KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.7.2017 COM(2017) 405 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Neljästoista kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta FI FI

1 Johdanto Neljännessätoista sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevassa kertomuksessa esitetään kiireellisiä toimia, jotka on vielä toteutettava, jotta kaikki siirtokelpoiset henkilöt voidaan siirtää Italiasta ja Kreikasta tulevina kuukausina ja jotta uudelleensijoittamistavoitteet voidaan täyttää. Sisäisiä siirtoja tehtiin kesäkuussa 2017 ennätysmäärä. Yli 2 000 henkilöä siirrettiin Kreikasta ja lähes 1 000 Italiasta. Sisäisten siirtojen toteutustahti hidastui kuitenkin heinäkuussa (noin 1 600 siirtoa Kreikasta ja 600 Italiasta). Yhteensä yli 24 600 henkilöä on siirretty 24. heinäkuuta 2017 mennessä (16 803 Kreikasta ja 7 873 Italiasta). Sisäisten siirtojen nykytahti ei kuitenkaan riitä lieventämään Italiaan kohdistuvaa kasvavaa painetta. Italian rannikolle on vuoden alusta lähtien saapunut yli 93 000 muuttajaa. Maahantulijoita on 6 prosenttia enemmän kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2016. Komissio reagoi hätätilanteeseen esittämällä toimintasuunnitelman 1, jolla tuetaan Italiaa, vähennetään painetta koko keskisen Välimeren reitillä ja lisätään yhteisvastuuta. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisessa kokouksessa 6. heinäkuuta 2017 kokoontuneet ministerit suhtautuivat myönteisesti toimintasuunnitelmaan. Ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että yhteisiä pyrkimyksiä on tehostettava ensisijaisten toimien toteutuksessa, ja sitoutuivat erityisesti ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen takaamiseksi, että kaikki siirtokelpoiset henkilöt siirretään Italiasta 2. Italiassa on edelleen huomattava määrä siirtokelpoisia muuttajia. Tärkein sisäisten siirtojen piiriin kuuluva kansalaisuusryhmä Italiassa ovat eritrealaiset, mutta saapuneiden eritrealaisten määrä on vuonna 2017 pysynyt toistaiseksi varsin maltillisena. Italiaan on kuitenkin vuoden 2017 alusta lähtien saapunut yli 5 200 eritrealaista vuonna 2016 saapuneiden 20 700 eritrealaisen lisäksi. Koska sisäisiä siirtoja toteutetaan edelleen liian hitaasti, jotta kaikki siirtokelpoiset voitaisiin siirtää, on ehdottoman tärkeää, että jäsenvaltiot täyttävät sitoumuksensa ja oikeudelliset velvoitteensa ja tehostavat merkittävästi sisäisiä siirtoja Italiasta. Kreikan osalta päästiin kesäkuussa hyvään vauhtiin, jota olisi pidettävä yllä, jotta kaikki Kreikassa tällä hetkellä oleskelevat siirtokelpoiset hakijat voidaan siirtää ensisijaisesti syyskuuhun 2017 mennessä. Yhteensä 27 295 henkilöä on rekisteröity 24. heinäkuuta mennessä sisäisiä siirtoja varten, ja ainakin 4 800 henkilöä on vielä siirrettävä. Jäsenvaltioiden olisi jatkettava vastaanottolupausten antamista sekä reagoitava ja toteutettava siirrot nopeammin, jotta varmistetaan kaikkien siirtokelpoisten muuttajien tehokas siirto. Heinäkuussa 2015 annettujen neuvoston päätelmien 3 mukainen 22 504 henkilön uudelleensijoittaminen etenee edelleen tasaisesti, vaikka useat merkittäviä sitoumuksia tehneet jäsenvaltiot ovat täyttäneet lupauksensa ja keskittäneet toimensa EU:n ja Turkin julkilausuman mukaiseen uudelleensijoittamiseen. Jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä uudelleensijoittaneet henkilöitä tai ovat kaukana tavoitteestaan, olisi välittömästi tehostettava 1 2 3 SEC(2017) 339, hyväksytty 4. heinäkuuta. https://www.eu2017.ee/news/press-releases/press-statement-following-discussions-central-mediterranean http://data.consilium.europa.eu/doc/document/st-11130-2015-init/fi/pdf 2

