GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

Transkriptio

1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

2 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus M aksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky ja suoritteiden laatu Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus

3 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2009 oli Geodeettisen laitoksen yhdeksäskymmenes ensimmäinen toimintavuosi. Laitos on kehittynyt alkuaan geodeettisia tutkimuksia tehneestä laitoksesta monipuoliseksi paikkatietoalan tutkimuslaitokseksi, jonka toiminta käsittää geodesian-, geoinformatiikan-, kaukokartoituksen- ja navigoinnin tutkimuksen ja menetelmäkehitystyön. Geodeettinen laitos on suuruudeltaan ja osaamiseltaan alan merkittävä tutkimuslaitos Euroopassa. Kehittämisen päälinjat Vuonna 2009 hyväksyttiin valtioneuvoston asetukset Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymästä (LYNET) ja Paikkatietoinfrastruktuurista. Nämä sekä laitoksen oman asetus määrittelevät Geodeettisen laitoksen aseman ja tehtävät suomalaisessa tutkimuskentässä. Näiden sekä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi aloitettiin laitoksessa vuoden 2009 huhtikuussa strategiatyö, jonka tavoitteena on määritellä laitoksen visio, tehtävät ja toiminnan linjaukset vuoden 2010 aikana vuoteen 2020 saakka. Laitos jatkaa itsenäisenä paikkatietoalan tutkimuslaitoksena, mutta toimii tiiviissä yhteistyössä MMM:n ja YM:n tutkimuslaitosten kanssa toimintansa vaikuttavuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Samalla laitos huolehtii siitä, että sen toiminta on Euroopassa ja Itämeren piirissä aktiivista. Tulevina vuosina hyvin keskeinen kysymys laitoksen ja Suomen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen osalta ovat Metsähovin tutkimusaseman ja FinnRef-verkon laitekannan uusiminen sekä ylipäätään mahdollisuudet investoida tutkimuslaitteisiin. Toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2009 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Laitos on osallistunut kansallisen ja eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen ja yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa sekä edistänyt uusien koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien käyttöönottoa maassamme. Lisäksi laitos on kehittänyt kartoitus- ja paikannusmenetelm iä sekä paikkatietojen vuorovaikutteista ja mobiilia käyttöä. Laitoksen voimavarat olivat kohtuullisen hyvät vuonna 2009, ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 32 % eli 1,72 M, kokonaisrahoitus 6,46 M ja henkilötyövuosimäärä 75. Laitoksen tuotokset ja laadunhallinta kehittyivät suotuisasti vuodesta Tieteellisten julkaisujen määrä kasvoi samoin muiden suoritteiden kuin mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä. Mittanormaalitoiminnan osalta on kuitenkin huomattava, että laitos saavutti vuonna 2009 lisääntyvää arvonantoa eurooppalaisen metrologiatoiminnan piirissä. Laitoksen kotimainen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö oli edelleen laajaa ja laitoksen henkilökunta piti kursseja ja luentoja yliopistoissa ja korkeakouluissa. Henkilöstö Laitoksen henkilökunta on nuorta. Eniten työntekijöitä on ikäryhmissä ja 30-34, yhteensä 45 % koko henkilökunnasta. Tutkijakoulutusasteen työntekijöitä on 37,8 % henkilökunnasta. Vuosittain keskimäärin 2,5 prosenttia henkilökunnasta suorittaa tohtorin tutkinnon. Nämä seikat sekä runsas jatko-opiskelijoitten määrä merkitsevät hyvää tulevaisuutta laitokselle sikäli kun on kyse 3

4 henkisen ja sosiaalisen pääoman kehittymisestä ja tieteellisestä kilpailukyvystä. Valitettavasti tulevien vuosien taloudelliset vaikeudet maassamme saattavat heijastua epäsuotuisasti henkisen pääoman kehittymiseen. 1.2 Vaikuttavuus Kartat ja paikkatiedot ovat erittäin oleellinen yhteiskunnan perusta. Paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö lisää hallinnon ja elinkeinoelämän työn tuottavuutta ja tehokkuutta, koska töiden suunnittelu tehostuu ja nopeutuu, maastotöiden tarve vähenee ja toteutettujen toimenpiteiden dokumentointi paranee. Vuonna 2009 laitos on osallistunut kartastoalan kehittämiseen ja paikkatietojen käytön edistämiseen seuraav asti. 1) Valtakunnallisten koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien ylläpito Ylläpitämällä valtakunnallista EUREF-FIN koordinaattijärjestelmää huolehtien erityisesti järjestelmän perustana olevien pysyvien GPS-asemien toiminnasta. Aloittamalla tutkimukset globaalin koordinaattijärjestelmän (ITRF) ja valtakunnallisen koordinaattijärjestelmän maannousun aiheuttamista eroista. Jatkamalla tutkimuksia maamme maankuoren liikkeiden määrittämiseksi vuosina mitattujen 100 kiintopisteiden koordinaattien avulla. 2) Valtakunnallisten koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien käytön edistäminen Ylläpitämällä muunnospalvelua, jonka avulla eri koordinaattijärjestelmissä olevat koordinaatit voidaan muuntaa. Toteuttamalla hankkeita, joissa kuntaliitoksen myötä yhden kunnan alueella olevat useat koordinaattijärjestelmät voidaan muuttaa EUREF-FIN järjestelmään. Jatkamalla yhteistyötä maanmittauslaitoksen kanssa uuden koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän käyttöönottamiseksi valtakunnassa. 3) Valtakunnallisen painovoimajärjestelmän luominen Mittaamalla 19 pistettä uuden järjestelmän kaikkiaan 42 pisteestä. Näin saadaan uusien korkeus- ja koodinaattijärjestelmien tueksi uusi painovoimajärjestelmä, joka parantaa geoidin tarkkuutta ja GPS:llä mitattujen korkeuksien muuttamista uuteen korkeusjärjestelmään. 4) Uusien kartoitusmenetelmien kehittäminen ja niiden tarkkuuden arviointi Kehittämällä lentokoneesta, ajoneuvosta ja veneestä tehtävää laserkeilausta paikkatietojen keräämiseksi ja ympäristö tilan muuttumisen seuraamiseksi. Kehittämällä ilmakuvauksen ja laserkeilauksen kalibrointimenetelmiä, jotta mäillä laitteilla saadaan mitatuksi luotettavasti ja tarkasti paikkatietoja ympäristön tilan muutoksia. 4

