Oma suunta. yksilökeskeisen suunnittelun kansio. Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oma suunta. yksilökeskeisen suunnittelun kansio. Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö"

Transkriptio

1 Oma suunta yksilökeskeisen suunnittelun kansio Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

2 Sisällys 1. Mikä Oma suunta -kansio on ja miten sitä käytetään s Kommunikaatio ja vuorovaikutus.s Elämän kartat...s Kartoista todeksi.....s Pidetään suunnittelu liikkeessä.... s. 94

3 1. MIKÄ OMA SUUNTA -KANSIO ON?

4 1. Mikä Oma suunta -kansio on? Tässä osiossa kerrotaan Oma suunta -kansiosta: - Mihin Oma suunta -kansiota voi käyttää? - Miten Oma suunta -kansiota käytetään? - Kuka voi auttaa sinua Oma suunta -kansion tekemisessä? - Miten tukihenkilösi voi parhaiten auttaa sinua kansion tekemisessä?

5 Oma suunta -kansio auttaa oman elämän suunnittelussa Tämä kansio auttaa sinua oman elämäsi suunnittelussa. Voit tehdä kansion avulla oman yksilökeskeisen suunnitelman. On tärkeää, että saat itse suunnitella omaa elämääsi. Olet oman elämäsi paras asiantuntija ja tiedät itse parhaiten, minkälaista elämää haluat elää. Sinulla on oikeus tehdä päätöksiä omassa elämässäsi. Sinulla on oikeus valita, minkälaisia asioita haluat tehdä. Perheenjäsenesi, ystäväsi ja muut sinulle tärkeät ihmiset voivat auttaa sinua oman elämäsi suunnittelussa.

6 Oma suunta -kansion avulla teet yksilökeskeisen suunnitelman Oma suunta -kansio auttaa sinua miettimään omaa elämääsi suunnittelemaan tulevaisuuttasi. Tätä kutsutaan yksilökeskeiseksi suunnitteluksi. Yksilökeskeinen suunnitelma: - auttaa sinua huomaamaan, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä - auttaa sinua kertomaan omista toiveistasi ja haaveistasi muille ihmisille - auttaa sinua kertomaan niistä asioista, joista et pidä - auttaa sinua kertomaan, miten muut ihmiset voivat tukea sinua elämässäsi.

7 Oma suunta -kansio on sinun suunnitelmasi Pidä kansio sellaisessa paikassa, josta löydät sen tarvittaessa. Voit käyttää kansiota apuna: - kun kerrot muille ihmisille asioita itsestäsi - kun kerrot niistä asioista, joita haluat tehdä ja - kun kerrot, kuinka sinua pitää tukea näissä asioissa. Sinä itse päätät, keille näytät kansiosi.

8 Oma suunta -kansiota täytetään vähitellen Oma suunta -kansioon kerätään asioita, jotka auttavat sinua ja sinulle läheisiä ihmisiä suunnittelemaan elämääsi. Kansioon kerätään sinulle tärkeät asiat. Kansion täyttäminen vie aikaa. Kansiota kannattaa täyttää vähitellen. Sinun ei tarvitse täyttää koko kansiota. Voit valita itsellesi tärkeät kohdat, jotka haluat käydä läpi. Voit käydä läpi asioita siinä järjestyksessä kuin itse haluat. Jos elämässäsi tapahtuu muutoksia, myös kansioon pitää tehdä muutoksia. Merkitse ylös päivämäärä, jolloin täytät kansiota. Siten muistat, milloin asia on ajankohtainen elämässäsi.

9 Oma suunta -kansiota voi täyttää monella tavalla Saat itse valita, millä tavalla haluat täyttää kansiotasi. Sinulle tärkeät ihmiset voivat auttaa sinua tarvittaessa. Voitte esimerkiksi: - Kirjoittaa - Piirtää - Käyttää kommunikaatiokuvia - Käyttää valokuvia - Käyttää lehtikuvia - Käyttää keskustelumattoa, josta voi ottaa valokuvan - Käyttää videoita tai DVD:itä - Käyttää oikeita tavaroita, joita voi piirtää tai joista voi ottaa valokuvan - Käyttää tietokonetta - Tai käyttää mitä tahansa tapaa, jolla saatte sinun ajatuksesi esille.

10 Kuka voi auttaa sinua Oma suunta -kansion tekemisessä? Joskus omaa elämää on helpompi suunnitella yhdessä jonkun tutun henkilön kanssa. Tukihenkilöni nimi tai kuva Jos tarvitset apua kansiossa olevien asioiden miettimiseen, voit pyytää apua joltakin sinulle tärkeältä ihmiseltä. Tukihenkilösi voi auttaa sinua kirjaamaan kansioon niitä asioita, joita sinä haluat kansioon laittaa. Voit pyytää apua esimerkiksi perheenjäseneltä, ystävältä tai ohjaajalta. Tätä henkilöä voidaan kutsua tukihenkilöksi. Tietoja tukihenkilöstäni On tärkeää, että valitset itsellesi sellaisen tukihenkilön, joka tuntee sinut ja johon voit luottaa.

11 Kansion tekemiseen voi tarvita myös muiden apua Sinä ja tukihenkilösi voitte tarvita elämäsi suunnittelussa ideoita myös muilta ihmisiltä, joita tunnet. Tällöin voit koota itsellesi tukiryhmän. Tukihenkilösi voi auttaa sinua tukiryhmän kokoamisessa ja tapaamisten järjestämisessä. Saat itse päättää, keitä ihmisiä haluat kutsua omaan tukiryhmääsi. Tukiryhmään kannattaa kutsua ihmisiä, joihin voit luottaa, jotka tuntevat sinut hyvin ja jotka välittävät sinusta.

12 Voit kutsua tukiryhmääsi esimerkiksi - Perheenjäseniä - Ystäviä - Ohjaajia ja avustajia - Muita työntekijöitä - Sukulaisia - Naapureita Keitä voit kutsua omaan tukiryhmääsi? Voit kirjata tähän henkilöitä, joita haluat kutsua omaan tukiryhmääsi.