toimiaan. 2 Sisäiset siirrot Sisäiset siirrot Italiasta ja Kreikasta (lokakuu 2015 - kesäkuu 2017) 3500 3000 2500 2000 1500 1000 IT EL Yhteensä Kehitys 500 0 Sisäisissä siirroissa suuntaus on edelleen nouseva, ja marraskuusta 2016 lähtien on siirretty noin 1 000 henkilöä kuukaudessa. Useimmat jäsenvaltiot antavat vastaanottolupauksia ja vastaanottavat sisäisiä siirtoja säännöllisesti. Kaikkien siirtoja vastaanottavien jäsenvaltioiden on kuitenkin lisättävä toimiaan, jotta varmistetaan kaikkien Italiassa ja Kreikassa olevien siirtokelpoisten henkilöiden siirto. Osa jäsenvaltioista on täyttänyt sisäisten siirtojen velvoitteensa tai ovat lähellä tavoitettaan, mutta sisäisten siirtojen ohjelman onnistunut toteutus edellyttää, että osa jäsenvaltioista antaa uusia vastaanottolupauksia ja kaikki jäsenvaltiot täyttävät velvoitteensa. Puola ja Unkari ovat ainoat jäsenvaltiot, jotka eivät ole vastaanottaneet ensimmäistäkään siirrettävää henkilöä. Puola ei ole antanut yhtään vastaanottolupausta 16. joulukuuta 2015 jälkeen. Tšekki ei ole antanut uusia vastaanottolupauksia toukokuun 2016 jälkeen eikä ole ottanut vastaan yhtään siirrettävää henkilöä elokuun 2016 jälkeen. Näiden maiden olisi välittömästi ryhdyttävä antamaan vastaanottolupauksia ja vastaanottamaan sisäisiä siirtoja. Itävalta ei ole vielä vastaanottanut yhtään siirrettävää henkilöä, mutta se on äskettäin antanut kolme vastaanottolupausta (touko-, kesä- ja heinäkuussa). Lupaukset koskevat 50 henkilön siirtoa Italiasta. Ensimmäisen vastaanottolupauksen odotetaan johtavan nopeasti tehokkaisiin siirtoihin. 2.1 Kreikka: Siirtojen toteutus nopeutui merkittävästi kesäkuussa, mutta toimia on jatkettava kaikkien siirtokelpoisten henkilöiden siirtämiseksi Kuten aiemmin on kerrottu, Kreikka on saattanut päätökseen rekisteröinnin (kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämiseksi) kaikkien niiden hakijoiden osalta, jotka kuuluivat ennakkorekisteröinnin piiriin, mukaan lukien sisäisten siirtojen piiriin kuuluvat henkilöt. Heinäkuun 24. päivään mennessä yhteensä 27 295 henkilöä on jättänyt hakemuksensa sisäisten siirtojen järjestelmään. Hakijoista 16 803 henkilöä on jo siirretty, 3

mutta 4 804 on vielä siirtämättä 4. Vaikka siirtoa hakevia henkilöitä voidaan rekisteröidä järjestelmään lisää vielä ennen 26. syyskuuta 2017 ja vaikka jotkut hakijat voidaan sulkea pois siirtojärjestelmän piiristä, järjestelmään rekisteröityjen henkilöiden kokonaismäärän odotetaan pysyvän vakaana. Yhteensä 1 500 2 000 henkilöä, jotka alun perin siirrettiin Dublin-menettelyn piiriin, voivat siirtyä uudelleen sisäisten siirtojen piiriin, jolloin siirrettävien henkilöiden kokonaispotentiaali olisi noin 6 800. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot jatkavat vastaanottolupausten antamista kuukausittain. Sisäisten siirtojen toteutustahti: reagointia on nopeutettava, vastaanottovalmiuksia on lisättävä ja suunnittelu on toteutettava tehokkaasti Kuten aikaisemmassa kertomuksessa todetaan, Malta on jo ottanut vastaan koko sille osoitetun henkilömäärän 5. Tällä raportointikaudella myös Latvia on ottanut vastaan sille osoitetun henkilömäärän yhtä lukuun ottamatta ja Norja on täyttänyt sitoumuksensa. Ottaen huomioon toteutetut ja suunnitellut sisäiset siirrot heinä- ja elokuussa Liettua, Luxemburg ja Suomi ovat ottaneet vastaan yli 80 prosenttia niille osoitetusta henkilömäärästä, ja Ruotsi, joka aloitti sisäisten siirtojen vastaanottamisen vasta kesäkuussa, on ottanut vastaan lähes 60 prosenttia sille osoitetusta henkilömäärästä. Komissio panee tyytyväisenä merkille Espanjan suunnitelman lisätä kuukausittaisia vastaanottolupauksia. Itävalta ilmoitti aikeestaan aloittaa henkilöiden vastaanotto Kreikasta, mutta se ei ole vielä antanut virallista vastaanottolupausta. Sisäisiä siirtoja tehtiin kesäkuussa 2 000, mikä on toistaiseksi suurin määrä yhden kuukauden aikana. Tämä johtui kaikkien sidosryhmien koordinoiduista toimista, jotka toteutettiin sovittujen suunnitteluasiakirjojen mukaisesti: Kreikan turvapaikkavirasto nopeutti ilmoitustensa antamista, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (UNHCR) varmisti kuljetukset Kreikan eri alueilta Ateenaan ja siellä sijaitsevaan majoitukseen, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) edisti asiakirjojen valmistelua ja jatkotoimia, Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjesti terveystarkastuksia, tiedotustilaisuuksia ennen lähtöä sekä lentoja ja sisäisiä siirtoja vastaanottavat jäsenvaltiot puolestaan osoittivat joustavuutta erityisesti silloin, kun siirtoja oli lykättävä terveydellisistä syistä. Jäsenvaltioiden kanssa sovituista suunnitelmista huolimatta tahtia ei voitu pitää