuodesta 1975 LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Harri Mäenpää Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, 00531 Helsinki, p. 075 324 5571, lapsemme@ mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: www.mll.fi, p. 075 324 5545. Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie 6, 00210 Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) 682 0400, jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) 682 0100, jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@ bouser.fi. Lapsemme 4/2010 ilmestyy 19.11.2010 Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN 0358-7908 Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 40. vuosikerta. Lapsemme 3/2010 3

YHTEISTYÖSSÄ Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kuva: Colourbox Sarjakuvia sankareista Koulurauha-ohjelma järjesti tänä vuonna sarjakuvakilpailun. Koulun arjen sankareista kertovien tarinoiden alakoululaisten sarjan voitti raisiolainen Miia Matala-aho ja yläkoululaisten sarjan kauhavalainen Linnea Viljamaa. Kilpailuun osallistui yhteensä 503 sarjakuvaa. Palkittuja töitä voi katsella osoitteessa www.koulurauha.fi Muistathan MLL:n adressit ja korusähkeet www.mll.fi/verkkokauppa UUDET JULKAISUT Terveys- ja huolenpitolehtiset uudistuivat Terveys ja hyvinvointi-lehtisissä muistutetaan 0 12-vuotiaan lapsen terveen kasvun ja hyvinvoinnin tekijöistä: monipuolisesta ravinnosta, riittävästä liikunnasta ja unesta, puhtaudesta sekä turvallisuudesta mediakasvatusta unohtamatta. Tilaukset www.mll.fi/kauppa Haettavana rahaa perhekahviloille MLL:n pitkäaikainen yhteistyökumppani Piltti haluaa tukea perhekahviloita ja lahjoittaa tänä syksynä yhteensä 20 000 euron arvosta stipendejä MLL:n perhekahvilatoiminnalle. Piltin 100 1000 euron arvoisia stipendejä voivat hakea kaikki MLL:n paikallisyhdistykset, jotka ylläpitävät perhekahvilaa tai suunnittelevat sen perustamista. Hakemuslomake ja lisätietoja löytyvät osoitteesta www.piltti.fi Anna toisenlainen n lahja Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lisää tavaraa, voit pyytää ystäviäsi lahjoittamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille: Nordea 159630-400400 ja kirjoittamaan tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/ Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p. 075 3245 485/Leila Mikkola tai sähköpostitse leila.mikkola@mll.fi. TERVEYS JA HUOLENPITO 4 6 v Leikki-ikäinen TERVEYS JA HUOLENPITO 7 9 v Pieni koululainen YHTEISTYÖSSÄ Klikkaa liitolle Sharewood.org on suomalainen verkkoyhteisö, jonka välityksellä jokainen voi tukea MLL:n työtä helposti ja maksutta. Sharewoodin käyttäjänä osallistut samalla elämyspalkintojen arvontaan. Vastaanottamalla mainoksia sinua kiinnostavista aiheista, ohjaat yritysten avustusvaroja MLL:lle. Käyttäjäksi rekisteröidytään osoitteessa sharewood.org. Valitse tuen kohteeksi MLL ja kerro, mitkä asiat kiinnostavat sinua. 90-vuotias MLL juhlii MLL täyttää 90 vuotta 4.10.2010. Syntymäpäivän kunniaksi järjestetään Helsingissä juhlaseminaari, jossa pohditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentumista monesta eri näkökulmasta. Puhujina ovat elokuvaohjaaja Klaus Härö, korkeimman oikeuden presidentti Pauline Koskelo, arkkiatri Risto Pelkonen sekä professori Tuula Tamminen. Koko maassa 90-vuotisjuhla näkyy Perheen viikon tapahtumina. Perheen viikon teema on Onni löytyy arjesta turva löytyy sylistä, jota kukin yhdistys voi nostaa esiin haluamallaan tavalla. Eri puolilla maata on luvassa monenlaista iloisia tapahtumia kuten piirustusnäyttelyjä, liikuntatapahtumia, lastenkonsertteja, perheretkiä, avointen ovien päiviä, vanhempainiltoja, luentoja, satutunteja, naamiaisjuhlia, nuorteniltoja, askarteluiltoja ja vaikuttajatapaamisia ja paljon muuta. Katso tarkemmin oman paikallisyhdistyksesi nettisivuilta. Jäsen, tarkkaile postiasi MLL postittaa lähiviikkoina jokaiseen jäsentalouteen viisi Juhla-arpaa, joilla liitto kerää varoja MLL:n työlle lasten hyväksi. Lunastamalla arvat voit voittaa esim. henkilöauton, matkalahjakortin, polkupyörät koko perheelle tai jonkun muun 100 000 upeasta voitosta. Voit myös myydä arpoja ystävillesi ja tukea näin lasten hyväksi tehtävää työtä. Tarkkaile postiasi ja osallistu Juhlaarpajaisiin! Juhla-arpa Katso, mitä lähellä tapahtuu: www.mll.fi/paikallisyhdistykset KIITOS Kevätilo-keräykseen osallistuneille! Paikallisyhdistykset ja piirit keräsivät toimintaansa yhteensä 130 000 euroa. Parhaimpina kerääjinä palkittiin Köyliön ja Varkauden yhdistykset. 5 e MLL täy ää 90 vuo a! Ostamalla Juhla-arvan tuet MLL:n työtä hyvän ja turvallisen lapsuuden puolesta. Raaputa ja katso voi tko jonkin tuhansista voitoista Raaputa ja katso voi tko leh pake n Mikäli löysit kolme leh voi o-symbolia, ras ta haluamasi leh pake seuraavista vaihtoehdoista. Ko vinkki Talo & Ko Trendi Tarkistus 12345671 000001 Tarkistus 12345672 MLL 90 v Vahvuutta vanhemmuuteen Pääsihteerin pohdintoja elämän taitekohdista Elämässä vaikeat ja ihanat asiat ovat toisinaan saman lantin kaksi puolta. Vanhempana on helppo kokea iloa ja ylpeyttä siitä, että lapsi kasvaa ja kehittyy. Samalla lapsen kehittyminen voi herättää myös haikeita tunteita. Muistan, kuinka hämmästyttävän nopeasti vauvasta tuli taapero, ja kuinka salaa kyynelehdin kun esikoinen aloitti koulutaipaleensa. Tunsin, että pikkulapsivaihe on auttamattomasti ohi. Koulun alku onkin lapsen kehityksen kannalta merkittävä taitekohta. Kavereiden merkitys kasvaa, ja lapsi ryhtyy paaluttamaan omaa reviiriään: ovelle ilmestyy kyltti joka kehottaa koputtamaan. Vanhempana tajuaa, että lapsella on nyt ihan oma, sosiaalinen elämä. Ja silti: pieni koululainen voi olla topakka ja osaava, mutta myös hajamielinen tai ehkä arka. Hän tarvitsee vanhempansa tukea vielä pitkään. Elämän taitekohdissa ison täytyy saada olla myös pieni ja osaavankin täytyy saada tarvita apua. Pärjääväkin tarvitsee syliä ja hellyyttä. Mirjam Kalland Verkkokoulu odottaville MLL on aloittanut viisivuotisen Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää uudenlainen perheryhmätoimintamalli. Ryhmässä vahvistetaan vanhempien kykyä ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Hanke toteutetaan MLL:n piireissä yhteistyössä kokeilukuntien neuvoloiden kanssa. Parhaillaan MLL kouluttaa perheryhmien ohjaajia, joina toimivat sekä kuntien että MLL:n piirien työntekijät. Hankkeen isona tavoitteen on levittää ja juurruttaa toimintamalli vähitellen koko maahan. Vahvuutta vanhemmuuteen hankkeen rahoittaa RAY. Se toteutetaan yhteistyössä Folkhälsanin, Ensi- ja turvakotien liiton ja THL:n lanssa. Lisätietoja: www.mll.fi/perheille/vahvuuttavanhemmuuteen MLL aloittaa syyskuun lopussa verkkokoulukokeilun lasta odottaville vanhemmille. Verkkokoulu tukee neuvolasta saatua ohjausta ja tarjoaa vanhemmille areenan keskustella toisten vanhempien kanssa. Asiantuntijat vastaavat myös vanhempien lähettämiin kysymyksiin. Kuusi viikkoa kestävään kouluun on koottu perheitä eri puolilta Suomea. Vuoden vaihteessa järjestetään toinen verkkokoulu pienten lasten vanhemmille. Verkkokoulu on yhteistyöhanke, johon osallistuvat myös Ensi- ja turvakotien liitto, Jyväskylän yliopisto, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Sydänliitto ja THL. Kuva: Colourbox 4 Lapsemme 3/2010 Onnittelemme ja kiitämme kaikkia ansiomerkillä palkittuja MLL-aktiiveja. www.mll.fi/mll/organisaatio/ansiomerkit Lapsemme 3/2010 5

Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kampanjoita MLL:n hyväksi Monena lahjoittaa jokaisesta kampanjaaikana 1.10.2009 31.12.2010 myydystä Clip- tai Monena-naulakosta 3 % MLL:n koulukiusaamisen vastaiselle työlle. Pilkkoset Oy lahjoittaa MLL:lle nimetystä sukkapaketista 0,50 e koulukiusaamisen vastaiselle työlle. Varta tukee MLL:n työtä lasten ja lapsiperheiden hyväksi lahjoittamalla jokaisesta 1.9.-31.12.2010 välisenä aikana kampanjatelineestä myydystä paristopakkauksesta sentin MLL:lle. Helsinki Motorsport Weekend -tapahtumassa 7.-8.8. tähtikuljettajat lahjoittivat ajotavaroita syksyllä pidettävään huutokauppaan, jonka tuotto annetaan lyhentämättömänä Hyvä alku koulutielle -kampanjaan sekä MLL:n valtakunnallisen työn kehittämiseen. Univisio lahjoittaa jokaisesta vuonna 2010 myydystä Olivia-malliston tyynystä ja peitteestä yhden euron MLL:lle. KAISA EEROLA Kuvat RIIKKA KIIVERI-RAAPPANA, KIRSI HAVERINEN Muhoksella taiteiltiin kasvomaalauksia.yhdistyksen tapahtumat ovat tärkeä osa paikkakunnan kulttuuritarjontaa. MLL:n paikallisyhdistysten tapahtumat tuovat iloa ja eloa koko kylän elämään. Kuhmossa ja Muhoksella järjestetyt tempaukset keräsivät kesällä ennätysyleisöt. Kuvasuunnistuksessa kannatti olla tarkkana, sillä parhaat MuhosMuksut palkittiin. Paloauton varustus kiinnosti isien ja poikien yhteisessä tapahtumassa Kuhmossa. Elämyksiä koko perheelle Tutkimusapurahojen haku vuodeksi 2011 MLL:n tutkimussäätiön apurahat ovat jälleen haettavissa. Tutkimussäätiö myöntää vuodeksi 2011 tutkimusapurahoja väitöstutkimuksiin, joiden aihealueena on - lasten ja nuorten oppimisvaikeudet tai - lasten ja nuorten muuttuva elinympäristö. Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma ja tutkimuksen ohjaajan lausunto. Apurahan saajilta edellytetään tutkimusapurahakaudella päätoimista sitoutumista tutkimukseen. Hakemukset toimitetaan 29.10.2010 mennessä osoitteeseen: MLL:n tutkimussäätiö, PL 141, 00531 Helsinki. Hakulomake löytyy osoitteesta www.mll.fi/tutkimussaatio Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja: tutkimussäätiön asiamies Esa Iivonen, p. 075 3245 581, esa.iivonen@mll.fi. K uhmossa nautittiin keväällä Ystävänpäiväuinneista ja vietettiin Lysti Leikki -tapahtumaa ja Isät ja Pojat yhdessä -toimintapäiviä. Kohokohta oli Pimujen Pamaus -tempaus 12 20-vuotiaille tytöille muotinäytöksineen ja työpajoineen, sokerina pohjalla poptähti Chisun konsertti. Pimujen Pamaus oli erityisen suosittu tänä vuonna. Se oli onnistunut päätös tyttöjen elämänhallintaan keskittyneelle projektille. Olemme vieläkin pyörryksissä siitä, mitä saimme aikaan, iloitsee puheenjohtaja Kirsi Haverinen. Kesällä yhdistys osallistui Kuhmon Kesäpäiviin ja Taiteiden yöhön sekä järjesti teatterimatkan ja perinteisen lastenkonsertin. Suuri ilo isosta tempauksesta MuhosMuksu järjestettiin elokuun alussa jo neljännen kerran. Torstaista sunnuntaihin kestänyt Muhoksen yhdistyksen organisoima monitoimitapahtuma on kerännyt parhaimmillaan jopa 1500 kävijää. Vanhemmat ovat iloisia, kun perheen lapsille on usean päivän ajan tarjolla päiväntäytettä viimeisenä lomaviikkona, kertoo puheenjohtaja Riikka Kiiveri-Raappana. Vanhemmat kuljettavat lapsia monissa eri pisteissä. Kävijöitä tulee myös lähikunnista. Päiviin sisältyy retkiä, liikuntaa, lastenteatteria, satuhetkiä, uimista, kasvo- ja asfalttimaalausta, korukursseja ja suurelle yleisölle tarkoitettu sunnuntainen puistopiknik ja lastenkonsertti. Tapahtuman järjestäminen on ollut suuren unelmani toteuttamista. Onneksi meillä on innostunut hallitus ja aktiivisia tekijöitä, joita asiat koskettavat. Lankojen pitää silti olla yksissä käsissä, Riikka toteaa. Verkostoja ja yhteistyötä Erilaiset tapahtumat, leirit ja tempaukset ovat olleet kautta aikojen MLL:n paikallisyhdistysten suosittuja toimintamuotoja, jotka kokoavat oman paikkakunnan ja lähitienoon lapsiperheet yhteen. 1960-luvulla aloitetut Kuperkeikkajuhlat ja 1980-luvun Lystisunnuntait ovat edelleen vetonauloja monessa yhdistyksessä. Tapahtumissa perheet tutustuvat toisiinsa, ja yhdistyksille ne ovat oiva tapa houkutella uusia jäseniä. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa kantaa hedelmää pitkään. Kirsi Haverinen ja Riikka Kiiveri- Raappana ovat yhtä mieltä siitä, että aina joku kiinnostuu, kun toimintaa vähän valotetaan. Viime vuosina jäsenmäärä on kasvanut. Kunta on avustanut kiitettävästi. Yrityksille, yhdistyksille ja seuroille tarjoamme tilaisuuden kertoa ja markkinoida itseään. Kun verkostot tulevat tutuiksi, työkin helpottuu, naiset sanovat. Kun kyseessä on pieni paikkakunta, haemme pysyvyyttä. Olisi hienoa saada koko MuhosMuksu-tapahtuma kunnan toiminnan alle. Saisi keskittyä organisointiin ilman huolia rahoituksesta, Riikka pohtii. Kirsin mukaan Kuhmon yhdistyksessä tehdään pelkän puhumisen sijaan. Pyrimme toteuttamaan asiat, vaikka rahaa ei niin paljon olisikaan. Kun Pimujen Pamauksen kaltainen tapahtuma onnistuu, toivomme, että se jää elämään ja voidaan toteuttaa uudelleen. Kaikkien hyväksi Riikka on iloinen, että MLL on pystynyt vaikuttamaan lasten ja lapsiperheiden asioihin Muhoksella. Kun lapset ovat pieniä, heidän on mahtavaa nähdä, millaista on touhuta yhteiseksi hyväksi, Emman (7) ja Onnin (4) äiti huokaisee ja lähettää samalla kiitoksen aviomiehelle. Meistä tekijöistä tuntuu hyvältä olla hyödyksi ja kokea työmme arvokkaaksi. Kirsi sanoo, että yhteinen innostus antaa voimaa. Pimujen Pamauksesta tuli vahva tunne, että saimme monelle nuorelle hyvänolon tunteen. Kuhmon kokoisella pienellä paikkakunnalla voimme tarjota matalan kynnyksen vaihtoehdon ilman isoja pääsymaksuja. Kiitos yritysten, yhteisöjen ja vahvan paikallisen tuen. Se on yhteistyötä parhaimmillaan. Kuhmon yhdistyksen puuhanaiset buffettia rakentamassa. Paikallisyhdistysten järjestämiä tapahtumia liikunta- ja urheilutapahtumat juhlapäivät, leikki- ja toimintapäivät konsertit, teatteriesitykset, taidetapahtumat enkelikirkko riehat ja tempaukset lastenjuhlat (kuperkeikkajuhlat, lystisunnuntait) diskot, myyjäiset, markkinat, kirpputorit retket leirit 6 Lapsemme 3/2010 Lapsemme 3/2010 7