13 Näin voin harjoitella elämänsuunnittelua Nämä asiat tekevät päivästäni hyvän Nämä asiat tekevät päivästäni huonon

14 Näin aloitat Oma suunta -kansion Valitse itsellesi tukihenkilö, joka auttaa sinua kansion täyttämisessä. täyttämisen Mieti, milloin ja missä haluaisit suunnitella omaa elämääsi. Sovi järjestelyistä tukihenkilösi kanssa. Keskustele tukihenkilösi kanssa siitä, miten hän voi parhaiten auttaa sinua oman kansion täyttämisessä. Saat itse valita, missä järjestyksessä täytät omaa kansiotasi. Kaikkia kohtia ei ole pakko käydä läpi.

15 Ohjeita tukihenkilölle Huolehdi kaikissa vaiheissa, että päämies on suunnittelun ohjaksissa. Sovita oma toimintasi päämiehen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Muista, että yksilökeskeinen suunnittelu on sekä päämiehelle että tukihenkilölle oppimisprosessi. Huolehdi, että päämies tulee kuulluksi ja ymmärretyksi ja että kaikki kommunikaatio ja vuorovaikutus on päämieslähtöistä. Huolehdi, että päämiehellä on käytössään kaikki tarvittavat välineet. Toimi päämiehen apuna muissa käytännön järjestelyissä. Huolehdi, että suunnittelussa esille tulleet asiat johtavat myös toimenpiteisiin. Muista kannustava, ratkaisukeskeinen ja voimavaralähtöinen työskentelyote. Tarkastele omaa toimintaasi kriittisesti. Käytä tarvittaessa apuna esimerkiksi muistiinpanoja, videointia tai oppimispäiväkirjaa.

16 Oppimispäiväkirja Suomennos tekstistä Learnig log Päivä Toiminta (Mitä, Missä, Milloin, Miten kauan) Ketkä olivat paikalla? Mikä toimi hyvin? Mitä pitäisi jatkaa? Mitä opit? Mikä ei toiminut? Mitä täytyy muuttaa? Mitä opit? Smull and Sanderson: Learning Community for Person Centred Practices - Tekstin suomentanut: Mervi Väisänen

17 2. KOMMUNIKAATIO JA VUOROVAIKUTUS

18 2. Kommunikaatio ja vuorovaikutus yksilökeskeisessä suunnittelussa Tässä osiossa kerrotaan kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta yksilökeskeisessä elämänsuunnittelussa. Aiheita ovat: - Vuorovaikutuksen tukeminen. - Miten oma ääni kuuluu ja minkälaisia välineitä voit käyttää apuna. - Miten voit kertoa, kuinka parhaiten kommunikoit. - Kommunikointipassi kommunikoinnin tukena.

19 Kommunikointi ja vuorovaikutus Kommunikointi tarkoittaa tapaa, jolla ihmiset keskustelevat toistensa kanssa. Yhteisen kielen, toimivan kommunikointikeinon, löytyminen on yksilökeskeisen suunnittelun perusta. Millaista on toimiva vuorovaikutus ja kommunikointi? Ollaan aidosti läsnä toisille ja ollaan kiinnostuneita toisista. Käytetään riittävästi aikaa. Yhteiset kokemukset ja elämykset ovat vuorovaikutuksen ja yhteisen ymmärryksen perusta. Jokaisella ihmisellä on mielipiteitä ja mahdollisuuksia ilmaista niitä. Kommunikointi tuottaa iloa. Tärkeintä eivät ole keinot. Tärkeintä on, että mielipide saadaan selville. Läheinen ihminen tai tukihenkilö voi auttaa omien mielipiteiden kertomisessa.

20 Miten tukihenkilö tukee vuorovaikutusta? Tässä esitetyt osaavan kumppanuuden elementit (LOVIT ) on koottu Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVA-hankkeessa. L On aidosti ja vastavuoroisesti läsnä O v I T Odottaa ja antaa tilaa Vastaa kommunikointiin Mukauttaa ilmaisuaan Tarkistaa yhteisymmärryksen

21 Tukihenkilö on osaava kumppani Tukee uusien taitojen oppimisessa. Antaa tilaa selviytyä itse. Huolehtii siitä, että vuorovaikutukseen on mahdollisuuksia. Muokkaa omaa viestintätapaansa. Tiedostaa, että vuorovaikutukseen liittyy onnistumisia ja haasteita. Kykenee ja haluaa asettua toisen asemaan. Parhaimmin yhteyden toiseen ihmiseen saa tekemällä asioita, jotka kiinnostavat häntä eniten.

22 Onnistunut keskustelu Perustana on halu ymmärtää, luottamus, avoimuus ja toisen ihmisen hyväksyminen. Saat olla epävarma ja epävarmuuden saa näyttää. Ole rohkea uskalla sanoa, jos et ymmärrä! Voit kysyä, mitä keskustelukumppanisi tarkoitti. Joskus ihmiset eivät ymmärrä, mitä haluat heille kertoa. Voit kysyä, ymmärsikö keskustelukumppanisi sen, mitä tarkoitit. Rohkaise ja kannusta keskustelukumppaniasi ilmaisemaan itseään! Kysele aiheista, jotka voisivat kiinnostaa häntä. Rauhoita keskustelutilanne ja -ympäristö! Tarkista, ettei ympäristössä ole häiritsevää taustamelua.

23 Miten oma ääni kuuluu Minkälaisia Yksilökeskeisessä suunnittelussa voi käyttää apuna erilaisia kommunikoinnin keinoja, esimerkiksi: - Piirtämistä - Kommunikaatiokuvia - Valokuvia - Lehtikuvia - Keskustelumattoa - Videoita - Tavaroita - Tietokonetta ja tietokoneen piirustusohjelmia - Havainnointia ja läheisten ihmisten haastatteluja - Kirjoittamista - Viittomia - Ilmeitä ja eleitä välineitä voit käyttää apuna - Tai mitä tahansa keinoa, jonka avulla voit ilmaista ajatuksesi