5 5) Paikkatietojen yhteiskäytön edistäminen Kehittämällä menetelmiä paikkatietojen verkkopalvelujen edistämiseksi: koordinaattien muunnospalvelu, tietojen latauspalvelu ja katselupalvelu. Tutkimalla menetelmiä karttojen ja paikkatietojen käyttämiseksi liikkuvissa päätelaitteissa: puhelimet, tietokoneet 6) Satelliittipaikannuksen edistäminen Laitos on ylläpitänyt Virolahdella sijaitsevaa EU:n omistamaa satelliittipaikannuksen tukiasemaa (EGNOS/RIMS), jotta Suomessa olisi mahdollisimman hyvä paikannustarkkuus GPS-laitteita käytettäessä. Tutkimalla menetelmiä henkilökohtaisen paikannuksen ja navigoinnin edistämiseksi. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminta raportoidaan tuloskeskustelujen ja tulossopimuksen mukaisesti sekä sopimuksessa olevien tutkimus- ja asiantuntijatehtävien osalta. VUODEN 2009 KESKEISET TUTKIMUSHANKKEET Geodesia ja geodynamiikka Itämeren veden määrän ja Suomen vesitaseen muutosten vaikutus maankuoren liikkeisiin ja painovoiman ajallisiin muutoksiin Maankuoren liikkeisiin ja painovoiman ajallisiin muutoksiin vaikuttavien vesivarojen alueellisessa arvioinnissa käytetään sekä satelliiteista että maan pinnalla tehtäviä painovoimamittauksia sekä hydrologisen mallinnuksen menetelmiä. Tutkimus parantaa hydrologisen kierron mallintamista ja hydrologisia ennusteita sekä paikallisesti että koko maan laajuisesti. Hydrologisen mallinnuksen parempi tarkkuus antaa puolestaan mahdollisuuden parantaa gravimetristen mittausten tarkkuutta. Metsähovin tutkimusasemalla asennettiin pohjavesiantureita painovoimalaboratorion ympäristöön pohjaveden paikallisten muutosten seuraamiseksi. Tarkoituksena on pyrkiä erottamaan paikallisten ja alueellisten vaihteluiden vaikutukset toisistaan suprajohtavalla gravimetrilla mitatuissa painovoimahavainnoissa. Alustavat tulokset (sade, pohjavesiputket ja painovoima) vaikuttavat lupaavilta. Tutkimusta on tehty GL:n ja Suomen Akatemian yhteisesti rahoittamissa projekteissa. Itämeren veden määrän ja massavaihteluihin liittyvässä Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa on jatkettu GRACEsatellittihavaintojen analysointia. Itämeren massavaihteluista on kerätty kattava havaintoaineisto, jonka ansiosta Itämerta voitiin käyttää satelliittihavaintojen vertailualueena. Eräänä vaikeutena on ollut Itämeren vedenkorkeuden vaihtelun erottaminen maaalueiden vesitaseen vaihteluista, koska molemmat aiheuttavat satelliiteista havaittua painovoimamuutosta. Uusimpien painovoimamallien tarkkuuden testauksen yhteydessä aloitettiin yhteistyö amerikkalaisten tutkijoiden kanssa (NASA/GSFC). 5

6 Tuloksia on esitelty mm. Roomassa pidetyssä kansainvälisessä symposiumissa. Alustavasti on selvitetty sitä, voitaisiinko Maahan putoavaa avaruusromua käyttää painovoimatutkimuksiin, koska painovoimakenttä vaikuttaa avaruusromun liikeratoihin. Sodankylän Observatoriossa EISCAT-tutkalla tehtävät mittaukset saattavat olla hyödyllisiä tällaisessa tutkimuksessa.. Geoidin mallintaminen Geoidimallinnuksen tutkimus jatkuu GL:n ja Suomen Akatemian yhteisesti rahoittamassa hankkeessa. Tällä hetkellä on käynnissä Suomen painovoima-aineiston yksityiskohtainen analyysi. On perustettu uusi datapankki johon kerättiin Suomen alueen painovoimaaineisto ja tehty tietokoneohjelma, jolla ko. aineistoa voi käsitellä. Suomen maankuoren liikkeiden tutkiminen tarkkaa geodeettista kiintopisteistöä käyttäen GL:n ja Suomen Akatemian yhteisesti rahoittamassa projektissa käytetään koko valtakunnan kattavaa pysyvän GPS-asemaverkkon (FinnRef), Suomen koordinaattijärjestelmän peruspisteistön (100 pistettä) uudelleenmittauksen ja paikallisten mittausverkkojen (Posiva ja GeoSatakunta) tuloksia. Laskenta ja analyysi ovat meneillään. Tuloksia on esitelty mm. Kansainvälisen geodeettisen assosiaation (IAG) kokouksessa Buenos Airesissa. GeoSatakunnan verkon uudelleen laskenta tuotti erinomaisia tuloksia, ja aiheesta valmistui diplomityö. Alueella ei ole havaittavissa yli 0.2 mm/v olevia liikuntoja, mutta aikasarjojen pituus rajoittaa vielä liikkeiden tarkkuuden määrittämistä erityisesti verkon eteläosassa, jossa havaintoja on lyhyemmältä ajalta kuin pohjoisosassa. Mittauksia jatketaan tulevina vuosina muutaman vuoden välein, jotta mahdolliset pitkäaikaiset muutokset saadaan selville. Samalla alueen kunnille tarjoutuu valtakunnan tarkin kiintopisteverkko kuntien omia tarpeita varten. Tältä osin yhteistyötä on tehty Porin ja Rauman kaupunkien kanssa. Posivan Olkiluodon mittausverkon laajentamissuunnitelma valmistui ja asiasta on käyty neuvotteluja Posiva Oy:n kanssa. Myös laskennan uudistaminen ja analyysimenetelmien kehittämistyö aloitettiin, mutta pääosa näistä tehdään v aikana. GL koordinoi maankuoren liikkeitä tutkivaa kansainvälistä DynaQlim-projektia. Kaukokartoitus ja fotogrammetria Lentokoneesta tehtävän laserkeilausmittauksen tarkkuus ja kalibrointi Kartoituksessa käytettävien laserkeilainten kalibrointimenetelmien kehittäminen on tärkeää, koska laserkeilauksella tehtävä kartoitus yleistyy ja siitä on tullut eräs kartoituksen perusmenetelmistä. Laserkeilauksen laserpulssin intensiteetin kalibrointimenetelmän kehittäminen on jatkunut. Kehitetty kalibrointikonsepti on julkaistu kaukokartoitusalan lehdissä. Vuonna 2009 mukaan on otettu luonnonkohteiden käyttäminen kalibrointiin. Tätä on testattu Kivenlahdessa tehtyjen eri keilausten avulla. Sovelluksia voidaan kehittää ja testata Maanmittauslaitokselta saadun laajan pääkaupunkiseudun keilausaineiston avulla. Tätä työtä varten on käyty kuvaamassa useita kohteita lähi-infrapuna-suodattimella varustetulla digitaalikameralla. Näitä infrapunakuvia voidaan käyttää kalibroinnissa vertauskohteena. Laserkeilauksen tarkkuustutkimukset on julkaistu kolmessa artikkelissa osana kansainvälisiä laserkeilauskirjajulkaisuja. EuroSDR-tutkimusjärjestölle tehdään loppuraportti Radiometric calibration of ALS intensity kevään 2010 aikana. 6