LIISA PARTIO Kuva HARRI MÄENPÄÄ Oma rakas meidän perhe Yhden perheessä on kaksi jäsentä, toisen kaksitoista. Teillä tykätään metsäretkistä, meillä käydään moskeijassa, naapurissakin katsotaan pikkukakkosta. Lapsiperheitä on monenlaisia ja jokaisella on omat tärkeät juttunsa. Mikä teidän perheessänne on parasta? S uomessa on yhteensä 584 000 lapsiperhettä, siis perhettä, jossa asuu alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsiperheisiin kuuluu 41 % väestöstä. Lapsiperheiden osuus on vähentynyt: vielä 1990-luvulla 49 % väestöstä eli lapsiperheissä. Viime vuosikymmeninä väestö on ikääntynyt ja sinkkujen määrä kasvanut. Verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin, lapsiperheajan osuus suomalaisen elämästä on lyhentynyt. Tavallisin lapsiluku perheissä on nykyään kaksi. 1920-luvulla lapsia oli yleensä iso katras ja tavallista oli, että läheskään kaikki eivät eläneet aikuisiksi asti. Terveysolojen kohentumisen, kaupungistumisen ja ehkäisyvälineiden saatavuuden paranemisen myötä lapsiluku laski. Vuonna 1950 lapsiperheessä oli keskimäärin 2,24 lasta, vuonna 1980 luku oli pudonnut 1,69:än. Vuonna 2009 lapsiperheessä oli keskimäärin 1,83 lasta. Tilastoja selittää, että viime vuosina kehitys on ollut kaksijakoista: kolmilapsiset perheet ovat hiukan yleistyneet, toisaalta kokonaan lapsettomien määrä on kasvanut. Lapsimäärää mietitään usein käytännön asioiden kannalta: kolme lasta menee vielä mukavasti auton takapenkille ja mahtuu hyvin kohtuuhintaiseen perheasuntoon, isomman perheen kanssa tarvitaan vähän enemmän joustoa ja järjestelyä. Tavallisin lapsiperhe on edelleen avioparin ja lasten muodostama. Ensimmäi- 8 Lapsemme 3/2010

PIRKKO VARJO Kuva SUVI ELO Pieniä haaveita Syksyiselle sieniretkelle lähtee koko Nevalaisen perhe. nen lapsi syntyy nyt useammin avokuin avioliittoon ja vanhemmat menevät naimisiin kun ehtivät. Monet myös eroavat. Yksinhuoltajaperheiden määrä on viime vuosina kasvanut jo viidennekseen kaikista perheistä. Tilastojen mukaan tavallisin yksinhuoltajaperhe on sellainen, jossa on äiti ja lapsia. Tilasto ei välttämättä kerro koko totuutta lasten arjesta. Eroperheissä, joissa vanhemmilla on yhteishuoltajuus, lasten osoite on yleensä sama kuin äidin, vaikka he asuisivat joka toisen viikon isänsä luona. Perheen määrittelystä on aika ajoin keskusteltu laajastikin, eniten ehkä siitä, ketkä lasketaan kuuluvaksi samaan perheeseen. Perhesanastokin on laajentunut. Uusia sanoja ovat esimerkiksi etävanhempi, yhteishuoltajuus, mamuperhe, uusperhe tai sateenkaariperhe. Perhenimikkeet voivat olla omiaan auttamaan tilastointia ja kuvaamaan yhteiskunnan muutosta, mutta perheiden kannalta ne tuntuvat usein päälle liimatuilta. Kun kurkistaa erityisperheeksi mainitun perheen elämään, löytää vanhempia ja lapsia, joilla on tutut toiveet ja huolen- ja ilonaiheet. Yhteistä kaikille on lasten kanssa jaettu arki ruoanlaittoineen, hyvänyönhaleineen, riitoineen ja riemuineen. Onni löytyy kunkin perheen arjesta omalla tavallaan. Aina joskus onkin hyvä oikein istua alas ihmettelemään, mikä juuri meidän perheestämme tekee sen meille niin rakkaan ja pitää kiinni niistä asioista joita me tykkäämme tehdä yhdessä. 10 Lapsemme 3/2010 Parisuhteeseen panostetaan Joensuulaisessa Nevalaisen uusperheessä kaikilla on sama sukunimi. Perheenisä Jani, 26, halusi myös vaimonsa Piian, 26, ensimmäisestä avioliitosta syntyneet ensiluokkalaisen Samun ja esikoululaisen Viivin nimiinsä. Yhteisistä lapsista Alisa täyttää kohta 2 vuotta ja Lennikin jo vuoden. Jani työskentelee valajana. Piia on liikennemyymälätyöntekijä, mutta on ollut pari vuotta hoitovapaalla. Parasta perheessämme ovat lapset ja parisuhde. Olen päättänyt, että toista kertaa en eroa. Meillä on Janin kanssa samanlainen arvomaailma: rakastamme lapsia ja uskomme avioliittoon. Oli tuuria löytää omanikäinen elämänkumppani, jolle lapset eivät olleet este, Piia kertoo. Hoidamme tieten suhdettamme parisuhdeterapialla, avioliittoleireillä ja keskustelemalla tuttavaperheiden kanssa. Päivät puuhaamme lasten Mäkisen perheessä lauletaan innolla karaokea. Kahden vanhemman perheet Yksinhuoltajaperheet Uusperheet PÄIVI SPÅRE Kuva HARRI MÄENPÄÄ kanssa ja nautimme koko porukalla tekemisestä. Iltakahdeksalta laitamme lapset nukkumaan ja vietämme aikuisten aikaa. Asumme kerrostalossa. Tee se itse -ihmisinä haaveilemme omakotitalosta. Omalle pihalle varsinkin pienemmät lapset olisi helpompi laittaa leikkimään. Lasten musiikkiharrastuksetkin mahdollistuisivat. Kolmeen vuoteen olemme olleet vain yhden yön kaksistaan. Kapakassa emme käy, mutta mikäli lastenhoitoapua olisi tarjolla, voisimme välillä lähteä kaksin vaikka melomaan tai ajelemaan moottoripyörällä, huoleti. Mehän teemme yhdessä vaikka mitä. Syksyn tullen löhöämme sohvalla lasten kanssa ja katsomme lastenelokuvia, jos emme satu olemaan sienimetsässä. Parasta meidän perheessä ovat läheiset välit. Isossa perheessä ei ehkä synny näin tiiviitä yksiköitä, Susanna ja Roosa Hänninen miettivät. Turkulaiskaksikko on asunut koko Roosan 17-vuotisen elämän kahdestaan. Pieni ydinperhe laajenee tukiverkkoon, johon kuuluvat isovanhemmat ja ystävät, erityisesti Roosan kummit. Heistä on ollut valtavasti apua, samoin siitä, että työnantajani on aina ollut hyvin joustava, farmaseuttina työskentelevä Susanna kertoo. Roosa käy lukiota ja on juuri aloittanut abiturienttivuotensa. Äiti ja tytär ovat aina tehneet paljon asioita yhdessä. Molemmat lukevat paljon ja kirjasto on ollut ahkerassa käytössä. Myös elokuvat kiinnostavat. Kun käymme elokuvissa, valitsemme vuoron perään filmin. Kun lähtee katsomaan elokuvaa, jota ei itse valitsisi, voi yllättyä positiivisesti, Roosa sanoo. Nykyään hänen elokuvaseuranaan tosin on useimmiten poikaystävä Visa. Vähintään kerran vuodessa Hänniset matkustavat lomalle ulkomaille. Tähän mennessä he ovat käyneet monta kertaa Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa. Vaikka elämä onkin tasapainossa, Susanna tunnustaa, että toinen aikuinen olisi joskus voinut helpottaa arkea. Nyt kaikki päätökset on tehtävä yksin. Toisaalta se on helppoakin kaikilla asioilla on kaksi puolta. Uskon, että positiivisella asenteella selviää pitkälle ja kun tulee vaikeita paikkoja, kannattaa nukkua yön yli, sitten asiat näyttävät taas paremmilta. Arjen onni löytyy tavallisesta elämästä ja tavoitettavissa olevista haaveista. Meillä haaveet ovat aina olleet pieniä. Jos haluaisi jatkuvasti jotain, mitä ei voi saavuttaa, ei voisi koskaan olla onnellinen. LIISA UUSINIITTY Kuva LAURA VESA Siivousapu helpottaisi Timo ja Arja Mäkinen saivat Miquelin, 13, Valentinan, 10, ja Sofian, 6, Interpedian kautta alle nelikuisina vauvoina. Lapset ovat kotoisin Kolumbiasta. Syntyperästään tietoiset sisarukset ovat Sofiaa lukuun ottamatta vierailleet synnyinmaassaan, kun uutta vauvaa on haettu. Vanhemmat työskentelevät perheen omistamassa puutavarayrityksessä Ruoveden Väärinmajassa. Miquel ja Valentina käyvät ylä- ja ala-astetta, Sofia aloitti esikoulun. Biologisia lapsia Mäkisillä ei ole. Parasta meidän perheessä on rakkaus, Valentina sanoo epäröimättä. Sofia on käytännöllinen: Parasta on karkkipäivät. Valentina jatkaa: Parasta on kun tehdään jotain yhdessä ja lapset saavat sanoa, mitä tehdään. Ja ankaran miettimisen jälkeen: Oikeastaan kaikki on hyvää! Varsinkin kun isällä on aikaa Susanna ja Roosa Hännisen arjen onni täyttyy tavallisesta elämästä. Kirjastoa molemmat käyttävät ahkerasti. Perheissä: 1 lapsi 2 lasta 3 lasta 4 lasta 5 lasta tai enemmän olla meidän kanssa. Parasta tietysti on se, kun saimme nämä lapset, sanoo Arja. Toiveitakin on. Lapsiperheen verotus saisi Arjan mielestä olla kevyempi. En ole huomannut verotuksessa suurtakaan eroa, oli meillä lapsia tai ei. Kun lapset kasvavat, myös kulut ja rahantarve lisääntyvät. Työssäkäyvänä arkeani helpottaisi esimerkiksi siivousapu. Asumme 12 kilometrin päässä kirkonkylältä ja lasten ollessa pieniä tilapäishoitajan saaminen oli vaikeaa. Onneksi saatoimme turvautua mummoon. Mäkisen laulavan perheen ikioma juttu ovat karaokeillat. Laitteet kaivetaan esille varsinkin hiljaisina talvi-iltoina. Perhe osallistuu innolla myös Puumiesten valtakunnalliseen syystapahtumaan ja siellä järjestettyyn luontokilpailuun. Lapsemme 3/2010 11

