Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Samankaltaiset tiedostot
Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

*) %-yks. % 2018*)

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

VÄESTÖENNUSTE

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

muutos *) %-yks. % 2017*)

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

muutos *) %-yks. % 2016

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Rakentamisen suhdannekatsaus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

SAS ja R yhteiskäyttö

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Broilereiden hyvinvointi ja

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Metsien hiilinielujen

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Elämää PISA:n varjossa

Väestöennuste

1. Väestömäärä / -kehitys / -rakenne Harjavalta 79 Luvia 442

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Pohjois-Savon väestöennuste

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestöennuste

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

CAP tilannekatsaus

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Väestöennuste

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Mitä tavoitteita sairaanhoitopiirien johtamiselle voitaisiin asettaa?

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

Pikakatsaus maitomarkkinoihin Osuuskunta Pohjolan Maito Marko Puhto

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista

Väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

KERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c

NURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Ajankohtaista Fingridistä

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste

PORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g

Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Transkriptio:

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma

Esityksen sisältö Väestönkehitys koko maassa ja pohjalaismaakunnissa Perherakenteen ja perheväestön piirteitä koko maassa ja pohjalaismaakunnissa 9.3.212 2

1 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 Väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 195 4 3 2 Miehet (Tuhansia) 1 1 2 3 4 5 Naiset (Tuhansia) 9.3.212 3

1 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 *) Ennakkotilasto Väestö iän ja sukupuolen mukaan 31.12.211* 4 3 2 Miehet (Tuhansia) 1 1 2 3 4 5 Naiset (Tuhansia) 9.3.212 4

1 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 15 Etelä-Pohjanmaan ikärakenne vuonna 198 1 Miehet 5 5 1 15 2 Naiset 1 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 15 Etelä-Pohjanmaan ikärakenne vuonna 21 1 Miehet 5 5 1 15 2 Naiset 9.3.212 5

1 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 15 Pohjanmaan ikärakenne vuonna 198 1 Miehet 5 5 1 15 2 Naiset 1 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 15 Pohjanmaan ikärakenne vuonna 21 1 Miehet 5 5 1 15 2 Naiset 9.3.212 6

1 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 6 Keski-Pohjanmaan ikärakenne vuonna 198 4 Miehet 2 2 4 6 Naiset 1 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 6 Keski-Pohjanmaan ikärakenne vuonna 21 4 Miehet 2 2 4 6 Naiset 9.3.212 7

Väkiluvun kehitys 1951 21 14 1951=1 13 K-Pohjanmaa Pohjanmaa 12 E-Pohjanmaa 11 123,2 113, 1 9 92,1 8 7 6 5 1951 1957 1963 1969 1975 1981 1987 1993 1999 25 9.3.212 8

Väkiluvun muutos kunnittain 198 21, prosenttia Väkiluvun muutos Prosenttia +25, tai enemmän +15, +24,9 +5, 14,9-4,9 +4,9-14,9-5, -24,9-15, -25, tai enemmän Aluejako 1.1.211 mukainen 336 kuntaa Lähde: Tilastokeskus 9.3.212 9

Tilastokeskuksen väestöennuste Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden - syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike - menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestökehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua Ennusteen tehtävä on osoittaa, mitä seuraa, jos mikään ei muutu väestönkehityksessä Väestöennusteen ei tule tulkita osoittavan vääjäämätöntä kehitystä, koska väestöennustetta ei ole tarkoitettu toteutuvaksi. 9.3.212 1

Väestöennuste 29 26 oletukset Kokonaishedelmällisyysluku 1,85 (vuoden 28 taso) Vakio koko ennustekauden Nettomaahanmuutto 15 henkilöä / vuosi Vakio koko ennustekauden Kuolevuuden oletetaan alenevan koko ennustekauden ajan Vuodet 1989 1993 vs. 24 28 -------------------------------------------------------------------------- Seuraava väestöennuste julkistetaan syyskussa 212. 9.3.212 11

