Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö ja Geodeettinen laitos ovat tehneet tämän tulossopimuksen Geodeettisen laitoksen tulostavoitteista vuodelle 2003. Tämä sopimus täsmentää ja täydentää niitä alustavia tulostavoitteita, jotka ministeriö on asettanut Geodeettiselle laitokselle valtion vuoden 2003 talousarvion laadinnan yhteydessä. 1. Yleistä 1.1 Päämäärä ja tehtävät Geodeettisen laitoksen päämääränä on koulutetun ja asiantuntevan henkilökunnan sekä ajanmukaisten laitteiden ja tietokoneohjelmien avulla ylläpitää Suomen koordinaattij ärj estelmät, määrittää maankuoren liikkeiden suuruus sekä tuottaa laadukkaita menetelmiä kartastoalan tarpeisiin. Laitoksen pitemmän aikavälin kehittämistavoitteena on se, että laitoksesta muodostuu tutkimusalansa johtava tutkimuslaitos Pohj ois-euroopassa. Geodeettisen laitoksen tehtävänä on huolehtia Suomen kartoituksen tieteellisistä perusmittauksista ja paikkatietojen metrologiasta sekä tehdä tutkimustyötä geodesian, geoinformatiikan ja kaukokartoituksen sekä navigoinnin ja näihin liittyvien tieteiden alueilla. Lisäksi laitos edistää geodeettisten, geoinformatiikan, kaukokartoituksen ja navigoinnin menetelmien käyttöönottoa maassamme. 1.2 Toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet Toiminta-ajatus Geodeettinen laitos tuottaa korkealuokkaista kartoitusalan tutkimustietoa informaatioyhteiskunnan tarpeisiin. Toimintaperiaatteet Laitos on valtakunnallinen tutkimuslaitos, joka perustutkimuksen lisäksi tekee menetelmä- ja laitekehitystyötä sekä laadunvalvontaa. Laitos tekee ja osallistuu operatiivisiin mittaus- ja kartoitustehtäviin vain, jos niihin sisältyy tutkimuksellisia tavoitteita.
Laitos osallistuu yhteisiin tutkimushankkeisiin muiden laitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa, mutta osallistumisen edellytyksenä on se, että laitoksen asema puolueettomana tutkimus- ja asiantuntij alaitoksena ei vaarannu. Laitos tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa toimialaansa kuuluvassa opetuksessa, opinnäytetöiden ohjaamisessa sekä jatko-opintojen järjestämisessä. Laitos kehittää päämäärätietoista johtamista ja kouluttaa henkilökuntaansa. Näin osaltaan luodaan edellytykset toiminnan tuloksellisuudelle sekä kansalliselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle laitoksen toimialalla. 1.3 Toimintaympäristön muutokset Vuonna 200 1 julkaistiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategia ja vuoden 2002 alussa yleisten kartastotöiden strategia. Paikkatietoasian neuvottelukunta aloitti työnsä vuoden 200 1 lopulla. Kyseiset strategiat ja paikkatietoasian neuvottelukunnassa valmisteilla oleva kansallinen paikkatietostrategia tulevat vaikuttamaan merkittävästi laitoksen toimintaan edellyttämällä laitokselta nykyistä voimakkaampaa otetta valtakunnallisten yleisten kartastotöiden kehittämisen edellyttämän tietoperustan luomisessa ja paikkatietojen yhteiskäytön edistämisessä. Tällöin yhteistyötarve Maanmittauslaitoksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa kasvaa. Laitos osallistuu Valtioneuvoston vuonna 2001 asettaman paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön ja neuvottelukunnan suunnitelmien toteuttamiseen. Tämän seurauksena laitos joutuu kohdentamaan lisää voimavaroja paikkatietojen laatua ja standardisointia koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä paikkatiedon laadun arviointimenetelmien kehittämiseen. Euroopan Unioni on aloittanut alueensa kattavia maastotietokantoj a ja niiden tulevaa käyttöä kehittävän INSPIRE-hankkeen, jossa on tarkoitus luoda säännöt, menetelmät ja standardit EU:n alueen laajuisen yhtenäisen maastotietokannan ylläpitämiseksi ja hyödyntämiseksi. Tämä tulee merkittävästi vaikuttamaan laitoksen toimintaan erityisesti karttojen laadun tutkimuksen ja testausmenetelmien kehittämisen, karttojen jakelumenetelmien kehittämisen sekä käytettävien standardien kehittämisen osalta. Kartoitusala ja avaruustoiminta keskittyvät edelleen voimakkaasti Euroopassa lähivuosina. Tällä tulee olemaan vaikutuksia myös Geodeettisen laitoksen tutkimustoimintaan sekä sen rahoitukseen, koska toiminnan volyymi ja kilpailukyky on sopeutettava vallitsevaan kansainväliseen tilanteeseen ja käytettävissä oleviin taloudellisiin voimavaroihin. Valtioneuvosto teki vuonna 2001 periaatepäätöksen Valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta. Tämän päätöksen perusteella Geodeettinen laitos viimeistelee henkilöstöpoliittisen ohjelmansa samanaikaisesti uuden palkkausjärjestelmän valmistelun kanssa.