yllä, ja heinäkuussa siirrettyjen määrän arvioidaan olevan ainoastaan noin 1 600 henkilöä pääasiassa seuraavista syistä: Joidenkin sisäisiä siirtoja vastaanottavien jäsenvaltioiden pitkä reagointiaika ja rajalliset käsittelyvalmiudet: Tiettyjen maiden (etenkin Sveitsin ja Viron) vastaukset ovat viipyneet jopa yli kolme kuukautta. Toisinaan nämä viipeet johtuvat siitä, ettei vastaanottavalla jäsenvaltiolla ole riittäviä valmiuksia käsitellä siirtopyyntöjä kuukausittaisten vastaanottolupausten tahdissa ja ettei erityisesti kansallisilla 4 5 Sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien joukossa oli 2 622 hakijaa, joita siirtoja vastaanottavat jäsenvaltiot eivät hyväksyneet sisäisten siirtojen järjestelmään tai jotka siirrettiin Dublin-menettelyn tai Kreikan kansallisen menettelyn piiriin tai jotka joissain harvoissa tapauksissa olivat menehtyneet. Lisäksi Kreikan turvapaikkavirasto jätti tarjoamatta jäsenvaltioille 3 066:ta rekisteröityä hakijaa, sillä heidät oli siirretty Dublin-menettelyn piiriin tai oli todettu, etteivät he sovellu siirrettäväksi. Osaa hakemuksista ei puolestaan ollut vielä toimitettu jäsenvaltioille. Lukuun ottamatta erityisosuutta jäljellä olevista 54 000 henkilöstä. 4

turvallisuusyksiköillä ole valmiuksia suorittaa tarkastuksia. Toisinaan ne johtuvat pitkällisistä kansallisista menettelyistä vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Osa maista, jotka toteuttavat samanaikaisesti uudelleensijoituksia ja sisäisiä siirtoja, on todennut käsittelyvalmiuksien rajallisuuden. Rajallinen vastaanottokyky: Vaikka Irlanti, Portugali ja Suomi ovat työskennelleet ongelmien ratkaisemiseksi, näistä jäsenvaltioista vain Suomi on kyennyt ylläpitämään tarvittavan säännöllisen siirtotahdin. Sisäisten siirtojen vaikeudet rasittavat Kreikan vastaanottojärjestelmää mantereella. Järjestelmään kohdistuu jo lisäpainetta, mikä johtuu maassa edelleen olevien sisäisten siirtojen hakijoiden ja tavanomaisten turvapaikanhakijoiden määrästä, mukaan lukien saarilta siirretyt henkilöt, jotka odottavat tavanomaista turvapaikkamenettelyä. Jotta sisäisten siirtojen järjestelmä toteutuisi tehokkaasti, kaikkien jäsenvaltioiden olisi toimittava rakentavassa hengessä siirtomenettelyn jokaisessa vaiheessa. Komissio on valmis edesauttamaan tätä prosessia. Ilman huoltajaa olevat alaikäiset: hyvä edistyminen jatkuu Kreikasta on 21. heinäkuuta mennessä siirretty 390 niistä 581:stä ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä, jotka kuuluvat sisäisten siirtojen piiriin. Samat jäsenvaltiot (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti ja Saksa) antavat edelleen tätä haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ryhmää koskevia vastaanottolupauksia, mihin komissio suhtautuu myönteisesti. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot hyväksyvät tätä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmää koskevia siirtopyyntöjä. Jäsenvaltioita kannustetaan edelleen osoittamaan paikkoja, joita tarvitaan 6 rekisteröityjen ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtämistä varten. Lapsen etua koskevan arvioinnin avulla määritetään ensin, onko alaikäinen siirrettävä, ja sen jälkeen kohdejäsenvaltio. Perhesiteiden todistamista koskevat liian rajoittavat käytännöt, joita sovelletaan esimerkiksi Saksassa, rasittavat kohtuuttomasti Kreikan viranomaisia, etenkin ottaen huomioon, ettei tällaista vaatimusta esitetä sisäisiä siirtoja koskevissa neuvoston päätöksissä. Tarvittavat kiireelliset toimet: Kaikkien jäsenvaltioiden olisi jatkettava vastaanottolupausten antamista kuukausittain vähintään nykytasolla, jotta varmistetaan riittävän suuri määrä paikkoja ja mahdollistetaan nopea siirto heti, kun henkilö on tunnistettu siirtokelpoiseksi ja rekisteröity sovittujen menettelyjen ja käytäntöjen mukaisesti. Tässä viimeisessä toteutusvaiheessa kaikkien jäsenvaltioiden olisi lisättävä pyrkimyksiään, jotta varmistetaan prosessin sujuvuus, vältetään siirtomenettelyn viipeet ja pyritään tarvittaessa ratkaisemaan mahdolliset logistiset pullonkaulat. Itävallan olisi ryhdyttävä toimiin ilmoituksensa johdosta ja aloitettava vastaanottolupausten antaminen ja siirtojen toteuttaminen Kreikasta välittömästi. 6 Vaikka periaatteessa uusia vastaanottolupauksia ei tarvita, uusia lisätarpeita saattaa syntyä, jos joitakin muille jäsenvaltioille Dublin-järjestelmän perusteella lähetettyjä, ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtämistä koskevia pyyntöjä hylätään. 5