Elinajanodote 19-25 Elinajanodote, vuosia 9 8 Naiset 21: 83,2 / 76,7 25: 9,3 / 86,2 7 6 Miehet 5 4 1968: 73,6 / 65,9 3 19 1915 193 1945 196 1975 199 25 22 235 25 Vuosi - År - Year 9.3.212 12

Miesten ja naisten elinajanodote EU27-maissa 28 Sw eden Italy* Netherlands Spain Cyprus Luxembourg France Germany Greece Malta United Kingdom* Austria Ireland Belgium Denmark Finland Portugal EU27* Slovenia Czech Republic Poland Slovakia Hungary Bulgaria Estonia Romania Latvia Lithuania France Spain Italy* Cyprus Finland Sw eden Luxembourg Austria Netherlands Belgium Germany Greece Malta Slovenia Portugal Ireland EU27* United Kingdom* Denmark Czech Republic Estonia Poland Slovakia Lithuania Hungary Latvia Bulgaria Romania 6 65 7 75 8 85 9 6 65 7 75 8 85 9 9.3.212 13

Alle 15-vuotiaiden määrä vuoden 211 lopussa alhaisin vuoden 1895 jälkeen 1896: Väkiluku 2,5 milj. ja alle 15-v. 894 (35,3 %) 1959: Väkiluku 4,4 milj. ja alle 15-v. 1 353 (3,7 %) 211*: Väkiluku 5,4 milj. ja alle 15-v. 889 (16,5 %) 1896: 65+ ikäisten määrä 131 ( 5,2 %) 1959: 65+ ikäisten määrä 319 ( 7,2 %) 29: 65+ ikäisten määrä 91 (17, %) 211*: 65+ ikäisten määrä 979 (18,1 %) *) ennakkotilasto 9.3.212 14

1 8 Väestöllinen huoltosuhde 1865-26 Lapsia ja eläkeikäisiä 1 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. Alle 15-v. 1 8 6 1912: 7,8 26: 79,1 6 4 2 1912: 61 las ta, 1 e läkeik äistä 1955: 5 las ta, 11 e läkeik äistä 1985: 28 las ta, 18 e läkeik äistä 21: 25 las ta, 26 e läkeik äistä 225: 28 las ta, 42 e läkeik äistä 24: 27 las ta, 47 e läkeik äistä 26: 28 las ta, 52 e läkeik äistä 21: 51,6 1865 189 1915 194 1965 199 215 24 4 2 9.3.212 15

Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 21 Väestöllinen huoltosuhde 71 61 7 51 6 41 5 4 Aluejako 1.1.211 mukainen 336 kuntaa Lähde: Tilastokeskus 9.3.212 16

Kunnat, joissa vähintään joka kolmas asukas on täyttänyt 6 vuotta (21) Joka kolmas asukas täyttänyt vähintään 6 vuotta Kyllä (15) Ei (231) Aluejako 1.1.211 mukainen 336 kuntaa Lähde: Tilastokeskus 9.3.212 17

Etelä-Pohjanmaan väkiluvun muutos 198 21 2 15 1 Tuhatta henkilöä Nettosiirtolaisuus Nettomuutto Suomessa Luonn. väestönlisäys 5-5 -1-15 198 1985 199 1995 2 25 21 9.3.212 18

Pohjanmaan väkiluvun muutos 198 21 15 1 Tuhatta henkilöä Nettosiirtolaisuus Nettomuutto Suomessa Luonn. väestönlisäys 5-5 -1-15 198 1985 199 1995 2 25 21 9.3.212 19

Keski-Pohjanmaan väkiluvun muutos 198 21 1 8 6 4 2-2 -4-6 Tuhatta henkilöä Nettosiirtolaisuus Nettomuutto Suomessa Luonn. väestönlisäys -8 198 1985 199 1995 2 25 21 9.3.212 2