7 Autosta toimiva laserkeilausjärjestelmä Liikkuva kartoituslaitteisto (ROAMER) on pääosin valmis ja on käyttökunnossa. Auton katolle asennettava laserkeilain on päivitetty uusimpaan versioon. Päivitys parantaa lasermittauksen laatua ja vähentää kohinaa. Päivityksen yhteydessä synkronointiliitäntä muuttui, minkä seurauksena laitteiston erillinen synkronointipiiri jouduttiin suunnittelemaan ja rakentamaan udelleen. Pienkamerat (AVT Pike) 5mm polttovälisellä optiikalla on hankittu ja liitetty järjestelmään. Kameroille on tehty sisäinen kalibrointi ja kameroiden ulkoinen orientointi laserkeilaimen suhteen on määritelty testikenttäkalibroinnilla. Liikkuvaa kartoituslaitteistoa käytetään kaupunkialueiden, metsien ja jokiympäristöjen kartoitukseen. ROAMERin lisäksi on rakennettu halpa autosta toimiva laserkeilausjärjestelmä, jota voidaan käyttää karkeamman aineiston keräämiseen. Halpa järjestelmä toimii niin autosta kuin miehittämättömästä RC-ohjatusta helikopterista. 3D-NaviEXPO-tutkimushanke Osasto on vastuussa seuraavista tutkimushankkeen tehtävistä: Mittausmenetelmien ja aineiston käsittelymenetelmien kehittäminen kolmiulotteisten mallien luomiseksi. ROAMER-laitteistolla on kerätty kuluvana vuonna koetyöaineistoja menetelmäkehityksen tarpeisiin. Tutkimushankkeessa on kehitetty menetelmiä laseraineiston suodatukseen, pylväiden, puiden ja rakennusten sekä tien pinnan ja ajoratamaalausten irrotukseen mittausaineistosta, jotta näistä voidaan muodostaa mitatun alueen kolmiulotteinen malli (3D). Projektissa on myös kehitetty visualisointimenetelmät kehitetyille 3D-malleille. Mallinnuskohde on muutettu Tapiolaan, koska suunniteltua mittausta Shanghain maailmannäyttelyalueella ei voida toteuttaa mittausluvan puuttuessa. Hankkeen tekninen toteutus voidaan tehdä Tapiolaan mitattavan koealueen avulla. Tällöin mallinnukseen otetaan mukaan myös digitaalikameralla otetut ilmakuvat. Geoinformatiikka ja kartografia Paikkatietojen vuorovaikutustutkimus. Toiminta painottuu erityisesti mobiilikartografiaan seuraavien projektien avulla: MenoMaps (Monikanavajulkaisun hyödyntäminen vapaa-ajan liikunnan tukemisessa) HaptiMap (Haptic, Audio and Visual Interfaces for Maps and Location Based Services), UbiMap (Jokapaikan spatiaalinen viestintä) Toiminta on painottunut mobiilikartografiaan seuraavien yhteisrahoitteisten (TEKES, EU ja SA sekäyritykset) tutkimushankkeiden myötä: MenoMaps, HaptiMap ja UbiMap. Yhtymäkohtana kaikissa kolmessa projektissa on erityisesti spatiaalisen vuorovaikutuksen tutkiminen mobiililaitteilla. Hankkeet ovat vahvasti poikkitieteellisiä ja yhteistyökumppaneina toimii useita kotimaisia ja ulkomaisia tahoja. Projekteissa Geodeettinen laitos hyödyntää Nuuksion testiympäristön tarkkoja korkeusmalleja. Näiden kolmen projektin tuloksia on esitelty paitsi tieteellisissä kokouksissa, myös laajalle yleisölle mm. Paikkatietomarkkinoiden näyttelyosastolla Helsingin Messukeskuksessa. MenoMaps -projektin tavoitteena on ollut tutkia monikanavajulkaisemisen tekniikoiden hyödyntämistä luonnossa liikkujan tarpeisiin. Projektin tuloksena on syntynyt mobiililaitteille ja tavalliselle web-selaimelle soveltuva web-karttapalveluprototyyppi. Karttapalvelu perustuu avoimen lähdekoodin palvelinalustoihin, joilta selain kyselee palvelimella sijaitsevia kartta-aineistoja käyttäen standardoituja paikkatiedon web-rajapintoja. Palveluun on muodostettu ulkoilukohdetietokanta, joka mahdollistaa kohteiden haun määriteltyjen teemojen (retkeily, hiihto, pyöräily) mukaisesti. Projektissa on tehty kartografisia koetöitä uusiin tiedonkeruumenetelmiin 7

8 (laserkeilaus ja digitaalinen ilmakuvaus) perustuvien paikkatietoaineistojen monikanavaisesta kartografisesta 2D ja 3D visualisoinnista. Projektissa on tehty myös sovelluskehitystyötä mobiilialustalla (Apple iphone), joka perustuu samojen rajapintojen käyttöön kuin webkarttapalvelu. Mobiilialusta mahdollistaa rasteri- ja vektoripohjaisen Web-rajapinnan kautta ladatun kartta-aineiston visualisoinnin ja selailun. UpCode-tekniikkaan perustuvasta karttasovelluksesta, jossa ko. tekniikkaa hyödynnetään MultiTouch - kosketusseinällä on tehty alustava versio. Yrityskumppaneiden lisäksi tutkimusyhteistyökumppanina tässä projektissa on toiminut Aalto yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Muotoilun osasto. HaptiMap -projektissa pyritään tuomaan karttapalvelut paremmin saavutettaviksi sekä näkevien (mukaan lukien ikääntyvä väestö) että näkörajoitteisten tarpeita silmällä pitäen. Projektissa kehitetään ohjelmistotyövälineitä, jotka helpottavat huomioimaan aistikykyihin perustuvaa saavutettavuutta karttakäyttöliittymien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ensimmäisen vuoden aikana tutkimus painottui käyttäjätutkimukseen ja käyttäjävaatimusten määrittelyyn. Lisäksi on tutkittu erilaisten mobiilialustojen, kuten Apple iphonen ja Nokia N810 Internet Tabletin soveltuvuutta esimerkkisovellusten toteuttamisalustoiksi. Kehitystyössä on kuitenkin keskitytty alustavan tutkimuksen jälkeen vain iphonen käyttöön, jolle projektissa on kehitetty MenoMaps- ja UbiMap-projektien kanssa yhtenäisen ytimen päälle oma testaussovellus. Projektissa on aloittettu mukautuvan ohjelmistotyökalun HaptiMap -toolkit arkkitehtuurin määrittely. Työkalupaketin on tarkoitus tarjota sovelluskehittäjille ohjelmistovälineitä saavutettavien mobiilisovellusten helppoon luomiseen ja saavutettavuuden parantamiseen jo olemassa olevissa sovelluksissa. UbiMap projekti on vahvasti perustutkimuspainotteinen. Tutkimus tähtää läsnä-älyä hyödyntävän jokapaikan ( ubiikki ) karttapalvelun kehittämiseen. Spatiaalinen ajattelu on yksi monimutkaisimmista ihmisen päivittäin kohtaamista kognitiivisista haasteista. Tulevaisuuden paikkatietotekniikan kehittämisessä on tärkeää huomioida ihmisen tapa hahmottaa ympäristöä, ja tämän vuoksi tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty spatiaalisen kognition tutkimukseen. Jokapaikan viestinnän lisääntyessä on tärkeää tuntea, mitkä viestinnän keinot lisääv ät käyttäjien kognitiivista kuormitusta ja miten kuormitusta voidaan vähentää. Myös väestön ikääntyminen asettaa uusia vaatimuksia teknologian suunnitteluun. Projektissa on toteutettu alustava arkkitehtuuri ubiikki - karttapalvelulle mobiiliympäristöön ja kehitetty mobiilisovellus, jolla voidaan suorittaa testausta todellisissa käyttötilanteissa. Mobiilisovellukseen on toteutettu uusia kartografisia menetelmiä, kuten karttasymboleiden ryhmittely, jolla kartografinen sisältö saadaan välitettyä selkeämmin käyttäjälle. Tutkimuksessa on myös tehty empiirinen spatiaaliseen kognitioon liittyvä tutkimus retkeily-ympäristössä. Tällä tutkimuksella kartoitettiin luontokäsitteitä ja kohteita, joita voitaisiin käyttää navigoinnin apuna. Navigointi ja paikannus 3D-NaviEXPO-tutkimushanke Tutkimushankkeen 3D Henkilökohtainen navigointi ja paikkaperusteinen palvelu kehittäminen Shanghain vuoden 2010 maailmannäyttelyyn (3D-NAVI-EXPO) on kansainvälinen yhteistyöprojekti, jota rahoittavat Tekes, Geodeettinen laitos ja yksityiset yritykset. Projekti on kirjattu Kiinalais-suomalaisten yhteisten tiede- ja teknologiahankkeiden luetteloon. Navigoinnin ja paikannuksen osasto on vastuussa seuraavista projektin sisäisistä tehtävistä: Projektin johtaminen 3D Henkilökohtainen navigointi -ohjelmiston kehittäminen Nokian matkapuhelimeen Useita eri ilmaisimia käyttävän paikannuslaiteen kehittäminen 8