Maiden, joiden lopulliset vastaukset ovat viivästyneet (etenkin Sveitsi ja Viro), olisi noudatettava sisäisiä siirtoja koskevissa käytänteissä sovittuja määräaikoja. Saksan olisi myös suhtauduttava joustavasti perhesiteiden todistamiseen. Irlannin ja Portugalin olisi ryhdyttävä kiireellisiin toimiin, jotta ne voivat lisätä vastaanottokykyä ja toteuttaa kaikki käsiteltävänä olevat sisäiset siirrot syyskuuhun 2017 mennessä. 2.2 Italia: Kaikilta sidosryhmiltä tarvitaan lisätoimia nykyiseen muuttopaineeseen vastaamiseksi Vaikka sisäisten siirtojen toteutustahti Italiasta vakiintui touko- ja kesäkuussa 1 000:een kuukaudessa, heinäkuussa määrä laski jälleen. Arvioiden mukaan heinäkuussa siirretään enintään 600 hakijaa. Ottaen huomioon Italian muuttoinfrastruktuuriin kohdistuvan kokonaispaineen on jatkettava aiempien kuukausien myönteistä suuntausta ja nopeutettava siirtoja Italiasta edelleen. Komission Italiaa koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, jotka on komission mielestä toteutettava kiireellisesti, jotta nykyiset siirtotavoitteet saavutetaan täysimääräisesti. Hakijoiden henkilöllisyyden selvittäminen, rekisteröinti ja keskittäminen: viimeaikaista edistystä on kiihdytettävä edelleen On äärimmäisen tärkeää, että Italia tunnistaa ja rekisteröi sisäisiä siirtoja varten kiireellisesti kaikki siirtokelpoiset hakijat, jotka saapuivat Italiaan vuoden 2016 aikana ja vuoden 2017 alkupuolella. Vaikka Italia on toistaiseksi rekisteröinyt noin 10 000 henkilöä sisäisiä siirtoja varten (joista 7 873 on jo siirretty) ja vielä 2 500 henkilöä on tarkoitus rekisteröidä, pelkästään vuonna 2016 Italiaan saapui yli 20 700 eritrealaista ja vuoden 2017 aikana on toistaiseksi saapunut yli 5 200. Kuten toimintasuunnitelmassa todetaan, EASO on valmis tukemaan Italiaa rekisteröinti- ja käsittelytoimissa. EASO on aloittanut tätä varten sosiaalisen median kampanjan ja erityisesti perustanut sisäisten siirtojen EASO-neuvontapuhelimen, jossa vastataan noin 200 puheluun viikossa. Tiedotuskampanjan onnistumisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että Italia antaa EASOlle viipymättä tarvittavat tiedot esitteiden ja julisteiden laajempaa jakelua varten ja lisää tietoisuutta sisäisten siirtojen järjestelmästä paikallisviranomaisten piirissä (Prefetture/Questure) ja vastaanottokeskuksissa. Tässä yhteydessä on varmistettava, että myös mahdolliset hakijat, jotka eivät tällä hetkellä kuulu Italian virallisen vastaanottojärjestelmän piiriin, rekisteröidään nopeasti ja otetaan sisäisten siirtojen järjestelmään. Lisäksi EASO on valmis lisäämään liikkuvien tiimien määrää ja aktiivista osallistumista, jotta saavutetaan kaikki mahdolliset siirtokelpoiset hakijat, joita ei ole vielä rekisteröity, ja edistetään henkilöiden rekisteröintiä sisäisten siirtojen järjestelmään. Uusien maahantulijoiden rekisteröinnin nopeuttamiseksi sisäisiä siirtoja varten ja menettelyn tehostamiseksi on olennaista, että Italia keskittää siirtokelpoiset hakijat muutamaan erityiseen siirtokeskukseen. Komissio suhtautuu myönteisesti tätä varten toteutettuihin toimiin, etenkin siihen, että siirtokelpoisia hakijoita on siirretty Rooman keskuksiin siirtomenettelyn viimeisissä vaiheissa ja että sisäministeriö on tiedotteessaan (Circolare) pyytänyt keskittämään siirtokelpoiset hakijat muutamiin keskuksiin. Nämä toimenpiteet olisi nyt pantava täysimääräisesti täytäntöön, ja niitä olisi lisättävä edelleen sekä uusien siirtokelpoisten hakijoiden että ympäri Italiaa jo majoittuneiden hakijoiden osalta. Tukeakseen toimenpiteitä komissio on hiljattain myöntänyt Italialle turvapaikka-, maahanmuutto- ja 6

