KIRJALLINEN KYSYMYS 938/2013 vp Ikääntyvien palomiesten työkyvyn ylläpitäminen ja työtehtävien järjestelyt Eduskunnan puhemiehelle Kunnallista eläkeikäjärjestelmää on uudistettu voimakkaasti 1980-luvulta alkaen, minkä seurauksena kuntasektorilta poistui niin sanottu ammatillinen eläkeikä. Uudistuksen jälkeen palomiesten eläkeikä on noussut portaittain 55 vuodesta 63 68 ikävuoteen. Palomiesten eläkeiän nostamiseen liittyy monia kansantaloudellisia, -terveydellisiä ja myös inhimillisiä näkökohtia. Pelastustyön vaatimukset ovat korkeat niin terveydentilan kuin myös fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn kannalta. Työterveyslaitoksen vuonna 2010 tekemän "Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän toiminnan kehittäminen" -tutkimuksen yksi keskeinen tulos oli, että sairauksia, erityisesti tule-sairauksia ja oireita, esiintyi palomiehillä paljon. Ammatin fyysinen ja henkinen kuormitus näkyy mm. sairauspoissaolojen ja sairaus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien suurena määränä. Johtopäätöksinään palomiesten terveys- ja kuntotutustarvetta tutkineet tutkijat esittävät, että näiden sairauksien lisääntyminen ja koetun työkyvyn huononeminen tulee huomioida pelastuslaitosten työhyvinvointitoiminnassa. Tutkijoiden mukaan palomiesten psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää myös kehittää kuormittavien työtilanteiden hallintaa, erilaisia urapolkuja sekä etenemismahdollisuuksia myös horisontaalisesti. Sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjeistuksen mukaan vanhemmat palomiehet voivat toimia kaluston kuljetustehtävissä. Suosituksen mukaan kaikkien palomiesten ei tarvitse olla savusukelluskelpoisia. Käytännön esimerkit kuitenkin osoittavat, että kirjo, miten tätä tavoitetta toteutetaan alueilla ja yksittäisissä palolaitoksissa, on suuri. Monen palomiehen kokemus onkin, että ura ja sitä kautta toimeentulo tyssäävät työssä syntyneeseen fyysiseen tai psyykkiseen vaivaan eikä korotettua eläkeikä- ja kuntoisuusvaatimusta huomioida palolaitoksen toiminnassa. Joillakin palomiehillä on kokemuksia myös siitä, että työkuntoa mittaavissa testeissä saatuja vammoja ei vakuutusyhtiöissä aina hyväksytä työtapaturmiksi. Korkeasta eläkeiästä koituu kustannuksia myös kunnille, sillä moni palomies ei pysty tekemään raskasta pelastustyötä uransa loppuun asti, vaan pelastuslaitoksen on palkattava uusia työntekijöitä. Lisäksi kuluja tulee varhaiseläkemaksuista, joita pelastuslaitos maksaa Kuntien eläkevakuutukselle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten sisäasiainministeriö varmistaa, että palomiesten suosituksen mukaiset mahdollisuudet siirtyä fyysisen toimintakyvyn mukaisiin tehtäviin turvataan tasapuolisesti eri puolilla maata, miten turvataan se, että työkuntoa mittaavissa testeissä tapahtuneet loukkaantumiset käsitellään työtapaturmina, Versio 2.0
onko pelastuslaitoksella riittävästi sellaisia työtehtäviä, joihin ikääntyviä palomiehiä voidaan sijoittaa ja onko pelastuslaitoksella riittävät resurssit huolehtia ikääntyvien palomiesten kuntoutuksesta ja työhyvinvointitoiminnasta? Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2013 Maarit Feldt-Ranta /sd 2
Ministerin vastaus KK 938/2013 vp Maarit Feldt-Ranta /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 938/2013 vp: Miten sisäasiainministeriö varmistaa, että palomiesten suosituksen mukaiset mahdollisuudet siirtyä fyysisen toimintakyvyn mukaisiin tehtäviin turvataan tasapuolisesti eri puolilla maata, miten turvataan se, että työkuntoa mittaavissa testeissä tapahtuneet loukkaantumiset käsitellään työtapaturmina, onko pelastuslaitoksella riittävästi sellaisia työtehtäviä, joihin ikääntyviä palomiehiä voidaan sijoittaa ja onko pelastuslaitoksella riittävät resurssit huolehtia ikääntyvien palomiesten kuntoutuksesta ja työhyvinvointitoiminnasta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus on sitoutunut työelämän kehittämiseen työssä jaksamisen vahvistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Hallitus