Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat.



Samankaltaiset tiedostot
POTILAAN VALINNAN VAPAUS

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Opiskelijoiden sairaanhoito ulkomailla ja Suomessa Sanna Kuorikoski Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Aktiivisen tuen avaimet

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

KELAn tukema kuntoutus

REUMAPOTILAAN SOSIAALITURVA. Susanne Holmström, sosiaalityöntekijä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus

Opiskelijoiden oikeus hoitoon. Kv-kevätpäivät Maiju Joutjärvi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten

Kela kuntouttaja 2009

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

ONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Diabeetikon sosiaaliturvasta. Luento Pripolissa Tarja Kiiski Sosiaalityöntekijä Satakunnan Keskussairaala

opas hyvään arkeen Sosiaaliturva suomen ms-liiton julkaisuja

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa

Eläkkeensaajan hoito-oikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Keski-Suomen TE-palvelut

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Suomessa työskentelevän oikeus hoitoon

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Osatyökykyisille tie työelämään

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

Rajat ylittävä terveydenhuolto. Reetta Kyyrö suunnittelija Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus Toimisto Otsikko

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

TERVEYDEN- JA AVOSAIRAANHOIDON SEKÄ ERIKOISSAIRAANHOIDON ASIAKASMAKSUT ALKAEN

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

Reumapotilaan sosiaaliturva. Sosiaalityöntekijä Hanna Keski-Nisula/TAYS Suomen Reumahoitajayhdistys ry Koulutuspäivät

Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa

Rajat ylittävä terveydenhuolto

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

SUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa

uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Osatyökykyisten TE-palvelut

Sairaanhoito-oikeudet ja hoitokustannusten hallinnointi rajat ylittävässä tilanteessa

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

Kela-kortti. Kuvattoman Kela-kortin tiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Parantumaton sairaus, hoidot sekä kuoleminen ja kuolema vaikuttavat sekä potilaan että perheen taloudelliseen toimeentuloon ja pärjäämiseen.

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN

Vammaisetuuslain muutos Kela Terveysosasto

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto

Transkriptio:

1 Sosiaaliturvaoppaan liite 2014 Tietoa vuoden 2014 alusta voimaan tulleista lakimuutoksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon summat.

2 kelan sairaanhoitokorvaukset Lääkekustannusten korvaukset Potilas voi hankkia lääkkeitä Suomessa kirjoitetulla lääkemääräyksellä myös muiden EU- ja ETA-maiden apteekeista. Samoin toisessa EU- tai ETA-maassa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä voidaan hankkia lääkkeitä Suomen apteekeista. Potilaan on itse pyydettävä lääkäriltä eurooppalaista lääkemääräystä. Potilas maksaa itse kokonaan Suomen rajojen ulkopuolella ostamansa lääkkeet ja hakee myöhemmin korvausta Kelasta. Vaikka tietyllä lääkevalmisteella ei olisi myyntilupaa Suomessa, sairausvakuutuskorvaus myönnetään, jos jokin vastaava valmiste on korvattava Suomessa. Hoitoon hakeutuminen ulkomaille Suomen sairausvakuutetulla henkilöllä on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon, kun hän oleskelee tilapäisesti toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä. Oikeus osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka saa maksutta Kelasta. Henkilöllä on oikeus myös hakeutua hoitoon ulkomaille ilman lupaa. Tällöin sairaanhoitokustannukset on maksettava ensin itse. EU- tai ETAvaltioissa tai Sveitsissä saadusta hoidosta voi hakea sairaanhoitokorvauksia Kelalta. Henkilöllä on oikeus kustannusten korvaukseen samoin kuin jos kustannus olisi aiheutunut potilaan kotimaassa. Kuitenkin vain sellainen ulkomailla saatu hoito on korvattava, joka on Suomessa potilaalle korvattavaa. Henkilö voi myös hakea ennakkolupaa EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin hoitoon hakeutumiseen, jos hänen tarvitsemaansa hoitoa ei voida järjestää Suomessa. Ennakkolupaa haetaan Kelasta. Jos henkilö sairastuu äkillisesti ulkomailla Euroopan ulkopuolella, kustannuksiin voi saada sairaanhoitokorvauksia Kelalta. EU- tai Eta-maan tai Sveitsin terveydenhuollon palveluja käyttäneen henkilön matkakustannukset korvataan sairausvakuutuksesta samansuuruisena kuin Suomessa eli lähimpään julkisen terveydenhuollon hoito-