24 Kuinka kommunikoit ja kuinka muut kommunikoivat kanssasi Kommunikointiin liittyviä asioita voi tarvittaessa koota esimerkiksi taulukkoon. Jos kommunikoit joissain tilanteissa tietyllä tavalla, voitte läheisen ihmisen kanssa laittaa näitä asioita taulukkoon. Voitte laittaa taulukkoon myös omia sanoja tai sanontoja ja kertoa, mitä tarkoitat niillä. Tilanne Mitä tulee tietää? Mitä tulee tehdä? Kommunikointi kuvien avulla PCS-kuvat auttavat Paavoa kommunikoimaan. Paavolla on oma kommunikaatiokartta, jonka avulla hän selittää asioita Käytä Paavon kanssa kommunikaatiokarttaa. Anna Paavolle aikaa sanoa sanottavansa. Näkökyky Paavon näkökyky on heikko Käytä aina Paavon nimeä puhuessasi hänelle ja vahvista viestiäsi koskettamalla Paavoa olkapäälle

25 Näin kommunikoin Tilanne Mitä tulee tietää? Mitä tulee tehdä?

26 Kommunikointipassi Kommunikointipassin avulla voit kertoa vuorovaikutus- ja kommunikointitavoistasi Passiin voit laittaa esimerkiksi miten ilmaiset itseäsi. minkälaisia kommunikointitapoja käytät (esimerkiksi eleet, ilmeet, ääntely, sanat, osoittaminen, tukiviittomat). Minkälaisia apuvälineitä sinulla on käytössä (esimerkiksi kuvakansio, kommunikointilaite, kynä ja paperia, kuvat, tietokone). miten myönnät tai kiellät. minkälaista tukea tarvitset kommunikoinnissa. mitkä asiat häiritsevät kommunikointiin keskittymistä. mitä muiden pitäisi tietää sinusta. omat tai lähihenkilöidesi yhteystiedot.

27 Kommunikointipassi Kommunikointipassi voi olla esimerkiksi kortti, vihkonen, kansio tai video. Kommunikointipassin suunnittelu Passin pitää olla omistajansa näköinen. Parhaiten toimii yksinkertainen ja selkeä passi. Passi pitää suunnitella yhdessä päämiehen kanssa. Lähi-ihmiset voivat auttaa passin tekemisessä. Kuvat auttavat ymmärtämään passin sanomaa. Voit ladata tulostettavan oppaan kommunikointipassin tekemiseen Internetistä osoitteesta: si-yhteiseen-kieleen.html

28 3. ELÄMÄN KARTAT

29 3. Elämän kartat Tässä osiossa kerrotaan elämän kartoista Mitä elämän kartat ovat. Millaisia erilaisia elämän karttoja voit tehdä. Miten voit harjoitella elämän karttojen tekemistä. Mitä hyötyä elämän karttojen tekemisestä on.

30 Mitä elämän kartat ovat? Elämän kartat eivät ole oikeita karttoja vaan niihin kerätään tietoa sinulta itseltäsi omasta elämästäsi ja sinulle tärkeistä asioista. ne auttavat sinua kertomaan toiveistasi ja haaveistasi. ne auttavat sinua kertomaan asioista, joista et pidä. ne auttavat sinua toteuttamaan oman elämäsi haaveita ja valintoja. ne auttavat muita ihmisiä tuntemaan sinut paremmin ja auttamaan sinua sinulle tärkeiden asioiden toteuttamisessa.

31 Erilaisia Elämän karttoja Kuvat on otettu Matkalla kohti tuettua elämää koulutuksessa Suomussalmella vuonna 2010

32 Erilaisia Elämän karttoja Kuvat on otettu Matkalla kohti tuettua elämää -koulutuksessa Kuhmossa vuonna 2010

33 Erilaisia Elämän karttoja Kuvat on otettu Espoossa vuonna

34 1. Elämäntarinan kartta Kerro elämäntarinan kartassa, mitä sinulle on tapahtunut menneisyydessä. Voit kertoa elämästäsi esimerkiksi piirtämällä, kirjoittamalla tai käyttämällä valokuvia. Menneisyyden tunteminen auttaa ymmärtämään sinun elämääsi. Elämäntarinan kartassa voit kertoa myönteisistä asioista ja tapahtumista. On tärkeää kertoa myös kielteisistä kokemuksista, jotta ne eivät tapahdu uudestaan.

35 1. Elämäntarinan kartta Kun synnyin Kun aloitin koulun Kun muutin Kun sain asunnon Kun olin pieni lapsi Kun vaihdoin koulua Aikuisuus Nykyhetki

36 2. Toiveiden ja unelmien kartta Tässä kartassa voit kertoa omista unelmistasi ja toiveistasi. Unelmat ovat niitä asioita, joista sinä haaveilet. Unelmia on erilaisia ja ne ovat jokaisella henkilökohtaisia. Olennaista on, että unelmia ei vain kirjata, vaan mietitään sinulle mahdollisia tavoitteita ja miten niitä voisi toteuttaa. Unelma ei välttämättä toteudu helposti, mutta sitä on hyvä suunnitella ja saavuttaa edes osa unelmasta.

37 3. Pelkojen ja jännitteiden kartta Jokaisella ihmisellä on joitakin pelkoja tai asioita, joita ei halua elämäänsä. Peloista voi olla vaikea kertoa. On kuitenkin tärkeää, että sinulle läheiset ihmiset tietävät sinua pelottavista asioista. Tähän karttaan kerätään tietoa sinua pelottavista asioista, jotta pelottavan asian toteutumista voidaan välttää. Jos esimerkiksi pelkäät kaatumista, ei tarkoituksena ole vähentää liikkumista, vaan löytää keinoja turvalliseen liikkumiseen. Voit esimerkiksi miettiä, millaiset tilanteet pelottavat sinua. millaiset paikat pelottavat sinua. millaiset ihmiset pelottavat sinua. millaisia ikäviä muistoja sinulla on.

38 4. Vahvuuksien ja taitojen kartta Ihmiset ovat erilaisia. Meillä kaikilla on erilaisia vahvuuksia ja taitoja. Vahvuuksilla tarkoitetaan tietoja, taitoja tai luonteenpiirteitä. Voit esimerkiksi miettiä, mistä asioista pidät itsessäsi eniten ja missä asioissa olet hyvä. Voit myös kysyä muilta ihmisiltä, minkälainen ihminen olet ja mitkä ovat sinun vahvuuksiasi heidän mielestään. Voit kertoa omista vahvuuksistasi esimerkiksi ottamalla valokuvia asioista, missä olet hyvä.