kotouttamisrahastosta 15,33 miljoonaa euroa hätäapua majoituksen, elintarvikkeiden ja terveydenhuollon sekä kielellisen ja kulttuurisen välitystoiminnan tarjoamiseen kolmessa erityisessä siirtokeskuksessa. Sisäisten siirtojen toteutustahti: edistymisessä on parantamisen varaa Myönteisen suuntauksen jälkeen vastaanottolupausten määrä väheni kesä- ja heinäkuussa. Luxemburg ja Ranska eivät ole antaneet Italialle vastaanottolupauksia yli kolmeen kuukauteen. Toisaalta komissio panee tyytyväisenä merkille Slovakian hiljattain antaman vastaanottolupauksen, joka olisi nyt muunnettava viipymättä tehokkaiksi sisäisiksi siirroiksi. Komissio suhtautuu myönteisesti myös ilmoituksiin Espanjan antamien kuukausittaisten vastaanottolupausten määrän lisääntymisestä sekä Saksan toteuttamien siirtojen nopeutumisesta. Kuten edellä todetaan, vastaanottolupausten antaminen on olennaista, jotta varmistetaan riittävä määrä paikkoja ja jotta Italia voi reagoida nopeasti yhä useampien siirtokelpoisten hakijoiden saapumiseen ja toteuttaa sisäiset siirrot nopeasti. Näin autetaan myös ehkäisemään hakijoiden mahdollista luvatonta liikkumista. Järjestelmän toimivuuden kannalta on myös olennaista, että jäsenvaltiot noudattavat sisäisiä siirtoja koskevissa käytänteissä sovittuja määräaikoja, etenkin toimitettuihin siirtopyyntöihin vastaamisen kymmenen päivän määräaikaa. Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan vastaukset joihinkin viime vuonna toimitettuihin siirtopyyntöihin viipyvät edelleen. Jäsenvaltioiden olisi myös käsiteltävä huolellisesti Italian kanssa epäilykset hakijoiden kansalaisuudesta. Osa jäsenvaltioista soveltaa kohtuuttoman rajoittavaa suosintapolitiikkaa (esim. Ranska hyväksyy eritrealaisista vain perheet ja yksinhuoltajina olevat naiset, joilla on lapsia), jota Italian on lähes mahdotonta noudattaa. Suuria kuukausittaisia vastaanottolupauksia antaneiden jäsenvaltioiden osalta sisäisiä siirtoja voitaisiin nopeuttaa myös Ruotsin mallin mukaisella edistyneellä suunnittelulla, kuten todettiin Kreikan tapauksessa. Jäsenvaltioiden olisi suhtauduttava joustavasti siirtoja koskevaan logistiikkaan ja lentopäivistä sopimiseen. Komissio panee tyytyväisenä merkille Italian ja Itävallan sekä Italian ja Liettuan kahdenväliset sopimukset, jotka koskevat ylimääräisiä turvallisuushaastatteluja. Komissio odottaa Itävallan toteuttavan sisäiset siirrot nopeasti ja suhtautuu myönteisesti ensimmäisten 10 hakijan siirtoon Liettuaan. Lisäksi komissio odottaa, että vastaavia kahdenvälisiä sopimuksia tehtäisiin Italian aloitteesta myös Irlannin, Viron ja muiden asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja että sisäiset siirrot näihin jäsenvaltioihin aloitetaan välittömästi. Ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirrot on aloitettu, mutta lisätoimia tarvitaan vielä Vaikka raportointikaudella siirrettiin ainoastaan yksi ilman huoltajaa oleva alaikäinen, tämän haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ryhmän sisäisiä siirtoja varten kehitetyn menettelyn osalta on edetty. Kymmenen uutta alaikäistä odottaa siirtoa heinäkuun loppuun mennessä, kun taas 25 alaikäistä odottaa hyväksyntää ja 38 pyyntöä on valmiina lähetettäväksi. Muutamia lisätapauksia on tutkittavana. Viranomaisten aktiivinen toiminta niin keskus- kuin paikallistasollakin on tukenut ratkaisevasti tätä edistystä. Italian oikeusministeriö antoi sisäisiä siirtoja ja Dublin-menettelyä koskevan huomautuksen tuomioistuimille. Lisäselvennyksiä on tarkoitus antaa lähiaikoina. Lisäksi työministeriö tukee prosessia julkaisemalla siirtokelpoisia alaikäisiä koskevaa tietoa 7

vastaanottokeskuksissa. Komission työryhmä Italiassa edistää koordinointia keskushallinnon tasolla, ja EASO ja IOM toimivat tärkeässä asemassa antamalla tietoa ja teknistä apua. Eritrealaisten ilman huoltajaa olevien alaikäisten keskuudessa on toiseksi suurin pakenemisaste. Jotta kaikille siirtokelpoisille ilman huoltajaa oleville alaikäisille voitaisiin tarjota mahdollisuus siirtyä turvallisesti toiseen jäsenvaltioon, paikallisviranomaisten olisi ohjattava kaikki siirtokelpoiset ilman huoltajaa olevat alaikäiset muutamaan erityiseen keskukseen. Samanaikaisesti on tärkeää, että jäsenvaltiot käsittelevät haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä sekä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevat pyynnöt ensisijaisesti. Suosintakäytäntöjä, jotka