pyrkii toimimaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työelämän laadun parantamista, osaamisen kehittämistä, työssä jaksamista ja hyvää johtamista. Sisäasiainministeriön johdolla toteutettiin pelastustoimen alueellinen järjestelmä, joka on ollut toiminnassa vuoden 2004 alusta saakka. Alueellisen järjestelmän tarkoituksena oli luoda mahdollisuus pelastustoimen rakenteelliseen uudistukseen, jossa pystytään ottamaan huomioon mm. toimintakykyyn liittyvät tekijät entistä paremmin. Työkykyyn liittyvät tavoitteet on mahdollista saavuttaa ainoastaan eri osapuolten hyvällä yhteistyöllä. Työterveyshuollon laadulla on keskeinen merkitys työurien pidentämisessä. Vähintään yhtä tärkeää on laadukas työelämä. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kehittäminen edellyttävät työpaikkojen johdon ja henkilöstön hyvää yhteistyötä. Sisäasiainministeriön johtaman pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen avulla ja sen ehdotusten pohjalta on käynnissä pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävä valtakunnallinen työryhmä, jolla sisäasiainministeriö tukee pelastuslaitosten toimenpiteitä henkilöstön toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Hankkeessa on neljä alatyöryhmää: 1. Työyhteisön hyvinvointia edistävä prosessi 2. Työturvallisuustoiminnan edistäminen 3. Fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmän jalkauttamisen varmistaminen 4. Työterveyshuollon järjestäminen Hankkeessa käsitellään laajasti työturvallisuuden ja -terveyden edistämistä ja tavoitteena on, että pelastuslaitoksissa kehittyy kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin kehittäminen ja sitä kautta nykyistä paremmin toimivat työyhteisöt. Hyvinvoiva työyhteisö toimii paremmin, tehokkaammin, motivoituneemmin ja luovemmin ja sitä kautta nykyisillä voimavaroilla on mahdollisuus parantaa pelastustointa kokonaisuutena. Tässä työssä on mukana työantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustus sekä muut työhyvinvointiin keskeisesti vaikuttavat tahot. 3
Ministerin vastaus Työhyvinvoinnin parantaminen ja erityisesti fyysisen kunnon merkitys on pelastustoimessa tärkeää. Pelastustehtävät edellyttävät hyvää fyysistä toimintakykyä. Työkyvyn ylläpitäminen on aiempaa suurempi haaste, koska pelastusalan henkilöstön ikääntyy. Ikä sinänsä ei kuitenkaan merkitse sitä, että toimintakyky ei olisi riittävä. Ikääntyvilläkin palomiehillä voi olla palomiehen tehtäviin riittävä toimintakyky mutta se tietenkin edellyttää, että toimintakyvystä pidetään huolta. Juuri tähän tähtää ne toimenpiteet, joita sisäasiainministeriö tukee työhyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamisessa ja kehittämisessä. Fyysisen toimintakyvyn testaamisen periaatteet sekä terveydentilan seuranta pelastustoimessa on ohjeistettu. Sellainen henkilöstö, joka tekee savu-, kemikaali- tai vesisukellusta, on sisäasiainministeriön pelastussukellusohjeen mukaan testattava hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä lihaskunnon ja -kestävyyden osalta vuosittain. Sisäasiainministeriön pelastussukellusohjeessa suositellaan, että savu- ja kemikaalisukellusta tekevien terveydentilaa arvioidaan Työterveyslaitoksen, pelastusalan työterveyslääkäreiden ja eri erikoisalojen asiantuntijoiden yhteistyössä koordinoiman terveystarkastusohjeiston suositusten perusteella. Terveydentilaa seurataan alkutarkastusten ja määräaikaistarkastusten avulla. Määräaikaistarkastukset suositellaan tehtäviksi alle 40-vuotiaille savu- ja kemikaalisukeltajille 3 vuoden välein, 40 50-vuotiaille kahden vuoden välein ja yli 50-vuotiaille vuoden välein. Alle 36-vuotiaille savu- ja kemikaalisukeltajille voidaan harkita tarkastusten harvempaa taajuutta edellyttäen, että työterveyshuoltoon kuuluu myös sairaanhoito ja että yhteistyö työterveyshuollon, työnantajan ja fyysisen toimintakyvyn testaajan välillä toimii hyvin. Pelastustoimen järjestelmä on kunnallinen järjestelmä, jossa pelastuslaitosten