39 Miten vahvuudet ja kyvyt ovat käytössä? On tärkeää miettiä, miten omia vahvuuksia ja taitoja pääsee käyttämään elämässä. Tässä kartassa voit kertoa, miten sinä käytät kykyjäsi ja vahvuuksiasi. Voit esimerkiksi miettiä, missä harrastuksissa pääset käyttämään taitojasi. missä asioissa pääset käyttämään taitojasi työssäsi tai asumisessasi. Kartan avulla voit myös pohtia uusia asioita tai harrastuksia, missä voisit käyttää kykyjäsi.

40 5. Kartta paikoista, joissa käyn Tulevaisuuden kannalta on tärkeää tietää, miten vietät aikaasi. Tässä kartassa voit kertoa niistä paikoista, joissa käyt tällä hetkellä. Lisäksi voit kertoa niistä paikoista, joissa haluaisit käydä. On myös tärkeää kertoa, käytkö sellaisissa paikoissa, joissa et haluaisi käydä. Voit kertoa erikseen paikoista, joissa käyt päivisin iltaisin viikonloppuisin

41 6. Vapaa-ajan kartta Elämä ei ole pelkkää asumista ja työtä tai koulua. Harrastukset ovat osa vapaaaikaa. Vapaa-aikana voit tehdä asioita kotona tai kodin ulkopuolella. Vapaa-ajan kartassa voit kertoa, millaisia harrastuksia sinulla on. pääsetkö niihin harrastuksiin, jotka kiinnostavat sinua. Vapaa-ajan kartan avulla voit miettiä uusia harrastusmahdollisuuksia. Läheinen tai avustaja voi auttaa sinua vaihtoehtojen miettimisessä ja aloittamisessa.

42 7. Sosiaalisten suhteiden kartta Suhteet toisten ihmisten kanssa ovat elämänlaadun kannalta tärkeä asia. Tässä kartassa voit kertoa sinulle tärkeistä ihmisistä (sukulaiset, ystävät, ammattiihmiset, harrastuskaverit jne.). Voit kirjata karttaan myös, jos sinulla on ihmisiä, joita haluaisit tavata, mutta et syystä tai toisesta heitä tapaa. Voitte myös miettiä yhdessä avustajan tai läheistesi kanssa, miten voisit pitää yhteyttä tai tavata sellaisia henkilöitä, joita haluaisit elämääsi.

43 Sosiaalisten suhteiden kartta voi näyttää esimerkiksi tällaiselta Perhe ja suku Muut Ystävät ja tuttavat Harrastuksissa tapaamani ihmiset Viranomaiset ja lähityöntekijät

44 8. Palvelujen ja tuen kartta Tässä vaiheessa mietitään, mitä tarvitset, jotta voit tehdä sinulle tärkeitä asioita. saavuttaa unelmasi ja toiveesi. Käy läpi asioita, joita olet laittanut Elämän karttoihisi. Mieti, millaista tukea ja apua tarvitset, jotta voit tehdä sinulle tärkeitä asioita. Voit esimerkiksi kertoa, miten haluat viettää päiväsi. mitä asioita osaat tehdä itsenäisesti. missä asioissa tarvitset tukea ja apua. Voit tehdä palvelujen ja tuen kartan esimerkiksi taulukkojen avulla.

45 Miten haluan viettää päiväni? Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Aamu Päivä Ilta

46 Mitä osaan itse, mihin tarvitsen tukea? (esimerkki) Nämä asiat osaan hoitaa itse Näissä asioissa tarvitsen tukea lääkkeiden ottaminen rahaasiat kaupassa käyminen bussilla matkustaminen ystävien tapaaminen

47 Mitä osaan itse, mihin tarvitsen tukea? Nämä asiat osaan hoitaa itse Näissä asioissa tarvitsen tukea

48 Tuki ja apu, jota tarvitsen saavuttaakseni itselleni tärkeimmät asiat Ajankohta Asia, jossa tarvitsen apua Näin toivon, että minua autetaan Henkilö, jonka toivon auttavan minua Aamulla Päivällä Illalla Yöllä Viikonloppuna Lomalla

49 9. Päätösten ja valintojen kartta On tärkeää, että voit tehdä omaa elämääsi koskevia valintoja ja päätöksiä. Valinnat elämässäsi voivat olla pieniä, kuten mitä syöt tai juot. mitä puet päällesi. mitä harrastat. Valinnat voivat olla myös isoja, kuten missä paikassa asut. kenen kanssa asut. missä käyt töissä tai koulussa. Päätösten ja valintojen kartassa voit kertoa omista mahdollisuuksistasi valintoihin. siitä, miten toivot, että sinua autetaan valintojen tekemisessä. Voit tehdä päätösten ja valintojen kartan esimerkiksi taulukon avulla.

50 Tuetun päätöksenteon taulukko (esimerkki) Tärkeä asia elämässäni Kuinka olen osallinen päätöksessä? Kuka tekee lopullisen päätöksen? Kuinka usein asia tarkastetaan? Uimahallissa käyminen maanantaisin Teen päätöksen itse. Muistuta minua, jos uintivuoron ajaksi on suunniteltu jotain muuta. Minä (nimi) vuosittain Läheisessä kahvilassa käyminen viikoittain Teen päätöksen itse ja kerron, milloin käyn kahvilassa. Muistuta minua, jos tällöin on suunniteltu jotain muuta Minä (nimi) vuosittain Uuden tv:n hankkiminen Selvitä minulle, kuinka paljon minun tulee säästää kuukausittain uuden tv:n hankkimiseen Edunvalvojani vastaa siitä, että ilmoittaa minulle, kun tarvittava rahasumma on koossa Kuukausittain Ruotsin matka ensi kesällä Selvitä minulle matkavaihtoehtoja, matkan hintaa ja käytännön järjestelyjä Minä ja työntekijä, joka tulee kanssani matkalle Toukokuuhun 2011 mennessä

51 Minun päätökseni Tärkeä asia elämässäni Kuinka olen osallinen päätöksessä? Kuka tekee lopullisen päätöksen? Kuinka usein asia tarkastetaan?