eivät vastaa neuvoston päätöstä, tulisi välttää. Tällainen on esimerkiksi Saksan harjoittama politiikka, jossa vaaditaan, että ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä on oltava yhteys vastaanottavaan jäsenvaltioon. Pyyntöjä voidaan hylätä ainoastaan neuvoston päätöksissä vahvistetuin perustein. Jäsenvaltioiden olisi annettava Italian viranomaisille tiedot vastaanotto- ja turvapaikkainfrastruktuurista, joka on tarkoitettu siirrettäville ilman huoltajaa oleville alaikäisille, jos ne eivät ole jo antaneet tietoja. Tarvittavat kiireelliset toimet: Italian olisi kiireellisesti nopeutettava siirtokelpoisten hakijoiden rekisteröintiä, edistettävä EASOn tiedotuskampanjan toteuttamista ja jatkettava toimiaan siirtomenettelyn keskittämiseksi. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi lisättävä vastaanottolupauksiaan ja annettava niitä kuukausittain, hyväksyttävä Italian ehdottamia hakijoita sisäiseen siirtoon entistä nopeammin, lisättävä valmiuksiaan käsitellä hakemuspyyntöjä, vastattava nopeammin Italian pyyntöihin, vältettävä liian rajoittavaa suosimista ja vähennettävä siirtomenettelyä viivästyttäviä vaatimuksia. Lisäksi jäsenvaltioiden, joille on osoitettu suuria henkilömääriä, olisi kehitettävä suunnittelua ja suhtauduttava joustavasti siirtoihin liittyvään logistiikkaan. Luxemburgin ja Ranskan olisi aloitettava jälleen vastaanottolupausten antaminen. Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan olisi vastattava jo toimitettuihin siirtopyyntöihin ja noudatettava sisäisiä siirtoja koskevissa käytänteissä sovittuja määräaikoja. Jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle haavoittuvassa asemassa olevia hakijoita ja etenkin ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevat hakemukset ja varattava näille paikkoja vastaanottolupauksissaan. 3 Uudelleensijoittaminen Koska useat suurten vastaanottokiintiöiden jäsenvaltiot ovat täyttäneet 20. heinäkuuta 2015 annettujen päätelmien mukaiset uudelleensijoittamista koskevat sitoumuksensa tai ovat hyvin lähellä tavoitteen saavuttamista, toimet on nyt suurelta osin suunnattu 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon. Edistymistä päätelmien täytäntöönpanossa on kuitenkin edelleen nähtävissä, sillä sovituista 22 504 henkilöstä on uudelleensijoitettu jo yli kolme neljäsosaa. Järjestelyn perusteella on 9. kesäkuuta 2017 jälkeen uudelleensijoitettu 760 henkilöä. Useimmat uudelleensijoitukset toteutetaan nyt 8

Turkista, vaikka uudelleensijoitukset myös muista maista, pääasiassa Jordaniasta ja Libanonista, jatkuvat edelleen. Tilanne oli 24. heinäkuuta 2017 se, että 17 179 henkilöä oli uudelleensijoitettu 22 valtioon (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta). Seitsemän jäsenvaltiota (Alankomaat, Irlanti, Ruotsi, Saksa, Suomi, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä kolme assosioitunutta maata (Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi) on jo täyttänyt lupauksensa. Vaikka uudelleensijoittamiseen osallistuu nyt useampia jäsenvaltioita kuin aikaisempina vuosina, yhdeksään jäsenvaltioon ei ole uudelleensijoitettu vielä ketään tämän järjestelmän puitteissa 7. Jäsenvaltiot, joiden antamien sitoumusten ja todellisen täytäntöönpanon välillä on leveä kuilu, eivät todennäköisesti lunasta jäljellä olevia sitoumuksiaan. Heinäkuun 20. päivänä 2015 annettujen päätelmien täytäntöönpano käsittää jäsenvaltioiden toimet Turkissa olevien syyrialaisten uudelleensijoittamiseksi EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla. Turkista on uudelleensijoitettu 4. huhtikuuta 2016 jälkeen 7 806 syyrialaista EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla. Edellisen raportointikauden jälkeen tämän järjestelyn puitteissa on uudelleensijoitettu 1 552 syyrialaista. Jäljellä olevat vastaanottolupaukset kattavat 21 522 henkilöä. Tähän mennessä henkilöitä on uudelleensijoitettu EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla Alankomaihin, Belgiaan, Espanjaan, Italiaan, Itävaltaan, Latviaan, Liettuaan, Luxemburgiin, Portugaliin, Ranskaan, Romaniaan, Ruotsiin, Saksaan, Suomeen ja Viroon. Lisäksi Norjaan on tähän mennessä uudelleensijoitettu 601 