9 Projektin tekninen edistyminen osaston osalta etenee kutakuinkin alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan. Muutama matkapuhelimen 3D-navigaatio-ohjelmistoa koskeva tehtävä on myöhästynyt aikataulusta, koska alkuperäiseen suunnitelm aan on lisätty joitakin uusia tehtäviä: Työosuudet, jotka kiinalaisen partnerin Shanghai Galileo Industryn piti alun perin suorittaa Bluetooth-paikannusratkaisun kehittäminen Shanghain maailmannäyttelyaluetta koskevan kolmiulotteisen mallin saaminen on osoittautunut hankalaksi. Projektin johto jätti Shanghain EXPO-virastolle m aaliskuussa 2009 virallisen pyynnön saada haltuunsa EXPO-aluetta koskeva 3D-malli. Virasto hylkäsi kuitenkin pyynnön kesäkuun alussa. Tämän jälkeen Geodeettinen laitos yhdessä FinnPron kanssa on neuvotellut asiasta Kiinassa vuonna 2009, mutta nämä neuvottelut ovat edelleen kesken. VUODEN 2009 KESKEISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Geodesia ja geodynamiikka Uuden valtakunnallisen painovoimajärjestelmän laatiminen Puolan Geodesian ja Kartografian laitoksen (IGiK) kanssa solmittiin yhteistyösopimus, jonka perusteella mitattiin heinä-elokuussa hieman vajaat puolet (19 pistettä) kansallisen ensimmäisen luokan painovoimaverkon pisteistä. Mittaus tehtiin IGiK:n omistamalla A10-absoluuttigravimetrilla, koska GL:lla ei vastaavaa laitetta ole. Kenttämittauksessa oli mukana sekä IGiK:n ja GL:n tutkija. Laite verrattiin useaan kertaan Metsähovin tutkimusasemalla GL:n FG5-absoluuttigravimetriin, ja sen laser kalibroitiin MIKESissä. FG5- absoluuttigravimetri on putoamiskiihtyvyyden kansallinen mittanormaali, joten nyt tehtävät mittaukset saatiin suoraan sidotuksi SIjärjestelmään. Verkon pohjoisosan mittaus, sekä muut tarvittavat apu- ja sidosmittaukset toteutuvat vuoden 2010 puolella. Lopputuloksena on Suomen uusi painovoimajärjestelmä, joka on kolmas valtakunnallinen järjestelmä, jota GL ylläpitää (koordinaattija korkeusjärjestelmien lisäksi). Satelliittimittausten alati lisääntyessä tarkan ajantasaisen painovoimajärjestelmän m erkitys kasvaa entisestään, koska sitä kautta saatavaa tietoa tarvitaan mm. kansallisen geoidimallin laskemiseen ja edelleen GPS:llä mitattujen korkeuksien muuntamiseen valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Kansallisen pituuden ja putoamiskiihtyvyyden mittanormaalitoiminta ja osallistuminen tähän liittyviin kansainvälisiin hankkeisiin Kansallisen pituuden ja putoamiskiihtyvyyden mittanormaalitoiminta jatkui suunnitellusti. GL on lainsäädännön perusteella kansallinen mittanormaalipaikka pituuden ja putoamiskiihtyvyyden osalta ja ylläpitää näihin suureisiin liittyviä kansallisia mittanormaaleita. Pituuden osalta osallistuttiin EU:n rahoittamaan EMRP (European Metrological Research Programme) projektiin Pitkien välimatkojen tarkka absoluuttinen mittaus, jossa Nummelan normaaliperusviivalla on keskeinen rooli uusien mittalaitteiden validoinnissa ja kalibroinnissa. Toukokuussa MIKESissä pidetyssä projektin työryhmäkokouksessa esiteltiin mm. projektiin liittyvän Itävallan perusviivan mittauksia ja Liettuan viivalla tehtyjä kalibrointimittauksia. Lisäksi työryhmä vieraili Nummelan normaaliperusviivalla. Mittaustuloksia esiteltiin myös Kansainvälisen geodeettisen assosiaation (IAG) kokouksessa Buenos Airesissa. Putoamiskiihtyvyyden mittanormaalitoimintaan liittyvä vertausmittaus oli Kansainvälisessä mittojen ja painojen toimistossa (BIPM) Sévresissä Parriisin lähellä syys-lokakuun vaihteessa GL:n FG5-absoluuttigravimetri, joka on kansallinen mittanormaali, osallistui tähän vertaukseen. Vertailuja järjestetään muutaman vuoden välein, ja ne ovat oleellinen osa kansainvälistä 9