3 paikkaan tehtynä. Myös ulkomailla aiheutuneet lääkekustannukset korvataan sairausvakuutuksesta kuten Suomessa ostetut lääkkeet. Jos henkilö on hakeutunut hoitoon muualle kuin EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin, kustannuksia ei korvata. Matkakorvaus Vaikka asiakas voi ensi vuoden alusta valita hoitopaikkansa kaikista Suomen terveysasemista ja erikoissairaanhoidon yksiköistä, Kela korvaa sairauden vuoksi tehdyt matkat edelleen lähimpään hoitopaikkaan. Lähin hoitopaikka on yleensä koti- tai oleskelupaikkakunnan pääterveyskeskus tai lähin yliopistosairaala. kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan työja ansiokykyä. Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuu riippuu kuntoutujan työtilanteesta. Työelämään vakiintuneet kuuluvat työeläkekuntoutuksen piiriin, jolloin ammatillista kuntoutusta kustantaa viimeisimmän työnantajan eläkevakuutusyhtiö. Nuoret ja työelämän ulkopuolella olevien ammatillista kuntoutusta järjestää Kela. Lisäksi osa TEtoimistojen palveluista voidaan järjestää ammatillisena kuntoutuksena. Työeläkekuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on työkyvyttömyyden uhka. Tämä tarkoittaa, että ilman kuntoutusta henkilö jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle noin viiden vuoden kuluessa. Lisäksi haettavan kuntoutustoimenpiteen tulee olla tarkoituksenmukainen työkyvyn parantamisen kannalta. Työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä ovat työkokeilu omalla tai muussa työpaikassa, työhönvalmennus (työkokeilu, johon yhdistetään yksilöllistä koulutusta), ammatillinen uudelleenkoulutus sekä tuki elinkeinotoimintaan. Kelan ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on, että sairaus, vika tai vamma aiheuttaa tai arvioidaan lähivuosina aiheuttavan

4 työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä joko yksistään tai yhdessä muiden tekijöiden, kuten elämäntilanteen, taloudellisten ja sosiaalisten seikkojen ja asumisolosuhteiden kanssa. Kelan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työkykyä yläpitävä ja parantava valmennus, työhönvalmennus, perus-, jatko- ja uudelleenkoulutus. työllisyyden tukeminen Tuet työnantajalle Palkkatuki TE-toimisto voi myöntää palkkatukea työnantajalle, joka palkkaa henkilön, jonka sairaus tai vamma vaikeuttaa työllistymistä. Palkkatukea voi saada sekä toistaiseksi voimassa olevaan, määräaikaiseen, kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen työhön. Työnantaja voi olla lähes mikä tahansa, mutta ei valtion virasto tai laitos. Osoitukseksi oikeudesta palkkatukeen TE-toimisto myöntää työnhakijalle Duuni-kortin (yli 30 vuotiaat) tai Sanssi-kortin (alle 30-vuotiaat), mikäli katsoo sen olevan tarkoituksenmukainen työllistymisen edistämisen kannalta. Kortti on voimassa 3 kk kerrallaan. Palkkatukea hakee työnantaja ennen työsuhteen alkamista. Palkkatukea myönnetään yleensä 10 kk tai 24 kk pituiseksi jaksoksi kerrallaan. Jos sairauden tai vamman vaikutus työkykyyn on pysyvää, voidaan palkkatuelle myöntää jatkoa heti edellisen jakson perään. Työolosuhteiden järjestelytuki Työolosuhteiden järjestelytuen määrä on enintään 4000 euroa. Toisen työntekijän antamasta avusta voi työnantaja saada tukea 20 / tunti 20 tuntia viikossa 18 kk ajan.

5 Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen Määräaikaista lakia eläkkeen lepäämään jättämisestä jatkettiin vuosiksi 2014-2016. Eläkkeen lepäämisen enimmäisajan (24 kk) jälkeen eläkkeen on oltava maksussa vain 1 kk ajan ennen kuin eläkkeen voi jättää uudestaan lepäämään. toimeentulo Osasairauspäiväraha Kelan maksaman osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä. Jos kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä haluaa palata sairauspoissaolon jälkeen työhönsä osa-aikaisesti, työntekijän on sovittava asiasta työnantajansa kanssa. Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella. Osa-aikatyö voidaan sopia alkamaan aikaisintaan omavastuuajan jälkeen. Osa-aikatyöstä tehdään määräaikainen työsopimus, jossa työajan on vähennyttävä 40-60 prosenttia aiemmasta. Sovittavan osa-aikatyön tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivän ajalta ja sen suuruus on puolet sairauspäivärahasta. asuminen ja itsenäinen suoriutuminen Vanhuspalvelulaki Vanhuspalvelulaki ei velvoita kuntia järjestämään uusia palveluja vanhusten sosiaalihuoltoon. Laki täydentää muuta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä. Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät

6 ihmiset saavat yksilöllistä tarpeiden mukaista hoitoa ja huolenpitoa. Lain lähtökohtana on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Pitkäaikaishoito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön edun mukaista. Pitkäaikaishoidossa puolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Iäkkäiden henkilöiden palvelujen tarve on arvioitava viivytyksettä ja laadittava palvelusuunnitelma. Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä on kirjattava palvelusuunnitelmaan. asiakkaan asema ja oikeusturva Julkisen terveydenhuoltoyksikön ja hoitohenkilön valinnanmahdollisuus Suomessa Julkisen terveydenhuollon potilaalla on mahdollisuus valita terveyskeskuksen terveysasema ja julkisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö Suomessa. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveysasemaan. terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. terveysaseman valinnasta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle vähintään kolmea viikkoa ennen käyntiä. Lisäksi jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaa-ajanvieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen muuta terveyskeskusta tai julkisen erikoissairaanhoidon toimintayksikköä. Erikoissairaanhoidon yksikkö valitaan yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö

Sosiaali- ja terveydenhuollon summat Terveyskeskusmaksut Terveyskeskuksen kertakäynnin maksu... enintään 14,70 Vuosimaksu... enintään 29,30 Päivystysmaksu... enintään 20,20 Sairaalamaksut Poliklinikkakäynti... enintään 29,30 Päiväkirurginen toimenpide... enintään 96,40 Hoitopäivämaksu... enintään 32,60 Sarjahoitomaksu Fysioterapia... enintään 8 Lääkärintodistus Ajokorttia varten... enintään 43,60 Muista todistuksista... enintään 36,20 Laitoshoito Käyttövara kuukaudessa... vähintään 105 Kotisairaanhoito tai kotihoito, tilapäisenä Lääkärin kotikäynti... enintään 14,70 Muun henkilön kotikäynti... enintään 9,30 Palveluseteli, sosiaali- ja terveydenhuollossa Enimmäisarvo tunnilta... 27 Vähimmäisarvo tunnilta... 7 Terveydenhuollon vuotuinen maksukatto... 679 Toimeentulotuki Perusosa yksin asuvalle... 480,20 /kk Perusosa yksinhuoltajalle... 528,22 Omaishoidontuki Vähintään... 381 /kk Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana vähintään... 761,99 /kk

Kelan korvaukset Lääkekorvaus Vuotuinen maksukatto... 610,00 Matkakorvaus Matkakohtainen omavastuu... 14,25 /matka Korvaus oma auton käytöstä... 0,20 /km Vuotuinen omavastuu... 242,25 Kuntoutusraha Vähimmäismäärä... 23,77 /pv Ylläpitokorvaus... 9 /pv Palkkatuki Perusosa... 32,46 /pv Takuueläke... 743,38 /kk Sairauspäiväraha Vähimmäismäärä... 23,92 /arkipäivä Vammaisetuudet Vammaistuki Perusvammaistuki... 92,88 /kk Korotettu vammaistuki... 216,73 /kk Ylin vammaistuki... 420,26 /kk Eläkettä saavan hoitotuki Perushoitotuki... 62,21 /kk Korotettu hoitotuki... 154,86 /kk Ylin hoitotuki... 327,46 /kk Täysi kansaneläke Yksinäiselle... 633,91 /kk Parisuhteessa olevalle... 562,27 /kk Täyden rinnalla voi saada muuta tuloa... 55,95 /kk Ei makseta lainkaan, jos muut tulot ylittävät Yksinäinen... 1310,30 /kk Parisuhteessa oleva... 1166,96 /kk Kotitalousvähennys Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä... 2400 /vuosi Puolisot voivat saada kotitalousvähennystä yht... 4800 /vuosi Kotitalousvähennyksen omavastuu... 100 /vuosi Lupamaksu Vammaisen pysäköintilupa... hinta 30