Kuva ja teksti MAILI VANHALA Yhdessäolo on huolenpitoa TIINA ÖRN Kuva KAISA SIRÉN Kotityöt jaetaan Sudanilaiset Samuel Luak ja Theresa Ngouth muuttivat Suomeen kuusi vuotta sitten. Perheen kolme poikaa, Buai, Benjamin ja Bill ovat syntyneet uudessa kotimaassaan. Luak-Ngouthin perhe asuu Kajaanissa, jossa Samuel Luak toimii MLL:n maahanmuuttajatyössä Siivet ja juuret -hankkeen kulttuurikoordinaattorina. Työnsä ohella hän täydentää teologian opintojaan Helsingin yliopistossa. Theresa Ngouth on äitiyslomansa jälkeen hakemassa opiskelupaikkaa Kainuun ammattikorkeakoulusta; lähihoitajan, kouluavustajan ja nuoriso-ohjaajan tehtävät kiinnostavat. - Parasta perheessä on yhdessäolo ja yhdessä tekeminen. Leikimme, syömme, rukoilemme, matkustamme yhdessä. Myös kotityöt tehdään yhdessä. Ydinperheessä ja aikataulutetussa suomalaisessa elämänmenossa yhteisöllisyyden vaaliminen vaatii tietoista vaivannäköä. Luakien kotikieli on nuer ja arabia, joten yhdessäolo tarjoaa mahdollisuuden omakieliselle ilmaisulle. Yhdessäolo arjessa ja jokapäiväisessä elämässä on konkreettinen viesti rakkaudesta, välittämisestä ja huolenpidosta, toteavat Samuel ja Theresa. Samuel Luak ja Theresa Ngouth ovat tyytyväisiä toimeentuloonsa, asuntoonsa rivitalokolmiossa sekä päivähoidon ja opiskelupaikkojen järjestymiseen. He ovat saaneet kiitettävästi apua kaikessa, mitä ovat tarvinneet. Sodan ja pakolaisuuden läpikäyneet Samuel ja Theresa osaavat arvostaa myös rauhaa ja oikeudenmukaista, toimivaa yhteiskuntaa. Perheemme elämää varmasti helpottaisi, jos keskustelisimme enemmän yhteisistä tavoitteista. Aviopari tarvitsee myös omaa yhteistä aikaa, jossa löydetään yhteinen sävel ja tapa toimia, toteavat Samuel ja Theresa. Materiaalisista toiveista kolmen pojan vanhemmat suostuvat pyydettäessä mainitsemaan tila-auton ja omakotitalon. Sodan ja pakolaisuuden läpikäyneet Samuel ja Theresa arvostavat rauhaa ja toimivaa yhteiskuntaa. Rovaniemellä Kemijoen varrella asuvaan Peltolan perheeseen syntyy pian seitsemäs lapsi. Meidän perheessä parasta ovat siskot ja veli, tuumaa 8-vuotias Perttu. Arttu, 10, Iida, 6, Reeta, 5, ja Saara, 3, nyökkäillevät 12 Lapsemme 3/2010 vieressä. Perheen kuopus, puolitoistavuotias Veera on päiväunilla. Parasta on luonteiden kirjo. Jokainen perheenjäsen on omanlaisensa persoona, lisää hoitovapaalla kanttorintyöstään oleva Sanna-äiti. Rovaniemeläiseen Peltolan perheeseen odotetaan seitsemättä lasta. Arki sujuu vanhempien mielestä luontevasti. Arjessa tapahtuu paljon asioita, joita on mielenkiintoista seurata. Kun yksi lapsista lähtee kouluun, lasten väliset suhteet muuttuvat. Arki on meillä sujuvaa, pyörii luontevasti, toteavat kotiäitinä viihtyvä Sanna ja teknisen työn opettajana yläasteella työskentelevä perheenisä Juha. Sannan vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla ja hoitavat lapsia, kun Sannalla on työkeikkoja tai Sanna ja Juha haluavat viettää kahdenkeskeistä aikaa. Varmasti arjen sujuvuutta edistää myös se, että kotityöt tehdään yhdessä. Juha pohtii, ettei arjessa tietenkään haittaisi, vaikka kauppa olisi vähän lähempänä. Nyt lähimpään kauppaan on matkaa 14 kilometriä. Ulkoilu ja retkeily on koko perheen yhteinen harrastus. Kodin läheltä löytyy hyvää retkeilymaastoa: kesällä lenkkipolut ja talvella hiihtoladut. Pienimmätkin pääsevät mukaan retkille lähimaastoon, kertoo Sanna. Meidän perheen oma juttu on myös saunominen. Rantasauna lämpiää kesällä päivittäin ja lapset pääsevät polskuttelemaan pihan uima-altaaseen. Joka kesä matkaamme asuntovaunulla tapaamaan sukulaisia ja ystäviä. Asuntovaunuelämä yhdistää mukavasti perhettä.

Puheenjohtajalta Matkalla Machu Picchulle Olin syksyn alkajaisiksi pitämässä kutsuluentoa Liman kaupungissa Perussa. Noin 28 miljoonan asukkaan maa on tullut tunnetuksi paitsi laamoistaan ja unelmanpehmeää villaa tuottavista alpakoistaan myös inkojen kulttuurista ja suunnattomista kulta-aarteista. Peruun kuuluvat lähtemättömästi myös mannerlaattojen raja-alueilla esiintyvät maanjäristykset. Pienet järistykset kuuluvat asiaan toistuessaan melko tiheästi, mutta isoja, todella vakavia järistyksiä on koettu muutaman sadan vuoden välein, viimeksi vuosina 1350 ja 1950. Rannikkoseutua puolestaan uhkaavat tsunamit. On väistämätöntä, että maanjäristykset ja järistysten jatkuva uhka ja ennakoimattomuus vaikuttavat voimakkaasti alueen ihmisiin, niin aikuisiin kuin lapsiinkin. Järistysriskin kanssa on jollain tavalla opittava elämään. Jatkuva uhka opettaa varmasti toisaalta nöyryyttä ja toisaalta luottamusta ja uskoa omaan selviämiseen. Sain mahdollisuuden käydä maan vanhassa pääkaupungissa, Cuscossa lähes 3,5 kilometrin korkeudessa. Vuoristotaudin oireet ja hapenpuute tuntuivat selvästi voinnissa. Jatkoin sieltä matkaa Machu Picchuun, inkojen äkkijyrkille vuoren seinämille rakentamaan pyhään paikkaan, uskomattomaan inkojen rakennustaidon monumenttiin. Paluu Machu Picchusta Cuscoon oli yhtä pelottava kuin matka toiseenkin suuntaan pitkin Andien henkeäsalpaavia vuorenrinteitä, joita ainoa Machu Picchuun liikennöivä kulkuväline, Perun rautatien juna, puski ryömimisvauhtia eteenpäin. Suomen oloissa on helppo pitää itsestäänselvyytenä, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen kotiin ja elinympäristöön, oikeus leikkiä ja käydä koulua. Peru on nopeasti modernisoitumassa ja talous on voimakkaassa kasvussa. Väestö on kuitenkin maassa vahvasti jakautunut varakkaisiin ja todella köyhiin. Osalla lapsista on käytössään kaikki nykyajan tarjoamat koulutus- ja elinmahdollisuudet, osa taas varsinkin maaseudulla tekee pitkiä päiviä työtä yhdessä muun perheen kanssa; kouluun ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia. Vaikka suomalainen yhteiskunta potee samantyyppistä polarisaatio-ongelmaa, jakoa menestyjiin ja häviäjiin, ongelmat ovat kuitenkin aivan toista luokkaa kuin Perussa. Kiehtovan matkan jälkeen on taas kerran hyvä todeta, kuinka suuri onni todella onkaan saada elää Suomessa ja Suomen olosuhteissa. Olli Simell professori, ylilääkäri Lapsemme 3/2010 15

TIINA ÖRN Kuva COLOURBOX Lasten pitäisi liikkua monipuolisesti ja joka päivä. Pari kertaa viikossa pidettävät seuraharjoitukset eivät riitä lapsen liikunnaksi. M urrosikää lähestyvä poika makaa kolmatta tuntia sohvalla ja tuijottaa televisiota. Vanhempi tuskastuu ja pyytää: Menisit edes hetkeksi ulos. Seuraavana päivänä sama lapsi nuokkuu illan tietokoneen ääressä ja vanhempi siirtyy uhkauksiin: Perun tietokonevuorot, jollet mene edes hetkeksi ulos. Lapsi nappaa takin naulasta ja siirtyy hartiat kyyryssä pihalle pompottelemaan palloa. Yhä useampi pihalle vapaaehtoisesti tai vanhemman kannustamana liikkumaan tullut lapsi huomaa seisovansa pihalla yksin. Kansallisen liikuntatutkimuksen (2009 2010) mukaan lasten liikunta on siirtynyt urheiluseuroille. Tutkimuksen mukaan 3 6-vuotiaista jo 29 prosenttia on mukana urheiluseurojen toiminnassa, kun vastaava luku 15 vuotta sitten oli 18 prosenttia. Lasten omaehtoisen liikunnan määrä sen sijaan on merkittävästi vähentynyt. Kaksi tuntia liikuntaa päivässä Suositusten mukaan alakouluikäisen ja sitä nuoremman tulisi liikkua joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla vähintään kaksi tuntia. Nuoren Suomen kehityspäällikkö Manu Kangaspunnan mielestä on ongelmallista, että lapsi viedään urheiluseuran toimintaan mukaan, jotta lapsi liikkuisi riittävästi. Lapsen osallistuminen seuratoimintaan ei siirrä liikuntakasvatuksellista vastuuta pois vanhemmilta. Seuratoiminta pysyy tarjoamaan noin kolmanneksen liikunnasta, harjoitusten lisäksi on oltava omaehtoista liikuntaa. Seuraharjoitukset ovat toki tärkeitä, tulee sitoutumista lajiin ja harjoitteluun. Myös seuratoiminnassa yhtenä tavoitteena tulee olla se, että lapsi aktivoituu ja innostuu liikkumaan myös muulla ajalla. Lasten liikunta ulkoistuu Sallitaan lapsen liikkua Entistä pienempien lasten osallistuminen seuratoimintaan asettaa uuden haasteen toimintaa ohjaaville aikuisille. Mitä pienemmistä lapsista on kysymys, sitä varmemmin he haluavat olla liikkeessä koko seuraharjoitusten ajan, samalla tavalla kuin he ovat pelatessaan tai leikkiessään ulkona kavereiden kanssa. Seuraharjoituksissa liikunta-aika saattaa jäädä hyvin lyhyeksi, kun verrataan sitä siihen, miten kauan kulku harjoituksiin ja varusteiden vaihto kestää. Manu Kangaspunta kysyykin, olisiko parempi, jos osa siitä ajasta jona lasta viedään seuraharjoituksiin, liikuttaisiin yhdessä kavereiden tai perheen kanssa. Jäisikö silloin liikunnalle enemmän aikaa? Lapsen omaehtoinen liikunta voi olla paitsi leikkejä ja pelejä yhdessä kavereiden kanssa, myös vaikkapa laukaisuharjoittelua pallon kanssa kotipihalla tai hyötyliikuntaa eli koulumatkojen pyöräilyä tai arkisia kotitöitä. Hyötyliikuntaa, leikkiä ja pelejä Tutkimusten mukaan vapaa ja oma-aloitteinen liikkuminen auttaa esimerkiksi lapsen painonhallinnassa paremmin kuin ohjattu liikunta, joka tapahtuu aina määrättynä aikana ja tietyssä ympäristössä. Kavereiden kanssa järjestetyt leikit ja pelit ovat tärkeitä myös lapsen sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Niissä lapsilla on mahdollisuus itse neuvotella säännöistä ja tavoitteista, toisin kuin organisoidussa liikunnassa, jossa lasten keskinäinen vuorovaikutus jää usein hyvin vähäiseksi. Nuoren Suomen projektipäällikkö Kirsi Räty muistuttaa, että liikunta voi olla myös perheen yhdessäoloa parhaimmillaan. Lapset ja nuoret kaipaavat usein eniten juuri aikaa oman vanhemman kanssa. Liikunta voi olla sitä, että lähdetään yhdessä kävellen tai pyöräillen käymään jossain. Ei aina tarvitse lähteä harrastamaan jotain erityistä. Taidot suojaavat haavereilta Lapsi tarvitsee liikuntaa myös motoristen taitojen kehittymiseksi. Jos lasta suojellaan liikunnalta, taidot eivät kehity ja sitä todennäköisemmin sattuu haavereita. Turvakulttuuri on kääntänyt asiat nurin kurin. Jos lasten liikkuminen luonnossa, pihaleikit ja -pelit mielletään vaaralliseksi ja estetään, taidot eivät kehitty ja taitojen puute altistaa onnettomuuksille, Kirsi Räty painottaa. Arat lapset ovat Kirsi Rädyn mukaan suuri ryhmä vähän liikkuvista lapsista. Aikuisen osaamista tarvitaankin, että saadaan liikkumaan myös sellaiset lapset, jotka eivät hakeudu kaverin seuraan. Kun vanhempi liikkuu yhdessä lapsen kanssa, lapsi saa liikunnan ohessa tärkeitä kokemuksia sosiaalisesta kanssakäymisestä, jos mukaan saadaan vaikkapa kaveri naapurustosta tai toinen perhe lapsineen. Uudet lajit innostavat Manu Kangaspunta kertoo, että vielä alakouluvaiheessa ainakin osa lapsista liikkuu vanhempien kanssa, kisailee ja pelaa, mutta yläkouluun siirryttäessä omaehtoinen liikunta vähenee dramaattisesti. Varmasti totta, mutta miten vanhempana motivoida tiukkailmeistä yläkoululaista ulos huoneestaan ja liikkumaan yhdessä kavereiden tai perheen kanssa? Kirsi Räty ja Manu Kangaspunta korostavat liikunta-asioissakin nuoren kuuntelua. Jos vanhemmasta tuntuu, ettei nuori liiku riittävästi, asia kannattaa ottaa rakentavalla tavalla puheeksi. Nuoret saattavat itsekin tiedostaa, että liikuntaa on liian vähän, toteaa Manu Kangaspunta. Aikuinen voi tukea mielekkään arkiliikuntamuodon löytymisessä, eikä sen tarvitse olla perinteistä hiihtoa tai pallopelejä. Monessa kavereiden kanssa omalla ajalla harrastettavassa lajissa, esimerkiksi skeittailussa, kehittyy erinomaisesti kehon kokonaishallinta ja myös kunto. Joskus eri lajien kokeilu saattaa saada Miten liikuttaa lasta? Tue lasta mieluisan liikuntaharrastuksen löytämisessä. Kun lapsi saa itse löytää oman lajinsa, hän jaksaa käydä harjoituksissa ja nauttia niistä. Liikunnan ei tarvitse aina olla urheilemista. Kannusta lasta osallistumaan liikuttaviin koti- ja pihatöihin. Löytyykö kodin läheltä lasta kiinnostavia retkikohteita, joihin pääsee pyöräillen tai kävellen? Alakouluissa on saatu hyviä kokemuksia siitä, kun viides- ja kuudesluokkalaiset ovat liikuttaneet välitunneilla nuorempia lapsia. Ohjatuilla liikuntatuokioilla voidaan ehkäistä myös välituntiyksinäisyyttä ja koulukiusaamista. Monelta kotipihalta löytyvällä trampoliinilla hyppiminen on loistavaa liikuntaa, kunhan se tehdään oikein, turvallisuus huomioiden. Hyppiessä kunto paranee ja koordinaatiokyky kehittyy. Lapsi kavereineen ilahtuu, jos vanhempi innostuu opettamaan omasta lapsuudestaan tuttuja juoksu- ja pihaleikkejä. Sääntöjä ei tarvitse muistaa tarkasti, leikkejä voi aina soveltaa. nuoren liikkumaan, eikä vanhemman tarvitse silloin huolestua, vaikkei jokaisesta aloitetusta lajista tule pitkäaikaista harrastusta, muistuttaa Manu Kangaspunta. Liikuntapaikka löytyy läheltä Oma kotikin on hyvä liikuntapaikka. Olohuoneen matto kelpaa varsin hyvin painialustaksi tai jumppamatoksi ja pihatyöt käyvät paitsi ulkoilusta, myös liikunnasta, Kirsi Räty opastaa. Jutun alussa mainittu nuorimies saatiin innostumaan kuntonyrkkeilystä olohuoneessa äidin kanssa, siskolta lainatuilla nyrkkeilyhanskoilla. Suurin asennemuutos taidettiin tarvita siinä, että nuoren liikkumisen vähäisyydestä huolestunut äiti oppi mieltämään leikkisät, mutta hien pintaan nostavat nyrkkeilyharjoitukset ihan yhtä päteväksi liikunnaksi kuin pallopelit nurmikentällä tai hiihtolenkit metsäladulla. 16 Lapsemme 3/2010 Lapsemme 3/2010 17