52 Muita karttoja Voit myös keksiä omia aiheita Elämän kartoille. Voit tehdä karttoja esimerkiksi terveyteesi liittyvistä asioista. turvallisuuteesi liittyvistä asioista. työhösi liittyvistä asioista. kommunikointiin liittyvistä asioista. tärkeimmistä tavoistasi, tottumuksistasi ja sinulle mieluisista asioista. asioista, joista et pidä. asioista, joita haluaisit oppia. tai mistä tahansa muusta sinun elämässäsi tärkeästä aiheesta.

53 Miten voit harjoitella Katsele elämän karttojen ohjeita rauhassa. Valitse itsellesi kartat, jotka haluaisit tehdä. Voit tehdä kartoista oman näköisiä. Piirtää Kirjoittaa Liimata valokuvia tai lehdistä leikattuja kuvia Käyttää apuna myös tietokonetta Pyydä apua karttojen tekemiseen sinulle läheiseltä tukihenkilöltä.

54 Mitä hyötyä elämän kartoista on Ajatuksia elämän kartoista kerättiin Matkalla kohti tuettua elämää -koulutuksissa Suomussalmella ja Kuhmossa vuonna 2010 Osa unelmista toteutui Pelkoasiaankin tuli helpotusta Sain kertoa haaveeni KARTAT On kuin sisällysluettelo elämän alueelta. On helpompi alkaa seurustelu omista asioista vieraammankin ja kaverin kanssa Tutustui itseensä lisää Tuli kysyttyä päämiehen omaa mielipidettä yms. asioihin Esille oma-aloitteisuus

55 Mitä hyötyä elämän kartoista on Kartat auttavat hahmottamaan sanoin ja kuvin unelmat ja toiveet. Helpottavat kommunikoimista Itsellekin selventyy, miten paljon elämässä on asioita Voi näyttää kavereille Muistuttaa unelmasta Unelma toteutui Kiva tehdä Jää muistoksi elämän haaveet ja asiat Hyvä, kun joutui miettimään omaa elämää Uusia ideoita harrastuksiin Sai vinkkejä omaan työskentelyyn

56 Mitä hyötyä elämän kartoista on Tutustui asiakkaaseen paremmin, kun kuuli hänen omia henkilökohtaisia toiveitaan, haaveitaan, harrastuksiaan jne. Asioita tulee pohdittua syvällisemmin Ohjaajana ihana tutustua perheeseen ja heidän tärkeisiin asioihin. Saada näkemystä heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Tuli mietittyä ja kartoitettua tärkeät ihmiset (päämies) ja huomattua, että verkostoon kuuluu paljon läheisiä (ohjaaja) Helppo kertoa muille, kuka olen Mukavaa, hauskaa

57 Mitä hyötyä elämän kartoista on Asioita mietitty ja pohdittu enemmän. Antoi innostusta myös tehtävien jatkamiseen tulevaisuudessa Oli mukava katsella valokuvia Yhdessä tekemisen meininki, mutta myös, että enemmän ihmisiä saisi olla tekemässä sitä Minun asioita. Kivaa Osaa ehkä ja toivottavasti ottaa enemmän huomioon, mitä päämies tuntee, kokee ja osaa/ei osaa ilmaista Läheiset ihmiset, sosiaalinen verkosto Opin päämiehestä uusia asioita

58 Mitä hyötyä elämän kartoista on Ohjaajana oli hyvä ja kiva kuulla asiakkaan elämän tarina Oli mukava muistella asioita Oli mukava kerrata oman elämän tarinaa, muistella Oli kiva kartoittaa vahvuuksia sekä päämiehen mielestä että ohjaajan ja äidin Oppi paremmin tuntemaan päämiestä esim. vanhojen kuvien ja tarinoiden kautta Vaikea tehtävä. Keskustelua syntyi Tietää enemmän itsestä

59 4. KARTOISTA TODEKSI

60 4. Kartoista todeksi Tässä osiossa kerrotaan, miten yksilökeskeinen suunnittelu siirtyy karttojen tekemisestä todeksi: Millaista elämäni on Tavoitevalokuva Toimintasuunnitelma Polku työkalu auttaa elämänsuunnittelussa Riskien arviointi elämänsuunnittelussa Miten voin harjoitella?

61 Millaista elämäni on? Välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaista arkesi on. Voit miettiä elämääsi esimerkiksi tekemiesi karttojen avulla. Voit miettiä vaikka seuraavia asioita: Mitkä asiat elämässäsi ovat tällä hetkellä hyvin? Mihin asioihin toivoisit muutosta? Miten muutos voidaan toteuttaa? Ketä tarvitaan tueksi? Miten saavutat tavoitteesi?

62 Nämä asiat ovat hyvin, näitä asioita haluaisin muuttaa Nämä asiat ovat elämässäni hyvin Näitä asioita elämässäni haluaisin muuttaa

63 Mitä tavoite tarkoittaa? Jos haluat jotain oikein kovasti tai unelmoit jostain asiasta siitä voi tulla sinun tavoitteesi. Unelma Tavoite

64 Mitä tavoite tarkoittaa? Tavoite on asia, jonka haluat saavuttaa. Tavoitteen eteen tarvitsee joskus tehdä paljon töitä. Joskus tavoite voi muuttua matkan aikana. Tavoitteen saavuttaminen voi kestää kauan.

65 Tavoitepolku Unelma.. Keinot tavoitteen asettamiseksi Tavoite saavutettu Tavoite! Paljon töitä

66 Millainen on hyvä tavoite? Sinä itse asetat tavoitteen. Tavoitteen pitää liittyä sinun omaan elämääsi. Tavoite ei saa olla liian helppo eikä olla liian vaikea. Tavoitteen pitää olla sinulle tärkeä. Mieti mistä tiedät, että olet saavuttanut tavoitteesi?

67 Esimerkkejä tavoitteista Tavoitteenani on oppia itse pesemään hampaani. Tavoitteenani on oppia soittamaan pianoa. Tavoitteenani on oppia rentoutumaan. Tavoitteenani on saada oma asunto. Tavoitteenani on käydä tyttöystävän kanssa kahvilla.

68 Tavoitevalokuva Jotta tavoitteen muistaisi myös arjessa, voi siitä ottaa valokuvan. Saat suunnitella kuvan itse. Valokuvaan kuvataan tilanne silloin, kun olet saavuttanut tavoitteesi. Kuvan avulla voit kertoa muille tavoitteestasi. Laita kuva näkyvälle paikalle kotonasi.