~ 1.4 Tulosopimuksen rakenne Tämä sopimus perustuu laitoksessa käytettävään BSC-perusteiseen johtamisjärjestelmään, johon kuuluvat seuraavat kokonaisuudet: Osaaminen ja uudistuminen (koulutus) Vaikuttavuus (tutkimus) Nämä neljä elementtiä muodostavat kokonaisuuden, jonka tulee olla tasapainossa hyvän tu loksen saavuttamiseksi. Rakenteet ja prosessit (hallinto) Voimavarat ja talous (henkilökunta, tutkimuslaitteet ja rahoitus) 2. Vaikuttavuus Laitoksen tutkimustoiminnan päämäärät suunnitellaan vuosittain viidelle tulevalle vuodelle. Vuoden 200 1 syksyllä tehtyä ja vuoden 2002 syksyllä päivitettyä tutkimusohjelmaa on käytetty perustana vuoden 2003 tulossopimusta tehtäessä. Tutkimustoiminta Laitos osallistuu paikkatietoasian neuvottelukunnan työhön valmistellen erityisesti paikkatietojen laatua ja standardisointia koskevia esityksiä neuvottelukunnalle. Laitoksen tutkimustoiminnassa pidetään tärkeänä kartoitusmenetelmien ja paikkatiedon laadun arviointimenetelmien kehittämistä ja luodaan valmiudet karttojen ja maastotietokantojen laadun määrittämiseen ja systemaattiseen seurantaan. Laitos edistää toimillaan tulevan yhtenäisen eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän ja yhtenäisten eurooppalaisten karttaproj ektioiden käyttöönottoa Suomessa valmistelemalla asiaa yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa ja vastaamalla näihin asioihin liittyvästä tiedotus- ja koulutustoiminnasta. Uuden korkeusjärjestelmän luomiseksi ja maannousun selvittämiseksi sekä valtakunnallisen korkeuskiintopisteverkon ajan tasalla pitämiseksi saatetaan loppuun Suomen kolmannen tarkkavaaituksen kenttätyöt lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Lisäksi tutkitaan vaaituksen korvaavia uusia korkeudenmääritysmenetelmiä. Laitos ylläpitää pysyvää GPS-verkkoa, joka on Suomen uuden EUREFkoordinaatiston perusta, ja jota kautta koordinaatisto on sidottu kansainvälisiin koordinaatistoihin. Tutkitaan GPS-havaintoj en tarkkuutta sekä geodeettisissa että navigoinnin menetelmissä. 3
Laitos osallistuu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategian toteuttamiseen sekä yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa paikkatietojen yhteiskäytön asiantuntij apalveluiden kehittämiseen. Laitos jatkaa toimintaansa pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona, jonka toiminnan avulla osaltaan luodaan edellytykset hallinnonalan paikkatietostrategian toteuttamiselle. Metsähovin tutkimusasema toimii edelleen osana useita kansainvälisissä tieteellisissä havaintoverkoja ja toimittaa mittaustuloksia kansainvälisiin tietopankkeihin. Näin edistetään mm. satelliittien ratojen määrityksiä, globaalien koordinaatistojen ylläpitoa ja geod ynami ikan tutkimuksia. Toteutetaan lentokoneeseen asennetulla laser-keilaimella mittauksia, jotta saadaan tutkimusaineistoa erityisesti maastotietokantojen korkeusmallien laadun arvioimiseksi ja kartoitusmenetelmien kehittämiseksi topografisen - ja metsätaloudellisen kartoituksen tekemiseksi. Satelliitista otettujen Radarsat-1 :n tutkakuvien tarkkuus rakenteiden kartoittamisessa on määritetty. Jatketaan tutkimuksia Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeusmallien tarkkuudesta ja tehdään arvio siitä, mihin tehtäviin tämä malli on sovelias. Tietokantojen päivityksessä käytettävän inkrementaalisen päivityksen tekniikka on demonstroitu vuoden 2003 loppuun mennessä. Julkaisut Lähetetään tai julkaistaan vähintään 10 artikkelia kansainvälisissä referoiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa sekä vähintään 25 muuta artikkelia tai esitelmää kansainvälisissä sarjoissa. 