Ole hyvä, tee hyvä ostos! Tervetuloa MLL:n verkkokauppaan www.mll.fi/kauppa Ostamalla MLL:n tuotteita tuet toimintaamme ja olet mukana auttamassa koko Suomen kattavaa vapaaehtoistyötämme lasten ja nuorten hyväksi. Juhlavuoden tuotteet Paola Suhosen suunnittelema Sulka-koru Isä-paita 100 % luomupuuvillaa oliivi 20 e Vaari-paita 100 % luomupuuvillaa tummansininen 20 e Sulka on Paola Suhosen MLL:lle juhlavuoden kunniaksi muotoilema Kaipaus-tuoksukoru. Sulka on ikiaikainen herkkyyden ja hellyyden symboli. Tänäkin päivänä sulka välittää ajatuksen suojeluksesta, enkelin siiven kosketuksesta. Aktivoi sulan tuoksumuisti lisäämällä sen lasittamattomalle pinnalle valitsemaasi tuoksua. Sulka tuoksuu 2 4 viikkoa. Sulka-koru kotimainen, sisältää palloketjun sekä nahkajäljitelmänauhan, pakattu suojaavaan mustaan kangaspussiin 39 e Äiti-paita 100 % luomupuuvillaa punainen 20 e Lasten t-paita 100 % luomupuuvillaa punainen 16 e Hopeinen MLL 90-juhlavuoden pinssi Jo 1920-luvulla MLL myi lasten hyväksi Maitopisarayhdistyksen paperisia kukka-pinssejä. Juhlavuoden kunniaksi on teetetty upea, ajaton hopeinen kukka-pinssi. MLL 90-juhlavuoden pinssi hopeaa 15 e Essu kotimainen 100 % puuvillaa punainen 15 e Kangaskassi Reilun kaupan tuote 100 % puuvillaa musta 5 e MLL:lle suunniteltu kotimainen Lentoon-paita Lapsen rajaton mielikuvitus ja leikin riemu näkyvät kotimaisessa Lentoon-paidassa. Pue päälle ja anna seikkailun jatkua! Pyykkipussi työpajanuorten valmistama, kotimainen, 100 % batiikkivärjättyä puuvillaa 30 e Poikanen-huivi i i 100 % puuvillaa 7 e Lentoon-paita 100 % puuvillaa, luonnonvalkoinen, punainen ja turkoosi 86 128 cm 26,50 e 18 Lapsemme 3/2010 Lapsemme 3/2010 19

VIRVE JÄRVINEN Kuvat PEKKA RAHKONEN Kun oppiminen takkuaa Varsinkin koulutaipaleen ensimetreillä oppimisen ilo on suuri: lapsi oppii paljon ja nopeasti. Vähintään yhtä suuri on suru, kun koululainen kangertelee perusopinnoissaan. Näin käy arviolta jopa yhdelle lapselle viidestä. O ppiminen voi vaikeutua esimerkiksi siksi, että lapsen perheessä on hankaluuksia tai lapsi on saanut koulussa liian vähän opetusta. Valtaosa oppimisen hankaluuksista selittyy kuitenkin oppimisvaikeuksilla, koulupsykologi Tuuli Kaarenoja Tampereelta kertoo. Syy oppimisvaikeuksiin on aivojen toiminnallisessa tai rakenteellisessa poikkeavuudessa ja syy poikkeavuuteen aivoihin kohdistuneessa vammassa, sairaudessa tai hapenpuutteessa. Useimmiten poikkeavuus selittyy perimällä ja sen vaikutuksilla esimerkiksi hermosolujen väliseen viestintään. Oppimisvaikeuksille altistavat geenit periytyvät herkästi, mutta sellaiset lapsi on voinut saada hedelmöityksessä sattumanakin. Vanhemman omalla koulutiellä kokemat vaikeudet voivat auttaa häntä ymmärtämään ja tukemaan lasta ja kannustaa hakemaan tälle apua. Toisaalta nykyisten vanhempien oppimisvaikeudet ovat alidiagnosoituja, eivätkä he välttämättä osaa yhdistää omia kouluaikaisia vaikeuksiaan oppimisvaikeuksiin. Joskus vanhemmat voivat harmistua, kun lapsi kangertelee samojen asioiden kanssa kuin aikuinen itse aikanaan. Harmistuminen on turhaa, sillä oppimisvaikeudet eivät ole maailmanloppu. Oppimisvaikeus ei tarkoita sitä, että lapsi olisi jotenkin tyhmempi tai laiskempi kuin muut hänen tapansa oppia vain eroaa muiden tavasta. Oppimisvaikeudet ovat ominaisuus, lapsen erityispiirre, ja lasta voidaan auttaa erilaisilla tukitoimilla elämään tämän ominaisuuden kanssa. Tukitoimet räätälöidään kullekin lapselle henkilökohtaisesti. Varhainen tunnistaminen kannattaa Oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen on useimmiten vaikea oppia lukemaan tai kirjoittamaan, myös matematiikan opiskelu takkuaa usein. Kun oppiminen on hankalaa tietyllä tiedonkäsittelyn osaalueella, kuten lukemisessa, puhutaan kapea-alaisista eli erityisistä oppimisvaikeuksista. Laaja-alaisista vaikeuksista on kyse silloin, kun kaiken uuden oppiminen on hidasta ja hankalaa. Vaikeuksien aste vaihtelee lievästä kohtalaiseen ja vaikea-asteiseen. Mitä laaja-alaisempi ongelma on, sitä helpommin ja varhemmin se tunnistetaan. Kapea-alaiset vaikeudet huomataan monesti vasta silloin, kun ympäristö alkaa edellyttää lapselta näitä taitoja. Esimerkiksi lukemisen vaikeuteen herätään usein vasta ensimmäisen kouluvuoden jälkeen, kun lapsi ei sinnikkyydestään ja opetuksesta huolimatta ole oppinut lukemaan. Oppimisen ongelmat heijastuvat lapsen kasvuun ja kehitykseen ja vaikuttavat siihen, millaiseksi lapsi itse ja muut hänet kokevat. Pahimmillaan koululainen syrjäytyy. Jottei näin kävisi, vaikeudet tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain. Mitä varhemmin vaikeuksiin puututaan, sitä paremmalta lapsen tulevaisuus näyttää. Hoitamattomina oppimisvaikeudet altistavat herkästi muille ongelmille, kuten häiriökäyttäytymiselle. Lapsena saatu tuki antaa lapselle keinoja harjaannuttaa vaikeita taitoja. Ellei keinoja ole, lapsi monesti välttelee vaikeita asioita, mikä vahvistaa hankaluuksia entisestään. Oppimisvaikeudet eivät ole sairaus, eivätkä ne välttämättä häviä koskaan. Vaikeudet saattavat iän myötä lieventyä ja muuttaa ilmenemismuotoaan. Esimerkiksi lukivaikeus näkyy varhaisina vuosina lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen omaksumisen työläytenä ja usein runsaina virheinä. Vanhemmalla oppilaalla virheet ovat vähentyneet, sen sijaan hän kangertelee lukemisen ja kirjoittamisen sujuvuuden ja nopeuden kanssa. Paljastava päiväkoti Vaikeuksien tunnistamisessa perheen ulkopuolisten, kuten neuvolan, päiväkodin ja -kerhon arvio omasta lapsesta auttavat. Lapsiryhmässä lapsesta voi näkyä piirteitä, jotka jäävät kotona helposti huomaamatta. Päiväkodin henkilökunta huomaa vaikeudet monesti ennen vanhempia ja ottaa ne puheeksi. Vanhemman kannattaa tarkastella itsekin lapsen oppimista ja miettiä, miten perheen muut lapset tai lapsen ystävät ovat tilanteessa toimineet. Tosin jos yhdellä lapsella on perheessä ongelmia, niitä on usein toisellakin ja siksi sisarusten keskinäinen vertailu ei aina kannata. Lapselle ei ole tarpeen puhua vertailusta ja pahoittaa sillä hänen mieltään. Johtopäätöksissä ei kannata olla hätäinen: lapsen erilaisuus muihin nähden selittyy yksinkertaisesti joskus sillä, ettei lapsella ole ollut mahdollisuutta harjoittaa taitoa. Mutta jos vanhemmat ovat toistuvasti yrittäneet opettaa lapselleen tiettyä asiaa eikä tuloksia synny, kannattaa ottaa yhteys neuvolaan, ja jos lapsi on päiväkodissa, lastentarhanopettajaan ja koulussa omaan opettajaan. Oppimisvaikeuksien diagnosointi on monen ammattilaisen yhteistyötä: mukana ovat usein lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, opettaja, erityisopettaja ja psykologi, joskus myös erikoislääkäri, puheterapeutti ja toimintaterapeutti. Diagnoosi rakentuu lapsen lähipiirin haastatteluista, lapsen tiedonkäsittelytaitoja arvioivista tutkimuksista ja lapsen toimintaa koskevista asiantuntija-arvioista. Apuna käytettävät tutkimukset vaihtelevat eri paikkakunnilla. Koulussa ne tekee psykologi tai erityisopettaja. 20 Lapsemme 3/2010 Lapsemme 3/2010 21

