NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Samankaltaiset tiedostot
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Yhteensä Mänty Kuusi

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

w metsänhoitoyhdistys

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Uusimmat metsävaratiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

n.20,5 ha

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja metsänhoito

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Suomen metsien inventointi

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016

Kuvioluettelo. tilavuus m3/ha. m3/kuvio. Rauduskoivu ,8. Hakkuutapa ja lisätiedot Kiireellisyys Korjuuaika kantorahatulo

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Riittääkö puu VMI-tulokset

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Tilahinnoittelu. Siira Jorma. Puh. 3,6 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 3,6. m3 m3 m3 m3 2,4 0,0 0,0. ha ha ha

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsäsuunnitelma vuosille

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

Jyväskylän kaupungin metsät

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Metsäohjelman seuranta

Transkriptio:

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa oleva puuston kehitysvaihe => Metsien kasvu- ja tuotosmalleihin liittyvä epävarmuus suurimmillaan taimikkovaiheessa Taimikonhoidon merkitys ensiharvennuksen ajoitukseen ja tuotokseen

Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 1980-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen tila ja puuston rakenne tällä hetkellä (TINKA-kokeet) 2. Selvittää taimikonhoidon tai hoitamattomuuden vaikutukset ensiharvennusvaiheen puuston rakenteeseen sekä ensiharvennuspoistuman määrään ja rakenteeseen ja ensiharvennuksen kannattavuuteen (taimikoiden käsittelyn kestokokeet) 3. Testata ja kehittää metsätalouden suunnittelussa käytettäviä puuston kehityksen ennustemalleja taimikonhoidon tai hoitamattomuuden vaikutusten ennustamiseksi TINKA-kokeet Otanta VMI 7:n havupuuvaltaisesta taimikkoaineistosta Kokeet ns. piilokoealoja Mänty Kuusi Kokeet perustettu vuosina 1984-1986 Toinen mittaus vuosina 1989-1991 Kolmas mittaus vuosina 2000-2001 Yht. 220 metsikköä 193 männikköä 27 kuusikkoa

Tinka-aineisto Metsiköiden ikä 1. mittaus 15 vuotta Kehitysluokat 1. mittauskerta pientä taimikkoa (18 %) varttunutta taimikkoa (78 %) nuorta kasvatusmetsää (n. 5 %) Kehitysluokat 3. mittauskerta 15 vuotta myöhemmin varttunutta taimikkoa 40 % nuorta kasvatusmetsää 60 % Metsiköitä kpl 70 0 Luontainen Kylvö Istutus 60 50 40 30 20 10 60 50 40 30 20 10 0 Metsiköitä kpl Lehtomainen kangas 6 % Kasvupaikat ES kuusi ES mänty PS mänty Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas 39 % Syntytapa 40 % 16 % 43 % ES kuusi ES mänty PS mänty 44 % 12 % Taimikonkäsittelykokeet Yli 30 kestokoetta Perustettu 1970-1980 luvuilla eri puolille maata Suuri osa metsiköistä nyt ensiharvennusvaiheessa kokeet eri käsittelyvoimakkuudet eri ajankohdat käsittelyillä käsittelemättömät vertailukoealat

Väitöskirjan tutkimusartikkelit I Kuvaileva osa: 1. Taimikonhoidon vaikutus havupuuvaltaisten nuorten metsien kehitykseen 2. Taimikonhoidon ja hoitamattomuuden vaikutukset ensiharvennuksen ajoitukseen ja tuotokseen II Mallien testaus ja kehitys 3. Metsikön kehityksen ennustemallien toimivuus nuorten metsien mallinnuksessa 4. Mallien laadinnassa käytettyjen kestokokeiden ja mallien testauksessa käytettyjen inventointiaineistojen vertailu Vuonna 2003 tehty 1. Tinka-aineiston esikäsittely, mittauskertojen yhdenmukaistaminen 2. Tinka-aineistosta laskettu puusto- ja metsikkötunnukset kaikille mittauskerroille 3. Tilaustutkimus Metsähallitukselle Mattila, S., Ojansuu, R. & Hynynen, J. Ensiharvennuksen toteutuksen vaikutus metsikön tuotokseen ja tuottoon Pohjapinta-ala- ja runkolukukriteerin puuntuotannolliset ominaisuudet ensiharvennuksen jälkeisen puuston määrityksessä Ensiharvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden vaikutukset koko kiertoajan tuotokseen ja tuottoon

Vuoden 2004 tavoite Ensimmäinen osatutkimus Taimikonhoidon vaikutus havupuuvaltaisten nuorten metsien kehitykseen valmiiksi Aloittaa puuston kehityksen mallien testaus ja vertailu toteutuneeseen kehitykseen Taimikonkäsittelykokeiden aineiston koostaminen ja peruslaskenta