3. Voimavarat ja talous 3.1 Laitteiden hankkiminen Metsähovin tutkimusaseman tutkimuslaitteita kehitetään edelleen siten, että siellä voidaan tehdä tehokkaasti geodynamiikkaan ja painovoimaan sekä koordinaattijärjesteliniin liittyviä tutkimuksia. Vuoden 2003 aikana saatetaan päätökseen uuden absoluuttigravimetrin hankinta painovoimalaboratorioon. Eurooppalaiseen satelliittinavigointijärjestelmään liittyen toteutetaan yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön kanssa RIMS-aseman (Ranging and Integrity Monitoring Service) rakentaminen Virolahdelle siten, että mittaukset voivat alkaa vuoden 2004 alussa. 3.2 Taloudenpito
Henkilötyövuodet Geodeettisen laitoksen momentin 30.62.2 1 henkilötyövuosien enimmäismäärä vuonna 2003 on 46 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärä voidaan ylittää maksullisen palvelutoiminnan laajentumista vastaavasti. Budjettirahoitus on 2.990.000 Muut toiminnan tulot ovat noin 300.000. Maksullisen toiminnan tulot ovat noin 552 000, josta Euroopan Unionin rahoitusta on noin 450 000. Tilaustehtävät Markkinasuoritteet tuotetaan kannattavasti, eikä niiden tuottamiseen käytetä budjettivaroja. Kustannukset Raportoidaan laitoksen kustannukset osaamisalueittain ja kustannuspaikoittain. Kehitetään kustannuslaskentaa pääomakustannusten kohdistamisen osalta. 4. Rakenteet ja prosessit Vuoden 2000 alusta uudistettiin laitoksen hallintorakenne ja laitoksen uusi johtamisjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2002 alusta. Näiden osalta ei ole muutostarpeita. Vuonna 2003 käyttöön otettavalla uudella palkkausjärjestelmällä lisätään henkilötasolla tutkimuksen tavoitteellisuutta ja ohjattavuutta. Samalla on mahdollista asettaa henkilökunnan tavoitteet kiinteämmin palvelemaan laitokselle asetettujen päämäärien saavuttamista. Laitoksen työskentelytapoja kehitetään siten, että turvallisuusasiat tulevat nykyistä paremmin huomioon otetuiksi. Tämä koskee erityisesti tietoturvallisuutta, mutta myös valtion omaisuuden säilymistä sekä henkilökunnan turvallisuutta poikkeustilanteissa. Laitokselle laaditaan hankintastrategia 30.6.2003 mennessä. 5. Osaaminen ja uudistuminen Koulutus Jatketaan henkilökunnan koulutusta erityisesti tulosjohtamiseen liittyvien esimiestaitojen osalta sekä ammatillisissa asioissa. Palkkausj ärjestelmä Uusi palkkausjärjestelmä pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2003 alkupuoliskolla.
Geotieteiden arviointi Laitos osallistuu Suomen Akatemian tekemään geotietieden arviointiin. Työhyvinvointi Laitoksessa vuonna 2002 toteutetun työilmpiirikyselyn tuloksiin perustuen keskitytään vuonna 2003 erityisesti esimiestaitojen kehittämiseen ulkopuolisen koulutuksen avulla. Työilmapiiriä koskevat kyselyt tullaan toteuttamaan kolmen vuoden välein. 6. Tulostavoitteiden seuranta Geodeettinen laitos toimittaa selvityksensä tulostavoitteiden saavuttamisesta maa- ja metsätalousministeriölle 31.8.2003 ja 3 1.12.2003 olevien tilanteiden mukaan. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2003 Timo Kotkasaari Osastopäällikkö, ylijohtaja Maa- ja metsätalousministeriö Risto Kuittinen Ylijohtaja Geodeettinen laitos 6