vastuulla on organisoida tehtävät siten, että ikääntyville henkilöille löytyy soveltuvia työtehtäviä pelastuslaitoksissa. Kunnat myös vastaavat pelastuslaitosten riittävistä voimavaroista. Sisäasiainministeriö on toiminnallaan pyrkinyt tukemaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pelastuslaitokset tiedostavat ja kartoittavat ikääntyvän henkilöstön mahdollisesti aiheuttamat ongelmat ja myös etsivät ongelmiin ratkaisut ennen kuin ne edes konkretisoituvat. Tähän liittyvät myös ne menettelytavat ja vaihtoehdot, joita on käytettävissä, jos toimintakyky ei riitä kaikkein vaativimpiin pelastustehtäviin mukaan lukien uudelleensijoittamisvaihtoehdot joko pelastuslaitoksen sisällä tai uudelleenkoulutuksella muihin tehtäviin. Mitä tulee työtapaturmiin, työtapaturmia koskee tapaturmavakuutuslaki. Tapaturmavakuutuslaki kattaa työssä, työpaikalla ja työmatkalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Tapaturmavakuutus on pakollinen niille työnantajille, joilla on työssään palkattuja työntekijöitä. Pelastuslaitosten toimintakyvyn arviointi tehdään työpaikalla ja työaikana. Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 2013 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 4
Ministerns svar KK 938/2013 vp Maarit Feldt-Ranta /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 938/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Maarit Feldt-Ranta /sd: Vad gör inrikesministeriet för att säkerställa att de rekommenderade möjligheterna för brandmännen att flyttas över till uppgifter som motsvarar den fysiska prestationsförmågan tryggas på ett jämlikt sätt runtom i landet, hur säkerställer man att skador som inträffar under de test som utförs för att mäta arbetsförmågan behandlas som arbetsolyckor, har räddningsverken tillräckligt med sådana arbetsuppgifter som äldre brandmän kan flyttas över till och har räddningsverken tillräckliga resurser för att tillgodose de äldre brandmännens behov av rehabilitering och aktiviteter som ökar välbefinnandet i arbetet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen har förbundit sig till att utveckla arbetslivet i syfte att stärka förutsättningarna för att orka i arbetslivet och för att förbättra produktiviteten. Regeringen strävar efter att ha ett nära samarbete med arbetsmarknadsparterna för att nå detta mål. För att målen ska nås krävs det förbättring av kvaliteten på arbetslivet, utveckling av kompetensen, kraft att orka med arbetet och gott ledarskap. Under ledning av inrikesministeriet har det skapats ett regionsbaserat system inom räddningsväsendet, som har tillämpats sedan början av 2004. Syftet med systemet var att skapa möjligheter för en strukturell reform av räddningsväsendet, där man bättre än tidigare kan beakta bl.a. faktorer som gäller funktionsförmågan. De mål som gäller arbetsförmågan kan uppnås enbart genom gott samarbete mellan de olika parterna. Kvaliteten på arbetshälsovården är av central betydelse när arbetskarriärerna ska förlängas. Minst lika viktigt är att arbetslivet är av hög kvalitet. Om man ska lyckas utveckla välbefinnandet och orken i arbetet krävs det ett gott samarbete mellan ledningen och personalen på arbetsplatserna. Med hjälp av projektet för räddningsverkens och räddningspersonalens funktionsförmåga, som letts av inrikesministeriet, och utifrån de förslag som lagts fram genom projektet, har det tillsatts en riksomfattande arbetsgrupp som ska utveckla välbefinnandet i arbetet vid räddningsverken, och genom vilken inrikesministeriet stöder räddningsverkens åtgärder för att förbättra personalens funktionsförmåga och välbefinnande i arbetet. Projektet inbegriper fyra underarbetsgrupper: 1. En process för att främja välbefinnandet inom arbetsgemenskapen 2. Förbättrande av arbetarskyddsverksamheten 3. Säkerställande av att det införs ett utvärderingssystem för fysisk prestationsförmåga 4. Ordnande av arbetshälsovården Inom projektet behandlas ingående ett förbättrande av arbetarskyddet och arbetshälsan, och målet är att det vid räddningsverken ska växa fram ett helhetsinriktat utvecklande av välbefinnandet i arbetet, och därigenom arbetsgemenskaper som fungerar bättre än de nuvarande. En väl- 5
