Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä
Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta)
Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään, millainen ihminen todella on Positiivinen tapa kerätä tietoa Hyvä tapa tutustua, oppia ja kuunnella Hyvä tapa toimia päämiehenä ja kertoa itselle tärkeistä asioista
1. Elämäntarinan kartta Menneisyyden tunteminen auttaa ymmärtämään henkilön elämää Elämäntarinassa tulee ilmi myönteisiä asioita ja tapahtumia, mutta on tärkeää tietää myös kielteisistä kokemuksista, jotta niitä ei toisteta
1. Elämäntarinan kartta Kun synnyin Kun aloitin koulun Kun muutin Kun sain asunnon Kun olin pieni lapsi Kun vaihdoin koulua Aikuisuus Nykyhetki
2. Toiveiden ja unelmien kartta Henkilöä rohkaistaan kertomaan omista unelmistaan ja toiveistaan. Unelmia on erilaisia ja ne ovat jokaisella henkilökohtaisia. Kaikki unelmat eivät välttämättä toteudu helposti, mutta niitä kohden on hyvä suunnata ja pyrkiä saavuttamaan niitä edes osittain.
3. Pelkojen ja jännitteiden kartta Joskus pelot voivat estää toiveita toteutumasta, siksi on hyvä tehdä myös peloista kartta. Jos henkilö pelkää esimerkiksi kaatumista, ei tarkoituksena ole minimoida liikkumista, vaan löytää keinoja turvalliseen liikkumiseen.
4. Vahvuuksien ja lahjojen kartta Huomio kiinnitetään ongelmista, hidasteista ja haitoista henkilön vahvuuksiin ja kykyihin. Kaikilta löytyy vahvuuksia ja osaamista, joita on hyvä tuoda esiin.
Miten vahvuudet ja kyvyt ovat käytössä? Vahvuuksien ja lahjojen kartalla tuodaan esiin niin monia hyviä piirteitä henkilöstä kuin mahdollista ja rakennetaan myönteistä henkilökuvaa. Kartassa kuvataan, miten henkilön kyvyt ja vahvuudet ovat käytössä. Kartan avulla saatetaan löytää uusia asioita tai harrastuksia, missä kykyjä voisi käyttää.
5. Kartta paikoista, joissa käyn Tulevaisuuden kannalta on tärkeää tietää, miten henkilö viettää aikaansa. Paikkakartassa kuvataan niitä paikkoja, joissa henkilö käy tällä hetkellä, sekä näiden lisäksi paikkoja, joissa hän näiden lisäksi haluaisi käydä. Tärkeää on myös saada tietää, käykö henkilö paikoissa, joissa hän ei haluaisi käydä.
6. Vapaa-ajan kartta Vapaa-ajan kartta antaa tietoa siitä, millaisia harrastuksia henkilöllä on ja pääseekö hän niihin harrastuksiin, jotka häntä kiinnostavat. Vapaa-ajan kartan avulla voidaan tuoda lisää mahdollisuuksia elämänsisällön rikastuttamiseen.
7. Sosiaalisten suhteiden kartta Kartassa kuvataan henkilön suhteita muihin ihmisiin (sukulaiset, kaverit, ystävät, ammatti-ihmiset jne.), joita henkilö tapaa. Henkilö itse kuvailee suhteensa ko. ihmisiin. Karttaan kirjataan myös, jos henkilöllä on ihmisiä, joita hän haluaisi tavata, mutta ei syystä tai toisesta tapaa. Tähän haetaan ratkaisua. Saattaa myös ilmetä, että henkilö ei välttämättä tahdo olla tekemisissä kaikkien verkostoonsa kuuluvien ihmisten kanssa.
8. Palvelujen ja tuen kartta Tässä kartassa kuvataan ne asiat, joita henkilö tarvitsee elääkseen omanlaista elämää ja toteuttaakseen unelmiaan. Kartassa mietitään asiat, joissa henkilö tarvitsee apua ja tukea.