10 mittanormaalitoimintaa. GL osallistui näihin vertausmittauksiin kuudennen kerran. Vertailun jälkeen GL osallistui lisäksi absoluuttisiin ja relatiivisiin painovoimanmittauksiin kahdella pisteellä BIPM:n wattivaa'an tulevalla asennuspaikalla. Näiden mittausten tarkoitus on määrittää asennuspaikan painovoimakentän yksityiskohtainen kolmiulotteinen rakenne wattivaakakoetta varten. Valtakunnallisten koordinaatti ja korkeusjärjestelmien ylläpitäminen ja niiden käytössä opastaminen Valtakunnallisiin koordinaatti- ja korkeusjärjestelmiin liittyen julkaistiin tiedotteet 29 ja 30. Yhteistyö Maanmittauslaitoksen kanssa koordinaattijärjestelmien hierarkian ja havaintosuositusten laatimisesta jatkui. GL:n koordinaattimuunnospalvelu on toiminut vuoden ja vakiinnuttanut asemansa GL:n suosituimpana palveluna. Vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä kävijöitä oli lähes 4000, ja sivulatauksia tehtiin lähes Palvelusta on saatu erittäin myönteistä palautetta. Kaukokartoitus ja fotogrammetria Aloitetaan uuden ilmasta ja maasta tehtävien kuvausten testinkentän suunnittelu ja rakentaminen. Ilmakuvausten testikenttien käyttö ja tätä kautta saatava kuvaus- ja mittausmenetelmien validointi on hyvin oleellista tarkkojen ja yhteiskäyttöisten paikkatietojen hankkimisessa. Finnavialta pyydettiin kannanottoa Kirkkonummen Sjökullassa sijaitsevan nykyisen testikentän käyttömahdollisuuksista tulevaisuudessa. Vastaus oli, että tarvittava kuvausalue on niin laaja, että sille ei pystytty toteuttamaan aluerajausta lentovalvontakarttoihin. Lentolupien saaminen Sjökullaan on siis edelleen voimakkaasti olosuhderiippuvaista (erityisesti lentoliikenne ja tuulet). Koska maailmanlaajuisesti on meneillään monenlaisia testikenttäverkosto/sertifiointi-hankkeita, uuden testikentän rakentamisen aloittamista päätettiin vielä lykätä, ja selvitellä verkostoistumisen mahdollisuuksia Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa, suorittamalla yhteispohjoismaisia kampanjoita ja osallistumalla kansainvälisten työryhmien toimintaan. Lisäksi tehtiin lisätutkimuksia testikenttien materiaaleihin liittyen sekä suoritettiin kaikkien testikentän tukipisteiden uusintamittaus. Toteutetaan yhdessä MML:n kanssa koetyö rakennusten automaattiseksi tulkinnaksi lentokoneesta mitatusta laserkeilausaineistosta. Vuonna 2009 oli suunniteltu toteutettavaksi yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa koetyö rakennusten automaattiseksi tulkitsemiseksi lentokoneesta mitattua laserkeilausaineistoa käyttäen. Työn sisältö ja aikataulu muuttuivat jonkin verran, mutta koetyö on meneillään. Maanmittauslaitos aloitti projektin Rakennusten 3D mallintaminen, joka liittyy laserkeilausaineiston käyttöön rakennusten korkeuksien ja 3D-mallien määrityksessä sekä ajantasaistuksessa. Projektissa keskitytään erityisesti menetelmien kehittämiseen. Myöhemmin kehitetty menetelmiä on tarkoitus testata. Geodeettisen laitoksen osuus tässä projektissa liittyy erityisesti ilmakuvien käyttöön laserkeilausaineistojen lisänä sekä aiemmin kehitettyjen rakennusten tulkinta- ja muutostulkintamenetelmien soveltamiseen. Vuoden 2009 alkupuolella saatiin valmiiksi Geodeettisen laitoksen oma kehitys- ja testaustyö rakennusten ja niiden muutosten automaattiseksi tulkitsemiseksi. Geoinformatiikka ja kartografia Paikkatietojen verkkopalvelut, yhteiskäyttöisyys ja paikkatietoinfrastruktuurit. Tutkimusta tehdään etenkin INSPIRE-direktiivin toimeenpanoon liittyen. Osallistutaan EU-rahoitteiseen ESDIN-projektiin (European Spatial Data Intrastructure Network). Laitos on osallistunut asiantuntijana INSPIRE-direktiivin toteuttamiseen tähtäävien säännöstöjen ja ohjeiden kansainväliseen valmistelutyöhön paikkatietojen verkkopalvelujen osalta. Tässä työssä laitoksen vastuulla on ollut erityisesti muunnospalvelujen 10

11 vakiointiin liittyvien säännösten valmistelutyö. Keskeisimpänä aiheena työssä on koordinaatistomuunnoksiin liittyvän palvelurajapinnan tekninen määrittely. Muunnospalveluja koskeva toimeenpanosääntö hyväksyttiin INSPIRE-komiteassa ja koordinaattimuunnospalvelua käsittelevä tekninen ohjeisto valmistui työryhmäluonnoksena. Laitos on myös toteuttanut tätä määrittelyä tukevan koordinaatistomuunnospalvelun pilotti-implementaation. Osana EU:n econtentplus -ohjelmaa toteutettavassa kehitysprojektissa European Spatial Data Infrastructure Network (ESDIN) laitos on toiminut INSPIRE-yhteensopivia lataus- ja katselupalveluja toteuttavan työpaketin (WP11, Interoperability Services) johtajana. Työpaketin toteuttamiseen osallistuu 12 kansallista karttalaitosta Euroopassa. Työn päätavoitteena on testata vaihtoehtoisia menetelmiä verkkopalvelujen toteuttamiseen liittyvien tietomallimuunnoksissa. Vuoden 2009 loppuun mennessä 10 karttalaitosta oli toteuttanut ensimmäisen version INSPIRE latauspalvelusta. Paikkatietoanalyysien ja paikkatiedon laadun tutkimus. Aloitetaan SYKE:n kanssa kansallisen valuma-aluetietokannan uudistamiseen tähtäävä työ. Valuma-aluetietokannan uudistamiseen tähtäävä työ on aloitettu Value-projektin muodossa. Työssä on esitutkimusvaihe, jossa selvitetään mahdollisia valuma-alueiden automaattisia rajausmenetelmiä sekä projektin näkökulmasta käyttökelpoisia korkeusmalleja Suomen lähialueilta. Myös laserkeilaukseen perustuvien korkeusmallien käyttöä rajaustehtävässä on testattu. Navigointi ja paikannus Ylläpidetaan Virolahdella sijaitsevaa EGNOS/RIMS-asemaa yhdessä ESSP:n kanssa. Sopimus edellyttää jatkuvan päivystyksen järjestämistä. Navigoinnin ja paikannuksen osasto on vastannut maa-asemasta yhteistyössä ESA:n (European Space Agency) ja ESSP:n (European Satellite Service Provider) kanssa. Projekti kuuluu Euroopan ensimmäiseen satelliittinavigaatio-ohjelmaan EGNOSiin (European Geostationary Navigation Overlay Service). Virolahdella sijaitsevan RIMS (Raining and Integrity Monitoring Station) -aseman ylläpitotoimiin kuuluu aseman kuukausittainen huoltaminen ja kunnossapito, huolehtiminen aseman hätätoimenpiteistä sekä kuukausittainen raportointi ESSP:lle nykyisen sopimuksen mukaisesti. Uuden sopimuksen neuvottelut on saatu päätökseen. Uusi sopimus jatkuu entisen kaltaisena alkaen. Sopimuskausi päättyy VUODEN 2009 KEHITTÄMISTAVOITTEET Geodeettinen laitos tukee ja edistää kansallisen paikkatietostrategian toteuttamista ja INSPIRE-direktiivin toimeenpanoa osallistumalla kansallisten paikkatietoalan yhteistyöelinten toimintaan ja tukemalla näihin liittyvien kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden toteutumista. Laitos on tukenut kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamista osallistumalla asiantuntijana INSPIRE direktiivin toteuttamiseen tähtäävän lainsäädännön valmistelutyöhön. Lisäksi laitos on tukenut paikkatietojen yhteentoimivuuden ja monikäyttöisyyden kehittämistä paikkatietoalan JHS-työryhmässä ja aloittanut päivitystyön, joka tähtää INSPIRE -prosessin edellyttämien muutosten huomioimiseen JHS-järjestemässä, erityisesti paikkatietojen verkkopalveluihin liittyvien suositusten osalta. Laitos on myös osallistunut INSPIRE -prosessin verkkopalvelujen toteuttamista ohjeistavan kansainvälisen työryhmän (INSPIRE Network Services Drafting Team) toimintaan. 11