Syntyperältään ulkomaalaisten määrä pohjalaismaakunnissa 1987-21 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa 1) Molemmat vanhemmat (tai ainoa vanhempi) syntyneet ulkomailla 9.3.212 21

Vieraskielisten osuus (%) kunnittain 21 9.3.212 22

Väkiluvun muutos ikäryhmittäin 198 21, % Yhteensä 14 15 64 65 + Koko maa + 12,3 % - 8, % + 9,3 % + 63, % Etelä- Pohjanmaa - 1,2 % - 19,1 % - 5,5 % + 5,2 % Pohjanmaa + 5,3 % - 14,5 % + 3,2 % + 45,6 % Keski- Pohjanmaa + 5,4 % - 19,2 % + 1,9 % + 87,9 % 9.3.212 23

Väkiluvun ennustettu muutos ikäryhmittäin 21 225, % Yhteensä 14 15 64 65 + Koko maa + 7, % + 6,8 % - 4,4 % + 5,4 % Etelä- Pohjanmaa + 2,2 % + 3,6 % - 1,4 % + 41,5 % Pohjanmaa + 6,7 % + 1,6 % - 3,3 % + 36,5 % Keski- Pohjanmaa + 4, % + 5,5 % - 8,6 % + 47,4 % 9.3.212 24

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa 1776 21 7 Kokonaishedelmällisyysluku 6 5 4 Suuret ikäluokat syntyvät 3 2 21: 1,87 1 1973: 1,5 1776 1794 1812 183 1848 1866 1884 192 192 1938 1956 1974 1992 21 9.3.212 25

Kokonaishedelmällisyysluku 2-21 3 2,5 2 1,5 1,5 Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Koko maa 2 25 21 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9.3.212 26

Perhekoko pohjalaismaakunnissa 21 Maakunta Perheen keskikoko Lapsiperheen keskikoko Alle 18 v. lapsia/ perhe Alle 25 v. lapsia/ perhe Koko maa 2,79 3,77 1,83 1,86 Etelä- Pohjanmaa 2,89 3,97 1,94 1,97 Pohjanmaa 2,88 3,94 1,9 1,95 Keski- Pohjanmaa 2,96 4,8 2,1 2,7 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9.3.212 27

Pohjalaismaakuntien perhetyypit Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaa Koko maa % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Aviopari ilman lapsia Aviopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Avopari ilman lapsia Avopari ja lapsia Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9.3.212 28

Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 21 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9.3.212 29

Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 21 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9.3.212 3

Solmittujen avioliittojen ja avioerojen määrät 1965 21 45 4 35 Avioliitot Avioerot 3 25 2 15 1 5 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9.3.212 31

Solmittujen avioliittojen ja avioerojen määrät pohjalaismaakunnissa 1985 21 25 2 15 1 Avioliitot Avioerot 5 199 1995 2 25 21 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9.3.212 32

Uusperheiden osuus lapsiperheistä, % 26 27 28 29 21 Etelä-Pohjanmaa 7,1 7,3 7,5 7,7 8, Pohjanmaa 7,2 7,3 7,6 7,7 7,8 Keski-Pohjanmaa 7,6 8, 8, 7,8 8,3 Pohjalaismaakunnat yhteensä 7,2 7,4 7,6 7,7 8, Koko maa 9, 9,1 9,2 9,2 9,1 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9.3.212 33

Vieraskieliset perheet pohjalaismaakunnissa 21 Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Vanhempien kieli Ruotsinkielinenvieraskielinen Suomenkielinen ja vieraskielinen Molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi vieraskielinen 5 1 15 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9.3.212 34

Yksin asuvien naisten ja miesten osuus ikäluokasta pohjalaismaakunnissa 21, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 8 85 9 95 Nainen Mies Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9.3.212 35

Esitetyt tiedot, ja runsaasti muuta, löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta www.tilastokeskus.fi aihealueen Väestö julkistuksista, katsauksista ja tietokantataulukoista. Kiitos! 9.3.212 36