Tilaa nyt! Oppimisvaikeudet tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain. Tietoa,tunnetta ja tosielämää! 6 KK VAIN 19 90 (norm 35,00) + lahjaksi sisustustarrat! Hae ajoissa apua, jos Suomessa valtaosa erityisistä oppijoista opiskelee normaaliluokassa, mutta saa tarvittaessa normaalituntien ohella erityisopetusta. Uusi perusopetuslaki ja sen mukaiset opetussuunnitelmat saattavat muuttaa tilannetta niin, että erilaiset oppijat opiskelevat jatkossa entistä enemmän normaaliluokassa. Opetushallituksen tulisi uudistaa opetussuunnitelman perusteet lain mukaisiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään ensi syksynä. Luokissa erilaisia oppijoita riittää. Viime vuonna heitä oli kaikkiaan 47 000. Kymmenessä vuodessa määrä on tuplaantunut. Oppimisvaikeudet havaitaan entistä paremmin. Lieviä vaikeuksia on ehkä entistä enemmän, joskus syynä voi olla että oppimisen edellytykset puuttuvat: lapselta puuttuu kodin riittävä tuki, turvalliset arkirutiinit ja aikuisen huolenpito. 22 Lapsemme 3/2010 Yhteinen asia Kun lapsella on oppimisvaikeuksia, hän tarvitsee vanhemmiltaan enemmän ja pidempään tukea koulutyöhönsä kuin ikätoverinsa. Esimerkiksi luki-ongelmien kanssa painiskelevalle luetaan ääneen vielä pitkään senkin jälkeen, kun toiset lapset kuulevat vanhemmiltaan enää vain iltasadun. Kun lukeminen on hidasta, isojen kokonaisuuksien jäsentely on hankalaa ja lapsi tarvitsee vanhempaansa kokeisiin valmistautumisessa. Vanhempi tutustuu koealueeseen ja auttaa lasta omaksumaan sisällön tekemällä tälle kysymyksiä ja keskustelemalla aiheesta. Hän voi myös lukea lapselle tai hankkia tälle kirjasta ääniversion. Vanhemman ei kuitenkaan tarvitse ruveta opettajaksi. Hänen tärkein tehtävänsä on pitää yllä lapsen oppimismotivaatiota tekemällä tämän kanssa sellaisia mukavia asioita, joissa taito harjaantuu huomaamatta vaikka pelata lapsen kanssa netin kautta ladattavia ilmaisia, erityisopettajan vinkkaamia harjoitusohjelmia. Alakoululaiselle voi luvata jokaisesta oikein suoritetusta tehtävästä tarran ja kun kasassa on kymmenen tarraa, palkitsevaa yhteistä tekemistä, vaikka uimahallireissun. Kun koulutyö jatkuu kotona tavallista pidempään, vaikeudet hitsaavat vanhemman ja lapsen usein tiukasti yhteen. Vaikeuksista huolimatta lapsi on ensisijaisesti lapsi, jolla on muitakin tarpeita kuin oppia, Tuuli Kaarenoja muistuttaa. lapsen puheen oppiminen viivästyy selvästi: 2,5-vuotias ei puhu. 5-vuotiaan puhe on laadullisesti heikkoa: lauseet ovat lyhyitä, sanat taipuvat väärin ja lapsi käyttää kiertoilmaisuja, esimerkiksi joulupukki on partasetä. Lapsella voi myös olla oma kieli, jota muut eivät ymmärrä. lapsi ei ymmärrä tavanomaisia ohjeita, kuten ota maitopurkki jääkaapista ja kaada maitoa lasiin. 5-vuotias ei käytä tavallisia välineitä, kuten saksia tai hammasharjaa. iänmukaiset rakentelu- ja kokoamistehtävät ovat vaikeita, vaikka lapsi saisi niihin mallin. 5-vuotias touhuaa aina yksin, kontaktinotto toisiin ei onnistu tai lapsi ei halua toisten seuraa. mielikuvitus ja -leikit puuttuvat vielä viisivuotiaana. 6-vuotias ei jaksa odottaa omaa vuoroaan. koulualokas tuntee vähemmän kuin viisi kirjainta. 7-vuotias tarvitsee aikuista avuksi pukeutumiseen, syömiseen ja leikkiin. Lähde: Heli Numminen ja Laura Sokka, Lapsellani on oppimisvaikeuksia, Edita 2009 NÄIN TILAAT HELPOSTI JA NOPEASTI! NETISSÄ: www. asiakaspalvelu.fi/ tarjous SOITA ilmaiseksi 0800 41 050 (24 h/vrk) Näppäile tarjoustunnus: 98598 029 Tilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan Meidän Perhe -lehden itselleni lahjaksi edulliseen tutustumishintaan 6 kk (6 lehteä) kestotilauksena* vain 19,90 (norm. 35 ) Saan tilaajalahjaksi hauskat sisustustarrat, arvo 20,50. Tarjoustunnus: 98598 029 TILAAJA / MAKSAJA: Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh./GSM Leikkaa irti ja postita heti tänään! Etunimi Syntymävuosi K Suosituin, modernein ja tunnetuin vanhemmuuteen keskittyvä lehti. LAHJATILAUKSEN SAAJA: Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh./GSM Hauskat sisustustarrat Kiinnitä lastenhuoneen seinälle värikkäät sisustustarrat. Hauskassa lastenhuoneessa mielikuvitus pääsee valloilleen! Veikeät piirrokset ovat Ranskan kuuluisimpien graafisten suunnittelijoiden tekemiä. Tarrojen korkeus 8-27 cm. Meidän Perhe maksaa tilauksen postimaksun Sanoma Magazines Finland Oy Tunnus 5016352 Info: MEILMO 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköpostiosoite Antamalla sähköpostiosoitteesi voit saada hyviä tarjouksia sähköpostiisi. Minulle saa lähettää mobiiliviestintää Sanoma Magazines Finlandilta. Tarjous on voimassa 2 kk ja koskee Suomeen tulevia uusia tilauksia. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä, tiedustelut Asiakaspalvelusta arkisin klo 8-17 puh. 0303 63 334. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaajalahja toimitetaan Sinulle, kun tilausmaksusi on kirjautunut. Etunimi Syntymävuosi *Kestotilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin saman pituisen määräaikaistilauksen normaalihinta. Kestotilaus jatkuu ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Irtisanominen tulee voimaan 4 viikon kuluttua. Tilauksen päättyessä veloitetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa toimitettujen lehtien hinta. Jos laskutusjakso tai maksuerä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, päättyy tilaus maksetun jakson päättyessä.

Lapsella on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä. Jos epäilee, että jollakin lapsella eivät asiat ole hyvin, tilanteeseen on syytä puuttua. Keinoja on monia. Aina voi tarjota apua. Joissakin tilanteissa on syytä tehdä lastensuojeluilmoitus. Pitäisikö MARJO HENTUNEN Kuvat LEHTIKUVA OY 24 Lapsemme 3/2010 puuttua? M uiden asioihin puuttuminen on vaikeaa, usein silloinkin, kun huoli lapsen hyvinvoinnista on jatkunut pitkään. Pelko välirikosta naapureiden tai tuttavien kanssa voi mietityttää. Mielessä voi olla myös huoli siitä, ettei tee turhaa ilmoitusta viranomaisille ja mahdollisesti aiheuta perheelle lisää hankaluuksia. Vastuu lapsista on yhteinen. Jos huolestuu lapsen hyvinvoinnista, voi ainakin kysyä vanhemmilta voiko jotenkin auttaa. Vakavissa tapauksissa, kuten väkivaltaepäilyissä on syytä muistaa, että lapsen hyvinvointi on aina etusijalla, naapurisopu on toissijaista. Lastensuojelulain mukaan kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jonka jälkeen viranomaiset selvittävät lapsen tilanteen. Kysyimme asiantuntijoilta neuvoa esimerkkitilanteisiin, joihin kuka tahansa voi joutua. 1. Naapurista kuuluu kovaäänistä riitelyä ja lapsen itkua Tilanteesta riippuen voi mennä kysymään mikä on hätänä. Jo ovikellon soitto voi keskeyttää riidan etenemisen. Jos epäilee, että naapurissa on hätä, asiasta on syytä ilmoittaa poliisille. Naapurista kuuluva äänekäs riitely tai meteli on poliisin tyypillinen kotihälytystehtävä. Poliisi tekee käynnistä lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaisille. Jatkuvasta äänekkäästä riitelystä voi ilmoittaa myös sosiaalitoimistoon. 2. Pieni lapsi on päihtyneen vanhemman seurassa Jos lapsi on toistuvasti päihtyneen vanhemman seurassa, kannattaa tehdä ilmoitus sosiaaliviranomaisille. Jos näkee tilanteen, jossa lapsi on vaarassa jäädä vanhemman humalan takia heitteille, pitää soittaa poliisit paikalle. Tavallisin tilanne on se, että lapsi on päihtyneen vanhemman kanssa kotona. 3. Lasta kohdellaan kaltoin Lapsen kurittaminen lyömällä, tukistamalla tai luunappeja antamalla on pahoinpitelyrikos. Jos näkee, että lasta pahoinpidellään, voi soittaa poliisille. Valtaosa kaltoin kohtelusta tapahtuu kuitenkin kotona ja saattaa tulla ilmi sattumalta esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi on kaverin luona yökylässä ja lapsessa havaitaan ruhjeita tai epätavallisia mustelmia. Perhe, jossa lasta kohdellaan kaltoin, on ulkopuolisen tuen tarpeessa. Väkivallan kohteeksi joutunut lapsi ei osaa tai uskalla hakea itse apua ja tarvitsee siksi muiden puuttumista. Jos epäilee, että lapsi kokee kotonaan väkivaltaa, on syytä tehdä lastensuojeluilmoitus. Kenelle lastensuojeluilmoituksen tekeminen kuuluu? Lastensuojelulain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, pelastustoimen, seurakunnan, hätäkeskuslaitoksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintayksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevalla henkilöllä sekä kaikilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus jos hän on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka havaitsee tai saa tietää asioita, joiden perusteella lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Lapsen huolenpidossa tai perushoidossa voi olla puutteita, lapsen tarpeita laiminlyödään tai on syytä epäillä että lasta pahoinpidellään tai käytetään seksuaalisesti hyväksi. Myös lapsen oma käyttäytyminen kuten jatkuva päihteiden käyttö on peruste ilmoituksen tekemiselle. Jos on epävarma siitä, pitäisikö ilmoitus tehdä, kannattaa kysyä neuvoa oman kunnan sosiaalitoimesta. 4. Nuori on vahvasti päihtyneenä Jos tapaa vahvasti päihtyneen nuoren, kannattaa mennä kysymään, mikä on kunto, pärjäätkö, voinko auttaa ja haluatko, että soitetaan vanhemmille. Jos nuori on erossa kaveriporukastaan ja tuntuu, ettei nuorta uskalla jättää yksin, aikuisen velvollisuus on soittaa hätäkeskukseen tai sosiaalipäivystykseen. Varsinkin pakkasilla voimakkaasti päihtynyt nuori on hengenvaarassa. Alaikäiset viedään pääsääntöisesti kotiin tai vanhemmat tulevat heitä hakemaan. Joskus nuori viedään hetkeksi selviämispisteeseen. Alle 18-vuotiaat ovat lapsia, joiden ei kuulu käyttää alkoholia. Kun nuori saadaan kotiin, vanhemmat ovat yleensä tyytyväisiä. Joskus on kuitenkin niin, että vanhemmat ovat itse samassa tilassa kuin nuori eikä lasta voi jättää omaan kotiinsa. Silloin poliisi ottaa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. 5. Alaikäiselle välitetään alkoholia Alkoholin välittäminen alaikäiselle on rikos. Jos näkee, että lapselle tai nuorelle välitetään alkoholia, siitä pitää ilmoittaa poliisille. Kysymyksiä pohtivat ylikomisario Jari Illukka Helsingin Eteläisestä poliisipiiristä sekä kehittämiskonsultti Tiina Turkia Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lapsiperheiden palveluiden vastuualueelta. Mitä siitä seuraa? Alkoholi ei kuulu lapselle, eikä päihtynyttä nuorta saa jättää yksin. Miten ilmoitus tehdään? Ilmoituksen voi tehdä kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijälle, virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystykseen. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai virastossa henkilökohtaisesti. Muut kuin ilmoitusvelvolliset voivat tehdä ilmoituksen nimettömänä. Kun lastensuojeluilmoitus on tehty, kunnan lastensuojelu alkaa selvittää lastensuojelutoimenpiteiden mahdollista tarvetta. Selvityksen tekemiselle on laissa määrätty aikaraja. Joskus perheen tilanne ratkeaa selvityksen teon aikana, esimerkiksi nuoren päihdekokeiluihin löytyy apua nuorisoasemalta tai vanhemmuuden haasteisiin tukea perheneuvolasta. Perheet reagoivat ilmoitukseen yksilöllisesti. Toiset kokevat sen mahdollisuutena tuen saamiseen, joillekin se voi olla järkytys ja pettymys. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei tarkoita lapsen huostaanottoa. Siihen turvaudutaan vain silloin, jos lapsen etua ei voida saavuttaa muilla keinoin. Lapsemme 3/2010 25

KAARINA KOKKONEN Kuvat LEHTIKUVA OY Nuuska koukuttaa 18-vuotiaista 41 % on kokeillut nuuskaa. 26 Lapsemme 3/2010 Nuuskan vaaroja vähätellään. Mälli on myrkkyä, myös urheilevalle nuorelle. Se koukuttaa nopeasti, ja irtipääsy on vaikeaa. Mitä nuuska on, Suomen Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti? Nuuska on suussa käytettävää tupakkaa. Meillä käytetään eniten ruotsalaista nuuskaa, joka on tupakkajauheesta valmistettua kosteaa seosta. Toinen tunnettu suutupakan muoto on amerikkalainen kuivanuuska. Suunuuskan lisäksi on olemassa esimerkiksi nenään vedettävää nuuskaa. Miten nuuskaa käytetään? Nuuskaa käytetään suussa useimmiten ylähuulen alla. Injektioruiskusta tehdyllä annostimella tummanpuhuvasta irtonuuskamömmöstä tehdään annosnappi, joka painetaan huulen alle, tai sitten käytetään pikkuruista teepussia muistuttavaa annospussia. Mälliä pidetään suussa muutamista minuuteista jopa tunteihin. Irtonuuska leviää usein suuhun, jolloin käyttäjä nielee siitä osan. Monet urheilijat ja urheilevat nuoret suosivat nuuskaa. Onko nuuska savukkeita vaarattomampaa? Nuuska aiheuttaa, tervakeuhkoja lukuun ottamatta, samoja sairauksia ja ongelmia kuin savukkeet. Nuuskan käytöstä on paljon haittaa urheilijalle. Iso osa haitoista tulee nikotiinista, joka muun muassa supistaa verisuonia ja vähentää lihasten verensaantia, mikä taas heikentää suorituskykyä. Lihakset myös vammautuvat herkemmin ja vammojen paraneminen hidastuu. On legendaa, että nuuska parantaisi suorituskykyä tai auttaisi keskittymään. Tarun takana on nuuskateollisuus, joka on sinnikkäästi vähätellyt nuuskan vaarallisuutta, vaikka haitoista on lukemattomia tutkimustuloksia. Nuuska on jytäkkää ainetta. Yhdessä annoksessa voi olla 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin savukkeessa. Miten nuuska vaikuttaa nuoren terveyteen? Voiko siitä saada syövän? Pitkällä aikavälillä nuuska voi aiheuttaa suualueen syöpää, haimasyöpää ja vatsasyöpää. Ensimmäisenä nuuska vahingoittaa suun limakalvoja. Kohtaan, jossa mälliä pidetään, voi jopa syöpyä pieni kuoppa, myös hampaat värjäytyvät ja ikenet vetäytyvät. Verenkiertohäiriöiden vuoksi sormet ja varpaat tuntuvat kylmiltä ja puutuneilta. Nikotiini synnyttää myös riippuvuuden. Kun nikotiinin määrä veressä laskee liian alas, hermostuneisuus lisääntyy. Uskomus nuuskan rauhoittavasta vaikutuksesta perustuu siihen, että nuuskalla lääkitään sen aiheuttamia vieroitusoireita. Miten helposti nuuskaan jää koukkuun? Herkimmät voivat jäädä koukkuun muutamasta annoksesta. Kyse on jytäkästä aineesta, sillä yhdessä nuuska-annoksessa voi olla 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin savukkeessa. Vaikka nikotiinia imeytyy limakalvojen läpi kehoon hitaammin kuin poltettaessa, nikotiinin määrä veressä pysyy pidempään korkealla. Vaikuttavuutensa takia nuuskasta on jopa vaikeampaa päästä irti kuin tupakasta. Ovatko nuuska ja savukkeet vaihtoehtoja? Tavallisesti joko poltetaan tai nuuskataan. Jotkut vaihtavat savukkeet nuuskaan, sillä ajatellaan, että nuuskaamisesta olisi vähemmän haittaa. Tosiasiassa nikotiiniriippuvuutta siirretään tuotteesta toiseen. Mistä nuoret hankkivat nuuskaa? Suomessa nuuskaa ei voi ostaa laillisesti, mutta sitä saa tuoda maahan. Tänä kesänä hyväksytty tupakkalain muutos kiristää nuuskan tuontia siten, että sitä on laillista tuoda enää omaan käyttöön ja korkeintaan 30 rasiaa. Nuuska hankitaan pääasiassa Ruotsinlaivoilta. Sitä myös salakuljetetaan ammattimaisesti maahan ja myydään tiskin alta kioskeissa ja baareissa. Nuuskateollisuus on lisännyt kanavia hankkia ainetta internetin kautta. Vaikka nuuskan käyttö on Suomessa vähäistä, se on pikku hiljaa yleistynyt. Paras keino ehkäistä käyttöä on rajoittaa saatavuutta. Nuuskarasiat näyttävät kauniilta. Markkinoidaanko nuuskaa tytöille? On tyttöjen tuotteita, joissa mallia on haettu meikkirasioista. Siinä missä perinteinen nuuska on irtonuuskaa ja maskuliinista, nuuskateollisuus on kehittänyt pieniä annospusseja ja rasioita nimenomaan naisille. Rasioista löytyy jopa paikka käytetyille mälleille. On myös lukuisia makuja aniksesta minttuun, joita naiset suosivat. Minkälainen imago nuuskalla on nuorten keskuudessa? Joissakin urheilupiireissä nuuskaamisen katsotaan kuuluvan asiaan. Nuoret myös mieltävät nuuskaamisen usein tupakointia vaarattomammaksi. Nuuskan käyttö on melko helppo peittää. Voiko nuuskaaminen jäädä vanhemmilta huomaamatta? Lapsemme 3/2010 27