12 Otetaan huomioon sektoritutkimuksen neuvottelukunnan määrittelemät painotukset ja teemat. Tutkimusta suunnataan laitoksen toimintaan liittyviin tutkimusohjelmiin tai hankkeisiin, jotka sektoritutkimuksen neuvottelukunta aloittaa esiselvityksen perusteella vuonna Työ on aloitettu osallistumalla Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän suunnitelmien laadintaan. Toistaiseksi erillisiä hankkeita ei ole aloitettu. Osallistutaan yleisiä kartastotöitä ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämistä koskevien strategioiden valmisteluun. Laitoksen edustajat ovat osallistuneet yleisten kartastotöiden strategian valmisteluun. Työ aloitettiin laatimalla taustaselvityksiä sekä Geodeettisen laitoksen uuteen strategiaan että yleisten kartastotöiden strategiaan. Yleisten kartastotöiden strategiassa on erityisesti arvioitu strategian toteuttamiseksi tarvittavia tutkimustarpeita. Osallistutaan Luonnonvara ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan laatimalla ehdotus paikkatietojen käytöstä ympäristö- ja luonnonvaratiedon hankinnassa ja hyväksikäytössä. Geodeettinen laitos on osallistunut LYNET:n johtoryhmän, työvaliokunnan ja työryhmien toimintaan. LYNET:n Ympäristö- ja luonnonvaratiedon hallinta ja tilastotuotanto -työryhmän (ENVDAT) toimesta on laadittu esitys yhteisestä ympäristö- ja luonnonvaratiedon ja tilastojen tuotannosta, tutkimusaineistojen hallinnasta ja tietojen yhteiskäytöstä sekä paikkatiedon hyväksikäytöstä. Aihetta on käsitelty myös LYNET:n työvaliokunnassa osana tutkimusohjelmien määrittelyä. Erillisen suunnitelman laatimista ei toistaiseksi ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Jatketaan selvitystä laitoksen toiminnan kehittämismahdollisuuksista kansainvälisessä tutkimusympäristössä Vuoden 2010 alussa valmistui GL:n johdolla laadittu selvitys pohjoismaiden karttalaitosten tutkimusyhteistyöstä. Karttalaitosten johto ottaa asiaan kantaa elokuussa 2010 pidettävässä yhteisessä kokouksessa. Selvitetään mahdollisuudet Virolahdella olevan EGNOS/RIMS-aseman ylläpidon hoitamiseksi European Satellite Service Providerin kanssa Uusi yhteistyösopimus solmittiin kaudeksi Jatketaan sekä TKK:n Maanmittaustieteiden laitoksen että HY:n Fysiikan laitoksen kanssa lisensiaatti ja tohtorikoulutusta laitoksen tutkimushenkilökunnan jatkokouluttamiseksi Yhteistyötä on jatkettu ja vuonna 2009 valmistui kaksi tohtoria. Jatketaan Senaatti-kiinteistöt kanssa laitoksen nykyisen toimitalon toimitilojen kehittämistä ja toimitalon tilojen laajentamisen valmistelua. 12

13 Valtioneuvoston helmikuussa 2010 määrittelemien uusien valtion toimitiloja koskevien ohjeiden perusteella on ilmeistä, että laitoksen nykyisen päärakennuksen toimitiloja ei voida laajentaa lisärakennuksen avulla. Selvitettäväksi jää, voidaanko päärakennuksen tiloja muuttaa sisäisin järjestelyin niin, että tarvittava lisätila saadaan järjetetyksi. Taloudellisuuden mittarit Toiminnan kustannukset osaamisalueittain ilmenevät oheisesta taulukosta. Kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2008 ja toiminnan suurimmat osaamisalueet ovat kartoitusmenetelmät, navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö, paikkatietojen visualisointi ja kartografinen kommunikointi sekä maankuoren liikkeet. Kokonaiskustannukset osaamisalueittain vuosina (eur) Osaamisalue 2009 htv 2008 htv htv 1. Koordinaatistot ,68 3, ,88 3, , ,56 7,00 2. Painovoima ,68 4, ,60 4, , ,63 3,00 3. Maankuoren liikkeet ,29 6, ,40 7, , ,8 4,00 4. Metrologia ja laatu ,96 4, ,48 5, , ,41 4,50 5. Kartoitusmenetelmät ,16 17, ,65 10, , ,5 12,5 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta ,97 4, ,83 3, , ,68 6,00 7. Paikkatietojen visualisointi ja kartografinen kommunikointi ,59 7, ,31 6, , ,01 2,46 8. Navigointi ja paikkatiedon likkuva käyttö ,98 11, ,73 12, , ,89 6,00 9. Sähkömagneettinen säteily ,20 0, ,28 2, , ,22 2, Kirjasto- ja informaatiopalvelut ,19 1, ,46 1, , ,74 1, Hallintopalvelut ,61 13, ,68 12, , ,88 6,57 Yht ,31 75, ,30 68, , ,32 55,03 13