69 Toimintasuunnitelma Unelmien ja tavoitteiden pohtimisen lisäksi on tärkeä pysähtyä miettimään, miten ne voidaan saavuttaa. Asiasta on hyvä tehdä toimintasuunnitelma esimerkiksi polku-työvälineen avulla. On tärkeää miettiä, miten asioita voidaan muuttaa: Mikä on nykytilanne Mikä nykytilanteessa on hyvin ja mitä haluaisit muuttaa Ketä tarvitset tueksesi Miten asiassa edetään

70 Edetä voit esimerkiksi näin:

71 Kartoista todeksi 1. Voit tehdä sinulle tärkeiden ihmisten kanssa karttoja 3.Teet asiasta toimintasuunnitelman yhdessä tukiverkostosi kanssa Työskentelyn kautta löytyy joku asia, jota haluaisit parantaa tavoite 4.Toimintasuunnitelman avulla tavoite on mahdollista saavuttaa asiaan löytyy ratkaisun avaimet

72 Polku-työskentely auttaa unelmien toteuttamisessa Polku on hyvä väline unelmien toteuttamiseen. Polku-työvälineessä on 8 vaihetta Asioiden kirjaamisen voi tehdä kirjoittamalla, piirtämällä tai käyttämällä valmiita kuvia. Pyydä tarvittaessa omaohjaajaa tai lähi-ihmistä avustamaan kirjaamisessa. Pyydä avustajaa toimimaan antamiesi ohjeiden ja toiveiden mukaisesti.

73 Polku-työskentelyn kahdeksan vaihetta

74 Miten polku-työkalua voi käyttää? Varaa käyttöön isoja papereita ja erivärisiä tusseja. On hyvä sopia, kuka toimii kirjurina, eli kirjoittaa tai piirtää paperille ne asiat, joista keskustellaan. Polku-työkalussa on kahdeksan kohtaa, joista jokaista pohditaan erikseen. Voitte aluksi piirtää suuren nuolen. Nuoli jaetaan kahdeksaan osaan, joista muodostuu toimintasuunnitelma, polku.

75 Polku-työskentelyn vaiheet 1. Mikä on unelmani? Päätä unelmasta, jonka tahdot toteuttaa. Kirjaa se paperille kirjoittamalla, piirtämällä tai liimaamalla sopiva kuva. 2. Millaisia tavoitteita asetan? Tälle vaiheelle on kaksi sääntöä: kaikkien tavoitteiden tulee olla myönteisiä ja mahdollisia. 3. Millainen on nykytilanne? Tässä vaiheessa käykää läpi nykyistä tilannetta.

76 Polku-työskentelyn vaiheet 4. Keitä tarvitaan mukaan? Tässä vaiheessa mietitään, ketkä voivat auttaa sinua tavoitteiden toteuttamisessa? Kirjaa ylös heidän nimensä. Jotkut ihmiset voivat estää tavoitetta toteutumasta. Mieti, mitä pitää tehdä, jotta he auttaisivat sinua toteuttamaan tavoitteesi. 5. Miten sitoudumme? Mieti, mitä tarvitset, jotta jaksat pitää pintasi toiveen tai unelman toteuttamisessa.

77 Polku-työskentelyn vaiheet 6. Mitä välitavoitteita asetat? On hyvä asettaa välitavoitteita esimerkiksi kolmen tai kuuden kuukauden päähän tästä kokouksesta. 7. Mitä teemme lähitulevaisuudessa? Mieti, millaisista asioista voit lähteä liikkeelle tavoitteidesi toteuttamisessa. 8. Mikä on ensimmäinen askel? Polku-työskentelyn viimeisessä kohdassa mietitään ensimmäinen askel.

78 ESIMERKKI: MINUN VAPAA-AIKANI Näitä asioita teen vapaa-ajallani riittävästi Näitä asioita haluaisin tehdä vapaa-ajallani enemmän koiran ulkoiluttaminen spinning melonta siivoaminen viinin juominen ystävien tapaaminen

79

80 ESIMERKKI: MELONTA Olen kokeillut melontaa. Melonta on hauskaa. En ole ottanut selvää, miten voisin aloittaa harrastuksen. Ystävä Petra Veli Matti Kaikki mukana olevat henkilöt tietävät suunnitelmasta ja muistuttavat minua tavoitteist.a Sovimme, että lähdemme yhdessä melomaan, kun tavoitteet on toteutettu. Olen liittynyt melontaseuraan Olen osallistunut melontakurssille Kerrotaan Petralle ja Jesselle tavoitteista Otetaan selvää paikallisista melontaseuroista. Sovitellaan melontaharrastus kalenteriin. Soitan Petralle ja kysyn, haluaisiko hän alkaa harrastaa kanssani melomista. Harrastan melontaa säännöllisesti jonkun kaverin kanssa Osaan meloa, niin hyvin, että uskallan lähteä retkelle Haluaisin osallistua melontaretkelle 1. Unelma 2. Konkreettiset, realistiset tavoitteet 3. Nykytilanne 4. Keitä tarvitaan mukaan? 5. Miten sitoudumme? 6. Välitavoitteet 7. Lähitulevaisuuden toimenpiteet 8. Ensimmäinen askel

81 Kuvat sivuilta: / Erilaisia polkuja

82 Nyt on sinun vuorosi rakentaa oma Polku kohti unelmaa Asioita, jotka ovat hyvin Asioita, joita haluaisin muuttaa

83 Riskien arviointi elämän suunnittelussa Riski tarkoittaa sitä, että jonkin asian toteuttamiseen voi sisältyä jotain sellaista, joka voi tuottaa harmia tai haittaa ihmiselle itselleen tai toisille ihmisille. Kaikilla on oikeus normaaliin elämään, johon voi sisältyy riskejä. Emme voi tehdä vain sellaisia asioita, joissa on taattuna täydellinen turvallisuus, tai muuten elämästä tulee erittäin tylsää Riskejä ei saa ylikorostaa! Joudumme puntaroimaan riskejä. Riskejä voi vähentää, mutta ei kokonaan välttää.