Jos yhtään omaa nuortaan seuraa, kyllä sen huomaa. Hengitys haisee kissanpissiltä ja huuli pullottaa. Miten vanhempi voi valistaa nuorta? Kannattaa selvittää rauhallisesti, miten hyvin nuori on perillä tupakan haitoista. Kyse ei ole vain siitä, että joskus vanhempana voi saada syövän, vaan tupakan vaikutukset näkyvät nopeasti hampaissa, suussa ja ihossa. Esimerkiksi iho vanhenee ja rypistyy kaksi kertaa tupakoimatonta nopeammin. Tupakka heikentää myös potenssia. Pitkällä tähtäimellä tupakka vaikeuttaa lasten saantia. Tupakka on myös ensimmäinen altiste, jonka on osoitettu välittävän syöpävaaran siittiöiden ja munasolujen kautta syntyvään lapseen. Eli jos mies tupakoi, hän kantaa siittiöissään vauriota, joka näyttäytyy hänen lapsellaan tavallista korkeampana riskinä sairastua syöpään. Vanhemman on otettava selkeä kanta siihen, ettei hyväksy lapsensa 28 Lapsemme 3/2010 UUTUUSKIRJA! Entistä useampi kokeilee Nuorten terveystapatutkimuksen (2009) mukaan nuorten nuuskakokeilut ovat nousussa. 14-vuotiaista pojista oli kokeillut nuuskaa 12 prosenttia, 16-vuotiaista 31 prosenttia ja 18-vuotiaista 41 prosenttia. Tyttöjen nuuskakokeilut olivat vähäisempiä, mutta nekin ovat lisääntyneet. 16-vuotiaista tytöistä oli kokeillut nuuskaa 14 prosenttia. 14-vuotiaista pojista silloin tällöin tai päivittäin nuuskasi noin 5 prosenttia, 16-vuotiaista 10 prosenttia. Nuoret saavat nuuskaa useimmiten kavereilta. Ainetta hankitaan Ruotsinlaivoilta ja ulkomailta. Välityskanavia ovat myös baarit, kioskit, urheiluseurat ja internet. Suomessa nuuskan myynti kiellettiin vuonna 1995. Ruotsia lukuun ottamatta myynti on kielletty myös muissa EU-maissa. Uuden tupakkalain mukaan ulkomailta saa tuoda omaan käyttöön kolmekymmentä 50 gramman nuuskarasiaa. tupakointia tai nuuskaamista. Tupakkaa käyttävää ei pidä kuitenkaan tuomita vaan auttaa lopettamisessa. Miten nuuskasta pääsee irti? Lopettaminen ei ole helppoa. Kerran syntynyt nikotiiniriippuvuus aiheuttaa aivoissa elinikäisen muutoksen. Tästä aivojen tasolla tapahtuvasta muutoksesta johtuu se, että vieroitus Uutta toivoa kiintymystraumojen hoitoon Tämä helposti lähestyttävä kirja ansaitsee paljon lukijoita. Erityisesti Suuren suosion saavuttaneet perusteokset kaikille varhain traumatisoituneiden lasten/nuorten kanssa työskenteleville. Sosiaali- ja ter- sen tulisi kuulua lääketieteen ja terveydenhoitoalan ammattilaisten lukemistoon! veysalan koulutuksen ehdottomat kurssikirjat! Kirja Vuorovaikutteinen perustuu Broomin kehityspsykoterapia laajaan kokemukseen on Suomessa lääkärin täysin uusi, ja psykoterapeutin näyttöön perustuva työstä. terapiamenetelmä/terapeuttinen on työskennellyt sellaisten lähestymistapa. fyysisten Muista sairauksien terapioista parissa, poiketen joissa hoitava potilaiden aikuinen Hän emotionaaliset on aina läsnä terapiatyössä. teemat ja elämäntarinat Terapeutin avulla ovat rakennetaan nousseet hoitavan voimakkaasti aikuisen esiin. ja lapsen Hän tarjoaa välistä kiintymys- meille mahdollisuuden ja tunnesuhdetta. ymmärtää Terapia rakentaa sairautta siltaa ja siitä lapsen selviytymistä menneisyyden kokonaisvaltaisemminmusten ja nykyisyyden ja tällöin välille. mukana Terapiamallin ovat kaikki esittelyn ihmisyyteen lisäksi kirjat kuuluvat antavat tekijät. huomattavan Broom koke- osoittaa paljon eväitä kuvaamillaan terapeuttisen, tapauksilla, hoitavan arjen että rakentamiseen kun lääkäri eri aidosti konteksteissa. kuuntelee Terapioiden jatkuvista fyysisistä on aika paneutua vaivoista kiintymyssuhteen kärsivän potilaansa rakentamiseen tarinaa ensisijaisten vastaa siihen, hoitajien sairauden kanssa ja kulku sitä voidaan kautta mahdollistaa kääntää aivan lapsen/nuoren uuteen suuntaan. eheytyminen. 8.11. Kompleksinen ihmissuhdetrauma ja terapeuttinen vanhemmuus/hoito AUTA LASTA KIINTYMÄÄN Traumaperäisen kiintymyshäiriön hoito Dr. Arthur Becker-Weidman Tampere-talossa 8. 9.11.2010 - Kompleksinen trauma ja sen seuraukset kehitykselle - Malli kompleksisen trauman ja sen seurausten arvioimiseksi - Terapeuttisen vanhemmuuden/hoidon malli - Terapeuttinen vanhemmuus/hoito käytännössä: toimivia ehdotuksia Lue lisää: www.pt-kustannus.fi on yhtä vaikeaa nuorelle kuin jo pitkään nuuskanneelle tai tupakoineelle aikuiselle. Irti pääsemiseen tarvitaan tukea, vieroitusryhmiä, nikotiinikorvaushoitoa tai muuta vieroituslääkitystä. Lisätietoa: www.pokalehuulessa.fi/fakta.htm UUTUUSKIRJA! Brian Broom SAIRAUS TÄYNNÄ MERKITYKSIÄ Kokemukset ja merkitykset fyysisen sairauden aiheuttajina ILMESTYY SYKSYLLÄ 201 ENNAKKO- TILAUKSET 43 Hintaan sis. postitus! 9.11. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia näyttöön perustuvana hoitomuotona - Vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian perusperiaatteiden soveltaminen arjen hoitotyössä - Hoidon vaiheet ja prosessi - Vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian 14 osatekijää AUTA LASTA KIINTYMÄÄN Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia, DDP, traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa DDP-peruskurssi terapeuteille ja terapiatyötä tekeville Tampere-talossa 10. 12.11.2010 Isiportailla Isäksi tulemisessa on vähän samaa kuin aikuiseksi kasvamisessa: on vaikea sanoa, missä vaiheessa se tapahtuu, mutta yhtenä päivänä niin on käynyt. Aikuisuus on sitä, että tietää tien Tampereelle ja jopa Orivedelle, osaa hoitaa veroasioita ja valmistaa kastikkeen sekä seurustella arvokkaissa juhlissa ja myös hiukan pitää niistä. Toisin sanoen on vähän tylsä, melko luotettava ja aika osaava. Ja sellaisia ovat isitkin, mutta on turha kuvitella, että se olisi helppo prosessi. Ehei. Tylsäksi muuttuminen vaatii määrätietoista ponnistelua, mistä syystä isäksi kasvetaan monessa vaiheessa. Ensimmäisen kerran isäksi tullaan, kun kuuman ja kiihkeän puolituntisen jälkeen kierähtää sängylle istumaan kuin Humphrey Bogart, sytyttää savukkeen ja antaa iltaauringon ja kumppaninsa ihailla rintakarvoitustaan sekä jänteviä lihaksiaan. No, tuossa nyt oli kaksikymmentäyhdeksän minuuttia liioittelua, tupakointi on inhottavaa ja rintakarvojen ja lihastenkin kanssa on vähän niin ja näin, mutta siitä se isyys joka tapauksessa lähtee. Seuraavat yhdeksän kuukautta piirtyvät isän mieleen elämän parhaana aikana, sillä mitään velvollisuuksia ei ole, koko ajan on kuski käytettävissä ja muutenkin on mukava nähdä, että välillä jonkun muunkin maha kasvaa kuin oma. Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä Sitä paitsi odotuksessa on puolensa, ja yhdessä odottaminen on kaksin verroin mukavampaa. Ja vaikkei se lastenhuoneen tapettien valitseminen ihan ydinosaamisaluetta olisikaan, on kuitenkin kummallisella tavalla kutkuttavaa seistä uudessa huoneessa ja miettiä, kuka sinne on tulossa asumaan. Se selviää seuraavassa isivaiheessa synnytyslaitoksella, kun saa käärön syliinsä ja käsittää, ettei sitä oikeastaan saisi pudottaa, minkä takia kädet alkavat täristä ja käärö on pudota. Vauvan ensimmäinen kuukausi on hieno. Aluksi lapsi vain nukkuu ja sen ajan kun ei nuku, roikkuu äidin tississä kiinni imemisrefleksinsä ansiosta niin tiukasti, ettei siitä tarvitse edes pitää kiinni. Isin tehtäväksi jää katsella ja ihailla ja vaihtaa silloin tällöin vaippoja sekä keksiä, kuinka bodyt ja potkuhousut toimivat. Sen yleensä keksii viidennen lapsen kohdalla. Valitettavasti näin helpolla ei jatkossa pääse, sillä lapsi alkaa kiukutella, valvoa, huutaa tai muuten vain vaatia kaikenlaista huomiota, ja siitä alkaa isimatkan varsinainen osuus. Onneksi useimmiten isi edelleen pääsee karkuun töihin. Kuitenkin iseistä hitaimmatkin alkavat nyt aavistella, ettei kyseessä olekaan pelkkä huviretki ja että isyyteen mahdollisesti liittyy myös velvoitteita. Isän kynästä Jotta saisi hätistettyä tällaiset ajatukset pois, on hyvä hetki käydä ostamassa ne luistimet ja se jalkapallo, sillä piakkoin, jo neljän vuoden päästä, niitä pääsee kokeilemaan lapsen kanssa. Epäilyn hukuttaminen shoppailuun ei miestä kuitenkaan auta. Yhä useammin alkaa huomata, ettei benjihyppy ilman köyttä tai rantaloma Afganistanissa houkuttele enää samalla lailla kuin ennen. Kun katselee pikkuista, joka tekee kaikkensa kaatuakseen ja pudotakseen erilaisista paikoista, alkaa pohtia teoreettista mahdollisuutta, ettei itsekään välttämättä ole kuolematon. Tämä naurettava ajatus on aluksi vain pieni mytty aivojen perukoilla, mutta se kasvaa, kunnes yhtenä päivänä alkaa olla siitä jo melko varma. Kun vielä osaa yhdistää hämmentävän havainnon kuolevaisuudestaan siihen, että on myös velvollisuus olla kuolematta, alkaa olla valmis isi. Silloin lakkaa ajamasta liian lujaa ja pyrkii muutenkin käytöksellään pikemminkin minimoimaan kuin maksimoimaan ympäristön vaaroja, joskin toisinaan, varmistettuaan ettei kukaan näe, saattaa hurjaa nuoruutta muistellen istua hetken pyörän selässä ilman pyöräilykypärää. Roope Lipasti Lapsemme 3/2009 29