14 Osaamisalueiden tulosten analyysi: 1. Toiminnasta valtaosa on edelleen kohdistunut uuden valtakunnallisen koordinaattijärjestelmän EUREF-FIN ja uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän N 2000 käyttöönoton edistämiseen. Kustannukset ovat vuodesta 2008 nousseet, koska suunnittelutyötä on tehty FinnRefverkon uudistamiseksi ja aloitettu tutkimus globaalin koordinaattijärjestelmän (ITRF) ja kansallisen koordinaattijärjestelmän erojen määrittämiseksi. 2. Tutkimusta on tehty painovoiman alueellisia ja ajallisia muutoksia tutkien. Kustannukset ovat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2008, vaikka mittaukset uuden valtakunnallisen painovoimajärjestelmän laatimiseksi aloitettiin. Noin puolet suunnitelluista mittauksista saatiin tehdyiksi yhteistyössä puolalaisen tutkimusryhmän kanssa. 3. Maankuoren liikkeiden mittaamista ja mallintamista on edelleen tehty Suomen, Fennoskandian ja Luoteis-Venäjän alueella. Kustannukset ovat vuodesta vähentyneet yli satatuhatta euroa, mikä johtuu pääosin yhden ulkopuolisen suuren tutkimushankkeen päättymisestä. 4. Työtä on tehty pääasiassa lentokoneesta tehtävien mittausten kalibroinnin kehittämiseksi, vaaitusjärjestelmien kalibroimiseksi ja gravimetrien vertailemiseksi. Kustannukset ovat vuodesta 2008 hieman lisääntyneet. 5. Kustannukset ovat vuodesta 2008 kasvaneet noin Tämä aiheutuu pääasiassa ulkopuolisen rahoituksen lisääntymisestä ja siitä, että työtä on tehty runsaasti laserkeilauksen sovellutusten kehittämiseksi muuhun kuin perinteisen kartantuotannon tarpeisiin. Näistä mainittakoon metsätalouden sovellutukset, kaupunkimallit ja vesistöjen rantojen kartoitukset. 6. Tutkimuksessa on ollut keskeistä verkkopohjaisten paikkatietopalvelujen kehittäminen kansallisen ja EU:n paikkatietoinfrastruktuu rin kehittämiseksi. Kustannukset ovat vuodesta 2008 kasvaneet uusien INSPIRE-direktiivin toteuttamiseen liittyvien tutkimusten myötä. 7. Karttojen ja paikkatietojen käytettävyyteen liittyvät tutkimukset ovat laajenneet uusien tutkimushankkeiden myötä, mikä aiheuttaa kustannusten noin kasvun vuodesta Tutkimuksissa on keskitytty henkilökohtaisen navigoinnin ja monimenetelmäpaikannuksen kehittämiseen. Tutkimustoiminta on vuodesta 2008 vähentynyt, mikä aiheutuu ulkopuolisen rahoituksen vähenemisestä. 9. Tutkimuksen volyymi on edelleen pienentynyt, koska ulkopuolista rahoitusta ei ole ollut ja voimavaroja on siirretty muuhun tutkimukseen. Strategian toimeenpanon yhteydessä harkitaan tämän osaamisalueen tulevaisuus laitoksella. 10. Kustannukset ovat vähentyneet, koska voimavaroja on jouduttu kohdistamaan hallintopalvelujen kehittämiseen. 11. Kustannukset ovat kasvaneet vuodesta , mikä aiheutuu pääasiassa ulkoistettujen palvelujen kustannuksista. 14

15 Asetetut tutkimukselliset tavoitteet on saavutettu ja raportit toimitettu rahoittajille. Laitoksen kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin on esitetty taulukossa. Kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin vuosina (eur) Osasto tai yksikkö 2009 htv 2008 htv 2007 htv 2006 htv Geodesian ja geodynamiikan osasto ,60 18, ,15 18, ,43 18, ,00 19,08 Geoinformatiikan ja kartografian osasto ,69 14, ,22 11, ,01 9, ,50 7,69 Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto ,80 23, ,06 20, ,78 15, ,00 15,93 Navigoinnin ja paikannuksen osasto ,22 9, ,87 7, ,92 5, ,70 5,76 Kanslia 8,02 7,00 6,42 5,57 Yhteiskustannuspaikka (ml. kirjasto) 2,08 2,62 1,67 1,00 Yhteensä ,31 75, ,30 68, ,14 58, ,00 55,03 Laitoksen kustannusrakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Kustannusrakenne vuosina Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , , , ,93 Henkilöstökulut , , , , ,83 Vuokrat , , , , ,86 Palvelujen ostot , , , , ,73 Muut kul ut , , , , ,74 Valmistevarastojen lis. tai väh. 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sisäiset kulut 0,00 90,00 - korot 16285, , , , ,76 -poistot , , , , ,00 Yhteensä , , , , ,85 15

16 Ulkopuolisen rahoituksen määrä pienieni yhteisrahoitteisen toiminnan osalta vuodesta 2008, jääden tulostavoitteesta 10,95 %, maksullisen toiminnan osalta tulostavoite ylitettiin 40,30 %, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Ulkopuolisen rahoituksen määrä tulostavoite tulostavoite Yhteensä Maksullinen toiminta Yhteisrahoitteinen toiminta Toiminnan tuottavuus Vuoden 2009 loppusuoritteet suoriteryhmittäin on laskettu samaa jaottelua käyttäen kuin vuosina 2007 ja Loppusuoritteet ja suoriteryhmät 2009 Osuus (%) 2008 Osuus (%) 2007 Osuus (%) Tutkimustoiminta, julkaisut, painotettu, kpl 119,2 69,03 78,75 72, ,26 Asiantuntijatoiminta, tehtävät, painotettu, 37,5 23,94 29,70 21,07 7,65 17,94 kpl Maksullinen toiminta, laskutetut työtunnit 6348,7 7, ,5 6,3 6134,5 8,8 Tutkimustoiminnan tuottavuuden mittaamisen mittareina käytetään laitoksessa loppusuoritteina julkaisuja, patentteja sekä esitelmiä. Näiden kappalemäärät kerrotaan jokaiselle mittarille annetulla painokertoimella. Loppusuoritteet ja suoriteryhmien osuudet toiminnassa on laskettu painokertoimilla työaikaosuuksien perusteella. Asiantuntijatoiminnan laskentaperiaatteet ovat samat, mittareina käytetään mm. laadittuja ohjeita ja suosituksia Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Varainhoitovuoden tavoitteet on ilmoitettu sillä tasolla kun ne on tulossopimuksessa asetettu vuodelle Maksullisen toiminnan vuosittaiset kustannusvastaavuusvaihtelut johtuvat suurimmalta osalta siitä, että maksullinen toiminta koostuu kertaluonteisista tilaustöistä joihin käytettävän työmäärän arviointi on hinnoitteluvaiheessa vaikeaa. Vaativien tutkimustöiden hinnoittelu ja niihin kuluvan työmäärän arviointi etukäteen hinnoittelu on vaativaa. Maksullisen toiminnan tuottotavoite ylitettiin ,15 eurolla. 16

17 Maksullinen toiminta Liiketaloudelliset suoritteet (maksuperustelain mukaiset muut suoritteet) Tavoite 2009 VUOSI 2009 VUOSI 2008 VUOSI 2007 VUOSI 2006 VUOSI 2005 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot -Maksullisen toiminnan myyntituotot , , , , ,87 -Maksullisen toiminnan muut tuotot =TUOTOT YHTEENSÄ , , , , , ,87 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 2972, , , ,35 389,47 - henkilöstökustannukset , , , , ,32 - vuokrat 743, , , ,46 0,00 - palvelujen ostot , , , , ,26 - muut erilliskustannukset 11121, , , , ,16 =ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , , ,21 KÄYTTÖJÄÄMÄ , , , , ,66 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 24735, , , , ,67 - poistot 8 669, , , , ,59 - korot 747, , , , ,06 - muut yhteiskustannukset , , , , ,73 =OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ , , , , ,05 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , , , ,26 ALI/YLIJÄÄMÄ 20000, , , , , ,39 Kustannusvastaavuus (%) 105,00 115,50 97,81 117,55 106,54 97,07 Käytetty MP L 7.1 :n mukainen hintatuki Käytettävissä ollut MP L 7.1 :n mukainen hintatuki