9. Päätösten ja valintojen kartta Valinnan vapaus on merkityksellistä itsenäistymiselle ja oman elämän ohjaamiselle. Valintojen kartassa henkilö kuvailee itse: omia mahdollisuuksiaan valintoihin valintojen rajoitteita ja niiden syitä toiveita tuesta, jota henkilö tarvitsisi, jotta hänen valintansa olisivat mahdollisia
Paavon tuetun päätöksenteon taulukko Tärkeä asia elämässäni Kuinka olen osallinen päätöksessä? Kuka tekee lopullisen päätöksen? Kuinka usein asia tarkastetaan? Uimahallissa käyminen maanantaisin Teen päätöksen itse. Muistuta minua, jos uintivuoron ajaksi on suunniteltu jotain muuta. Minä itse (Paavo) vuosittain Läheisessä kahvilassa käyminen viikoittain Teen päätöksen itse ja kerron, milloin käyn kahvilassa. Muistuta minua, jos tällöin on suunniteltu jotain muuta. Minä itse (Paavo) vuosittain Uuden tv:n hankkiminen Selvitä minulle, kuinka paljon minun tulee säästää kuukausittain uuden tv:n hankkimiseen. Edunvalvojani vastaa siitä, että ilmoittaa minulle (Paavolle), kun tarvittava rahasumma on koossa. kuukausittain Ruotsin matka ensi kesällä Selvitä minulle matkavaihtoehtoja, matkan hintaa ja käytännön järjestelyjä. Minä itse (Paavo) ja työntekijä, joka tulee kanssani matkalle toukokuuhun mennessä
Edetä voi esimerkiksi näin:
Kartoista toimintaan Yksilökeskeinen suunnittelu ei ole vain näiden karttojen tekemistä, kyse on ajattelumallin muutoksesta ja kehitysvammaisen henkilön kuuntelemisesta ja osallistumisesta. Kun karttoja on saatu tehtyä, voidaan niistä koostaa esim. mappi, jota henkilö itse säilyttää. Henkilö voi näyttää mappia uusille tai vanhoillekin työntekijöille, koska niissä on häneltä itseltään tullutta tietoa elämästään. Karttojen avulla koostetaan toimintasuunnitelma niistä asioista, joita kohden aletaan pyrkiä. Toimintasuunnitelmassa listataan konkreettisesti ne toimet, jota tehdään, jotta haluttuja asioita voidaan parantaa.
Paavon toimintasuunnitelma 2012 laadittu 11.11.2011, tilannekatsaus tehty Paavon kanssa 3.5.2012 Asia Kuka tekee? Mitä tekee? Mihin mennessä? Miten onnistui? Haluaisin lisää ystäviä. Haluaisin käydä laivalla tai matkalla. Paavo itse, avustaja Aarne Paavo itse, avustaja Aarne, edunvalvoja Anna-Maija Paavo ja Aarne käyvät discossa. Paavo ottaa yhteyttä vanhoihin koulukavereihin Selvitetään matkamahdollisuuksia, tehdään säästämissuunnitelma. 30.3.2012 Paavo sai 3 uutta ystävää ja yhteyden 2 vanhaan koulukaveriin. 30.4.2012 Tukholman risteily toteutui 15.3.2012. Haluaisin tehdä toimintakeskuksessa puusepän hommia. Paavo itse, ohjaaja Liisa Selvitetään mahdollisuuksia organisoida toimintakeskukseen ko. toimintaa. 30.9.2012 Paavo päässyt mukaan työväenopiston nikkaripiiriin, joka alkoi 1.2.2012. Mietin mahdollisuuksia itsenäiseen asumiseen. Paavo itse, sosiaalityöntekijä Tiina, palveluohjaaja Timo, äiti Marjatta Selvitetään mahdollisuuksia ja mietitään, millä keinoin ja millä aikataululla asia voisi edetä. 31.12.2012 Selvitystyö meneillään.
Esimerkki Malli kartta-työkalun käytöstä (mukailtu Bunch, Finnegan & Pearpoint 2009).
Aineisto on tuotettu Asumisen yksilölliset tukimallit projektissa. Lähteet: Sanna Kekin esitys Espoon Yke-koulutuksessa 2011 ja Aarne Rajalahden käännökset 2010: Duffy 2006; Helen Sandersson Associates; Bunch, Finnegan & Pearpoint 2009