1920 1940-luku 1950 1960-luku 1970 1980-luku 1990 2010-luku MLL 90 v Kesäloman jälkeen oli taas kiva tavata koulukavereita, joiden kanssa pääsi hyppimään tvistiä ja potkimaan palloa. Lukuvuoden alkaessa oli myös hauskaa kiertää kavereiden kanssa pankeissa ja kaupoissa hakemassa ilmaisia lukujärjestyksiä Kotona televisiosta seurattiin uteliaina Peppi Pitkätossun ja Vaahteramäen Eemelin kepposia. Lapsuuden leikit Popsi popsi porkkanaa säv. Markku Kopi pist o, san. Asta Kau aukonen Chrisse Jo hansson Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Nami nami nami nami porkkanaa, a, hampaita se vah vistaa. Haukkaa, a, haukkaa hedelmää, ä, omenaa tai päärynää. Nami nami nami nami hedelmää, omenaa tai pää ry nää. ä Maista, maista mansikkaa, sitä ei voi vastustaa. Nami nami nami nami mansikkaa, sitä ei voi vastustaa. Popsi, popsi porkkanaa, maista, maista mansikkaa. Haukkaa, a, haukkaa hedelmää, ä, vitamiinit sull lle jää. ä. Neppis Neppaus on pienillä muovisillala leikkiautoillala hiekalla pelatt ava kilpa-ajopel i. Autoradanan voi vetää hiekkak an kengänp npoh jalla ja ehostaa lapiol la. Rada dall e voi rakentaa hypp yreitä, kuoppia ja muita esteitä tuomaan jännitystä. Kilpaili jat asettata va t autonsa lähtöviivalle ja kukin neppaa koukistetun etusor ormen syrjällälä autoaan 3 kert aa vuorotellen. Jos auto lentää ulos radalta tai se päätyy katolleen, auto palautetaanan takaisin kohtaan, josta neppi alkoi. Jos auto päätyy kyljelleen, se siirretään kyseisen nepin lähtöpisteenen ja päätepisteenen puoleen väliin. Se, jonka auto saapuu ensimmäisenä maaliin, voittaa. a Tvisti Kuva SKOY Kumi na uhahyppelyssä kaksi leikkijää seis oo vas asta kkai ain haara-asen enno noss ssa. He idän väl iinsä on venytetty pitkä kuminauhal enkki, joka on alussa nilkkojen korkeu delle. Tvistaaja hyppii sivuttain kahdella jalalla: haara päälle keskelle haara päälle p ois. El i: 1. Hyppy siten, että naru jää jalkojen väliin 2. hyp yppy py narun päälle tasajalk aa 3. hyppy keskell lle naru jen väli liin in 4. sama sarja tois elle narulle Tä män jälkeen jatketaan: haara- siksak ak-pois. Eli: 5. hyppy siten, että molemmat naru t jäävät jalkojen väli in 6. hyppy niin, että ka svot kääntyvät menosuuntaan ja nauha on siksakis sa jalkojen välissä 7. hyppyp poi s siten, ett ei naru jää nilk koihinin sotkuun. Välillä vaihdetaana hyppimisvuoroja. Narua nostetaan jokaisen onnistunee n ki error ksen jälkeenen ylemmäs: polviin, reisiin ja lan tiolle. Se, joka epäon nistuu, joutuuuu narunpitäjäksi eli pääksi. Tässä tulee Rölli säv. ja san. Allu Tuppurainen Täss ssä tulee hirmui uine nen Rölli, on mulla metsässäsä tölli. Ja siel lä mä asus uste tele len, ja si eltä mä hiip ippapa ilen. Mä varjoissasa hiiviskelenen ja la psia säikyttelen. Ja se on vasta mukavaa, a kun kaikkia pelottaa! En ole minä mikäänän määki vä lammas, on su ussas ni yksi iso ha mmas. Ja sillä mä irvistelenen ja kaikkia sä ikyttelen. Tässä tule e hilpeä Rölli, on mullala metsässä tö lli. Ja siellä mä asusts elen, mä olen ni in iloinen! Dilibi-däppi dippipi däb bi, di libi-däbbi dibbibi däbbib, dilibi-däbbi dibbi däppi dou. Keinupeffis Leikkijät keinuvat istualtaan. Yksi lapsista on polttaja, joka seisoo keinujen edessä sovitun viivan takana ja yrittää osua pe hm eällä pallolla keinu jiin. Osumat vyötäröstä alaspä in hyväksytään. Keinuja voi torjua pallon jalkapohjalla. Kun polttaja onnistu u saamaan ko sketuk sen, hän pääsee keinumaan ja poltetusta tule e uusi polttaja. 1980-luvulla MLL kiinnitti erityistä huomiota leikkeihin. Järjestö käynnisti mm. valtakunnallisen leikkipäivän, lystisunnuntain ja julkaisi seuraavat kirjat: Lystiä leikkiä, perinnettä ja perinne leikkejä (1983) Ystävyyden ja rauhan leikkejä (1983) Leikitään ulkona (1986) Lapsemme 3/2010 31 Lähteet: Olli Aulio: Suuri leikkikirja. Gummerus 2009, Ojaharju Helenius: Leikitään ulkona. MLL 1986, www.nuorisuomi.fi, www.wikipedia.fi

VILLE VANHALA Kuva MATTI MATIKAINEN Turvallisesti Nurmijärvellä tartuttiin ongelmiin kouluun Oivallinen esimerkki kuntalaisten omasta aktiivisuudesta liikenneturvallisuudessa löytyy Nurmijärveltä. Yleisönosastokirjoitus synnytti sähköpostiringin, jonka pohjalta perustettiin Turvallinen koulutie -työryhmä. Nyt ryhmään kuuluu jo puolisensataa ihmistä. Koulukuljetusten vähentyessä koulumatkojen turvallisuus on heikentynyt, mikä huolestuttaa vanhempia, kertoo Miira Öhman Turvallinen koulutie -työryhmästä. Nurmijärvi on useiden pienten kylien muodostama kunta. Tyypillinen haja-asutusalueen ongelma on se, että tiellä ajetaan nopeusrajoituksista välittämättä eikä käytössä ole kevyen liikenteen väylää. Hankkeet käytäntöön Turvallinen koulutie -työryhmän ansiosta Nurmijärvellä on herätetty henkiin jo hiipumaan ehtinyt kunnan oma liikenneturvallisuustyöryhmä, jonka jäsen Öhman nykyään on. Työryhmä aikoo kartoittaa kunnasta liikenteen vaarapaikat ja minimoida liikenteen riskejä mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on, että edes suurimpiin taajamiin saataisiin kevyen liikenteen väylät. Toinen konkreettinen uudistus on nopeusrajoitusten yhtenäistäminen koulujen kohdalla 40:ään kilometriin tunnissa, Öhman kertoo. Turvallinen koulutie -työryhmä on järjestänyt Nurmijärvellä erityisiä liikenneturvallisuuteen liittyviä tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Myös koululaiset ovat olleet tempauksissa mukana: pienimmät tienkäyttäjät ovat päivystäneet kunnan suojateillä. Nämä asiat huolestuttavat varmasti muuallakin, joten ei voi kuin rohkaista ihmisiä toimimaan turvallisemman koulutien puolesta. Kansalaisaktiivisuudella saadaan ihan oikeasti parannuksia aikaan. T ien pienimmät käyttäjät huomioivat liikenteestä eri asioita kuin aikuiset. Lasten oivallusten tuloksena liikenteestä voidaan jopa karsia riskejä. Koulumatkallaan olevat lapset noudattavat liikennesääntöjä tunnollisemmin kuin aikuiset, toteaa koulutusohjaaja Tarja Korhonen Liikenneturvan Kuopion aluetoimistosta. 32 Lapsemme 3/2010 Turvallisten koulumatkojen suunnittelussa korostuu lasten oma näkökulma liikenteeseen. Alakouluille on jo laadittu koulumatkaoppaita. Yläkoululaisten onnettomuusriskiä kasvattaa mopojen lisääntyminen. Pohjois-Savossa, mutta myös muualla Suomessa koulut ovat keränneet tietoja kouluympäristön ja koulumatkojen liikenteen riskipisteistä. Turvallista koulureittiä ovat olleet kartoittamassa lasten lisäksi heidän vanhempansa ja opettajat. Kerätty tieto on kirjattu kansiin ja jaettu opasvihkosena koululaisille. Osa koulumatkojen liikenneoppaista on saatavina myös sähköisessä muodossa. Yläkouluissa vastaavanlaiset oppaat ovat valitettavan harvinaisia. Mitä voisi tehdä toisin? Kuopion seudun kevyen liikenteen strategia sisältää lapsivaikutusten arvioinnin. Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY) ja Sito Oy:n toteuttamassa hankkeessa pureudutaan lasten näkökulmasta liikenneympäristöön. Esimerkkikouluilla käydään koulumatkakävelyillä ja käyttäytymistä liikenteessä käydään läpi ryhmäkeskusteluissa. Painopistealueita ovat muun muassa kevyen liikenteen väylät, teiden ylitykset, risteysalueet, leikkipaikat ja muut liikenneympäristössä sijaitsevat, lapsia kiinnostavat kohteet. Koululaisten kokemista vaaratilanteista onkin hyvä käydä jälkipuintia. Yhdessä on syytä miettiä sitä, mitä liikenteessä voitaisiin tehdä toisin, että riskitilanteilta vältyttäisiin jatkossa. Aikuiset eivät noudata sääntöjä Kun koulukyselyissä on kartoitettu lasten havaitsemia epäkohtia koulumatkoilla, on ilmennyt, että lapset havaitsevat rikkeitä erityisesti risteysalueilla. Lapsille jää mieleen päin punaisia ajavat autot ja kulkevat ihmiset. Liian suurilla nopeuksilla ajavat autot mielletään usein pelottaviksi. Aikuisten sääntöjen vastainen toiminta liikenteessä on lasten reaalimaailmaa, johon heidän täytyy varautua. Aikuiset ovat kovin huolissaan lastensa turvallisuudesta, mutta eivät itse noudata liikennesääntöjä, Korhonen harmittelee. Pyöräilevien 10 14-vuotiaiden lasten loukkaantumisriski on tilastollisesti yli kaksinkertainen väestön keskiarvoon verrattuna. Riskialttius selittyy hy- Kadunlaidassa oltava tarkkana Kotkan Toivo Pekkasen koulun kolmasluokkalaiset Ebba Rantaruikka ja Onni Halinen tulevat kouluun vajaan kilometrin matkan kävellen. Reitti kulkee aivan kaupungin keskustassa. Katujen laidoissa täytyy olla tarkkana ja mennä aina suojatietä kadun yli, Ebba ja Onni toteavat. Onni tosin myöntää, että ihan joka kerralla katua ylittäessään hän ei ole muistanut katsoa kunnolla sivuilleen. Joskus on vaan niin kiire, vaikka ei saisi olla. Heidän luokkatoverinsa Vilma Paakkinen tulee toiselta puolelta kaupunkia kouluun useimmiten äitinsä tai isänsä kyyditsemänä. Vilma kuitenkin myöntää, että hänelle ja hänen pikkuveljelleen ja -sisarelleen oli kerran käydä kadulla huonosti. Auto näytti vilkkua toiseen suuntaan, mutta kääntyikin toiseen ja me meinasimme jäädä sen alle. En minä silti liikenteessä pelkää. Ainakaan paljon. Toivo Pekkasen koulun kolmasluokkalaisia on ohjeistettu koulun toimesta koulumatkojen varalta. Kirjallista opasvihkosta ei oppilaille ole kuitenkaan jaettu. Riittää, kun muistaa liikennesäännöt eikä säntäile kaduilla, Onni tuumii. Vilma (vasemmalla) Ebba ja Onni ovat Toivo Pekkasen koulun vauhdikkaita musiikkiluokkalaisia. Liikenteessä he eivät kuitenkaan pidä liian kiirettä. Lapsemme 3/2010 33 VILLE VANHALA