syyrialaista Turkista 4. huhtikuuta 2016 jälkeen. EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla henkilöitä uudelleensijoittavat jäsenvaltiot valmistelevat uusia operaatioita, joihin ovat kuuluneet muun muassa käynnit Turkissa haastattelemassa uudelleensijoitettaviksi haluavia henkilöitä. Bulgaria on nyt edellisissä kertomuksissa annettujen suositusten mukaisesti ilmoittanut, että se on valmis uudelleensijoittamaan 40 syyrialaista. EU:n Ankaran-edustusto korostaa edelleen UNHCR:lle, että uusia ehdokkaita on tärkeää esitellä myös pienempiä vastaanottolupauksia antaneille jäsenvaltioille. Niistä jäsenvaltioista, jotka eivät vielä ole vastaanottaneet Turkista uudelleensijoitettavia henkilöitä 8, Malta toteutti käyntinsä Turkkiin heinäkuussa ja Kypros on virallisesti ilmoittanut UNHCR:lle olevansa valmis vastaanottamaan viisi uudelleensijoitettavaa henkilöä EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla. Tšekki palautti UNHCR:ltä viime kesänä saamansa asiakirjat, koska se ei vaikuta suunnittelevan uudelleensijoituksia Turkista tällä hetkellä. Samalla kun Turkkia koskevia nykyisiä uudelleensijoittamissitoumuksia pannaan täytäntöön, neuvottelut vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää koskevista menettelyohjeista osallistuvien valtioiden ja Turkin kanssa etenevät. Tavoitteena on päästä niistä sopimukseen mahdollisimman pian. Varmistaakseen jatkuvan EU:n rahoitustuen uudelleensijoittamiseen komissio kehotti jäsenvaltioita kahdeksannessa uudelleensijoittamista ja sisäisiä siirtoja käsitelleessä 7 8 Tähän jäsenvaltioiden ryhmään kuuluu Romania, vaikka Romania on nyt aloittanut syyrialaisten uudelleensijoitukset Turkista EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla. Bulgaria, Irlanti, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta. 9

foorumissa 4. heinäkuuta toimittamaan uudet uudelleensijoittamislupaukset vuodeksi 2018 viimeistään 15. syyskuuta 2017. Tämä rahoitusmekanismi sisältyy säännöllisiin vastaanottolupauksiin, ja jäsenvaltiot saavat sen kautta EU:n rahoitustukea uudelleensijoituksiin. Se on osa uudelleensijoittamista koskevaa koordinoitua EU:n lähestymistapaa ja toimii pohjana tulevalle unionin uudelleensijoittamiskehykselle. Syyrialaisten ja muiden Syyrian konfliktin vuoksi siirtymään joutuneiden kolmannen maan kansalaisten uudelleensijoittaminen Turkista on edelleen tärkein tavoite. Toisaalta ottaen huomioon muut humanitaariset sekä suojelua ja muuttoliikkeen hallintaa koskevat näkökohdat jäsenvaltioita kehotetaan uudelleensijoittamaan kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä myös Libanonista ja Jordaniasta sekä Pohjois-Afrikasta ja Afrikan sarvesta. Heinäkuun 4. päivänä hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti sekä ihmishenkien pelastamiseksi, Libyaan kohdistuvan muuttopaineen vähentämiseksi ja vaihtoehtojen tarjoamiseksi EU:hun suuntautuvalle luvattomalle siirtymiselle jäsenvaltioita kehotettiin erityisesti keskittymään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden vähintäänkin rajoitettuun uudelleensijoittamiseen Egyptistä, Etiopiasta, Libyasta, Nigeristä ja Sudanista. Tällä hetkellä uudelleensijoittamiseen on vuodeksi 2018 osoitettu yhteensä 377,5 miljoonaa euroa. Varoilla voidaan tukea ainakin 37 750 kansainvälistä suojelua tarvitsevan henkilön uudelleensijoittamista. Suositukset: Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä vastaanottaneet uudelleensijoitettavia henkilöitä voimassa olevien EU:n tason järjestelyjen puitteissa (Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia), ja niiden, jotka eivät ole edistyneet ja ovat yhä kaukana tavoitteistaan (Tanska ja Tšekki), olisi välittömästi tehostettava toimiaan täyttääkseen 20. heinäkuuta 2015 annettujen neuvoston päätelmien mukaiset sitoumuksensa. Jäsenvaltioita kehotetaan edelleen lujittamaan viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana toteutettuja yleisiä pyrkimyksiään ja toimittamaan komissiolle 15. syyskuuta 2017 mennessä kunnianhimoiset uudelleensijoittamislupaukset vuodeksi 2018. 4 Tulevat toimet Kuten EU:n valtion- tai hallitusten päämiehet ovat todenneet Eurooppa-neuvostossa 22. 