18 Maksullisen toiminnan tunnuslukuja TP TP TP TP TP Tuotot, Erilliskustannukset, Käyttöjäämä, % tuotoista 33,77 25,46 36,89 30,44 20,99 Osuus yhteiskustannuksista, Yli/Alijäämä, % tuotoista 15,49-2,19 17,54 6,54-2, Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Tavoite 2009 Vuosi 2009 Vuosi 2008 Vuosi 2007 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus , , ,70 - EU:lta saatu rahoitus , , ,00 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus , , ,40 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä , , ,10 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 834, , ,12 - henkilöstökustannukset , , ,77 - vuokrat 989,47 760,94 599,31 - palvelujen ostot , , ,00 - muut erilliskustannukset , , ,59 = erilliskustannukset yhteensä , , ,79 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset , , ,15 - poistot , , ,13 - Korot 5 103,71 - muut yhteiskustannukset , , ,66 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä , , ,94 = kokonaiskustannukset yhteensä , , ,73 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot-kustannukset , , ,63 Kustannusvastaavuus % 41 49,41 64,74 53,33 18

19 Yhteisrahoitteisen toiminnan hyödyt Yhteisrahoitteinen toiminta luo edellytykset yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitten tutkimushankkeiden toteuttamisen. Tällaisia hankkeita ovat laitoksessa erityisesti satelliittipaikannusmenetelmien kehittäminen, uusien kuvaustekniikoiden käyttökelpoisuuden tutkiminen, paikkatietojen käyttötapojen kehittäminen sekä satelliittien avulla tapahtuva maan painovoimakentän ajallisten muutosten tutkiminen. Yhteisrahoitteinen toiminta mahdollistaa laitoksen tutkimustoiminnan monipuolisuuden, mikä on kansallisesti ja kansallisen paikkatietostrategian toteuttamisen kannalta tärkeää. 1.4 T uotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tietoja laitoksen julkaisutoiminnasta. Julkaisutyyppi ts ts 2009 Referoidut artikkelit Laitoksen sarjat Referoidut kokousjulkaisut Muut kokousjulkaisut Muut julkaisut ja raportit EU-projektien raportit 2-3 Lähetetyt käsikirjoitukset Kirjat Yhteensä Muut suoritteet Aihe 2008 ts ts 2009 Laaditut ohjeet ja suositukset Kehitetyt tutkimuslaitteet ja menetelmät Patentit Asiantuntijatehtävät Mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä

20 Pidettyjen kurssien ja luentojen lukumäärä Luentojen aihe Geodesia Geoinformatiikka Kaukokartoitus ja fotoframmetria Navigointi ja paikannus Yhteensä *Opetus ja luennointitoiminta ei sisällä opinnäytetyön ohjausta eikä dosentuureja oppilaitoksissa. Pidettyjen esitelmien lukumäärä Esitelmän aihe Kotimaa Ulkomaa Ulkomaa Kotimaa Ulkomaa Kotimaa Geodesia Geoinformatiikka Kaukokartoitus ja fotogrammetria Navigointi ja paikannus Tähtitiede yhteensä Lukuun ottamatta laitoksen sarjoissa ilmestyneitä julkaisuja, julkaisujen määrä oli sama tai ylitti tulostavoitteet. Muiden suoritteiden osalta on todettava, että mittanormaalitoiminnassa suoritteiden määrä väheni oleellisesti vaaituskalibrointien määrän vähetessä. Kurssien ja esitelmien määrä on kasvanut vuodesta 2008 samoin pidettyjen esitelmien määrä Palvelukyky ja suoritteiden laatu Vuonna 2009 ei tehty palvelukykykyselyä. Suoritteiden laatua on mitattu kahdella indikaattorilla, hyväksyttyjen tutkimushakemusten määrällä ja saadun ulkopuolisen rahoituksen määrällä. 20

21 Hyväksyttyjen tutkimushakemusten prosentuaalinen määrä ilmenee taulukosta. Vuosi 2009 ts ts saatu/haettu (%) Tulostavoitetta ei saavutettu, mutta hyväksyttyjen hakemusten prosenttia voidaan pitää edelleen hyvänä. Ulkopuolisen rahoituksen määrä ilmenee oheisesta taulukosta. Vuosi 2009 ts Ulkopuolisen rahoituksen määrä % Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstömäärät, henkilötyövuotta Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Johto, kirjasto ja hallintopalvelut Geodesia ja geodynamiikka Geoinformatiikka ja kartografia Kaukokartoitus ja fotogrammetria Navigointi ja paikannus Yhteensä Henkilöstön koulutusrakenne (%) Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Tutkijakoulutusaste 35,5 37,8 37,8 35 Korkeakouluaste 39 32,4 29,2 33,5 Alempi korkeakouluaste 0 1,4 2,4 5 Alin korkea-aste ja keskiaste 6,5 5,4 22,1 22,5 Perusaste 19,0 23,0 8,5 Henkilöstön ikäjakauma vuonna

22 Ikä v Miehet Naiset Yhteensä yht Vakinainen ja määräaikain en henkilöstö lkm/% Toteuma Toteuma Toteuma Vakinainen henkilöstö 44/71 48/65 52/63 Määräaikainen henkilöstö 18/29 26/36 30/37 Koko- ja osa-aikainen henkilöstö lkm/% Toteuma Toteuma Toteuma Kokoaikainen henkilöstö lkm/% 61/98 70/96 77/94 Osa-aikainen henkilöstö lkm/% 1/2 4/5 6/7 Laitoksessa tehdyn työajan %-osuus Toteuma Toteuma Toteuma säännöllisestä vuosityöajasta Prosenttiosuudet Kokonaistyövoimakustannukset /v Toteuma Toteuma Toteuma Kustannukset /v Tehdyn työajan palkkojen %-osuus Toteuma Toteuma Toteuma kokonaistyövoimakustannuksista Tehdyn työajan palkat /v Työvoimakustannukset /v ,7 Prosenttiosuus 64,3 65,0 62,7 22

23 Välillisten työvoimakustannusten Toteuma Toteuma Toteuma %-osuus työajan palkoista Välillisten työvoimakustannusten 55,6 53,8 52,4 %-osuus työajan palkoista Henkilöstön hyvinvointi Toteuma Toteuma Toteuma Sairauspoissaolopäivät/htv 4,2 1,3 5,3 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista 82,4 77,8 82,2 sairaustapauksista Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja 53,2 48,6 olleiden lukumäärän %-osuus Työtyytyväisyysindeksi (mitataan joka 3. vuosi) ei mitattu 3,35 ei mitattu Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Työterveyshuolto /htv Koulutus ja kehittämiskulut /pv/htv 595/10,25 169/2,49 158/2, T ilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarviossa myönnetty Lisätalousarvio Käytetty siirtomääräraha ed. vuodelta Geodeettisen laitoksen toimintamenoihin saama budjettirahoitus kasvoi hieman (kasvua 3,83 %). Yhteensä käytettävissä olevat määrärahat nousivat 3,76 % edelliseen vuoteen verrattuna. Talousarviossa laitokselle osoitettuja määrärahoja käytettiin miljoonaa euroa ja vuodelle 2010 siirrettiin ,21 euroa. Siirtomääräraha käytetään vuonna 2010 laitoksen infrastruktuurin kehittämiseen ja ulkoistamisesta aiheutuvien taloushallinnon kustannusten kattamiseen. Geodeettisen laitoksen rahoitusrakenne pysyi pääosin edellisvuosien kaltaisena. Kasvua tapahtui maksullisen toiminnan rahoituksen osalta. 23