Lastenkulttuuri Lapsilla on tietoa koulumatkojen liikenteen vaaranpaikoista. Heitä kannattaa kuunnella. vin pitkälti sillä, että varhaisnuoret laajentavat elämänpiiriään ja liikkuvat sen vuoksi enemmän. Yläkouluikäisillä esiintyy myös kypäräkapinointia. Kypärää ei laiteta päähän etenkään jos vanhemmatkin laiminlyövät kypärän käyttöä. Aikuisten pitäisi hyvällä esimerkillään näyttää, miten liikenteessä tulee käyttäytyä. Mopo-onnettomuudet kasvussa Mopo-onnettomuuksia selittää osaltaan se, että mopojen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Liikenteessä on nykyään yli 200 000 mopoa. Moporeitit kulkevat osittain kevyen liikenteen väyliä ja osittain valtaväyliä myöten. Usein myös reitit katkeilevat, mikä houkuttelee ajamaan väärillä väylillä. Se taas nostaa osaltaan onnettomuusriskiä. Korhonen toivoo, että liikenneministeriössä paraikaa käsiteltävänä oleva mopokorttiuudistus saataisiin pian voimaan. Se lisäisi teoriaopetusta ja uudistus toisi mukanaan myös käsittelykokeen, mikä lisäisi uusien mopoilijoiden valmiuksia liikenteessä. Kiusaaminen on liikenneriski Koulumatkalla tapahtuva kiusaaminenkin voi synnyttää riskejä liikenteessä. Kiusatuksi joutunut lapsi saattaa jopa paeta tai ainakin vaihtaa opittua matkareittiään. Ainakin pienimpien koululaisten totutusta liikennekäyttäytymisestä poikkeaminen lisää onnettomuusriskiä. Koulumatkalla kiusaaminen on saatava mitä pikimmiten vanhempien ja koulun tietoon, että se saadaan kitkettyä mahdollisimman pian pois. Lisätietoja: www.liikenneturva.fi Meidän ja muiden perheet. Lasten Keskus 2010. Kirjakko Hullunkurisia perheitä? Oma perhe voi olla ihana tai inhottava, toisten perhe kauhea tai kadehdittava. Mutta moniko vaihtaisi tosi paikan tullen omansa? Edes hurmaavan järjettömään rosvoporukkaan? Kuva: Tammi/Eva Persson Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Onko perheessäsi uhmaikäinen? Lähestyykö lapsesi murrosikää? Painavatko mieltäsi kasvatusasiat? Tarvitsetko tietoa tai tukea? Kaipaatko kuuntelijaa? Soita Vanhempainpuhelin p. 0600 12277 (0,08 e/min + pvm/mpm) ti klo 10 13 ja 17 20 ke klo 10 13 to klo 14 20 tai klikkaa www.mll.fi/vanhempainnetti Useimmilla lapsilla ja aikuisilla on vakaa käsitys perheestä: siinä on isä ja äiti ja pari lasta. Tästä peruskuviosta alkaa myös Mary Hoffmanin ja Ros Asquithin mainio kuvakirja Meidän ja muiden perheet (suom. Maisa Savolainen, Lasten Keskus 2010). Saman tien tosin todetaan, että tuon mallin mukaisia perheet olivat ennen vanhaan. Hoffmanin ja Asquithin nykyperheiden galleriaan kuuluu yhden huoltajan perheitä, kahden isän tai kahden äidin perheitä, adoptioperheitä ja isovanhempien ja lasten perheitä. Ydinperheen ohella tarkastellaan myös erilaisia sukuja ja koteja, koulunkäyntiä, töitä ja lomia, harrastuksia ja juhlia, liikkumistapoja ja jopa perheiden erilaisia tapoja ilmaista tunteita. Ongelmiakaan ei piilotella, sillä esiin tulevat esimerkiksi sisaruskateus, köyhyys ja työttömyys. Kuvissa näkyvät myös erilaiset etniset taustat ja uskonnot. Tekstiä kirjassa on vähän, mutta Ros Asquithin kuvituksessa on lisätietoja ja hauskuutta. Pääkuvissa on sekä arkea että fantasiaa, ja aukeamia kiertävät pienet vinjettikuvat, joissa riittää etsittävää ja pohdittavaa. Tosin kulttuurierot saattavat tehdä esimerkiksi erilaisten virkapäähineiden tunnistamisen suomalaiselle vaikeaksi. Meidän ja muiden perheet puhuu moninaisuuden puolesta, ja siitäkin, että sama perhe voi eri aikoina olla erilainen. Oikeastaan kirjasta puuttuu vain sinkkutalous ja perheen perustaminen, mutta niistä voi lukea muualta: esimerkiksi Sven Nordqvistin Viiru kateissa (suom. Eppu Nuotio, Tammi 2010) kertoo tutun äijän ja kissan muodostaman perheen synnystä, ja Zden k Milerin ja Hana Dosko ilován Myyrä puhemiehenä (suom. Kirsi Siraste, Tammi 2010) vie kaksi riiavaa jänistä yhteen ja kuvaa vielä lasten syntymänkin. Kuva, jossa pikkukanin naama jo näkyy emon sisältä, on erinomaisen riemastuttava! Anarkiaa ja arabiaa Erilaisia perheitä käsitellään myös lastenromaaneissa. Siri Kolun hulvattomassa veijaritarinassa Me Rosvolat (Otava 2010), jonka pohjalta on suunnitteilla myös elokuva, ollaan tien päällä ja eletään anarkistista karkkirosvon elämää. Huumoria, vauhtia ja vaaroja riittää, lähes yli tarpeen. Seikkailun pohjalla on kuitenkin perheongelmia. Rosvoperheeseen kaapatun 10-vuotiaan Viljan perhe elää isän tyrannian, äidin väistyvyyden ja siskon oikkujen varassa, joten ei ihme, että Vilja alkaa viihtyä rosvoilevassa uusperheessään. Ajan mittaan kuitenkin selviää, ettei perheenjäsenten tasa-arvo ole rosvopiireissäkään kummoisessa kurssissa. Ponnekas ja analyyttinen Vilja saattaa kuitenkin rosvopäällikön järkevän sisaren kanssa asiat kaikkia tyydyttävälle tolalle. Ja romaanin lopussa lukija saa päätellä, ettei entinen meno tule jatkumaan Viljan omassakaan perheessä rosvokesän jälkeen. Niina Hakalahden Kirjava Kukko -sarjan romaani Tuukka-Omar (Tammi 2010) kertoo kahden kulttuurin perheestä. Äiti on supisuomalainen ja tekee tehtaassa pääsiäismuniin yllätyksiä, isä taas on kukkaiskoukeroista arabiaa puhuva taksikuski, jonka harrastus koukkaa fantasian puolelle: hän nimittäin rentoutuu lentelemällä matollaan ympäri kaupunkia. Tässäkin perheessä on anarkismia kuten Rosvoloissa, mutta myös lämpöä ja välittämistä, mikä näkyy parhaiten suhtautumisessa 8-vuotiaan Tuukka-Omarin periytyvään ongelmaan, yökasteluun. Kirjan toinen pääjuonne on Tuukka- Omarin ja hänen veriveljensä Paavon ystävyys, jota ei horjuta edes komerollinen vaippoja. Yhdessä valmistaudutaan koulun pelottavalle eräretkelle ja yhdessä saadaan myös äidittömän Paavon perheasiat lutviutumaan. Tosin avuksi tarvitaan pari lehti-ilmoitusta, iso minipossu, miehenniminen varaäiti ja hiukan sivustatukea Tuukan vanhemmilta. 34 Lapsemme 3/2010 Lapsemme 3/2010 35

Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri Taavi Vartian kirjoittama Kaikkien aikojen Pertsa ja Kilu -näytelmä oli viime kesän menestysnäytelmä Nurmijärven Taaborinvuorella. Näytelmä perustuu Väinö Rikkilän suosittuun kirjasarjaan 1950-luvun kotkalaisista seikkailunhaluisista pojista. Vartian näytelmäversiossa Pertsa ja Kilu nähdään sekä lapsina että aikuisina miehinä, jotka muistelevat poikavuosiensa tapahtumia. Alun perin Taavi Vartia teki Pertsan ja Kilun seikkailuista 12-osaisen tvsarjan Yleisradiolle. Kansainvälisestikin menestynyt tuotanto vetoaa katsojiin ikuisilla arvoilla, sankaruudella ja poikamaisella huumorilla. Tv-sarjaa tehdessä huomasin, että osaan käsitellä lapsinäyttelijöitä ja pystyin oikeasti koulimaan heitä rooleihin. Tunnen Astrid Lindgrenin lastenkirjojen hauskan ja samalla vakavan ja herkän maailmankuvan minulle läheiseksi. Myös Pertsan ja Kilun maailmaa sävyttää tietty puhtoisuus, joka puhuttelee, kertoo Taavi Vartia. Parhaillaan Vartia työstää suomalaiskreikkalaista seikkailuelokuvaa tv:lle ja ensi kesäksi Robin Hood -näytelmää Taaborinvuorelle. Hänen mukaansa pienten lasten teatteria tehdään varsin paljon, mutta koko perheen teatterille olisi tilausta enemmänkin. 6 13-vuotiaita puhuttelevaa teatteria on hänen mukaansa haastavaa tehdä. 36 Lapsemme 3/2010 Lastenteatteri on kutsumus Pertsa ja Kilu -kirjasarja inspiroi ohjaaja Taavi Vartian lastendraaman pariin. Teatterin tekeminen kehittää lapsessa vastuuntuntoa ja yhteistyökykyä. Opetuksesta elämykseen Lastendraamassa on Taavi Vartian mielestä usein vaarana se, että yritetään väkisin tuoda mukaan jokin opetuksellinen taso ja tehdä siitä tarinan pääasia. Hänelle lasten maailma ja lasten tunnekokemukset ovat sellaisenaan arvokkaita draaman elementtejä. Vaatii tekijöiltä rohkeutta tehdä ihan vilpitöntä elämykseen ja tarinaan perustuvaa lastendraamaa, Vartia painottaa. Teatterin tekeminen lasten kanssa on sekä työtä että leikkiä. Roolitus on tietysti erittäin tärkeä vaihe. On nähtävä aikaa ja vaivaa löytää tarpeeksi lahjakas ja motivoitunut lapsi, jonka perhe on myös oikealla tavalla mukana hankkeessa. Harjoittelu- ja esiintymisvaiheessa ohjaajan on luotava ilmapiiri, jossa tekeminen on hauskaa. Motivointi tapahtuu varsinkin pienten lasten kanssa leikin varjolla. Pitää ymmärtää, että lapsi ei ole täällä töissä, ja häneen ei päde auktoriteettinen ohjaaminen. Pertsa ja Kilu -näytelmässä oli tänä kesänä 48 esitystä ja harjoituksiakin noin sata tuntia, mikä vaatii kurinalaisuutta ja motivaatiota. Ohjaajalle on taitolaji nähdä lapsi roolinsa sisällä. Lapset eläytyvät vahvasti Tiiviissä teatteriproduktiossa lapsinäyttelijöissä tapahtuu valtavasti muutosta. Kun puheilmaisu kehittyy ja vuorosanat osataan, tullaan rajaviivalle, jossa lapsi saattaa elää rooliaan vahvemmin kuin ammattinäyttelijät kenties koskaan. Sille tasolle pääseminen vaatii kovaa työtä. Esimerkiksi Pertsaa esittävä Pekka Behm oli kolmatta kesää mukana produktiossa. Hänellä on takanaan jo 70 esitystä, ja hän on esityskauden ajan poissa kotoaan Porista. Sellainen vaatii suurta paloa teatteriiin. Kumpikaan pääosan esittäjistä, Pekka Behm tai Sakari Boren, eivät olleet harrastaneet teatteria ennen Pertsaa ja Kilua. Heidän mukaansa olisi hyvä, jos teatteri olisi mukana koulumaailmassakin. Myös Taavi Vartia kannustaa kouluja ottamaan teatterin keinoja mukaan opetukseen itseilmaisun kehittämisessä. Lapselle voi olla todella antoisaa, kun roolin takaa saa vapaasti antaa itsestään ja kokea asioita syvästi. Usein ujotkin näyttelijät avautuvat huomattavasti teatterin avulla. Teatterin tekeminen osana ryhmää myös kasvattaa lapsissa vastuuntuntoa ja yhteistyötaitoja. Lastenteatteri on tekijöilleen kutsumus, Taavi Vartia myöntää. Kuvat MAARIT PIIPPO Näytellään ja katsotaan teatteria! Kysyimme alakoululaisilta heidän teatterikokemuksistaan. 1. Mitkä ovat parhaat teatteriesitykset, jotka olet nähnyt? 2. Millaiset elämykset teatterissa ovat jääneet erityisesti mieleesi? 3. Näytelläänkö koulussasi tai onko siellä teatterikerhoa? 4. Haluaisitko itse näytellä teatterissa jotain roolia? 5. Millainen olisi unelmiesi teatteriesitys? Iiris Posia, 8 vuotta 1. Maija Poppanen Helsingin kaupunginteatterissa ja Muumi -jääshow, vaikka se ei ollutkaan varsinainen teatteriesitys. 2. Maija Poppanen lensi sateenvarjolla katsomon yli. Muumi-show ssa oli hienoa nähdä temppuja luistimilla. 3. Kerran koulussa oli naamiaiset, ja pukeuduin tiikeriksi. Saimme esittää temppuja ja olin taikurin apulainen. Äidinkielen tunnilla on vähän näytelty, ja välitunnilla leikimme itse tehtyjä tarinoita kavereiden kanssa. 4. Haluaisin esittää Risto Räppääjässä Nelliä. 5. Hyvässä teatterissa on laulua, hauskuutta, jännitystä, ja lavastus voisi olla sadunomainen. Kabir Iovine, 12 vuotta 1. Teatro San Carlon esitys Napolissa ja englantilaisen teatteriryhmän kouluvierailu Suomessa. Molemmissa esityksissä yleisö sai osallistua näyttämön tapahtumiin. 2. Italian esityksessä eräs näyttelijöistä kysyi yleisöltä, missä toinen näyttelijä piilotteli, ja yleisö sai neuvoa häntä. Englantilaisen teatteriryhmän esityksessä pääsin mukaan näyttämölle esittämään härkää ystäväni kanssa. Meidän päällä oli iso peitto, ja minulla oli päässä sarvet. 3. Koulussa harjoitellaan esityksiä joulu- ja kevätjuhliin. Olen itse esittänyt hiihtävää poikaa Jänöjussin mäenlasku -kappaleessa. 4. Haluaisin olla toimintasankari jossain komediassa. 5. Tulevaisuuteen sijoittuva tarina, jossa olisi lentäviä esineitä ja alieneita. Se voisi olla hauska scifi-tarina, jossa olisi 70-luvun lavastus, laitteet ja puvut. Sakari Boren, 11 vuotta 1. En ole käynyt katsomassa teatteria kuin ihan lapsena. Pertsa ja Kilu -näytelmässä mukana olo on paras teatteriesitykseni. 2. Esittämäni Kilu seilaa ja itkee yhdessä aikuisen Kilun kanssa. Yleisön reaktio on silloin hieno kokea. 3. Koulussa ei tehdä teatteria lainkaan. Aloin itse harrastaa näyttelemistä käymällä koe-esiintymisessä, ja nyt kun esitän Kilua, alan päästä jyvälle näyttelemisestä. 4. Kilun rooli oli ensimmäinen, jonka sain tehdä oikeassa teatterissa. Nyt tuntuu, että olen näyttämöllä kuin kotonani. 5. Unelmieni esitys olisi suurella näyttämöllä Amerikassa. Se voisi olla kaikenikäisille sopiva toimintakomedia. Merituulia Räty, 10 vuotta 1. Sound of Music -musikaali Tampereen teatterissa. Peppi Pitkä-tossu Tuusulan kesäteatterissa ja Vaahteranmäen Eemeli, en muista missä teatterissa. 2. Sound of Music -esityksessä postimies pyöräili tosi lujaa ihan näyttämön reunassa. Eemeli nosti pikkusiskonsa lipputankoon, ja Peppi nauroi tosi hienosti. 3. Koulussamme on teatterikerho, joka on tosi suosittu. Treenaamme näyttelemistä, kokeilemme rooleja ja teemme esityksiä. 4. Haluaisin esittää joskus pääroolin, tai olla joku hullu tai fiksu! 5. Unelmieni teatterissa on jännitystä, naurua ja tarina on ymmärrettävä. Lapsemme 3/2010 37