84 Riskien arviointi auttaa unelmien toteuttamisessa Auttaa sinua tunnistamaan itsellesi tärkeitä asioita. Auttaa etsimään ratkaisuja. Käytetään silloin, kun sinä itse tai lähipiirisi on huolissaan asian toteuttamisen turvallisuudesta. Riskeistä on hyvä keskustella yhdessä lähi-ihmisten kanssa ja yrittää löytää positiivisia ratkaisuja asioiden toteuttamiseen.

85 Miten riskeihin liittyvässä keskustelussa voi edetä? 1. Kerro toiveestasi tukiryhmälle. Kerro, miksi asian toteuttaminen on tärkeää sinulle. Kerro haaveista ja unelmistasi liittyen asian toteuttamiseen. Esimerkiksi voit haluta matkustaa jonnekin, mutta et ole ihan varma pärjäätkö yksin matkalla. 2. Pohtikaa yhdessä, voiko asian toteuttaminen sisältää jotain riskejä. Mitä asian toteuttamisessa voi mennä pieleen? Onko asiassa jotain, mikä voi olla vaarallista sinulle itselle tai jollekin toiselle? Onko riskin toteutuminen suurempaa jossain tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan?

86 Miten riskeihin liittyvässä keskustelussa voi edetä? 3. Etsikää yhdessä keinoja, miten riskejä voisi välttää tai vähentää Mitä itse voit tehdä, jotta asian tekeminen olisi turvallisempaa? Missä asioissa muut ihmiset voivat auttaa sinua? 4. Sopimuksen laatiminen Tehkää yhteinen päätös asian toteuttamisesta. Tehkää kirjallinen sopimus siitä, miten asiassa edetään. Allekirjoittakaa sopimus. Sopikaa myös, miten asian toteutumista seurataan.

87 Kysymyksiä riskien tunnistamiseen Mitä asiaa tehdessä voi tapahtua ja mikä siinä on vaarallista? Mitä voisimme tehdä, jotta asia olisi turvallisempi? Dia: Aarne Rajalahti, 2010

88 Esimerkki: Liisa haluaa hankkia koiran Liisa on nuori nainen, joka asuu omassa asunnossa Liisa saa tukea itsenäiseen elämään ohjaaja Marjalta, vanhemmiltaan sekä muilta läheisiltään ja ystäviltään Liisa tykkää eläimistä Kun Liisa oli lapsi, hänen perheellään oli koira Liisa on jo pitkään haaveillut omasta koirasta Liisan vanhemmat pohtivat, jaksaako ja osaako Liisa huolehtia koirasta

89 Liisan suunnitelma Miksi asia on minulle tärkeä? Mitä riskejä asian toteuttamiseen voi sisältyä? Mikä voi mennä pieleen? - Pidän paljon koirista - Koirasta olisi minulle seuraa - Voisin harrastaa lenkkeilyä koiran kanssa - Voisin liittyä koirakerhoon - En osaa kasvattaa koiraa - En jaksakaan käydä koiran kanssa lenkillä - En muista ruokkia koiraa - En osaa huolehtia kaikista koiran tarpeista Keinot, joilla riskejä voidaan välttää? Sopimus etenemisestä Sovittujen asioiden tarkastaminen - Harjoittelen koiran hoitamista (hoidan kummitädin koiraa) - Etsimme tietoa eri koiraroduista - Tutustumme koirien kasvattamiseen (esimerkiksi kirjoista) - Kun minulla on oma koira, menen sen kanssa pentukurssille - Äiti ja ohjaaja Marja muistuttavat minua aluksi koiran hoitamiseen liittyvistä asioista Asiaa pitää vielä harkita - Ensin harjoittelen koiran hoitamista ja otamme selvää asioista Milloin asia otetaan puheeksi seuraavan kerran? - Kuukauden päästä Kuka on yhteyshenkilö? - Marja Kuka kutsuu tukiryhmän koolle? - Marja

90

91 Nyt on sinun vuorosi tehdä riskin arviointia Valitse jokin toive tai unelma, jonka haluaisit toteuttaa. Haluatko esimerkiksi: Aloittaa uuden harrastuksen? Käydä lomamatkalla? Muuttaa? Tavata ystäviä? Opiskella? Hankkia uuden työpaikan? Liikkua itsenäisesti ulkona? Opetella rahan käyttöä?

92 Nyt on sinun vuorosi tehdä riskin arviointia Keskustele unelman toteuttamisesta lähipiirisi kanssa Voit käyttää apuna esimerkkikysymyksiä ja mallia siitä, miten keskustelussa voi edetä. Tee asian toteuttamisesta suunnitelma taulukokon avulla.

93 Voit tehdä esimerkiksi taulukon Miksi asia on minulle tärkeä? Mitä riskejä asian toteuttamiseen voi sisältyä? Mikä voi mennä pieleen? Keinot, joilla riskejä voidaan välttää? Sopimus etenemisestä Asia on OK Asiaa pitää vielä harkita Sovittujen asioiden tarkastaminen Milloin asia otetaan puheeksi seuraavan kerran? Kuka on yhteyshenkilö? Kuka kutsuu tukiryhmän koolle?

94 5. PIDETÄÄN SUUNNITTELU LIIKKEESSÄ

95 5. Pidetään suunnittelu liikkeessä Tässä osiossa kerrotaan, miten suunnittelu pidetään liikkeessä: Kerrataan aiemmin opittua Annetaan vinkkejä siihen, miten yksilökeskeistä suunnittelua voi ylläpitää

96 Olet oppinut nämä asiat Oman elämän suunnittelu ei aina ole helppoa, mutta sitä voi harjoitella. Elämänsuunnittelu voi olla hauskaa! Elämänsuunnittelu auttaa sinua kertomaan mielipiteesi ja saavuttamaan tavoitteesi. Elämänsuunnittelu auttaa muita ihmisiä tutustumaan sinuun paremmin.

97 Muistathan myös nämä asiat Muistathan, että suunnittelua voi tehdä pikkuhiljaa. Suunnitelma ei ole koskaan valmis, vaan siihen on hyvä palata, kun elämässäsi tapahtuu muutoksia. Sinun suunnitelma on sinun näköisesi ja juuri oikeanlainen!