Ministerns svar mående arbetsgemenskap fungerar bättre, effektivare och med större motivation och kreativitet, och som resultat har man möjlighet att med de nuvarande resurserna förbättra räddningsväsendet som helhet. I detta arbete deltar representanter för arbetsgivar- och arbetstagarorganisationerna samt andra aktörer som är av stor betydelse för välbefinnandet i arbetet. En förbättring av välbefinnandet i arbetet och betydelsen av i synnerhet den fysiska konditionen är av stor vikt inom räddningsväsendet. Räddningsuppdrag kräver god fysisk prestationsförmåga. Upprätthållandet av arbetsförmågan utgör en större utmaning än tidigare, eftersom personalen inom räddningsbranschen blir allt äldre. Ålder innebär dock inte i sig att prestationsförmågan inte skulle vara tillräcklig. Även äldre brandmän kan ha en prestationsförmåga som är tillräcklig för de uppgifter som en brandman har, men det förutsätter naturligtvis att man sköter om denna prestationsförmåga. Just detta är målet för de åtgärder som inrikesministeriet stöder inom arbetet med att förbättra och utveckla välbefinnandet i arbetet och funktionsförmågan. Det finns anvisningar för principerna för hur den fysiska prestationsförmågan ska testas och för uppföljningen av hälsotillståndet inom räddningsväsendet. Enligt inrikesministeriets anvisning för räddningsdykning ska andnings- och cirkulationsorganen samt muskelkraften och muskeluthålligheten testas årligen på en person som utför rök-, kem- eller vattendykningar. I inrikesministeriets anvisning för räddningsdykning rekommenderas det att hälsotillståndet hos personer som utför rök- och kemdykning bedöms utifrån de rekommendationer till hälsokontrollanvisningar som framtagits i samarbete mellan Arbetshälsoinstitutet, räddningsbranschens företagshälsovårdsläkare och experter inom olika specialbranscher. Hälsotillståndet ska följas med hjälp av förkontroller och periodiska kontroller. Det rekommenderas att de periodiska kontrollerna görs med 3 års mellanrum för rökoch kemdykare som är under 40 år, med två års mellanrum för dem som är mellan 40 och 50 år och med ett års mellanrum för dem som är över 50 år. För rök- och kemdykare som är under 36 år kan man överväga ett längre kontrollintervall förutsatt att företagshälsovården även omfattar sjukvård och att samarbetet mellan företagshälsovården, arbetsgivaren och den som testar den fysiska prestationsförmågan fungerar väl. Systemet inom räddningsväsendet är ett kommunalt system, där räddningsverken ansvarar för att uppgifterna organiseras så att det vid räddningsverken finns arbetsuppgifter som passar äldre personer. Kommunerna ansvarar också för att räddningsverken har tillräckligt med resurser. Inrikesministeriet har strävat efter att stödja sådana åtgärder som räddningsverken vidtar för att ta reda på och kartlägga vilka problem som kan uppstå på grund av åldrande personal och för att hitta lösningar på problemen innan de ens har hunnit konkretiseras. Till detta hör även de förfaringssätt och alternativ som är tillgängliga om prestationsförmågan inte räcker till de allra mest krävande räddningsuppdragen, och som inbegriper alternativ för omplacering antingen internt inom räddningsverket eller i form av omskolning till andra uppgifter. I fråga om arbetsolyckor gäller de bestämmelser som finns i lagen om olycksfallsförsäkring. Lagen om olycksfallsförsäkring omfattar olyckor som inträffar i arbetet, på arbetsplatsen och under färden till eller från arbetsplatsen, samt yrkessjukdomar som förorsakats av arbetet. En olycksfallsförsäkring är obligatorisk för varje arbetsgivare som har anställd personal i sin tjänst. Utvärderingen av räddningsverkens funktionsförmåga görs på arbetsplatsen och under arbetstid. Helsingfors den 31 oktober 2013 Inrikesminister Päivi Räsänen 6