23. kesäkuuta 2017 ja oikeus- ja sisäasiainministerit puolestaan epävirallisessa kokouksessaan Tallinnassa 6. heinäkuuta, nykyisen hätätilanteessa sovellettavan sisäisten siirtojen järjestelmän täysimääräinen täytäntöönpano on edelleen ensisijainen tavoite, etenkin ottaen huomioon nykytilanteen keskisellä Välimerellä. Italiassa ja Kreikassa olevien muuttajien lukumäärää koskevien tietojen perusteella kaikki Italiassa ja Kreikassa olevat siirtokelpoiset hakijat pitäisi pystyä siirtämään syyskuuhun 2017 mennessä. Tämä on edelleen yhteinen tavoitteemme, jonka saavuttamiseen kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava oikeudenmukaisesti ja oikeassa suhteessa. Sisäisten siirtojen äskettäin nopeutunut toteutustahti osoittaa, että yhteisvastuu toimii, jos kaikki jäsenvaltiot, mukaan lukien Italia, Kreikka, EU:n virastot ja muut kentällä toimivat sidosryhmät, tekevät tiivistä yhteistyötä saman tavoitteen saavuttamiseksi vilpittömän yhteistyön hengessä. Tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisikin toteutettava kiireellisesti tässä kertomuksessa mainitut tarvittavat lisätoimet. Komissio jatkaa jäsenvaltioiden auttamista näiden tehostettujen toimien koordinoinnissa. 10

Neuvoston päätöksiä sovelletaan 26. syyskuuta 2017 asti kaikkiin Italian ja Kreikan alueelle saapuviin siirtokelpoisiin hakijoihin. Sen vuoksi henkilöt, jotka saapuvat ennen kyseistä päivämäärää ja täyttävät kaikki neuvoston päätösten vaatimukset, voidaan ja tulisi siirtää muihin jäsenvaltioihin kohtuullisen ajan kuluessa. On ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot nopeuttavat siirtoja sekä Italiasta että Kreikasta, jotta voidaan välttää siirtojen kasautuminen prosessin viimeisessä vaiheessa, antaa riittävästi vastaanottolupauksia ja luoda siten riittävän suuri määrä paikkoja kaikkien näissä maissa vielä olevien siirtokelpoisten hakijoiden siirtämiseksi, mukaan lukien ne, jotka todennäköisesti vielä saapuvat ennen sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten määräaikojen täyttymistä. Italian ja Kreikan tulisi 26. syyskuuta 2017 jälkeen pystyä lähettämään jäljellä olevien siirtokelpoisten hakijoiden siirtopyynnöt jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä täyttäneet niille osoitettua henkilömäärää. Komissio jatkaa neuvoston päätöksissä vahvistetun rahoitustuen myöntämistä. Komissio laskee sen varaan, että kaikki jäsenvaltiot varmistavat kaikkien siirtokelpoisten hakijoiden sisäiset siirrot. Viime kuukausien aikana komissio onkin toistuvasti muistuttanut kaikkia jäsenvaltioita neuvoston päätöksistä johtuvista oikeudellisista velvoitteista. Se on kehottanut niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä antaneet vastaanottolupauksia ja toteuttaneet sisäisiä siirtoja Kreikasta ja Italiasta, tekemään niin viipymättä. On valitettavaa, että Puola ja Unkari eivät ole toistuvista kehotuksista huolimatta siirtäneet vielä yhtäkään henkilöä ja että Tšekki on siirtänyt vain muutamia henkilöitä eikä se ole antanut vastaanottolupauksia yli vuoteen. Näin ollen komissio päätti 14. kesäkuuta 2017 käynnistää rikkomusmenettelyt näitä kolmea jäsenvaltiota vastaan. Komissio päätti näiden jäsenvaltioiden virallisiin ilmoituksiin antamien vastausten ja toimimattomuuden perusteella 26. heinäkuuta 2017 antaa niille seuraavaksi perustellut lausunnot. Jäsenvaltioiden olisi samaan aikaan tehostettava toimiaan uudelleensijoittamissitoumusten täyttämiseksi. Tämä koskee erityisesti niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vastaanottaneet vielä lainkaan uudelleensijoitettavia henkilöitä tai jotka eivät ole lähelläkään tavoitteensa saavuttamista. Kaikkien sidosryhmien olisi edelleen keskityttävä nykyisten hätätilanteessa sovellettavien sisäisten siirtojen järjestelmän ja uudelleensijoitusjärjestelmän täysimääräiseen täytäntöönpanoon. Samanaikaisesti on kuitenkin 6. heinäkuuta pidetyn oikeus- ja sisäasiainministerien epävirallisen kokouksen päätelmien mukaisesti jatkettava ensisijaisen tärkeää työtä lainsäädäntöpaketin parissa, jolla uudistetaan Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä ja Dublin-asetus solidaarisuuden ja vastuullisuuden periaatteiden mukaisesti. 11