98 Miten elämänsuunnittelu pysyy liikkeessä Mitkä asiat toimivat elämässäni? Kerätään tietoa tehdyistä suunnitelmista Mitkä asiat eivät toimi elämässäni? Mitkä ovat perimmäiset syyt siihen, etteivät ko. asiat toimi? Toimintasuunnitelmien tekeminen Tärkeää tietoa tulevaisuuden varalle Working together for change: using person-centred information for commissioning, Bennett & Sanderson, 2009

99 Elämänsuunnittelussa tärkeitä asioita Turvallinen ja luotettava ilmapiiri Tarpeeksi aikaa

100 Muistiinpanoja

101 Muistiinpanoja

102 Kansion toteutuksesta on vastannut Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asumisen yksilölliset tukimallit -projekti: Sanna Kekki Hanna Heikkilä Taija Kolehmainen Sirkka Ruikkala Mervi Väisänen Kuvat: Hanna Heikkilä, Sirkka Ruikkala, Mervi Väisänen, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Papunet: Microsoftin ClipArt

103 Lähteet: Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Kehittämistoiminta Kehitysvammaliiton Tutkimus ja kehittäminen -yksikkö Kirsi Pöyry, 2009: Vuorovaikutus ja kommunikointi (luento Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Takka-hankkeen koulutuspäivässä) Working together for change: using person-centred information for commissioning, Bennett & Sanderson, 2009 Elektroniset lähteet: Helen Sanderson Associates: LDPB Chorley and South Ribble PCP: Papunet: o o o pdf Sanderson & Smull:

104

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä

Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA I: TIETOA HYVINVOINNISTA. Tässä vihkossa kerrotaan hyvinvoinnista ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin.

MINUN HYVÄ OLONI OSA I: TIETOA HYVINVOINNISTA. Tässä vihkossa kerrotaan hyvinvoinnista ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin. MINUN HYVÄ OLONI OSA I: TIETOA HYVINVOINNISTA Tässä vihkossa kerrotaan hyvinvoinnista ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin. Vihkossa on myös vinkkejä siihen, miten omaa hyvinvointia voi edistää.

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Tuki- ja virikeaineisto

Tuki- ja virikeaineisto Osallistavat menetelmät Tuki- ja virikeaineisto Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 1 OSALLISTAVAT MENETELMÄT 2 1.1 Osallistavien menetelmien määritelmä 2 1.2 Ohjaajan rooli 3 1.3 Osallistavat menetelmät

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta Sisältö Lukijalle... 5 1 Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu... 7 1.1. Koko yhteisö toimintaa

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23 Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ 1 Oppaan suunnittelussa on ollut apuna työryhmä Kaisu Johansson Mika Niemelä Arja Mainio Kaisa-Mari Paananen Sami Räsänen Kuvat Tarja Paananen OPAS VANHEMMILLE LASTEN TUKEMISEEN,

Lisätiedot

Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea. Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti

Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea. Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Teksti: Pia Henttonen ja Tuula

Lisätiedot

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Tämä on Kehittämiskeskus Opinkirjon tuottaman Yks, kaks toimimaan! -materiaalin PDF-kirjaston tiedosto. Linkki sähköiseen materiaaliin

Lisätiedot

YKSILÖKESKEINEN SUUNNITTELU JA TOIMINTA. Aarne Rajalahti 7.5.2009 Jyväskylä

YKSILÖKESKEINEN SUUNNITTELU JA TOIMINTA. Aarne Rajalahti 7.5.2009 Jyväskylä YKSILÖKESKEINEN SUUNNITTELU JA TOIMINTA Aarne Rajalahti 7.5.2009 Jyväskylä Päivän aikataulu Klo 9.15 Klo 10.00 Klo 12.00 13.00 Johdanto yksilökeskeiseen ajatteluun ja toimintaan Yksilökeskeisen suunnittelun

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä TYÖELÄMÄN SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä TYÖELÄMÄN SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä OHDANTO ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä on Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään kuuluva valtakunnallinen verkostohanke, jonka kumppaneina toimivat 15 aikuiskoulutuskeskusta

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi Mitä ihmettä? Opas ammattilaisille. Seksuaalikasvatusta 3-9 -vuotiaille. Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti Nektaria ry Kansi: Nina Cord Piirros, sivu 4, Mervi Lahkela Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Palvelumuotoilun työkalupakki. Prosessi ja työpohjat

Palvelumuotoilun työkalupakki. Prosessi ja työpohjat Palvelumuotoilun työkalupakki Prosessi ja työpohjat on toteutettu vuosina 2010-2012 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Hankkeen ovat rahoittaneet Saatteeksi Palvelujen muotoilu on jatkuvaa kehitystyötä,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen

Oma tupa, oma lupa. Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen Oma tupa, oma lupa Perustuu STM:n ja Suomen Kuntaliiton julkaisemaan Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositukset -oppaaseen KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY. FDUV Sisältö Lukijalle... 3 Perustuslaki

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle Kaveritaidot kaikille Opas luokanopettajalle Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön

Lisätiedot

Päihteiden käytön ehkäisyn toimintamateriaali AITOUS HUOLI TERVEYS KIPU EN KÄYTÄ. Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013

Päihteiden käytön ehkäisyn toimintamateriaali AITOUS HUOLI TERVEYS KIPU EN KÄYTÄ. Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013 RIIPPUVUUS ELÄMÄ HUOLI AITOUS KIPU TERVEYS EN KÄYTÄ Päihteiden käytön ehkäisyn toimintamateriaali Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013 Suomen Punainen Risti Päihdetyö 2013, sivu 1 Suomen Punaisen Ristin

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Ammatilliset näyttötutkinnot ARVIOIJAN OPAS. versio 1.0

Ammatilliset näyttötutkinnot ARVIOIJAN OPAS. versio 1.0 Ammatilliset näyttötutkinnot ARVIOIJAN OPAS versio 1.0 2 Hyvä arvioija, tämä arvioijan perehdytysmateriaali on valmistunut kolmen oppilaitoksen yhteistyönä Opetushallituksen osarahoittamassa LATU laadukas

Lisätiedot

AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista

AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista LUKIJALLE Olemme kolme sairaanhoitajaopiskelijaa Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Valmistumme joulukuussa 2009 hoitotyön koulutusohjelmasta.

Lisätiedot